KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Transkriptio

1 KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous,

2 Ruotsin kielen varhainen täydellinen kielikylpyohjelma Varhain alkava Vapaavalintainen Ohjelmallinen Monikielinen K1 = suomi, K2 = ruotsi, K3 = vieras kieli, K4 = vieras kieli. Lähde: Björklund & Mård-Miettinen 2011: 156.

3 Mikä kielikylpyoppilaita motivoi opiskelemaan kieliä monipuolisesti? Kielikylpyperheissä arvostetaan kielten opiskelusta saatavaa pääomaa Lapsia kannustetaan opiskelemaan useita kieliä Kielikylpy on rakenteeltaan koulutasolta toiselle jatkuva ohjelmallinen kokonaisuus (monikielisyysohjelma) Useat kielet kuuluvat ohjelmaan kielistä on hyötyä toisilleen Kielikylpy on tarkoitettu kaikille oppimisen ongelmat eivät ole este kielten opiskelulle Kielikylpyoppilaille muodostuu myönteinen kieliminä Kielikylpy aloitetaan varhain runsaasti myönteisiä kokemuksia itsestä kielenoppijana, kielenkäyttäjänä ja kielen osaajana

4 Kielikylvyn oppimistuloksista Kielikylpy antaa oppilaille hyvät taidot kaikissa kielissä, joita he opiskelevat kielikylpyohjelman puitteissa Kielikylpyoppilaille kehittyy positiivinen kieliminä kokevat osaavansa kaikkia kieliä, joita he kielikylvyssä oppivat, käyttävät niitä mielellään ja pitävät itseään monikielisinä

5 Kieltenopiskelun valinnaisuus ja kielten opiskelumotivaatio Kangasvieri, 2017 Yli 1200 yhdeksäsluokkalaista pakollisen A1-englannin opiskelu motivoi huomattavasti enemmän kuin vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu oppilaiden itse valitseman valinnaisen B2-kielen opiskelu motivoi enemmän kuin vapaaehtoinen A2-kieli Kielenvalintatilastot suomalaiset koululaiset eivät mielellään valitse opintoohjelmaansa vapaaehtoisia ja valinnaisia kieliä Tilastot ylioppilastutkinnon kielen kokeisiin osallistumisesta suomenkieliset lukiolaiset eivät valitse vapaaehtoisen toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen tilalle vieraan kielen koetta vaan opiskelevat ja kirjoittavat muita aineita kuin kieliaineita

6 Lakiesitys toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa: Kielivalikoiman laajentaminen Ohjelmallisuusongelma 1 kokeiluun osallistuvien oppilaiden kieltenopiskelu uhkaa supistua nykyisestään

7 Lisäysehdotuksia kokeilulakiin Luvan hakenut koulu velvoitetaan takaamaan kokeiluun osallistuvalle oppilaalle tämän halutessa mahdollisuus opiskella toista kotimaista kieltä valinnaisena B2-kielenä. Kokeiluun osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota samanlainen mahdollisuus opiskella kieliä alakoulun aikana kuin muille oppilaille (A1-, A2-, B1- ja B2-kieli). Mikäli kokeiluun osallistunut oppilas vapautetaan toisella asteella ja/tai korkeakouluopinnoissaan toisen kotimaisen kielen opinnoista, on hänen jatkettava kokeilussa toisen kotimaisen kielen tilalle valitsemansa kielen opintoja toisella asteella ja/tai korkeakouluopinnoissa.

8 Lakiesitys toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa: Kieltenopiskelun jatkumo Ohjelmallisuusongelma 2 kokeiluun osallistuvien oppilaiden kieltenopiskelun jatkumo uhkaa vaarantua

9 Lisäysehdotuksia kokeilulakiin Joko Luvan hakenut koulu velvoitetaan varmistamaan, että toisen kotimaisen kielen korvaavan vieraan kielen opetuksen saumaton jatkumo taataan perusopetuksen loppuun saakka. Tai Ellei kyse ole yhtenäiskoulusta, niin alakoulu ja yläkoulu velvoitetaan hakemaan kokeilulupaa yhdessä, jotta pysytään takamaan kokeilun jatkumo eli alakoulun 5. tai 6. luokalla aloitetun vieraan kielen opiskelun jatkuminen saumattomasti yläkoulussa.

10 Toisen kotimaisen kielen kokeilun seuranta: Kieltenopiskelun valinnaisuus, kielten opiskelumotivaatio, kielten oppimistulosten arviointi Valinnaisuus ei ole ainoa kielten oppimismotivaatioon vaikuttava tekijä Kokeilun seurantatutkimusta tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kieltenopiskelun motivaatioon liittyviä tutkimustuloksia tulkitaan monipuolisesti eikä pelkästään valinnaisuuden kautta. A2-kielen ja B1-kielen oppimäärissä on suuri ero Kokeilun seurantatutkimusta tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä vieraan kielen oppimäärää oppilaat ovat opiskelleet toisen kotimaisen kielen tilalla, jotta oppimistulosten vertailu tehdään saman oppimäärän sisällä eikä eri oppimäärien välillä

11 Lausunnossa käytetyt lähteet Bergroth, M Kielikylpyperheet valokeilassa. Taustat ja odotukset. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 145. Vaasan yliopisto. Saatavissa: Bergroth, M Kotimaisten kielten kielikylpy. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 202. Vaasan yliopisto. Saatavissa: Björklund, S. & K. Mård-Miettinen Kielikylpylasten ja nuorten monikielinen toimijuus. Teoksessa Lapset ja nuoret yhteiskunnan toimijoina, Toim. N. Mäntylä. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 297. Oikeustiede 17. Vaasan yliopisto. Saatavissa: Björklund, S., K. Mård-Miettinen & H. Turpeinen (toim.) Kielikylpykirja språkbadsboken. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti. Saatavissa: 7.pdf. Hildén, R. & J. Rautopuro Ruotsin kielen A-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Julkaisut 2014: 1. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Opetushallitus. Saatavissa: sen_paattovaiheessa_2.pdf. Kangasvieri, T Motivaatio tallessa vai hukassa? Tempus 52/3, 6-7. Laine, E. & M-K. Pihko Kieliminä ja sen mittaaminen. Kasvatustieteiden tutkimuslaitosten julkaisusarja A. Tutkimuksia 47. Jyväskylän yliopiston monistuskeskus. Tuokko, E Miten ruotsia osataan peruskoulussa? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi Helsinki: Opetushallitus. Saatavissa: Vanninen, S Vieraiden kielten suosio romahti yo-kokeessa - "Olemme todella huolissamme". Uutissuomalainen/Etelä-Suomen sanomat

12 Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Kieli- ja viestintätieteiden laitos