Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Transkriptio

1 Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

2 Suomi ÄK ja kirj. PoL 12 1 mom. Ruotsi ÄK ja kirj. PoL 12 1 mom. Saame ÄK ja kirj. PoL 12 1 mom. Viitt.kieli ÄK ja kirj. PoL 12 2 mom. Romani ÄK ja kirj. PoL 12 2 mom. Muu opp. ÄK PoL 12 2 mom. Toinen kieli ja kirjallisuus oppimäärät (yht. johdantoteksti?) VA 8 2 mom. 2 Äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärät, yhteinen johdantoteksti? PoL 10, 12 1 Kieliaineet, yhteinen johdantoteksti, sis. Kielikasvatuksen ajatuksen Suomi/Ruotsi perustuslain mukaisille kielivähemmistöille, yhteinen johdantoteksti? VA 8 3 mom. 4 Muut kielet, yhteinen teksti PoL 11 3 Toinen kotimainen kieli PoL 11 Englanti Latina Muut euroopp. Kielet: saksa, ranska, venäjä, espanja, jne. Euroopan ulkop. Kielet: kiina, japani Saame vk S2 ja kirjall. R2 ja kirjall. Suomi /ruotsi saamenkiel isille Suomi viitt. kielisille Ruotsi viitt. kielisille Ruotsi Finska Saame 2 ja kirjall.

3 Kielikasvatus kieliaineiden yhteiseksi perustaksi Kielitaito rakentuu vähitellen varhaislapsuudessa alkavasta äidinkielen taidon kehkeytymisestä ja jatkuu elinikäisenä prosessina kasvaen monikieliseksi kompetenssiksi, joka sisältää eri kielten ja murteiden eritasoisia taitoja. Koulussa tätä kompetenssia kehitetään tietoisesti kielikasvatuksen avulla. Kielikasvatuksen näkökulmat otetaan huomioon kaikissa kieliaineissa sekä koulun toimintakulttuurissa ja eheyttävissä oppimiskokonaisuuksissa. Kielikasvatus tukee sitä, että oppilas tiedostaa sekä omansa että muiden kielellisen ja kulttuurisen identiteetin monikerroksisuutta. Koulussa tuodaan näkyviin sekä koulun sisällä että ympäristössä puhuttuja ja eläviä kieliä ja kulttuureita. Oppilaat saavat tilaisuuksia tutustua niihin, keskustella niistä ja pohtia niiden taustoja.

4 Kielikasvatuksen painotuksia eri luokkaasteilla Vuosiluokat 3-6: Eri kielten opettajat avaavat yhdessä kielten maailman moninaisuutta ja kielten sukulaisuussuhteita oppilaille. Oppilaat saavat tietoa eri kielten merkityksestä pohjoismaisessa ja globaalissa yhteistyössä, ja heille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Vuosiluokat 7-9: Oppilaita rohkaistaan käyttämään kaikkia opiskelemiaan kieliä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kielitajua ja kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä syvennetään käsittelemällä erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä avoimessa keskustelussa, jossa on tilaa myös tunteiden käsittelylle.

5 Millaisia asioita kielikasvatukseen lukiossa? Voisiko tuoda mukaan esimerkiksi tällaisia elementtejä: Kielen analyysi Kielen käyttö ja kielen historia Hiukan perehtymistä lähisukukieliin Kieli vallankäytön välineenä, esimerkiksi englanti, ranska, espanja siirtomaahistorian kautta tarkasteltuna Kielen kulttuurisidonnaiset sisällöt Kielelliset tavat, puhekulttuurit (viestintäkulttuurit) eri maissa / eri kielissä Lainasanat Ääntämiset piirteet Kielikasvatus on kieliaineiden yhteistä kenttää, kielitietoisuus kattaa kaikki oppiaineet.

6 Opiskelutaidot Pyritään vahvistamaan sellaista näkemystä, että kielen oppiminen on prosessi, jossa tapahtuu jatkuvaa kehittymistä ja virheiden tekeminen on luonnollista. Oppilaita kannustetaan löytämään tehokkaita ja monipuolisia kielenopiskelutapoja ja ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Pyritään sellaiseen opiskeluilmapiiriin ja toimintaan, jossa jokainen uskaltaa avata suunsa ja jossa oppilaat auttavat ja tukevat toisiaan.

7 Tavoiteltavan kielitaidon kuvauksiin muutoksia Tavoitteet kuvataan samalla logiikalla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä: Taito toimia vuorovaikutustilanteissa (sisältää sekä suullisen että kirjallisen vuorovaikutuksen) Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

8 Sisältöalueet kielitaitotavoitteissa 1 Erilaisten kielenkäyttötarkoitusten (funktioiden) harjoittelu, esimerkiksi: tervehtiminen, hyvästely, kohteliaisuudet, tunteiden ja mielipiteiden ilmaisu, asioiminen, avun pyytäminen ja tarjoaminen, jne. Erilaiset tekstityypit: keskustelut monenlaisissa tilanteissa, palvelutilanteisiin liittyvät kirjalliset tekstit, lomakkeet, yms., puhelinkeskustelut, tiedotukset, kuulutukset, uutistekstit, esitteet, kertomukset, runot, laulut, kuvat, videot, jne.

9 Sisältöalueet kielitaitotavoitteissa 2 Kielenkäytön aihepiireissä lähtökohtana oppilaiden kiinnostuksen alueet ja yhdessä valitut aiheet Mukana voi hyvin olla myös eri oppiaineisiin liittyviä tekstejä Ääntämisestä jotakin, asia on vielä pohdinnassa Tukimateriaaleihin eri kieliä ja kieliryhmiä koskevia aineistoja

10 Arviointi Hyvän osaamisen kuvauksissa ja päättöarvioinnin kriteereissä kuvataan muutakin kuin kielitaidon tavoitteita. Taitotasoasteikkoa käytetään edelleen. Opiskelun aikaisessa arvioinnissa vahvistetaan itsearviointitaitojen osuutta, samoin vertaisarviointia. Arvioinnin tulee kohdistua kielitaidon eri alueisiin monipuolisesti ja olla pääosin formatiivista, oppimista tukevaa arviointia. Eurooppalaisen kielisalkun suomalainen sovellus on tarkoitus saada vahvasti opettajien ja oppilaiden käyttöön.

11 Kiitos!