Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Transkriptio

1 VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille. Koulutukseen voivat hakeutua maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka hakivat yhteishaussa lukioon, mutta jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa. Lisätietoja koulutuksesta alla olevasta Helsingin kaupungin opetusviraston tiedotteesta: Vuosaaren lukiossa aloitti syksyllä maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus, joka toteuttaa hallitusohjelmaa ja jonka tavoitteena on kehittää maahanmuuttajanuorten koulutusta. Pilottiin palkattiin S2-kielen opettaja sekä ohjaaja, jotka tekevät työtään 11 nuoren kanssa. Pilotissa haetaan mallia, jonka voisi v jalkauttaa valtakunnallisesti. Vuosaaressa tehdään tässä kohtaa uraauurtavaa työtä ja tulokset ovat jo nyt rohkaisevia. Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille - perusopetuksen lisäopetuksena Kymppi ja kumppanit - esitteestä olette voineet lukea uudesta alkavasta lisäopetuksesta, joka on nimeltään Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille. Tässä tiedotteessa on lisäinformaatiota koulutuksesta ja siihen liittyvistä käytännön kysymyksistä. Asiasta voi informoida sekä opettajia että oppilaita. Kenelle koulutus on tarkoitettu Koulutukseen voivat hakeutua maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka hakivat yhteishaussa lukioon, mutta jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa. Koulutus on siis tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille nuorille, joiden ensisijainen hakutoive on lukio. Koulutuspaikkoja on 20. Perustettavia ryhmiä on yksi. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen haetaan Kymppi- ja kumppanit - erillishaussa Hakulomake täytetään netissä Koulutukseen hakeneet nuoret haastatellaan. Haastattelijana ja koulutukseen valitsijana toimivat koulutuksen vastaava opettaja sekä ryhmän ohjaaja. Haastattelut tehdään elokuussa. Haastatellut, valitsematta jääneet opiskelijat jatko-ohjataan muihin opintoihin.

2 Koulutuksen aloitus Koulu alkaa muista opinnoista poiketen Missä koulutus järjestetään Koulutus tullaan järjestämään Vuosaaren lukion alaisuudessa omassa erillisessä opetusryhmässä. Opetuksen tilat tulevat olemaan Vuotalossa. Opiskelijat voivat suorittaa kursseja Vuosaaren ja Itäkeskuksen lukioon. Mitä opiskellaan Opinnoissa keskeisessä osassa on suomen kielen taitojen vahvistaminen sekä lukio-opinnoissa tarvittavat opiskelutekniikat ja opiskelutaitojen vahvistaminen syyslukukaudella opiskelijat korottavat perusopetuksen arvosanoja. Kevätlukukaudella opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukion kursseja, (AI1, EN1, RU1, MA1) jotka tullaan hyväksi lukemaan tulevissa lukio-opinnoissa. Kevään 2012 yhteishaussa opiskelijat voivat hakea uudestaan lukio-opintoihin, jolloin korotetut perusopetuksen arvosanat otetaan huomioon. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös muita lukion kursseja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Oppimista toteutetaan myös luokkahuoneen ulkopuolella ja virtuaalisissa ympäristöissä. Opiskelijoiden ohjaus Ryhmän tukena on ohjaaja, joka osallistuu opiskelijan oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja oppimissuunnitelman laadintaan ja seurantaan. Henkilökohtaista opintopolkua rakennetaan opiskelijan suuntautuneisuuden ja mahdollisuuksien mukaan. Ohjauksessa huomioidaan myös opiskelijan yksilölliset tarpeet. Lisätietoja antavat Katja Bloigu, Koulutussuunnittelija p Marko Paju, rehtori p LINKKEJÄ: html

3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksella tarkoitetaan Helsingin opetussuunnitelmalinjauksessa ensisijaisesti maahanmuuttaja-taustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetusta. Maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita, Helsingin lukiokoulutuksen linjauksia, kunnallista suomi toisena kielenä (S2)- opetussuunnitelmaa sekä koulun opetussuunnitelmaa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, opiskelijan äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Ohjauksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys maahanmuuttajataustaisen ja muun vieraskielisen opiskelijan opintojen tukemisessa. Suomi toisena kielenä Maahanmuuttajataustaiselle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän sijasta S2 - oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa S2-opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lukion S2- oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Kunnallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Kaupungin lukioissa S2-opetusta annetaan pääsääntöisesti keskitetyissä opetusryhmissä lukioiden yhteistoiminta-aikoina. Joissakin lukioissa on lisäksi omia S2-opetusryhmiä. Opetusryhmän suositeltava vähimmäiskoko on kymmenen opiskelijaa. Maahanmuuttajien äidinkieli Maahanmuuttajataustaisille ja muille vieraskielisille opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta. Opetuksella tuetaan opiskelijan kasvamista sekä oman kielija kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Helsingissä maahanmuuttajien äidinkielen opetusta annetaan keskitetyissä opetusryhmissä kaksi tuntia viikossa niissä kielissä, joihin on laadittu kunnalliset opetussuunnitelmat. Opiskelijan uskonto Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa noudatetaan koulukohtaisia opetussuunnitelmia. Opiskelijan oman uskonnon opetuksessa sovelletaan uskonnon opetussuunnitelman perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Opetus perustuu kunnallisiin opetussuunnitelmiin. Omassa uskonnollisessa

4 yhteisössä suoritetut opinnot voidaan rehtorin harkinnan mukaan hyväksilukea ja arvioida suoritusmerkinnällä Arviointi Suomen kielen opetuksen ohella maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada tarvittavaa tukea selviytyäkseen lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Opiskelijoita informoidaan jo lukio-opintojen alussa opiskelumahdollisuuksista, tukijärjestelyistä sekä oikeuksista ylioppilastutkinnossa. Opiskelijoiden kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon annettaessa opiskelijan kurssiarvosanaa. Maahanmuuttajataustainen opiskelija arvioidaan S2 oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan S2 -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti S2 - kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2 -kurssin arvosanaksi. S2 -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärästä tai S2-oppimäärästä, mutta ei molemmista. S2 merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Suomi toisena kielenä ylioppilaskokeeseen voi osallistua vain opiskelija, jonka äidinkieleksi on väestörekisterissä merkitty muu kuin suomi. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Maahanmuuttajan äidinkieli. Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti kielitaidon ja tiedon eri alueisiin. Arviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, osallistumisaktiivisuus ja harrastuneisuus. Maahanmuuttajien äidinkieli arvioidaan soveltavana kurssina suoritusmerkinnällä. Arviointia voidaan täydentää kirjallisesti annettavalla sanallisella arvioinnilla.

5 Virkkunen: Maahanmuuttajille lukioon valmistavaa koulutusta :34 Virkkunen: Maahanmuuttajille lukioon valmistavaa koulutusta Opetusministeri Henna Virkkunen esittää, että maahanmuuttajille järjestettäisiin lukioon valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajanuoria siirtyy lukiokoulutukseen vähän suhteessa suomen- ja ruotsinkielisiin oppilaisiin. Maahanmuuttajanuoret myös keskeyttävät lukion kantaväestöön kuuluvia useammin. Keskeisenä syynä ovat heidän puutteelliseksi kokemansa kielelliset valmiudet. Lukioon valmistavassa koulutuksessa voidaan tämä puute korjata, Virkkunen sanoo. Virkkusen mukaan koulutus ja etenkin riittävä kielikoulutus on avainasemassa maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumisessa. Maahanmuuttajien perusopetukseen on nyt satsattu aiempaa enemmän, jotta nuoret pääsisivät mahdollisimman nopeasti kiinni suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kaikkien tulisi saada perusopetuksesta valmiudet jatko-opintoihin, joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Tällä hetkellä tämä tavoite ei kaikkien maahanmuuttajien osalta vielä toteudu, Virkkunen sanoo. Maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus keskittyisi kielen opiskeluun sekä kulttuuri- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen. Valmistavan opetuksen laajuus olisi vuoden mittainen. Jo nyt maahanmuuttajille järjestetään valmistavaa opetusta perusopetuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa Perusopetuksessa maahanmuuttajille järjestetään valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen tuntimäärä kaksinkertaistettiin sinivihreän hallituksen toimesta 2009, uudistuksen tarkoituksena oli helpottaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumista ja turvata heidän yhdenvertaiset mahdollisuutensa osallistua perusopetukseen. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajille on tarjottu valmistavaa koulutusta vuodesta 1999 alkaen, koulutuksen tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut ammattikorkeakoululain muutos mahdollistaa maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen järjestämisen myös ammattikorkeakouluissa.