Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Transkriptio

1 Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi

2 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen viitekehyksen ja plurilingvaalisuuden haaste (lyhyt kommentti) 2) Maahanmuuttajataustainen oppilas ja suomalaisen koulun kielikasvatus (pitempi)

3 Plurilingvaalisuuden haaste kieltenopetukselle kielikasvatuksen päämäärä muuttuu perinpohjaisesti. Päämääränä ei enää olekaan yhden, kahden tai ehkä kolmenkin yksittäisen kielen hallinta, joista jokainen opitaan erillisenä, esikuvana ideaalinen, kielen syntyperäinen puhuja. Sen sijaan päämääränä on kehittää mahdollisimman laaja kielellinen repertoaari, jossa kaikilla kieli- ja kommunikaatiotaidoilla on sijansa. (EVK, s. 24.) Yksittäisen kielen opetuksen ohella tarvitaan monikielisen kielenkäytön opetusta? Tositilanteen vuorovaikutuksessa kaikki resurssit käyttöön! Kuka uskaltaa ottaa tämän EVK:n kohdan tosissaan?

4 Maailma muuttuu Teknologinen kehitys: Kielen opiskelu ei ole aika- ja paikkasidonnaista. Samaa kieltä puhuvien yhteisöön kuuluminen ei enää aika- ja paikkasidonnaista. Liikkuvuus ja monikielisyys: Äidinkieli, äidinkielinen eivät helposti määriteltäviä, itsestään selviä käsitteitä. Rajanveto suomi vieraana ja toisena kielenä hämärtynyt (entisestään).

5 Toiseudesta moninaisuuteen? - - kielikasvatuksen keskeinen tavoite on edistää oppijan koko persoonallisuuden ja identiteetin suotuisaa kehitystä. Sitä rikastuttaa se toiseuden kokemus, jota toiset kielet ja kulttuurit edustavat. (EVK, s. 20.) Haluaako maahanmuuttajataustainen oppilas olla toinen? maahanmuuttaja? (Vrt. H. Lehtonen) Kielten moninaisuuden ja monikielisen vuorovaikutuksen arvostus ja tunnustaminen resursseiksi oppitunnilla (myös vieraiden kielten tunneilla!), tiedonhankinnassa, välitunnilla, harrastuksissa tukee kaikkien oppilaiden kasvua kielenkäyttäjiksi

6 Yhteiskunta eriarvoistuu Tuloerot kasvavat Koulutus eriarvoistuu Luokkaerot selvemmin koulusivistyksen laadun ja kielitaidon saavuttamisen taustalla? Kuntien ja koulujen taloudellisten resurssien erot ja koulutus- ja sosiaalipoliittiset poliittiset ratkaisut Maahanmuuttajuus ei ole ainoa eriarvoistava tekijä! (Vrt. Collins 2006, Rampton 2010, Block 2014) Myös näihin haasteisiin koulun kielikasvatuksen on kyettävä vastaamaan

7 3 käsitettä, jotka selittävät toisen kielen oppimista (B. Norton 2013/2000) panostus (sitoutuminen), identiteetti ja kuvitellut yhteisöt (vrt. B. Anderson) omaan oppimiseen panostaminen, oman identiteetin kehittyminen kielenkäyttäjänä ja tavoiteltujen yhteisöjen jäsenyyteen pääseminen kielitaidon avulla

8 Panostus ja mitä sillä saa? Onko uutta kieltä opiskeleva maahanmuuttaja valmis panostamaan ja sitoutumaan suomen/ruotsin kielen oppimiseen? Entä muiden kielten oppimiseen? Mitä oppimiseensa sitoutunut opiskelija (voi) odottaa opetukselta? Entä mitä kielenoppimiseensa panostava opiskelija (voi) odottaa ympäröivältä yhteiskunnalta, syntyperäisiltä suomenpuhujilta? Tunnustetaanko monikielisen oppilaan kielelliset resurssit koulussa? Miten koulun kieltenopetus tukee oppilaan identiteetin kehittymistä? Pääsy kuvitellun, tavoitellun yhteisön jäsenyyteen? (kansalliskielten opetus vs. uusien vähemmistökielten opetus) Kenen näkökulmasta? (enemmistö/vähemmistö, oppilas/opettaja, perhe/yhteiskunta)

9 Kielikasvatus OPS-luonnoksissa Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. (

10 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä OPS-luonnoksessa Oppimäärän tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. - - opetuksen lähtökohtana ovat oppilaalle merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaan osaamia kieliä. (

11 Monikielisyyden keskellä Kenen tehtävä opettaa kaikkia suomea puhuvia ymmärtämään toisiaan? Mitkä kielet tunnustetaan oman koulun kieliksi?

12 Kirjallisuutta EVK = Kielten opettamisen, oppimisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suom. Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola Helsinki: WSOY Block, David 2014: Class in Applied Linguistics. London: Routledge. Collins, James 2006: Where s class in second language learning? Working Papers in Urban Languages and Literacies. King s College, London. ations/workingpapers/41.pdf Lehtonen, Heini (tulossa) Nuorten kielelliset resurssti ja tyylit monietnisessä Helsingissä. Suomen kielen väitöskirja, Helsingin yliopisto. Norton, Bonnie 2013: Identity and Language Learning. 2. painos. Bristol: Multilingual Matters. Rampton, Ben 2010: Social class and sociolinguistics. Applied Linguistic Review 1,