TALOUSARVIO 2015 JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015-2017

TALOUSARVIO 2015 JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015-2017 KANGASALAN KUNTA

Sisällys Kunnanjohtajan katsaus... 1 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020... 2 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat... 6 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 6 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät... 6 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 Kuntien menot vuosina 2014-2015... 6 Kuntien tulot vuosina 2014-2015... 6 Kangasalan kunnan talous... 7 Talousarvion sitovuus... 8 Talouden ja toiminnan seuranta... 8 Kunnan sijoitusvarallisuuden taso... 8 TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKULUT SEKÄ POISTOT JA ARVONALENTUMISET PALVELUKESKUKSITTAIN... 9 STRATEGINEN JA KONSERNIJOHTO...12 KUNTAKONSERNILLE ASETETUT TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015...14 LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSA...18 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS...20 SIVISTYSKESKUS...25 TEKNINEN KESKUS...28 Tuloslaskelma 2015 ja suunnitelmavuodet 2016-2017...31 Investoinnit palvelukeskuksittain...35 RAHOITUSLASKELMA 2015...37 Liitteet...39 TULOSLASKELMA TA 2015 ja TS 2016-2017...39 AVUSTUKSET 2015...41 JÄSENMAKSUT 2015...43 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2015...45 Päätösehdotukset...60 Kangasalan Vesi -liikelaitos...63 KANGASALAN VESI LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT TA 2015 ja TS 2016- TS 2017...65 KANGASALAN VESI LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA 2015...66

KANGASALAN VESI LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017...67 KANGASALAN VESI LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2015...68

Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2015 talousarviovalmistelussa on painotettu neljää eri painopistettä: ensimmäiseksi talouden tasapainoon saattamista seuraavien kolmen vuoden aikana, toiseksi investointitason sopeuttamista käytettävissä oleviin voimavaroihin, kolmanneksi valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisen varmistamista ja kunnan johtamisjärjestelmän uudistamista ja neljänneksi talousarvioasiakirjan sisällön ja ulkoasun päivittämistä. Kuntatalouden haasteet ovat tällä hetkellä suurimmat kahteenkymmeneen vuoteen. Kangasalan kunnan tiukentuneen taloustilanteen taustalla on muutama selkeä syy: kunnan verotulojen hidas kasvu, valtionosuuksien lasku, kustannustason yleinen nousu ja kunnille osoitetut uudet lakisääteiset tehtävät. Pohja talouskehityksen kuntoon saattamiseksi ja talousarviokirjan sisällön kehittämiseksi tehtiin kevään valtuustoseminaarissa ja kunnanhallituksen kokouksissa. Sen jälkeen vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu laajan yhteistyön menetelmin: niin virkamiehet, henkilöstön edustajat, lautakunnat, lautakuntien puheenjohtajat, puolueiden ryhmäpuheenjohtajat, kunnanhallitus kuin kunnanjohtajakin ovat työstäneet talousarviota lukuisin tapaamisin, tavoitteena tulojen ja menojen pysyvä tasapaino ja nopean velkaantumiskehityksen estäminen. Koska vaje tulojen ja menojen välillä oli 8,4 miljoonaa euroa vielä lautakuntavaiheen jälkeen, tarkoitti se merkittävien ja olennaisten muutosten valmistelua vielä ennen valtuustokäsittelyä. Talouden tasapainottaminen seuraavien kolmen vuoden aikana on mahdollista, mutta edellyttää lukuisia toimenpiteitä. Uutta kasvua vahvistaviin toimenpiteisiin esimerkiksi elinkeinopolitiikassa on ryhdyttävä viipymättä, työllisyyden hoitoon käytettäviä voimavaroja on lisättävä ja kunnan palvelutuotantoa on sopeutettava päämäärätietoisesti suhteessa käytettäviin oleviin voimavaroihin. Henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin on panostettava voimavarojen niukkuudesta huolimatta. Kunnan vakituisen henkilöstön kokonaismäärää vähennetään ja henkilökunta työskentelee joustavasti myös yli hallintokuntarajojen. Rakenteellisten uudistusten ja henkilöstösäästöjen vaikuttavuus kertaantuu: tehdyt tuottavuuden ja tehokkuuden lisäystoimenpiteet kumuloituvat suunnitteluvuosilla 2016 ja 2017, vieden lopulta talousarvion tasapainoon vuonna 2017. Ilman esitettyjä toimenpiteitä - kunnan menojen toteutuneella kahdeksan prosentin keskiarvolla - menot kasvavat vuoteen 2020 mennessä liki 300 miljoonaan euroon ja taseessa oleva ylijäämä häviää muutamassa vuodessa. Tuo kunnan itsenäisyyden ja sitä kautta lähidemokratian vaarantava kehityskuva on torjuttava yhteisin toimenpitein. Vuoden 2015 talousarvio turvaa kunnalliset peruspalvelut ja niiden saatavuuden, mutta esimerkiksi palvelujen saavutettavuus eli etäisyys voi kasvaa. Talousarvion sisältämät rakenteelliset uudistukset, toimintatapamuutokset, pysyvät henkilöstösäästöt, investointitason madaltaminen ja verotuksen tarkistaminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä matkalla kohti vakaata taloutta. Kaikkia esitettyjä toimenpiteitä tarvitaan, jotta talousarvioehdotuksen sisältämä alijäämän kasvu saadaan pysäytettyä ja seuraavien kolmen vuoden aikana tilinpäätös nostettua positiiviseksi. Itsenäisen kunnan keskeisin tunnusmerkki on terve ja tasapainoinen talous. Vuoden 2015 ja suunnitelmavuosien 2016-2017 talousarvioehdotus ottaa päämäärätietoisen ja napakan otteen tulojen ja menojen tasapainoon saattamisesta seuraavien kolmen vuoden aikana. Oskari Auvinen Kunnanjohtaja 1

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1.Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014. Kangasalan onnistumissuunnitelma kuntastrategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan kasvun ja kehityksen kohti uutta vuosikymmentä. Strategia valmistui laajan valmistelun tuloksena luottamushenkilöiden, henkilöstön ja yleisöpalautteen perusteella. Visio ja strategiset tavoitteet päivitettiin. Tavoitteista on muodostettu painopisteitä, joissa meidän on onnistuttava. Palvelukeskukset muodostavat tavoitteensa strategisista tavoitteista ja painopisteistä. Kuntastrategia päivitetään vuosittain osana talousarviovalmistelua. Näin kuntastrategian tavoitteet etenevät edelleen talousarvioon ja sitä kautta osaksi palvelukeskusten operatiivista toimintaa. Kuntastrategiaa täydennetään sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavan ohjelmajohtamisen avulla. Valtuusto hyväksyi esimerkiksi kesäkuussa 2014 elinkeino-ohjelman, jossa esitetään kohdennettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön nopea muutos edellyttää strategian vuosittaista tarkastelua. Kuntastrategian arvoksi lisätään tehokkuus ja tuottavuus. Vuoden 2015 talousarviovalmistelussa kuntastrategian tavoitteista painottuu erityisesti neljä painopistettä: tasapainoinen talous, elinkeinoelämän edellytysten parantaminen, tehokas konsernirakenne ja osaava henkilöstö. Kangasalla 30.7.2014 Kunnanjohtaja Oskari Auvinen 2. Kangasalan kunnan visio/näkymä 2020 Kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala kesäpäivän kulttuurikunta - turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kangasalla oksalla ylimmällä! Kangasala saa vetovoimaisena kuntana osansa kaupunkiseudun kasvusta myös tulevaisuudessa. Kangasala on imagoltaan vahva kesäpäivän kulttuurikunta ja aktiivinen osa Tampereen kaupunkiseudun kokonaisuutta. Luonto harjumaisemineen on Kangasalan vahvuus. Kulttuurielämä ilmenee monipuolisesti eri muodoissaan. Turvallisuus liittyy Kangasalla niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin turvallisuuteen. Kangasala tarjoaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia, aktiivista elämää. Maankäytön suunnittelulla, rakentamisen ohjauksella ja ympäristöarvojen huomioimisella luodaan kuntalaisille laadukas sekä viihtyisä ympäristö, jossa ihmiset, toiminta, rakennukset ja luonto kohtaavat sopusoinnussa toisensa. Oksalla ylimmällä: Kangasala tuntee historiansa ja sillä on näköala tulevaisuuteen! 3. Toiminta-ajatus Kangasalan kunta luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. 2

4. Strategian toteuttamisen näkökulmat ja tavoitteet valtuustokaudelle 2013-2016 Eri näkökulmien (asiakkuus ja vaikuttavuus, resurssit, prosessit ja rakenteet sekä uusiutuminen ja työhyvinvointi) painopisteitä ja strategisia tavoitteita puretaan vuositasolla valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja lautakuntien käyttösuunnitelmissa yksilöidyiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan toimintakertomuksessa. Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, jotka ovat toiminnan perustana. Kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala kesäpäivän kulttuurikunta Rehellisyys Avoimuus -Turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kangasalla oksalla ylimmällä! Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Asiakkuus ja vaikuttavuus 1. Hyvinvoiva asu kas / kuntalainen 2. Palvelutarjonnan riittävyys ja laatu 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito Resurssit 4. Tasapainoinen talous 5. Maapolitiikassa onnistuminen 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen Prosessit ja rakenteet 7. Prosessien toimivuus 8. Tarkoituksenmukaisen seutuyhteistyön toimivuus 9. Ennakointival - mius Uusiutuminen ja työhyvinvointi 10. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 11.Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 5. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet suuntaavat toimintaa kohti visiota. Ne kertovat, mitä tehdään, jotta vision saavuttaminen olisi mahdollista. 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Palvelutuotannon painopiste on ennaltaehkäisyssä, asiakas / asukaslähtöisyydessä ja omatoimisuudessa sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Kunnan peruspalveluissa huomioidaan väestöennusteet ja -rakenne ja niiden muutoksiin varaudutaan. Kunnan palvelutuotannon prosesseja arvioidaan asiakaslähtöisesti ja poikkihallinnollisesti. Otetaan huomioon palvelutarpeiden erilaisuus ja valinnanvapauden lisääntyminen. Terve ja turvallinen ympäristö lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä. Tuetaan perheiden hyvinvointia ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään erityisesti nuorten elämänhallintaa. Perusopetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin edistäen lasten ja nuorten 3

hyvinvointia. Lapsille ja nuorille turvataan kasvu- ja oppimismahdollisuudet antamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta toimivissa tiloissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita ja palveluvalikoimaa kehitetään tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus sekä palvelutarpeen oikea kohdentuminen ja oikea-aikaisuus. Hyvän elämän eväisiin kuuluvat Kangasalla yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet: liikunta ja muu vapaa-ajan toiminta vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia. Eri yhteisöt luovat runsaasti vapaa-ajan toimintaa ylläpitäen vireitä ja omaleimaisia asuinalueita ja kyläkeskuksia. Yhdistysten ja seurojen tekemää yhteiskunnallista työtä pyritään kannustamaan, jotta perinteinen talkoohenki tukee kunnan myönteistä kehitystä. Samalla edistetään paikalliskulttuuria eri muodoissaan sekä toimitaan osaltaan vastavoimana yhteiskunnan jatkuvasti tarkentuvan sääntelyn lisääntymiselle. 2. Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Kangasala on itäisen alueen kasvava kunta, joka tekee tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikkien lähialueen kuntien kanssa. Kangasalan erinomainen maine on kunnan menestykselle tärkeä. Se tukee kunnan vetovoimaisuutta niin erilaisten asukkaiden kuin yritystenkin piirissä. Kunnan maapolitiikkaa ja kaavoitusta ohjataan tavoitteellisesti kaupunkiseudun rakennemallin suuntaan. Uudiskaavoituksessa kunta kaavoittaa pääasiassa omistuksessaan olevaa maata. Maata hankitaan tulevaisuuden kannalta keskeisiltä alueilta, tavoitteena vähintään vuosikymmenen tonttivaranto. Kangasala kehittää yhdyskuntarakennetta hallitusti taloudellisemmaksi ja toimivammaksi osana Tampereen kaupunkiseutua. Alueiden rakentaminen ja täydennyskaavoitus tukevat olemassa olevien taajamien seurantaalueiden kehittymistä. Maaseutualueilla asutusta ohjataan kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Toimintojen suunnittelussa pyritään turvaamaan sekä läheisyys että saavutettavuus. Liikkumisen sujuvuudesta huolehditaan. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Ydinkeskustassa tapahtuvalla rakentamisella luodaan harkitusti selkeälinjaista kunnan keskustaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen panostetaan. Kuntalaisille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Elämisen laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Luonnonympäristö, maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat asukkaiden ja vierailijoiden kannalta Kangasalan suuri vahvuus. Yritysten kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle luodaan menestymisen mahdollisuudet siten, että toimivien ja uusien yritysten tarpeet ja työpaikat nähdään kriittisinä menetystekijöinä. Yritysmyönteinen päätöksenteko on nopeaa ja joustavaa. Kangasalan lukion ja kunnan alueella toimivan ammattioppilaitoksen vetovoima, omaleimaisuus ja monipuolisuus turvataan. Yritysten tarpeet kerrotaan aktiivisesti ammattiopetuksen ratkaistessa koulutuslinjoja. 3. Palvelujen tarpeen kasvaessa kuntatalouden hallitseminen nähdään sekä haasteena että mahdollisuutena. Taloudenhoidon tavoite on kehittää ja tukea kuntalaisten hyvinvointia. Talouden hallinta ja tasapaino edellyttävät koko kuntakonsernista saatavaa ajantasaista taloustietoa. Toimintakulujen kasvu on hallittua ja investoinnit ajoitetaan ja mitoitetaan oikein. Palveluverkkoa kehitetään toiminnallisesti tehokkaammaksi. Kuntastrategian, maankäytön, kaavoituksen, palveluverkon kehittämisohjelman ja investointiohjelman kytkeminen toisiinsa on välttämätöntä. Uusien tuotantomenetelmien ja innovaatioiden käyttöönottoa tuetaan pitkän aikavälin taloudellisuuden takaamiseksi. Pyritään kustannustehokkaisiin ja ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin. Parannetaan valmiutta muutosten ennakointiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Kunnan tulonhankintaa vakautetaan maan myynnillä ja rakennuskantaa monipuolistamalla. Taksa- ja maksupolitiikkaa tarkastellaan vuosittain tulorahoituksen osana. Hallitaan korjausvelkaa turhien investointien ja korjaustoimenpiteiden välttämiseksi. Nykyisten kiinteistöjen käyttöä tehostetaan. 4

Valtuuston päättämä omistajapolitiikka tukee perustehtävässä onnistumista siten, että kunnan koko konsernirakenteen erilaiselle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. 4. Kangasalan kunta on uudistumiseen kannustava ja henkilöstöstään huolehtiva ja kuunteleva työnantaja. Työnantajapolitiikan tavoitteena on motivoitunut, hyvinvoiva, oppiva ja tehokas henkilökunta. Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara kunnan palvelutuotannossa. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa osaavista henkilöistä. Rekrytoinneissa korostetaan osaamista, kehityshakuisuutta ja palvelumyönteisyyttä. Kuntastrategiaan sitoutumista parannetaan, palvelumyönteisyyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin lisätään. Yhteistoiminta on osallistavaa ja vuorovaikutteista. Henkilöstöä kannustetaan uudistumaan ja kehittämään osaamistaan. Työhyvinvointiin, palkkausjärjestelmien kehittämiseen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan. 5

Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote jatkaa laskuaan. Viime vuonna bruttokansantuote laski 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Maan talous jatkaa nyt kolmatta vuotta taantuvan talouskehityksen merkeissä. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Monet muut ennustelaitokset ennustavat kuitenkin BKT:n kasvun painuvan miinusmerkkiseksi kuluvana vuonna. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin toisistaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5-1,5 prosentin tuntumaan. Lievästä talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuntien menot vuosina 2014-2015 Kuntien palkkauskustannukset ovat kasvaneet aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien tulot vuosina 2014-2015 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. 6

Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristyksen myötä 1,7 prosenttiin. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jakoosuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille (arvioitu kustannus kunnille 220 milj. euroa). Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Kiinteistöveron tilitykset nousivat kiinteistövero uudistyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014 (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Tähän uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutokset tältä osin tulevat voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Kangasalan kunnan talous Kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainossa, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haastavaa, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma saattavat antaa erilaisen kuvan taloustilanteesta. Erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasala; tilanne on tämänsuuntainen. Tilinpäätöksen tuloslaskelma (TP 2013) on ylijäämäinen, mutta rahoituslaskelma on alijäämäinen, koska mittaviin investointeihin joudutaan vuodesta toiseen ottamaan merkittävä määrä uutta lainaa. Kangasalan kunnan tilinpäätösten tuloslaskelman osoittamat tulos on vuodesta 2010 ollut positiivinen lukuun ottamatta vuotta 2012. Tuloksen syntymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kertaluonteiset erät, kuten käyttöomaisuuden myyntivoittotulot, kunnan sijoitusomaisuuteen liittyvät kirjaukset sekä muut kertaluonteiset erät, kuten vuonna 2013 jälkiverotilityksen maksukirjaus joulukuulle ja Pirkanmaan koulutuskuntakonsernin kuntayhtymän purkamiseen liittyvät tulokirjaukset. Vastaavana aikana 2010-2013 kunnan lainamäärä on nousut 48,2 milj. eurosta 63,7 milj. euroon eli 15,5 milj. euroa ja 510 euroa asukasta kohden. Vastaavana aikana toimintakulujen kasvu on ollut 2,5 prosentista 16,2 prosenttiin. Vuoden 2013 toimintakulujen kasvu saatiin rajoittumaan 2,5 prosenttiin. Verotulojen kasvu samalla jänteellä oli 4,0 prosentista 6,4 prosenttiin ja valtionosuuksien kasvu 1,3 prosentista 9,5 prosenttiin. Toimintakulut ovat siis kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kunnan tulorahoitus huolimatta kertaluonteisista merkittävistä tuloeristä kuten käyttöomaisuuden myyntivoitoista ja sijoitusomaisuuden tulokirjauksista. Viimeisen kymmenen vuoden keskimääräinen historiallinen toimintakulujen kasvu on ollut n. 8 prosenttia. Tällä menokasvulla kunnan talous kriisiytyisi ja johtaisi kiihtyvään ylivelkaantumiseen. Nyt käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii vahvalla otteella tasapainoiseen ja vakauttavaan kuntalouteen kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudella. Vahvoista vakauttamistoimista huolimatta vuoden 2017 tuloslaskelma on 1,3 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämä aiheutuu merkittävästä suunnitelman mukaisten poistojen määrän kasvusta. Tämän aiheuttaa erityisesti Lamminrahkan yhdyskuntatekniikan rakentaminen. Taloudentasapainottaminen vaatii kaikki käytössä olevat mahdolliset keinot, niin menojen vähentämisen kuin tulojen lisäämiseen. Talousarvioesityksessä on toimintakuluja leikattu lautakuntien esityksiin nähden yhteensä n. 10,5 milj. euroa. Henkilöstökuluja on vähennetty mm. vapaaehtoisten palkattomien vapaiden avulla n. 630 000 euroa. Lisäksi vuosittain pyritään vähintään n. 15 henkilötyövuoden vähennyksiin. Henkilöstökulujen kumulatiivinen vähennys kolmivuotiskaudella on yhteensä noin 5,5 milj. euroa. Lisäksi nykyisen palveluverkon uudelleen organisoinnilla ja palvelutuotannon tehostamisella pyritään yhteensä noin 5,0 milj. euron kulujen vähentämiseen. Henkilöstökulujen vähentäminen tulee mahdolliseksi palveluverkon tiivistämisen myötä. Lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan edelleen laadukkaasti. Talouden tasapainon saavuttamiseksi kulujen vähentämisen lisäksi tarvitaan myös pysyviä tulonlisäyksiä. Tämän johdosta talousarvioesitys sisältää 0,5 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksen 21,0 prosenttiin vuodesta 2015 lukien. Veronkorotuksen tuotto on 2,6 milj. euroa vuodessa ja kumulatiivinen tuotonlisäys yhteensä 7,8 milj. euroa. 7

Vuoden 2015 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 46,0 milj. euroa, vähennystä vuoden 2013 tilinpäätökseen 2,2 milj. euroa ja 4,5 %. Toimintatuotot sisältävät 1,2 milj. euroa käyttöomaisuuden myyntivoittotuloja. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 190,5 milj. euroa, kasvua ed. vuoteen 2,7 % ja 4,9 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden 4,4 %. Verotulot ovat 120,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu on 3,3 % vuodesta 2014 ja 4,6 % vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Myös vuosi 2014 sisälsi verotuloprosentin korotuksen 0,5 prosenttiyksiköllä. Valtionosuudet vähenevät valtionosuusleikkausten ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta 0,6 milj. euroa ja 1,9 % vuoteen 2014 verrattuna ja 1,3 milj. euroa vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden. Valtionosuuksien arviointia ovat vaikeuttaneet merkittävästi toisistaan poikenneet arviolaskelmat ja valtionosuuskriteerien laskenta-arvojen painotusten muutokset kuluneen kesän ja syksyn aikana. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 8,6 milj. euroa, joka kattaa 20,5 milj. euron investoinneista 42,1 %. Alijäämä on 13,8 milj. euron poistojen jälkeen 5,2 milj. euroa. Vuoden 2016 vuosikate on 11,7 milj. euroa, joka kattaa 21,8 milj. euron investoinneista 53,6 %. Alijäämä on 14,0 milj. euron poistojen jälkeen 2,3 milj. euroa. Vuoden 2017 vuosikate on 13,2 milj. euroa, joka kattaa 21,9 milj. euron investoinneista 62,9 %. Alijäämä on 14,5 milj. euron poistojen jälkeen 1,3 milj. euroa. Hyvän kunnallistalouden kriteerien mukaisen investointien tulorahoitusprosentin tulisi olla vähintään 75,0 %. Talousarvion sitovuus Talousarvio- ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä palvelukeskuksille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat palvelukeskusten ulkoiset toimintamenot ja ulkoiset toimintatulot. Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Ylimääräisen tai budjetoimattoman tulon kertyminen ei oikeuta menojen ylittämiseen. Myöskään sisäiset laskutusyksiköt kuten tilapalvelu ja ateriapalvelu eivät saa kesken vuotta lisätä menojaan ilman valtuuston hyväksyntää. Sitovia eriä ovat lisäksi jaettavat avustukset. Myös toimintatuotot ovat sitovia eriä ja niiden kertyminen on palvelukeskusten vastuulla. Kriisitilanteessa kunnanjohtajalla on oikeus tehdä kriisitilanteiden edellyttämiä kiireellisiä ja välttämättömiä rahoituspäätöksiä. Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. Kuntastrategiasta talousarviokirjaan kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat palvelukeskuksittain valtuustoon nähden sitovia. Talouden ja toiminnan seuranta Valtuustolle toimitettava talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan kolmannesvuosittain. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Kunnan sijoitusvarallisuuden taso Vuoden 2015 talousarvion ja 2005-2007 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarviokäsittelyn yhteydessä määritellään sijoitusvaroille ns. säilyttämistaso, joka lasketaan siten, että alkuperäiseen pääomaan 12,38 milj. euroa lasketaan vuoden 1996 alusta 4 %:n korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusvarojen määräksi saadaan: 31.12.2011 22,76 milj. euroa 31.12.2012 23,67 milj. euroa 31.12.2013 24,62 milj. euroa 31.12.2014 25,61 milj. euroa 31.12.2015 26,63 milj. euroa. Mikäli sijoitusvarojen tuotto ylittää 31.12.2015 määritellyn tason, on mahdollista erillisellä valtuuston päätöksellä tulouttaa sijoitusvarojen tuottoa investointihankkeiden rahoittamiseksi. 8

KÄYTTÖTALOUS 9

TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKULUT SEKÄ POISTOT JA ARVONALENTUMISET PALVELUKESKUKSITTAIN Strateginen ja konsernijohto, eurot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 6 256 449 3 849 000 3 356 300 53,6 3 391 800 3 611 800 ulkoiset 6 256 449 3 849 000 3 356 300 53,6 3 391 800 3 611 800 sisäiset 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakulut -6 874 836-8 268 618-9 212 661 134,0-8 915 886-9 006 239 ulkoiset -5 027 553-6 494 886-7 182 232 142,9-6 902 559-6 992 912 sisäiset -1 847 283-1 773 732-2 030 429 109,9-2 013 327-2 013 327 Toimintakate -618 387-4 419 618-5 856 361 947,0-5 524 086-5 394 439 Poistot ja arvonalentumiset -13 659-13 625-182 700 1 337,6-182 700-182 700 Liiketoimintayksikkö Oksa, eurot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 29 738 298 31 003 524 32 709 945 110,0 32 807 904 32 483 226 ulkoiset 1 617 920 1 601 190 2 582 055 159,6 2 630 020 2 653 342 sisäiset 28 120 378 29 402 334 30 127 890 107,1 30 177 884 29 829 884 Toimintakulut -23 973 941-24 605 331-23 560 437 98,3-23 840 780-23 597 548 ulkoiset -22 287 837-23 177 743-21 989 347 98,7-22 274 827-22 053 054 sisäiset -1 686 104-1 427 588-1 571 090 93,2-1 565 953-1 544 494 Toimintakate 5 764 357 6 398 193 9 149 508 158,7 8 967 124 8 885 678 Poistot ja arvonalentumiset -4 456 380-4 858 884-5 107 046 114,6-5 057 046-4 657 046 Sosiaali- ja terveyskeskus, eurot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 29 634 532 29 185 700 28 897 300 97,5 28 854 300 28 854 300 ulkoiset 28 656 842 28 407 700 28 099 300 98,1 28 056 300 28 056 300 sisäiset 977 690 778 000 798 000 81,6 798 000 798 000 Toimintakulut -106 934 803-105 829 487-108 370 701 101,3-108 961 582-109 368 537 ulkoiset -98 935 756-97 728 018-100 648 566 101,7-101 293 261-102 048 216 sisäiset -7 999 047-8 101 469-7 722 135 96,5-7 668 321-7 320 321 Toimintakate -77 300 271-76 643 787-79 473 401 102,8-80 107 282-80 514 237 Poistot ja arvonalentumiset -298 225-280 581-308 110 103,3-275 970-275 970 Sivistyskeskus, eurot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 4 802 629 4 518 800 4 337 518 90,3 4 369 048 4 378 048 ulkoiset 4 688 982 4 518 800 4 237 518 90,4 4 269 048 4 278 048 sisäiset 113 647 0 100 000 88,0 100 000 100 000 Toimintakulut -61 958 508-63 901 408-67 334 836 108,7-67 430 703-67 420 648 ulkoiset -44 961 466-45 735 319-48 002 229 106,8-48 136 705-48 126 650 sisäiset -16 997 042-18 166 089-19 332 607 113,7-19 293 998-19 293 998 Toimintakate -57 155 879-59 382 608-62 997 318 110,2-63 061 655-63 042 600 Poistot ja arvonalentumiset -597 408-885 495-913 457 152,9-879 985-879 985 10

Tekninen keskus, eurot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 1 650 061 1 561 900 1 572 380 95 % 1 579 440 1 586 794 ulkoiset 1 620 699 1 545 600 1 555 700 96 % 1 562 760 1 569 544 sisäiset 29 362 16 300 16 680 57 % 16 680 17 250 Toimintakulut -8 589 452-9 638 305-9 330 320 109 % -9 622 357-10 000 139 ulkoiset -7 798 319-8 781 173-8 733 408 112 % -9 026 272-9 413 554 sisäiset -791 133-857 132-596 912 75 % -596 085-586 585 Toimintakate -6 939 391-8 076 405-7 757 940 112 % -8 042 917-8 413 345 Poistot ja arvonalentumiset -4 936 832-4 819 000-4 652 641 94 % -4 730 641-5 029 641 Kunta yhteensä Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 72 081 969 70 118 924 70 873 443 99,57 71 002 492 70 914 168 ulkoiset 42 840 892 39 922 290 39 830 873 95,49 39 909 928 40 169 034 sisäiset 29 241 077 30 196 634 31 042 570 106,21 31 092 564 30 745 134 Toimintakulut -208 331 540-212 243 149-217 808 955 104,63-218 771 308-219 393 111 ulkoiset -179 010 931-181 917 139-186 555 782 104,37-187 633 624-188 634 386 sisäiset -29 320 609-30 326 010-31 253 173 106,26-31 137 684-30 758 725 Toimintakate -136 249 571-142 124 225-146 935 512 107,56-147 768 816-148 478 943 Poistot ja arvonalentumiset -10 302 504-10 857 585-11 163 954 108,44-11 126 342-11 025 342 Kangasalan Vesi -liikelaitos, eurot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 5 718 300 6 365 773 6 590 000 115,2 6 931 000 7 316 000 ulkoiset 5 363 764 5 951 773 6 197 680 115,5 6 529 180 6 914 250 sisäiset 354 536 414 000 392 320 110,7 401 820 401 750 Toimintakulut -3 797 966-3 967 679-4 141 307 109,0-4 319 594-4 385 326 ulkoiset -3 536 530-3 698 734-3 959 586 112,0-4 042 413-4 108 145 sisäiset -261 436-268 945-181 721 69,5-277 181-277 181 Toimintakate 1 920 334 2 398 094 2 448 693 127,5 2 611 406 2 930 674 Poistot ja arvonalentumiset -2 202 987-2 340 000-2 397 000 108,8-2 518 000-2 734 000 Kunta yhteensä, ml. vesilaitos Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015/Tp 2013 -% Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 77 800 269 76 484 697 77 463 443 99,6 77 933 492 78 230 168 ulkoiset 48 204 656 45 874 063 46 028 553 95,5 46 439 108 47 083 284 sisäiset 29 595 613 30 610 634 31 434 890 106,2 31 494 384 31 146 884 Toimintakulut -212 129 506-216 210 828-221 950 262 104,6-223 090 902-223 778 437 ulkoiset -182 547 461-185 615 873-190 515 368 104,4-191 676 037-192 742 531 sisäiset -29 582 045-30 594 955-31 434 894 106,3-31 414 865-31 035 906 Toimintakate -134 329 237-139 726 131-144 486 819 107,6-145 157 410-145 548 269 Poistot ja arvonalentumiset -12 505 491-13 197 585-13 560 954-13 644 342-13 759 342 11

STRATEGINEN JA KONSERNIJOHTO Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Oskari Auvinen Toimintaympäristö Strateginen ja konsernijohto muodostuu kolmesta palvelualueesta, jotka ovat: vaalit, tarkastustoimi ja strateginen ja konsernijohto. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Strateginen- ja konsernijohto sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, kunnanjohtajan, yhteisöjäsenyydet, taloushallinnon, tiedotuksen, elinkeinoasiat, henkilöstöasiat, kuntasuunnittelun, verotuskustannukset, kehittämisasiat ja ystävyyskuntatoiminnan kustannukset. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kunnanhallitus luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, johtamalla ja kehittämällä strategista suunnittelua ja kunnan hallintoa sekä ohjaamalla ja yhteensovittamalla organisaation toimintaa kuntastrategian ja valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallituksen tehtäväalueita ovat mm. palvelut, talous ja maankäyttö, asunto-, elinkeino- ja maapolitiikka, edunvalvonta, kuntien välinen yhteistoiminta, sidosryhmät ja tiedottaminen, omistajapolitiikka ja omistajastrategia, konserniohjaus ja konsernivalvonta. Toiminnan painopistealueet 2015 Kangasalan kunta viettää 150 vuotisjuhlaansa vuonna 2015 tarjoamalla eri ikäryhmille tapahtumia ja tilaisuuksia vuoden aikana. Kunnanvaltuuston juhlakokous järjestetään 24.8.2015. Kunnanhallitus johtaa talousarvion valmistelua ja talouden hallintaa talouden tasapainon saavuttamiseksi talousarvio- ja suunnitelmakaudella. Kangasalan kunnan johtamisjärjestelmää uudistetaan kokonaisvaltaisesti: kunnanhallitus johtaa luottamushenkilöorganisaation kehittämistyötä, sekä operatiivisen ja konsernihallinnon uudistamista. Strategisen- ja konsernijohdon työssä painotetaan kuntastrategian toteuttamisen johtamista. Kuntastrategiaa täydennetään ohjelmajohtamisella. Vuoden 2015 aikana valmistellaan palvelutuotanto-ohjelma. Kangasalan kunta osallistuu kuntarakenneselvityksen tekemiseen Pälkäneen ja Kuhmoisten kuntien kanssa. Kangasala osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön ja tekee lisäksi tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikilla kunnan raja-alueilla. Kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen tavoitteet. Henkilöstötyötä ohjaa kuntastrategiasta johdettu, kesäkuussa 2014 hyväksytty henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Henkilöstöhallinto johtaa, koordinoi ja kehittää organisaation henkilöstöasioita esimiestyön tueksi. Vuoden 2015 painopisteenä on työssä jaksamisen tukeminen ja työkykyjohtamisen toimintatapojen uudistaminen. Työterveysyhteistyötä kehitetään aktiivisesti. Myös palkkausjärjestelmiä kehitetään. Osaamisen johtaminen perustuu uudistettuun henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on turvallinen työympäristö sekä työhyvinvointi. Henkilöstön kokonaismäärää vähennetään ja palkattomien vapaiden pitämistä jatketaan myös seuraavina vuosina. Elinkeinotoimen päätavoitteita ovat toimintaympäristön kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen, keskustan kehittäminen, työelämälähtöinen koulutuspolitiikka, monimuotoiset hankinnat, maaseutu, matkailu, yritysten nopea ja ratkaisuhakuinen palvelu sekä markkinointi. 12

STRATEGISET TAVOITTEET 2015 (Kuntastrategiasta johdettu) 1. Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen 4. Tasapainoinen talous 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen 8. Seutuyhteistyön toimivuus 9. Ennakointivalmius 10. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 11. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Toiminnalliset tavoitteet 1.1 Kangasalan leikki-, liikunta- ja ulkoilupaikkoihin liittyvän tiedotuksen lisääminen ja käyttöön aktivoiminen 3.1 Elinkeino-ohjelman sisältämien tavoitteiden toteuttaminen vuosisuunnitelman mukaisesti 4.1 Palvelukeskuskohtaisen palveluverkkosuunnitelman koordinointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen päätöksentekoon 4.2 Henkilöstökustannusten hallinta: vakituista henkilökuntaa vähennetään tarvittavin neuvottelumenettelyin vähintään 53 vakanssia vv. 2015 2017. Henkilöstö työskentelee joustavasti myös yli hallintokuntarajojen. Palkattomien vapaiden pitämistä jatketaan. 4.3 Omaisuuden realisointi suunnitelman mukaisesti 6.1 Konsernitarkastelun, luottamushenkilöorganisaation ja operatiivisen organisaation selvitysten laatiminen ja toimenpide-ehdotuksen valmistelu vuoden 2015 aikana 8.1 Aktiivinen osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaan, tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön osallistuminen 9.1 Strategisen ennakoinnin johtamista toteutetaan ohjelmajohtamista kehittämällä 10.1 Palveluverkkotyön valmistelun jatkamisen johtaminen 11.1 Onnistunut työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö 11.2 Tulevien tarpeiden ennakointiin perustuva osaamisen kehittäminen 11.3 Toimiva palkkausjärjestelmä Informatiiviset tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnallinen vuosikate väh. 14 milj. euroa 8,9 10,7 9,4 12,1 14,2 Investointien tulorahoitus, % 61,5 46,4 48,2 58,2 67,8 Lainakanta/asukas 2101 2380 2710 3030 3220 euroa/asukas (30 400) 227 299 301 289 290 henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) 7 8 9 9 9 Asukasmääräennuste 31.12.2013 30 345 31.12.2014 30 400 31.12.2015 30 600 31.12.2016 30 800 31.12.2017 31 000 13

KUNTAKONSERNILLE ASETETUT TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOIT- TEET VUODELLE 2015 Yhteisö Ki Oy Taloherttua Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Herttuan Kannattavuuden parantamisen ohjelman 2014-2015 toteutus: asiakashintojen tarkistus uusasiakashankinta lisälaskutuksen määrän kasvattaminen kustannussäästöt uudet palvelut riskianalyysit ydintoiminnoittain Kiinteistöpalvelu Oy Kangasalan Lämpö Oy Konsernin omistusosuus-% Kehittämisvisio 100,00 Vuokra-asuntotarpeen tyydyttäminen. Tarpeen mukainen lisärakentaminen, jolla luodaan uusia vuokratasoltaan kohtuuhintaisia asuntoja. Omistuksessa olevan kiinteistökannan kustannustehokas elinkaaren hallinta. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästön tiedostamisen lisääminen asukkaille. 100,00 Tuottaa laadukkaat palvelut kilpailukykyisin hinnoin. Luoda hyvät puitteet ja mielekäs työympäristö työntekijöille. Pitkäjänteinen ja asiakaslähtöinen toiminta. Tarjota monipuoliset palvelut yhden luukun periaatteella. Vastata uusiin asumispalvelujen kysyntään. Tiivistää ja kehittää yhteistyötä sekä luoda uusia palvelukokonaisuuksia yhdessä Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:n kanssa. 100,00 Tuottaa kuntakonsernin yhtiöille laadukkaat isännöinti, huolto- ja siivouspalvelut kilpailukykyisin hinnoin. Vastata konsernin rakennuttajapalvelujen tuottamishaasteeseen osaamisella. Kehittää palvelukonseptia omistajien tarpeet huomioiden. 100, 00 Kaukolämmön polttoainevaihtoehtojen laajentaminen biopolttoaineisiin Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset vuokraasuntojen peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttökate on 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen Osinko omistajille 75 000 euroa. Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistönhoito, siivous) tuottavuuden parantaminen. Riskienhallinnan kehittäminen. Kilpailukykyiset omakustanteiset palvelut kuntakonsernille. Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistön hoito, siivous) tuottavuuden parantaminen. Riskienhallinnan kehittäminen. Osinko omistajalle 150 000 euroa. Lämmöntuotantotapojen monipuolistaminen turvataan. Tehokas lämmöntuotanto. Riskienhallinnan kehittä- Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Talousarvion suunnittelu Toimintasuunnitelman kehittäminen vuokrataloyksiköittäin. Asumisviihtyvyyteen sekä tasoon liittyvien asioiden huomioiminen enemmissä määrin. Asuinympäristön kehittäminen mahdollisuuksien mukaan. Markkinoinnin kehittäminen käsittäen mm. yhtiön web-sivujen päivittämisen nykyaikaisemmaksi ja asiakasystävällisemmäksi vuoden 2015 aikana. Riskien kartoittaminen ja huomioiminen, jota kautta toimintasuunnitelmaa jalostetaan. Yksiköiden kuntokartoitukset ja PTS-suunnitelman laadinta. Kannattavuuden parantamisen ohjelman 2014-2015 toteutus: asiakashintojen tarkistus lisälaskutuksen määrän kasvattaminen kustannussäästöt uudet palvelut riskianalyysit ydintoiminnoittain Riunrannan biolämpölaitos käytössä keväällä 2015 Lämmöntuotannon kokonaishyötysuhde >87 % Riskianalyysi 14

minen. Yhteisö Kangasalan Uimahalli Oy Kangasalan Torikeskus Oy KI Oy Kangasalan Harjunsola I KI OY Kangasalan Harjunsola II Kangasalan Parkki Oy KI Oy Kangasalan Säästökeskus Kangasala- Talo Oy Konsernin omistusosuus-% Kehittämisvisio 100, 00 Kuohu toimii virkistyskeskuksena, joka palvelee monipuolisesti kaikkien asiakasryhmien tarpeita sekä edistää hyvän uimataidon saavuttamista suurten vesistöjen maakunnassa. Kuohun on kaikkien asiakasryhmien kohtauspaikka josta saadaan iloa elämään, ja josta kerrotaan myös muille. Kuohuun tulevat uudet asiakkaat saavat niin hyvän palvelun että he jäävät pysyviksi asiakkaiksi. Kuohu on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja luotettava yhteistyökumppani. 100, 00 Toiminnan jatkuminen ennallaan. Kiinteistön kunnossapitäminen ja arvon säilyttäminen, sekä lisärakentaminen 65,81 Kiinteistön liike-/toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä. Alustavat suunnitelmat kiinteistön kehittämisestä. 65,81 Toiminta jatkuu ennallaan. Kiinteistön liike-/toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä 100,00 Yhtiö hallinnoi keskustakorttelin maanalaista pysäköintiä 64,60 Kiinteistöjen ylläpito kustannustehokkaasti ja kehittäminen 100,00 Kangasala-talo aloittaa toimintansa 2015. Uutena kulttuuritoimijana se tavoittaa kuntalaiset ja Pirkanmaalaiset laajasti tarjoamalla laadukkaita ja monipuolisia elämyksiä kaiken ikäisille. K-talo, museo ja kirjasto 15 Omistajan asettamat tavoitteet Kunnan avustus enintään 780 000 euroa. Kasvava asiakaskunta. Riskienhallinnan kehittäminen. Kunnan avustus enintään 197 000 euroa. Riskienhallinnan kehittäminen. Vuokratuotot kattavat käyttökulut. Käyttöasteen nostaminen. Riskienhallinnan kehittäminen. Vuokratuotot kattavat käyttökulut. Käyttöasteen nostaminen. Riskienhallinnan kehittäminen. Yhtiö pystyy rahoittamaan investointinsa. Yhtiön pysäköimistoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen. Riskienhallinnan kehittäminen. Vanhan valtuustosalin käytön toteutus Ent. valtuustosalin tilojen uudelleen käyttöönoton toiminnan suunnittelu. Riskienhallinnan kehittäminen. Kunnan avustus kulttuuripalveluiden tuottamiseen enintään 260 000 euroa. Kunnan avustus museopalveluiden tuottamiseen Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Lämmön-, sähkön-, ja veden kulutusten tarkka seuranta ja säästöjen hakeminen. Tarkka budjetointi. Tarkka talouden seuranta. Uusien palvelujen ja tuottojen jatkuva kehittäminen. Laaja asiakastyytyväisyystutkimus käynnistynyt TAMK:in kanssa. Riskianalyysi tehty ja käynnistetty riskianalyysistä esiin nousseet tarvittavat lisätoimenpiteet. Yhtiön toiminnan ja kiinteistöjen elinkaaren hallinnan kehittäminen. Kunnossapitosuunnitelman päivittäminen. Riskien kartoittaminen ja huomioiminen, jota kautta toimintasuunnitelmaa kehitetään. Kiinteistön kustannustehokas tekohengittäminen ja vuokralaisten hoito. Vuokralaisten tyytyväisyydestä huolehtiminen. Talotekniikan tehokas hoito. Toiminnan sekä yhteistyön käynnistäminen ja sopiminen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö kunnan tilapalvelun kanssa valtuustosalin uudelleen käyttöön liittyen. -Yhtiön toiminnan ja kiinteistöjen elinkaaren hallinnan kehittäminen. Kunnossapitosuunnitelman päivittäminen. Talo tuottaa tapahtumia kustannustehokkaasti. Toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin. Jatketaan johtamisjärjestelmän kehittämistä. Riskienhallintaa

KI Vatialan Kasarminportti KI OY Sahalahden yrittäjätalo As Oy Isopenni As Oy Kuhmalahden Kolikko As Oy Kuhmalahden Vili As Oy Pirkanpelto As Oy Tulimäenvatro toimivat tiiviissä ja idearikkaassa yhteistyössä. Kulttuuri monissa muodoissaan tuo elämään värejä. 59,60 Kiinteistön tilat ovat omistajien ja yritystilasopimuksella olevien yrittäjien käytössä. Toiminta jatkuu ennallaan. 71,80 Tulevaisuuden lämmitysjärjestelmän ratkaisut. Osakkeet myynnissä. 100,00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 16 enintään 220 000 euroa. Kunnan vuokratuki enintään 737 000 euroa. Asiakastavoite 14 000 asiakasta. Riskienhallinnan kehittäminen. Yritystilasopimukset toteutuvat suunnitellusti. Kiinteistön kunto säilytetään hyvänä. Riskienhallinnan kehittäminen. Myytävien osakkeiden kiinnostavuutta lisätään. Riskienhallinnan kehittäminen. Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut. Toiminnallinen käyttöaste 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut. Toiminnallinen käyttöaste kehitetään myös asiakas- ja teosturvallisuuden näkökulmasta. Vuokralaisten ja talotekniikan hyvä hoito. PTS:n kehittäminen Yhtiön toiminnan ja kiinteistöjen elinkaaren hallinnan kehittäminen. Kunnossapitosuunnitelman päivittäminen. Riskien kartoittaminen ja huomioiminen, jota kautta toimintasuunnitelmaa kehitetään. Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille. Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista. Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille. Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille. Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille. Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille. Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma perus-

98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. korjauksista. 17

LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ OKSA Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola Toimintaympäristö Liiketoimintayksikkö Oksa toimii taseyksikkönä kunnanhallituksen liiketoimintajaoston alaisuudessa. Oksa tuottaa kunnan peruspalveluiden tukipalvelut tavoitteinaan asiakaslähtöisyys, toiminnan joustavuus ja tehokkuus, kustannustietoisuus sekä kilpailukykyisyys. Toiminta on organisoitu kolmeksi palvelualueeksi: atk-, talous- ja toimistopalvelut, ateria- ja siivouspalvelut sekä tilapalvelut. Näiden lisäksi tuotetaan lakimiespalveluita, logistiikkapalveluita, liikennesuunnittelua ja omistajaohjauksen asiantuntijapalveluita. Liiketoimintajaoston ja hallintojohtajan tehtäväalueeseen kuuluvat konserniohjauksen ja -valvonnan toteuttaminen. Kuntaorganisaation lisäksi tukipalveluja tuotetaan yhteistoiminta-alueelle ja muutamalle ulkopuoliselle toimijalle. Liiketoimintayksikön toiminta on tuotteistettu. Toiminnot ja niistä aiheutuneet kustannukset on jaettu palvelukeskuksille informatiivisiin tunnuslukuihin todettujen hintojen perusteella. Toiminnan painopistealueet 2015 Palveluverkon kehittämissuunnitelman 2014-2030, kunnan investointiohjelman ja omistajastrategian toteuttamisen edistämiseen liittyvät teemat, kuten toimipisteiden keskittäminen ja kiinteistöomaisuuden hallinta ja jalostaminen. Liiketoimintayksikkö pyrkii tehostamaan edelleen omia prosessejaan ja tuotantotapojaan, jotka osin vaikuttavat koko kuntakonsernin toimintaan. Valmistaudumme koko kunnassa valmisteilla olevaan organisaatiomuutokseen. Keskitymme hyvään johtamiseen ja henkilöstön sitoutumiseen muutoksessa. Kuntalain kokonaisuudistuksen myötä omistajaohjauksen rooli kunnassa ja koko kuntakonsernissa edellyttää toimenpiteitä, jotka huomioidaan valmistelussa. Merkittävimmän uuden asutusalueen, Lamminrahkan edellyttämät toimenpiteet aloitetaan. Sopimuskauden päättyessä seudun ICT- tuki- ja tietoliikennepalvelujen hankinnan onnistuminen on keskeistä kunnan ja koko seudun kannalta. STRATEGISET TAVOITTEET 2015 1. hyvinvoiva asukas/kuntalainen 4. tasapainoinen talous 6. tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen 7. prosessien toimivuus 10. palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen Toiminnalliset tavoitteet 1.1 turvalliset, toimivat ja asiantuntevat ratkaisut kunnan tukipalvelujen tuotantotavoissa 4.1 taloudelliset ratkaisut kunnan tukipalvelujen tuotantotavoissa 4.2 energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastostrategian edistäminen 4.3 peruspalvelutoiminnan tarvitsemattomien kiinteistöjen myyminen 18