KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ KAAKONTIE 35 18200 HEINOLA 27.8.2015

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1977 valmistunut 1 ½ - kerroksinen omakotitalo. Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, eristeenä styroksi. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on tiilija lautaverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys. Lämmönjakotapana ovat pääosin vesikiertopatterit sekä ilmalämpöpumppu ja yläkerrassa on takka. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on huollettu ja peruskorjattu vuosien varrella mm. vesikatteen ja yläpohjan osuuksien tuulettumisen, ulkopuolisen kosteudenhallinnan ja pesutilojen osalta. Kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. pesutilojen/pesuhuoneen lattiakaivon tiiveyden, asuintilojen korvausilmansaannin, ulkopuolisen kosteudenhallinnan sekä lattiarakenteen sisällä kulkevien putkistojen osalta. Rakennus on ollut lämmittämättä n. puoli vuotta öljyn loppumisen seurauksena. Lämmitys on syytä saada pikaisesti käyttöön ennen syksyn tuloa. Kohteessa oleva valesokkelirakenne sekä lattian pinnan alapuolelta alkavat puiset väliseinät luokitellaan nykyään riskirakenteiksi. Ko. rakenteisiin tehdyissä avauksissa ei havaittu merkkejä vaurioista. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Perusmuurin ulkopuolista vedeneristystä ei ole kaikilta osin asennettu/uusittu Riskirakenne Korjaus / huolto Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta x 7 Valesokkeli x 7 Rakennuksen vierustalla on paikoin kasvillisuutta Salaojia ei ole kaikilta osin asennettu/uusittu Kattovedet laskeutuvat paikoin lähelle rakennuksen vierustaa Alakerran puiset väliseinät alkavat lattiapinnan alapuolelta Ulkorakennuksen vesikaton kaltevuus on peltikatteelle loiva. Kyseessä ei ole kuitenkaan asuintila/-rakennus x 7 x 8 x 8 x 10 x 12 Wc-tilojen ikä x 14 Pesutiloissa ei ole nykyaikaista vedeneristystä. Pesuhuoneen lattiakaivo ei ole tiivis x x x 14 Lämmityskattilan ikä x 16 Rakennus on ollut lämmittämättä n. puoli vuotta öljyn loppumisen seurauksena Alapohjarakenteen sisällä kulkevat käyttövesi- ja lämmitysputkistot x 16 x x x 16-17 Asuinhuoneiden korvausilmansaanti x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 27.8.2015 28. ja 31.8.2015 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala 116 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1977 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Ulosottoviraston työntekijät sekä kohteen omistaja RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 79 +17 11,4 Poutainen Huoneilma 77 +16 10,5 Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla. Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen rakennuspiirustuksia sekä muita asiakirjoja. Asuinrakennus.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Betoniperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta, eristeenä styroksi Puurunko, mineraalivilla Tiili- ja lautaverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Puurakenteinen Puiset kattokannattimet, eristeenä villa Harjakatto Profiilipeltikate Öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys sekä ilmalämpöpumppu ja takka Vesikiertopatterit Painovoimainen Havaituilta osin kuparia Valurautaa/muovia (ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa) Vesi, viemäri ja sähkö

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Vesikate on uusittu aluskatteineen vuonna 2013 Salaojat ja perusmuurin vedeneristys (patolevy) on uusittu/asennettu vuonna 2011. Pesutilat on remontoitu vuonna 1999. Vedeneristeeksi on asennettu kosteussulku/-sively. Julkisivun puuosat on huoltomaalattu. Ilmalämpöpumppu on asennettu 2012-2013. Terassi on rakennettu vuonna 2011. Ulko-ovet on uusittu. Öljysäiliö on tarkastettu vuonna 2015. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei ole tiedossa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei ole tiedossa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Käyttövesiputkien uusiminen pinta-asenteisiksi. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Ei aikaisempia tutkimuksia. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Rakennuksessa ei ole havaittu poikkeavaa kylmyyttä, vetoa tai jäätymistä. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Havaitut epätavalliset hajut: Rakennuksessa ei ole havaittu epätavallista hajua. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Tuhoeläimiä tai hyönteisiä ei ole havaittu. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ilmanvaihdossa ei ole havaittu puutteita.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuintilojen lattiapinta on noin 300-400 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Puisten ulkoseinien alaosat sijaitsevat lähellä maanpinnan tasoa. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Asuinrakennuksen perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Sivupihalla ulko-/autotallirakennuksen perusmuurissa havaittiin yksi halkeama. Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne (riskirakenne). Ulkoseinien puurakenteet ja eristeet sijaitsevat lähellä maanpinnan tasoa. Niihin kohdistuva kosteus voi vaurioittaa niitä. Valesokkelirakenteeseen tehtiin rasiapora-avaus takapihan makuuhuoneen ulkoseinän alaosaan. Avauksesta ei havaittu merkkejä vaurioista. Ulkoseinän alasidepuun kosteus oli avauksesta mitattuna 11,4 paino- % eli kuiva (raja-arvo 18 paino- %). Seinän alaosan villaeristeen suhteellinen kosteus oli 69,9 % lämpötilassa 14,9 eli hieman koholla (raja-arvo 70 %), mutta olosuhteisiin ja vuodenaikaan nähden normaali. Perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys (patolevy) on osin asennettu/uusittu. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on paikoin kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu selviä puutteita. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus 1998. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen asentamista/uusimista suositellaan puuttuvilta osin mahdollisuuksien mukaan. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Lämmitys tulee ottaa pikaisesti käyttöön ennen syksyn tuloa. Rakennuksen vierusta, erityisesti terassin osuudelta, on syytä pitää puhtaana lumesta talvisin.

9 Vierustaa. Kasvillisuutta. Yleiskuva. Takapihaa. Makuuhuoneen ulkoseinän alaosan rasiapora-avaus. Rakenteelliset kosteusmittaukset.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Omistaja kertoi, että salaojat sekä perusmuurin vedeneristys on osittain uusittu. Kattovedet laskeutuvat paikoin lähelle rakennuksen vierustaa. Osin kattovedet on johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet suositellaan johdettavaksi kaikilta osin kauemmaksi rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojien uusimista/asentamista suositellaan puuttuvilta osin mahdollisuuksien mukaan. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Rännikaivo. Kattovedet laskeutuvat paikoin lähelle rakennuksen vierustaa.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Tiiliverhouksessa havaittiin usein kalkkihiekkatiiliverhoukselle tyypillisiä halkeamia. Ulko-/autotallirakennuksen sivupihan verhouksessa havaittiin reilumpi halkeama, joka ulottui sokkeliin saakka. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja. Parvekkeen kaiteen korkeus ei täytä nykyisiä määräyksiä. Yläkerran hätäpoistuminen tapahtuu parvekkeen kautta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Normaalin rasitusluokan tiiliverhouksen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Tiiliverhouksen kunnon tarkkailu. Ulkoisia puuosia huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Tiiliverhouksen tuulettumista suositellaan parannettavaksi alimman tiilikerroksen joka kolmanteen pystysaumaan porattavilla rei illä. Parvekkeen kaide suositellaan muutettavaksi nykymääräykset täyttäväksi (Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2). Parveke. Ulko-/autotallirakennuksen seinän halkeilua. Yleiskuva. Yleiskuva.

12 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin korjausta vaativia vaurioita tai lisätutkimusta vaativia vuotojälkiä. Alakerran kiviainesrakenteisten väliseinien alaosista ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Alakerran puiset väliseinät alkavat lattian pinnan alapuolelta. Rakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Alapohjasta tuleva kosteus voi vaurioittaa seinien alaosia. Makuuhuoneen väliseinän alaosaan tehtiin rasiapora-avaus. Avauksesta ei havaittu merkkejä vaurioista. Ulkoseinän alasidepuun kosteus oli avauksesta mitattuna 10,7 paino- % eli kuiva (raja-arvo 18 paino- %). Seinän alaosan villaeristeen suhteellinen kosteus oli 71,2 % lämpötilassa 15,2 eli hieman koholla (raja-arvo 70 %), mutta olosuhteisiin ja vuodenaikaan nähden normaali. Väliseinän alaosan rasiapora-avaus. Rakenteelliset kosteusmittaukset.

13 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa havaittiin paikoin normaaleja/lieviä ikä- ja säärasituksen merkkejä. Terassin ulko-oven heloitus oli löysällä. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Yleiskuva.

14 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Lumiesteet on asennettu ulkorakennuksen/terassin puoleiselle osuudelle. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Savupiipun päällä on sadehattu. Piiput on pellitetty harjalle saakka. Omistaja kertoi, että kattoikkunan listoitukset/tiivisteet on uusittu kattoremontin yhteydessä. Kattoikkunan alla oli havaittavissa vanhoja lieviä mahdollisesti kattoikkunan alapintaan tiivistyneen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Talo- ja lapetikkaat sekä kattosilta on asennettu. Ulkorakennuksen vesikaton kaltevuus on peltikatteelle loiva. Kyseessä ei ole kuitenkaan asuintila/-rakennus. Ulkorakennuksen katolla havaittiin paikoin irti alustastaan nousseita kiinnikkeitä sekä katteelle ja kouruun oli paikoin kertynyt roskia. Omistaja kertoi, että katteen alapintaan on välillä havaittu tiivistyvän kosteutta, mutta varsinaisia vuotoja ei ole havaittu. Ulkorakennuksen katteen alla ei myöskään ole eristeitä, jotka voisivat vaurioitua kosteusrasituksesta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ulkorakennuksen katteen tiiveyden tarkkailu. Ulkorakennuksen katteen putsausta sekä nousseiden kiinnikkeiden tiivistystä/uusimista suositellaan tarvittavilta osin. Kattoikkunan tiiveyden tarkkailu. Vesikatetta puhdistetaan aina tarpeen mukaan. Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Erityisesti kattoikkunan ympärystä suositellaan pidettäväksi puhtaana. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen.

15 Vesikattoa. Yleiskuva. Yleiskuva. Kattoikkuna. Ulkorakennuksen vesikatetta.

16 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan osuuksien tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Vesikaton suuntaisten rakenteiden osuuksilla on asianmukaiset tuuletusvälit. ALUSKATE Aluskate on asennettu. Aluskatteen tiiveyttä läpivientien ympärillä ei voitu tarkastaa kattomuodosta johtuen. MUUT HAVAINNOT Sivu-ullakoilla yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittu korjausta vaativia vaurioita. Sivu-ullakoiden näkyvillä olevissa alkuperäisissä eristeissä havaittiin lian aiheuttamia tummentumia. Omistaja kertoi, että yläpohjarakenteiden kunto tarkastettiin urakoitsijan toimesta kattoremontin yhteydessä. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevat putket on näkyviltä osin eristetty. Sivu-ullakkoa. Sivu-ullakkoa. Tuuletusväli. Tuuletusväli.

17 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc (alakerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat muovitapettia. Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. LÄPIVIENNIT Lattian ja seinien rajoja ei ole tiivistetty. Muovimatto on tiivistetty putkiläpivientejä vasten. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Wc-istuin on ikääntymässä. Wc-istuimessa havaittiin halkeamia. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattian ja seinien rajojen lisätiivistystä suositellaan. Tilan remontointiin varautuminen. Mahdollisen remontin yhteydessä tilan lattiaan asennetaan muovimatto/vedeneriste, joka nostetaan tilan seinille. Wc-tila. Yleiskuva.

18 14.2. Wc (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on muovimatto, joka on nostettu tilan seinille. Seinät ovat muovitapettia. Ehjä muovimatto/-tapetti vastaa vedeneristettä. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on valurautainen. Lattian muovimatto on tiivistetty kiristysrenkaalla lattiakaivoon. Pyykinpesukoneen poistoputki on johdettu lattiakaivoon. LÄPIVIENNIT Lattian läpivientejä on tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat ikääntymässä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivon vetävyyden tarkkailu. Tilan remontointiin varautuminen. Mahdollisen remontin yhteydessä tilan lattiaan asennetaan muovimatto/vedeneriste, joka nostetaan tilan seinille (kuten alun perinkin on tehty). Yleiskuva. Lattiakaivo.

19 14.3. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Suihkun vastainen seinä on betoni-/kiviainesrakenteinen. Lattia on betonirakenteinen. Suihkun vierellä on ns. suihkuseinät. Tilassa ei ole lattialämmitystä. VEDENERISTYS Omistaja kertoi, että tilaan on asennettu vedeneristeeksi kosteussulku/-sively. Ns. nykyaikaista vedeneristystä ei ole asennettu. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on valurautainen ja siinä on muovinen korokerengas. Kaivon alimmaista korokerenkaan saumaa ja lattiakaivoon liitetyn putken ympärystää ei ole tiivistetty. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu suihkun edustalla kohti lattiakaivoa. LÄPIVIENNIT Läpivientien tiiveydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti toimintakuntoiselta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkun edustan lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kosteus voi olla pinnallista ns. patoutunutta kosteutta laatoituksen alla. Lattiakaivon saumoja ei kuitenkaan ole tiivistetty ja kosteutta on voinut päästä sitä kautta lattiarakenteeseen. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä mm. lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Mikäli tilaa ei peruskorjata heti, tulee lattiakaivo tiivistää alan urakoitsijan toimesta.

20 Yleiskuva. Yleiskuva. Kohonneita lukemia tilan lattialla. Lattiakaivo.

21 14.4. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Seinät ovat pääosin paneloituja. Kiukaan läheisillä seinillä on laatoitus. Omistaja kertoi, että tilan lattiaan on asennettu kosteussulku/-sively. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. Omistaja kertoi, että veden on havaittu valuvan hyvin pesuhuoneen puolelle. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanava. Korvausilmakanava oli tarkastushetkellä tukittu. TURVALLISUUS Kiukaan edessä on kaide. Kiukaan ja kaiteen väliin on asennettu palosuojalevy. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinien alaosissa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila (lattia) suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä, jotta lattian vedeneristys saadaan yhtenäiseksi. Sauna. Yleiskuva.

22 14.5. Keittiö ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. Käyttövesiputkien liitoksia ei ole kannakoitu tiskialtaan alapuolelta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kylmälaitteen edustalla oli käsin havaittavissa lievää pinnallista kosteutta muovimaton päällä. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Käyttövesiputkien liitoksien kannakointia suositellaan tiskialtaan alapuolelta. Keittiö. Kylmälaitteen edustalla oli käsin havaittavissa lievää pinnallista kosteutta muovimaton päällä.

23 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Tiloissa havaittiin paikoin normaalia ikääntymistä. Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida). Yläkerran kylmälaitteen alle on valunut vähäisissä määrin likaa. PORTAAT Portaiden kaiteissa ja askelmien välissä ei ole turvallisuuden kannalta liian suuria aukkoja. AUTOTALLI Kylmän autotallirakennuksen tuulettuvuudessa ei havaittu puutteita. Tilan lattialla havaittiin paikoin halkeamia. Irtaimisto hankaloitti tilan tarkastamista. Katto kts. kohta 12. KYLMIÖ Kylmiö on poistettu käytöstä. Kylmiöt ovat riskirakenteita, koska niiden kylmiin pintoihin tai rakenteisiin voi tiivistyä kosteutta. Omistaja kertoi, että kylmiön rakenteiden kunto on tarkastettu, eikä vaurioita havaittu. Portaat. Yläkerran kylmälaitteen alle on valunut vähäisissä määrin likaa.

24 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Kohteen lämmitys tapahtuu vesikiertoisten pattereiden, ilmalämpöpumpun sekä yläkerran takan avulla. Lämmitysputkistot kulkevat alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Märkätilojen kohdalla putkistoon voi kohdistua kosteusrasitusta. Rakennus on ollut lämmittämättä n. puoli vuotta öljyn loppumisen seurauksena. LÄMMÖNJAKOHUONE Lämmityskattilan ilmansaanti on havaintojen perusteella riittävää. Teknisen tilan putkistoissa ja niiden liitoksissa ei havaittu merkkejä ulkoisista vuodoista. Tilan lattiaa ja seinien alaosia ei ole aikakaudelleen tyypilliseen tapaan vedeneristetty. Lämmityskattila on ikääntymässä. Omistaja kertoi, että öljysäiliö sijaitsee etupihalla maan alla. Öljysäiliö on tarkastettu vuonna 2015. TULISIJAT Yläkerran takan edustalla ei ole kipinäsuojaa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä on 30-40 vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä on noin 10 15 vuotta. Ilmalämpöpumpun suodattamia huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityskattilan uusimiseen varautuminen. Varautuminen lattiarakenteen sisällä kulkevien lämmitysputkien uusimiseen pinta-asenteisiksi. Pesuhuoneen lattialämmityksen asentamista suositellaan tilan peruskorjauksen yhteydessä. Takan edustalle on syytä asentaa kipinäsuoja. Öljylämmityslaitteet suositellaan huollettavaksi sekä öljysäiliö tarkastettavaksi säännöllisin väliajoin. Lämmitys on syytä saada pikaisesti käyttöön ennen syksyn tuloa.

25 Lämmitysputkistot kulkevat alapohjarakenteen sisällä. Takka. Lämmönjakohuone. Yleiskuva.

26 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat havaituilta osin kuparia. Käyttövesiputket kulkevat osin alapohjarakenteen sisällä. Mahdollista vuotoa on vaikea havaita. Viemäriputket ovat valurautaa/muovia. Varmaa tietoa tai havaintoa asiasta ei saatu. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee lämmönjakohuoneessa. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiarakenteen sisällä kulkevien käyttövesiputkien uusimista pintaasenteisiksi suositellaan. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/remonttien yhteydessä. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Vesimittari.

27 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Asuinhuoneisiin ei ole asennettu korvausilmaventtiileitä. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän tavoitteellinen käyttöikä on käytännössä sama kuin koko rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin). Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15-20 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Tuuletusluukku.

28 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Yläkerran työhuoneen lattialla oli irrallisia kiinnittämättömiä kaapeleita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Yläkerran työhuoneen kaapeleiden asianmukainen asentaminen. Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan tarvittaessa mahdollisten muutosten yhteydessä. Yleiskuva. KIVERÄ OY Lahdessa 1.9.2015 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@kiveraoy.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

29 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

30 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.