ASEMAKAAVAN SELOSTUS Monnin yleisten rakennusten asemakaava Kortteli 440

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Monnin yleisten rakennusten asemakaava Kortteli 440 KValt.. Lainvoimainen..

1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee osia Hausjärven kunnan Erkylän kylän tiloista RN:o 1:867, 1:957 ja 1:975. Asemakaavalla muodostuvat Hausjärven kunnan Erkylän kylän kortteli 440 sekä siihen liittyvä lähivirkistysalue. Selostus koskee 26.4.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven Monnissa, Erkylän kylässä, rajautuen koillisessa osin Riihitiehen. 1 Asemakaava alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavoitushankkeen päätavoitteena on osoittaa Monniin pidemmän aikavälin palvelutarjontaa varten tontit erityisesti koulu ja päiväkotitarpeita varten.

2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Selostuksen liitteet... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite... 9 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Kokonaismitoitus... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet... 12 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kuvia suunnittelualueelta Ortoilmakuva Monnin osayleiskaavan maisemaselvityskartta Kunnallistekninen verkosto Sähköverkosto Maakaasuverkosto Lumos, luonto ja kulttuuriympäristökohteet sekä pohjavesialueet Hyvinkään lentopaikan lentoreitit ja melualueet Ote osayleiskaavan meluselvityksestä Ote Pasila Riihimäki YVA:n meluselvityksestä Ote osayleiskaavan tärinäselvityksestä sekä liikennemäärät Ote maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta Ote osayleiskaavaluonnoksesta Asemakaavoitetut alueet Luonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot, tiivistelmä (täydentyy) Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet, tiivistelmä (täydentyy) Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset

3 1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Kanta Hämeen Lumos inventointi 2004 2005 - Monnin osayleiskaavan luonto ja maisemaselvitys, Ins.tsto Paavo Ristola 2006 - Tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittäminen Hausjärven Monnissa, Kurun pohjavesialueella, Loppuraportti 31.8.2011 - Kerava Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liikennevirasto 2010 - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Hämeen ympäristökeskus 95 / 2005 - Hyvinkään lentokentän ympäristömeluselvitys, ins.tsto Kari Pesonen Oy 2006 - Monnin osayleiskaavan meluselvitys, WSP 30.7.2007 - Selvitys tärinästä Hausjärven Monnin kaava alueella, Ramboll 21.5.2010 - Monnin kaava alueen tärinäselvitys, Kalliotekniikka/Sito 24.6.2010 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 22.1.2013 35. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 31.1.2013. Ympäristölautakunta on kokouksessaan.. päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaa kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan... Asemakaava on saanut lainvoiman... 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavalla muodostuu Hausjärven kunnan Erkylän kylän kortteli 440 sekä siihen liittyvä lähivirkistysalue. Kaavoituksen merkittävin vaikutus on mahdollistaa Monnin koulutoiminnan järjestämiselle vaihtoehto nykyisen koulun sisäilmaongelmien sekä Monnin taajaman tulevan kasvun näkökulmasta. Korttelivaraus mahdollistaa uusien terveellisten, turvallisten ja viihtyisien koulutilojen rakentamisen tulevaisuudessa nykyistä parempien kulkuyhteyksien varrella, jonka lisäksi alueella on varaus mahdollisille muille julkisille palveluille. Hankkeella on maisemallisia vaikutuksia sijoittuessaan avoimelle peltoalueelle, mutta vaikutuksia tulee tarkastella osayleiskaavallisten tavoitteiden kannalta. Tulevan yhdyskuntarakenteen sekä palvelutarjonnan kannalta hanke on tärkeä. Luonnonolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Alue sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman.

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Alue lähiympäristöineen on pääosin peltoa. Välittömästi alueen itä ja eteläpuolelle sijoittuu maatilan talouskeskukset sekä haja asutusta. Selostuksen kannessa on viistoilmakuva etelästä kaavoitettavan alueen suuntaan vuodelta 2005. Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2010 ovat liitteenä (Liitteet 2 ja 3). 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Maisemallisessa maakuntajaossa kohdealue sijoittuu eteläisen rantamaan/eteläisen viljelyseudun sekä Hämeen viljely ja järvimaan/keski Hämeen viljely ja järviseudun rajalle. Maakunnalliselta maisematyypiltään alue kuuluu Salpausselän Puujokilaakson viljelymaisemiin. Kaavoitettava alue sijoittuu avoimelle peltoalueelle, josta aukeaa peltoalueiden ylitse pitkiä näkymiä useisiin ilmansuuntiin. Maiseman tausta on pääosin metsäinen. Pohjoisessa taustana on Paukunharju sekä harjunrinteen asutusta, etelässä nähtävissä ovat Hyvinkään teollisuusalueen piiput ja Kulomäki sekä Monnin eteläosan asemakaavoitetut pientaloalueet. Lännen suuntaan maisemassa on havaittavissa ratapenger sekä taustalla Riihimäen puolelle sijoittuvat metsäalueet. Maisema on sulkeutuneempi idän suuntaan, jonne sijoittuu hevostila sekä asutusta metsäsaarekkeeseen. Monnin osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luonto ja maisemaselvitys, jonka maisemaselvityskarttaan on koottu maisemakohteita sekä merkitty asemakaavoitettavaan alueeseen liittyvät tärkeät näkymät. Maisemaselvityskartta on liitteenä (Liite 3). Luonnonolot Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kaavoitettava alue on maatalouskäytössä olevaa peltomaata, jolle sijoittuu lähinnä pelto ojien varsien kasvillisuutta, johon lukeutuvat mm. erilaiset pajukasvit. Pohjavesi Asemakaava alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Hyvinkään I luokan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue (0110651) sijoittuu lähimmillään noin 300 metrin etäisyydelle kaava alueesta koilliseen. Pohjavesialueen rajat ilmenevät liitteenä olevasta kartasta (Liite 5). Pintavesi Alue kuuluu Suomenlahteen laskevaan Vantaan päävesistöalueeseen. Aluetta sivuavat etelässä, lännessä ja pohjoisessa avo ojat, jotka laskevat länteen ja edelleen Vantaanjokeen. Kaavoitettavan alueen koillisosan kuivatus on toteutettu avo ojin. Maaperä Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on pääosin hienoa hietaa (HHt). Koillisosa on pieneltä osin savea (Sa) ja kaakkoisosa pieneltä osin hiesua (Hs). Kallio

5 pinnan taso alueella vaihtelee Monnin tekopohjavesiselvityksen tietojen mukaan noin korkeusasemassa 70 75 metriä mpy. Pinnanmuodot Kaavoitettava alue on alavaa. Maasto viettää korkeuskäyristä tarkasteltuna laajemmassa mittakaavassa länteen noin 2 metriä 400 metrin matkalla. Maanpinnan korko laskee itäosan + 92 m tasosta länsiosan tasoon + 89,4 m. Radan varressa maanpinnan taso on laskuojan varressa + 87,7 m. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Kaavoitettavalla alueella ei ole asumista ja ainoa rakennus on alueen keskellä oleva lato. Alueen etelä ja itäpuolelle sijoittuu maatilojen talouskeskukset, joista itäpuoleinen on hevostila. Kaava alueen ympäristössä on tienvarsia ja harjunreunan suotuisia rakennuspaikkoja hyödyntävää haja asutusta. Monnin asemakaavoitetut asuinalueet sijoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle kaavoitettavasta alueesta koilliseen ja etelään. Osayleiskaavan luonnoksen mukaiset uudet pientaloalueet sekä keskustatoimintojen alueet sijoittuvat välittömästi kaavoitettavan alueen lähiympäristöön. Palvelut Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu palveluja. Nykyinen Monnin koulu sijoittuu radan varteen, noin 2 km päähän, tieverkkoa pitkin n. 3,2 km kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Päiväkoti Onni sekä kaksi ryhmäperhepäiväkotia sijoittuvat noin 500 m etäisyydelle kaavoitettavasta alueesta. Lähimmät kaupalliset palvelut sijoittuvat Hyvinkään keskustaan, noin 5 km etäisyydelle alueesta, ja kunnalliset palvelut Oittiin, noin 25 km etäisyydelle kaava alueesta. Osayleiskaavan mukaiset keskustatoimintojen alueet on suunniteltu kaavoitettavan alueen länsipuolelle. Liikenne Kaavoitettavalle alueelle saapuminen on nykyisellään Riihitietä tai Ojantaustantietä myöten, jotka johtavat alueelle nykyisiltä pääkatutasoisilta yhteyksiltä, Monninlinjalta sekä Rutikantieltä. Alueen nykyinen tieverkko ilmenee sivulla 1 olevasta opaskarttaotteesta. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Monnin osayleiskaavassa (Liite 9) on kaavoitettavan alueen pohjoispuolelle osoitettu uusi 1. vaiheessa rakennettava pääkatu sekä kevyen liikenteen yhteystarve. Helsinki Riihimäki rautatie sijoittuu noin 600 metrin etäisyydelle, kaavoitettavan alueen länsipuolelle. Osayleiskaavan luonnoksessa on esitetty rautatien liikennepaikka vajaan kilometrin etäisyydelle kaavoitettavasta alueesta. Riihimäen ja Hyvinkään väliset linja autovuorot liikennöivät Monninlinjalla. Tekninen huolto Kunnallistekninen verkosto on Monninlinjan varressa, noin 300 metrin etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta kaakkoon (Liite 4). Kunnallistekninen verkosto liittyy Hyvinkään verkostoon. Kaavoitettavan alueen eteläosan halki kulkee Fortumin 20 kv ilmasähköjohtoja (Liite 4). Alueen länsipuolella, noin 100 metrin etäisyydellä, on Gasumin maakaasulinja (Liite 5).

6 Virkistys Alueen läheisyyteen sijoittuvat mm. Paukunharjun ulkoilumaastot sekä Rutikka lampi uimarantoineen. 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Kanta Hämeen perinnemaisemiin kuuluva Monnin keto sijaitsee noin 500 m kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Lumos inventoinnin lähimmät kohteet ovat Paukunharju, Härkähaan harju ja Erkylän lukot jotka sijoittuvat kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, noin kilometrin etäisyydelle. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavatyön yhteydessä määriteltyihin maakunnallisesti arvokkaisiin Vantaanjoen kulttuurimaisemiin (kohde 7). Kaavoitettavan alueen luoteispuolella on Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen kohde Kerkkolan sivutilan alue (nro 8). Lumos, luonto sekä kulttuuriympäristökohteet ilmenevät liitekartasta (Liite 5). 3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Asemakaava alueella ei ole erityisalueita. Gasum Oy:n maakaasuputkisto sijoittuu kaavoitettavan alueen länsipuolelle, noin 100 metrin etäisyydelle. Kaavoitettava alue sijoittuu Hyvinkään lentokentän ympäristöselvityksessä käytetyille nimellisille nousu ja laskulentoreiteille. Alue sijoittuu konetyypistä riippuen kokonaan tai osin selvityksessä esitettyjen lentomelun enimmäistasovyöhykkeiden L(ASmax) 70 75 db väliselle alueelle. Alue sijoittuu päiväajan lentomelun keskiäänitasoalueen L(Aeq 07 22h) 40 db ulkopuolelle. Lentomeluvyöhykkeet on esitetty liitteessä (Liite 6). Pääradan rautatiemelua on tarkasteltu Monnin osayleiskaavoitukseen liittyen mittaamalla vuonna 2007. Osayleiskaavan meluselvityksen mittauspisteessä (MP2) pääradan todelliseen vuorokausiliikenteeseen suhteutettu päiväaikainen melu oli 47 db ja yöaikainen 45 db (LAeq), päiväajan ohjearvon ollessa 55 db. Ote meluselvityksen kartasta on liitteenä (Liite 6). Kerava Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (v. 2010) on myös selvitetty melun leviämistä ympäristöön nykytilanteessa sekä parannustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen vuoden 2030 ennustetilanteessa. Selvityksessä on esitetty yöaikaiset melun ohjearvot, koska yöaikaisen melun on katsottu olevan rakentamisen kannalta merkittävämpi tekijä. Nykytilanteessa yöaikainen 50 db melualue ei ulotu kaava alueelle. Ennustetilanteessa melualue ilman meluntorjuntaa ulottuu lähes 700 metrin etäisyydelle rautatiestä, eli noin 60 80 metriä kaavoitettavan alueen puolelle. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on myös esitetty raideliikennemelun torjuntatarve. YVA selostuksessa esitetyn meluntorjunnan toteutuessa yöaikainen melualue ei ulotu kaavoitettavalle alueelle. Ote Kerava Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kartasta, josta ilmenee rautatieliikenteen yöaikainen 50 db melu nyky ja ennustetilanteessa sekä rautatieliikenteen melutasot ennustetilanteessa (2030) meluntorjuntatarve ovat liitteenä (Liite 7).

7 Pääradan osalta on Monnin osayleiskaavoitukseen liittyen laadittu tärinäselvitys (Ramboll 21.5.2010). Värähtelyluokan C raja ( 0,30 mm/s suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa) yli I kerroksisille rakennuksille sijoittui noin 250 metrin etäisyydelle kaavoitettavan alueen länsirajasta. Tärinäselvitystä tarkentavissa mittauksissa (Sito/Kalliotekniikka 24.6.2010) oli kaavoitettavalle alueelle sijoitettu yksi mittauspiste (MP7). Mittauspisteen etäisyys radasta oli noin 850 metriä, eikä siitä saatu junien aiheuttamaksi tulkittavia tuloksia. Muun liikenteen aiheuttamat tulokset olivat hyvin matalia eikä niiden perusteella ollut havaittavissa tärinäriskiä. Ote Rambollin laatimasta tärinäaluerajakartasta täydennettynä Siton/Kalliotekniikan mittauspistemerkinnöillä on liitteenä (Liite 7). Monninlinjan liikennemäärä Liikenneviraston Uudenmaan liikennemääräkartan (KVL 2010) mukaan on kaava alueen pohjoispuolella liikennemäärä 426 ajoneuvoa vuorokaudessa. Monninlinjalla Rutikantien kohdalta etelään tieosalla liikennemäärä on 647 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Rutikantielle suuntautuu 143 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehallinnon Maanteiden teoreettiset melualueet 2008 kartan mukaan Monninlinjalla 55 db päiväajan melualueen leveys tien keskilinjasta on 1 40 metriä. Ote liikennemääräkartasta on liitteenä (Liite 7). Monnin alueelle on osayleiskaavan mukaisesti suunniteltu mittavaa kasvua, jonka toteutuessa myös liikennemäärät kasvavat. Osayleiskaavaluonnoksen mukaan uusi itä länsisuuntainen kokoojakatu sivuaa kaavoitettavaa aluetta pohjoisessa. 3.1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Peltokiinteistöillä on voimassa olevat vuokrasopimukset vuosille 2014 2017 asti. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kohdealue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Alue on itäosastaan kyläalueeseen tai kylämäisen asutuksen alueeseen (AT) liittyvää peltoa. Alue on maisema aluetta, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma). Alueen länsipuolella on pohjois etelä suuntainen yhteystarve sekä korkeapaineinen kaasulinja (k). Ote maakuntakaavasta on liitteenä (Liite 8). Maakuntavaltuusto on 11.6.2012 hyväksynyt Kanta Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan, jossa on keskitytty alue ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kaava on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 1. vaihemaakuntakaavassa kaavoitettava alue on Rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntovaltaista aluetta (Ar) sekä kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen. Ote 1. vaihemaakuntakaavasta on liitteenä (Liite 8). 3.2.2 Yleiskaava Alueelle on laadittu yleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.5.1997. Oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueen länsipuolella on maanalainen kaasujohto. Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta on liitteenä (Liite 8).

8 Alueelle on laadinnassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jolla linjataan Monnin pidemmän aikavälin kehittämistä. Osayleiskaavan II luonnos on ollut nähtävillä 14.3. 3.4.2006. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on uutta ja olennaisesti muuttuvaa aluetta / julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä virkistysaluetta (V). Alueen pohjoispuolella, siihen rajautuen, on 1. vaiheessa rakennettava uusi tie tai katu sekä kevyen liikenteen yhteystarve ja länsipuolella johto tai linja (k=kaasujohto). Kaavoitettavan alueen ympärille on osoitettu uusia asuntoalueita (A, AP I) sekä länsipuolelle keskustatoimintojen korttelialueet (C). Ote osayleiskaavaluonnoksesta on liitteenä (Liite 9). Osayleiskaavan II luonnoksen v. 2006 ajankohdan mukainen asukasmäärä Monnissa oli laskelmien mukaan 620 asukasta sekä täydennysrakennettavien alueiden asukasmäärä 315. Osayleiskaavan IA vaiheessa uusien asukkaiden määrä olisi 1700, IB vaiheessa 2400 asukasta, II vaiheessa 2200 asukasta sekä III vaiheessa 450 asukasta. Osayleiskaavan toteuduttua asukkaita alueella olisi yhteensä 7700. 3.2.3 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijoittuvat suunnittelualueesta noin puolen kilometrin etäisyydelle etelään ja koilliseen. Indeksikartta, josta ilmenevät lähimmät asemakaavoitetut alueet, on liitteenä (Liite 9). 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 65 ja se on tullut voimaan 1.12.2010. Tarkastelualue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. 3.2.5 Kaava aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Kaavoitettavalle alueelle on laadinnassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka II luonnos on ollut nähtävillä 14.3. 3.4.2006. Kaavaan liittyen sekä nähtävillä olon jälkeen on laadittu tarkentavia selvityksiä. Nyt asemakaavoitettava alue käsittää laadinnassa olevan osayleiskaavan mukaisen julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY). Suunnittelussa lähtökohtana on osayleiskaavaluonnoksen mukaisen tavoitetilanteen huomioiminen. Osayleiskaavalliseen ratkaisuun sisältyy mm. merkittävää lisärakentamista suunnittelualueen ympäristöön sekä uusia tieyhteysjärjestelyitä. Hausjärven kunnanhallitus on 22.1.2013 35 tehnyt päätöksen kaavan laadinnan aloittamisesta kunnan osayleiskaavaluonnoksen mukaiselta PY alueelta hankkimilleen raakamaa alueille. Kaavan laadinnalla varaudutaan vastaamaan Monnin asutusalueen laajentuessa koulu ja muiden palvelutarpeiden kasvuun pidemmällä aikavälillä. Monnin nykyinen koulu sijaitsee kasvualueista syrjässä ja Helsinki Tampere pääradan varressa. Opetustilat sijoittuvat kolmeen erilliseen rakennukseen, alueella ei ole viemäriverkostoa, tieyhteydellä on tarvetta perusparannukseen ja kevyen liikenteen yhteys puuttuu. Nyt aloitettu kaavahanke on päätöksellä sisällytetty kaavoitusohjelmaan, poistaen Kuulojan itäisen yritysalueen kaavahankkeen myöhemmin laadittavaksi. Monnin nykyisellä koululla on havaittu sisäilmaongelmia, joita on tutkittu syksyn 2012 aikana sekä saneerattu alkuvuodesta 2013, II vaiheen korjauksen valmistuessa ennen lukuvuotta 2013 2014. Toimenpiteillä turvataan koulunkäynti toistaiseksi ainakin 5 10 vuotta.

9 Pääradan osalta on välillä Pasila Riihimäki meneillään hanke liikenteen välityskyvyn nostamiseksi / Liikennevirasto. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostusta on käytetty soveltuvilta osin hyödyksi kaavan laadinnan lähtömateriaalina. Kaavan laadinnassa käytetyt lähtökohta aineistot on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6. 3.2.6 Pohjakartta Monnin alueella on vuonna 2000 laadittu numeerinen pohjakartta, jota on pidetty yllä Hausjärven kunnan toimesta. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Kaavahanke on lähtöisin kunnan omasta tarpeesta. Asemakaavan päätavoitteena on osoittaa Monniin pidemmän aikavälin palvelutarjontaa varten tontit erityisesti kouluja päiväkotitoimintaa varten. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 22.1.2013 35. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 31.1.2013. Ympäristölautakunta on kokouksessaan.. päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kunnanhallitus on.. päättänyt asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaa kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan... Asemakaava on saanut lainvoiman... 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä.... Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY keskukselta, Uudenmaan ELY keskukselta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Turvallisuus ja kemikaalivirastolta, Kanta Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Gasum Oy:ltä, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä, Telia Sonera Finland Oyj:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä Hausjärven pe

10 rusturva ja sivistyslautakunnilta sekä tekniseltä lautakunnalta. Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä on liitteenä (Liite 10) täydentyy. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä... ja siitä pyydettiin lausunnot Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet ovat liitteenä (Liite 11) täydentyy. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu Hausjärven kunnan Erkylän kylän kortteli 440 sekä siihen liittyvä lähivirkistysalue. 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava alueen pinta ala on kokonaisuudessaan noin 11,9 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) noin 10,1 ha sekä lähivirkistysaluetta (VL) noin 1,8 ha. Tonteittain jaoteltuna pinta alat ovat seuraavat: Kortteli 440 Pinta ala (m2) Rakennusoikeus (m2) tontti 1 65345 32673 2 19781 9891 3 5753 2877 4 9709 4855 Koulutarpeita varten on arvioitu peruskoulun tontin mitoitusta ohjearvona 1,5 ha + 20 m2 / oppilas, siten että on huomioitu esiopetuksen sekä peruskoulun 1. 9. luokkien mahdollinen sijoittuminen alueelle. Mitoitusta on tarkasteltu suhteessa Monnin osayleiskaavan v.2006 luonnoksen mukaiseen tavoitetilanteeseen, jonka perusteella tulevaisuuden asukasmäärä tehokkaimmalla mitoituksella olisi 7700 asukasta. Vuoden 2011 lopun tilanteen mukaan Hausjärven väestöstä noin 19 % oli 0 14 vuotiaita, mikä merkitsisi että Monnin alueen tulevasta asukasmäärästä noin 1462 olisi 0 14 vuotiaita. Tämä tekisi ikäluokkaa kohden noin 104 lasta ja esiopetus peruskouluikäisiä (10 ikäluokkaa) n. 1040 lasta. Koulutontille tämä tarkoittaisi pinta alallisesti noin 3,6 ha mitoitusta, mikä toteutuu tontilla nro 1. Päiväkotitoimintojen tilantarvetta voidaan tarkastella Helsingin kaupungin mallilla, jossa ohjearvoksi on varattu tonttialaa 60 70 m2 hoitopaikkaa kohden, sisältäen rakennuksen ala, piha alueen sekä liikennealueet tontilla. Mikäli päivähoitotarve olisi 2 5 vuotiailla 104 lasta/ikäluokka, olisi kokonaistilantarve 416 lapselle 70 m2:lla laskettuna 2,9 ha, mikä voisi toteutua tontilla nro 1 koulun yhteydessä. Asemakaavan seurantalomake on liitteenä (Liite 12). 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavassa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y), jonka suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus e=0,50. Asemakaavalla mahdollistetaan alueelle tu

11 levaisuudessa esiopetus, peruskoulun 1. 9. luokat, päiväkotitoimintoja sekä mahdollisia muita julkisten palvelujen toimintoja. Korttelialueille on osoitettu ohjeelliset rakennusalat sekä pysäköimispaikat (p). 5.3.2 Tie ja liikennealueet Asemakaavalla ei muodostu katualueita. Liikenneyhteydet järjestetään ensi vaiheessa nykyisiä tieyhteyksiä myöten. 5.3.3 Virkistysalueet Alueen eteläosa Vantaanjokeen laskevan ojan suuntaan sekä länsiosa hevostilan suuntaan on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Tontille 1 on osoitettu ohjeellinen pelikenttäalue. 5.3.4 Vaara, erityis ja muut alueet Asemakaavalla ei muodostu vaara tai erityisalueita. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla osoitetaan erilaisia julkisia palveluita mahdollistava korttelialue, millä on myönteinen vaikutus alueen palvelutarjonnalle asutuksen lisääntyessä. Kaavalla varaudutaan koulutoimintojen siirtämiseen keskeisemmälle alueelle suhteessa nykyistä ja tulevaa asutusta. Koulun sijoituspaikkana alue on turvallisempi ja häiriöttömämpi nykyiseen verrattuna. Uudisrakentaminen mahdollistaa myös terveellisen ja nykyaikaisen opetusympäristön toteuttamisen. Korttelivaraus voidaan kokea osaksi negatiivisena nykyisen elinympäristön muuttumisen takia, mutta lapsiperheiden näkökulmasta muutos on todennäköisemmin myönteinen. 5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen Välittömästi kaava alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, eikä asemakaavan mukaisilla käyttötarkoituksilla arvioida olevan ympärillä olevaa luontoa merkittävästi kuormittavia tekijöitä. Etelässä Vantaanjokeen laskevan ojan suuntaan osoitettu lähivirkistysalue toimii myös suojavyöhykkeenä. Kaava alue ei sijoitu pohjavesialueelle. 5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavoitus noudattaa Monnin osayleiskaavaluonnoksen sekä maakuntakaavan mukaista maankäyttöä. Kaavoituksella muodostetaan yleisten rakennusten korttelialue tulevaa taajamarakennetta ajatellen keskeiselle alueelle. Osayleiskaavaluonnoksen mukaisten liikenneratkaisujen (uusi tieyhteys, kevyen liikenteen järjestelyt) toteutuessa koulutoimintojen kannalta turvallisuus parantuu. Alue sijoittuu kunnallisteknisen verkoston läheisyyteen, mutta vaatinee jätevesipumppaamon. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Korttelialueen rakentaminen vaikuttaa nykyisin avoimeen maisemaan. Asemakaavan toteuttaminen merkitsee kuitenkin osayleiskaavan toteuttamista myös muilta osin, mikä merkitsee maisemallista muutosta myös laajemmin. Rakentamiskorkeuden pysyessä maltillisena, eivät vaikutukset kaukomaisemassa liene kuitenkaan merkittäviä, keskei

12 sen rakentamisalueen sijoittuessa alavalle alueelle suhteessa ympäröiviin maiseman taustana oleviin harjuihin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman ja kun alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Hausjärvellä 26. päivänä huhtikuuta 2013 Paula Sidoroff Eskelinen Kaavasuunnittelija, insinööri AMK Ilkka Korhonen Kaavoituspäällikkö, DI