Opetus- ja kasvatuslautakunta 90 15.09.2016 Opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 362/02.02.02/2016 OPEKAS 90 Valmistelijat: sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, ruots. koulutoimenjoh ta ja Per-Olof Nyström puh. 044 780 9258, varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso puh. 044 780 9326 ja talouspäällikkö Kim Salo puh. 044 780 9592 Kaupunginhallitus on 23.6.2016 323 antanut toimialoille ja lautakun nille ohjeet vuoden 2017 talous arvioesityksen ja taloussuunnitelman 2018-2019 laatimista varten. Laatimisohjeissa toimialoilta edelly te tään toiminnallisten tavoitteiden asettamista tulevaa vuotta 2017 var ten. Strategia ja tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian 28.10.2013. Se on koko kaupunkikonsernia koskeva strategia, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta ottaen huomioon myös toimintaympäristön muutokset. Strategia sisältää vision vuoteen 2025: Kokkolassa parasta aikaa. Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan - kärkenään kemia. Valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi valitaan ne kriittiset menestysteki jät, jotka ovat toiminnan kannalta erityisen tärkeitä ja päämääriä edistäviä ja jotka voidaan toteuttaa ja mitata. Lau takunnan tulee esittää valtuus toon nähden sitoviksi viisi toimin tansa kannalta vaikuttavinta ja olen naisinta tavoitetta. Talousar vion ja talous suunnitelman valmisteluvai heessa vielä arvioi daan, ovatko kaikki lautakuntien esitykset syytä olla val tuus toon nähden sitovia ja missä muodossa ne esitetään valtuustolle. Opetus- ja kasvatuslautakunta on 27.5.2014 49 hyväksynyt osaltaan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämissuunnitelman 10.6.2014 66 vuosille 2014-2017. Suunnitelmien mukaiset kehittämishankkeet sisältyvät talousarvioehdotuksen toiminnallisiin tavoitteisiin. Uuden valtuustokauden 1.6.2017 alussa laaditaan kaupungille uusi strategia, jolle tulevat pohjautumaan sivistystoimen kehittämis-
suunnitelmat vuosille 2018-2021. Käyttömenot ja -tulot Käyttömenojen ja -tulojen raamit on vahvistettu kaupunginhallituksessa. Päälinjat ja lähtökohdat ovat seuraavat : -Toimintatuottojen nousu on 2,0 % vuonna 2017 (tp 2015 +2,5 % +2 %). -Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee laaditun kehyksen mukaan perustua enintään 1,25 % suuruiselle toimintamenojen kasvulle vuoden 2015 tilinpäätöksestä laskettuna (vuoden 2017 raami on siis tilinpäätös 2015 + 2,0 % + 1,25 % ). Nousu sisältää myös henkilöstömenojen ja toiminnallisten muutosten vaikutukset. - Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. - Investointitaso voi olla enintään taloussuunnitelmassa vuosille 2017-2018 esitetyllä tasolla. Lautakuntien tulee esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta tärkeysjärjestyksessä. Palvelutarpeen kasvu Varhaiskasvatuspalvelut Talousarvion 2017 ja vuosien 2018-2019 talousarviosuunnittelussa on otettu huomioon palvelutarpeen kehitys varhaiskasvatuspalveluissa. Talousarviovuoden 2017 alusta otetaan käyttöön Torkinmäen koulu ja päiväkoti. Päiväkodin osalta on tullut lisäyksenä koko vuoden menot (henkilöstökulut, vuokrat, siivous, ruokapalvelut ja muut menot). Uusien tilojen valmistuessa vastaavasti voidaan luopua väliaikaisista tiloista (Pikiruukin Meritullin yksikkö, vanha upseerikerho). Varhaiskasvatuksen palvelut ovat hiukan laajentuneet ja henkilöstömäärä kasvaa maltillisesti, koska Torkinmäen koulu ja päiväkoti otetaan käyttöön tammikuussa 2017. Talousarviovuosi 2017 pitää sisällään monia muutoksia, jotka ovat tulleet uusina voimaan, tai tulevat voimaan vuoden 2017 aikana. Uutta esiopetuksen opetussuunitelmaa toteutetaan ensimmäisen kerran lukuvuonna 2016-2017. Sähköiseen työvuorosuunnitteluun siirrytään tämän toimikauden aikana. Mobiiliseuranta otetaan käyttöön niin työaikojen kuin myös lasten läsnäolojen seurannassa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu) tulee voimaan uudistettuna 1.8.2017. Kuntien täytyy tehdä suunnitelmaan kuntakohtaiset osuudet samalla tavalla kuin opetussuunnitelmiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia valmistellaan, mikä saattaa tuoda muutoksia nykyiseen. Tällä muutoksella voi olla vaikutuksia varhaiskasvatuspalveluiden tuloihin. Kotihoidontuen kuntalisää eli Kokkola-tukea pienennetään valtuuston päätöksen mukaisesti. Kokkola-tuki on 1.3.2017 alkaen 80 /kk/lapsi. Vuoden 2018 talousarviovalmistelua ennen arvioidaan päätöksen vaikutuksia ja sen pohjalta harkitaan tuen suuruutta vuodelle 2018. Perusopetuspalvelut Perusopetuksen osalta kustannuspaineita luo OKM:n hankerahoituksien jyrkkä supistuminen opetusryhmien pienentämiseen, koulutuksen tasa-arvon edistämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaukseen. Myönnetty avustus on 90% pienempi kuin edellisvuonna. Kokkolassa vuosille 2017-2019 perusopetuksen oppilas- ja ryhmämäärien tiedossa oleva kasvu ja uuden opetussuunnitelman opetuksen kehittämisvaatimukset sekä valtiovallan suunnitelmat opetuksen digitalisaatiosta luovat lisää haasteita. Lukuvuoden 2016-2017 alussa perusopetuksen oppilasmäärä nousi jälleen uuteen ennätykseen, yli 5 400 oppilaaseen ja vuosina 2017-2019 oppilasmäärä kasvaa edelleen. Jatkuva oppilasmäärän nousu merkitsee suurten ryhmien määrän kasvua, jos kaupunki ei yritä hallita tilannetta ja suuntaa tähän tarkoitukseen omaa rahoitusta noin 250 000 euroa vuosittain. Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelmassa 2014-2017 pidetään optimaalisen ryhmäkokona 1-6 luokilla 17-23 oppilasta ja 16-25 oppilasta 7-9 luokilla opetettavasta aineesta riippuen. Toisaalta ryhmäkokojen hallintaa ja perusopetuksen tuottavuutta voidaan lisätä oppilassijoittelun ja hyvän suunnittelun avulla, mutta näköpiirissä olevat muutokset ovat niin suuria, että ne tarvitsevat määrärahalisäyksiä. On huomattava, että samaan aikaa myös valtionosuudet kasvavat perusopetuksen osalta oppilasikäluokkien kasvun takia. Opetuksen digitalisaatio on maan hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön tieto- ja viestintäteknologian innovaatioita opetuksessa ja edistää pedagogiikan kehittymistä. Kärkihankkeena ns. digiloikka ei ole vielä täsmentynyt, mutta siihen
osoitettavat valtion erityismäärärahat eivät yksin riitä. Ennakoitavissa on, että valtio keskittyy osaamisen kehittämiseen eli täydennyskoulutukseen ja opetushenkilöstön valmennukseen. Markkinoille tulee uusia digitaalisia tuotteita ja verkkoympäristöjä, joiden käyttäminen saattaa olla edullisempaa kuin perinteisten painettujen oppikirjojen ja oppimateriaan käyttö pitkällä tähtäimellä. Siirtyminen painetusta oppimateriaalista digitaaliseen vaatii muutosvaiheessa lisää määrärahoja, joiden tarve on arvioitu varsin hitaan muutosprosessin mukaisesti niin, että vuodelle 2017 tarvitaan 100 000 euroa ja vuosille 2018-2019 200 000 euroa vuosittain. Oppilasmäärän kasvun johdosta esitetään myös tarvikemäärärahoihin korotusta. Lukiopalvelut Lukiopalvelujen menokehitykseen vaikuttaa kustannuksia laskevasti suomenkielisen lukiokoulutuksen palvelurakenteen muutos vuonna 2016. Talousvaikutukset tuntuvat koko vuoden osalta vuonna 2017. Lukiokoulutuksen suosio ja vetovoima on suomenkielisessä lukiokoulutuksessa ollut hienoisessa kasvussa ja ammatillisen koulutuksen menoleikkaukset vaikuttavat niin, että sinne ei enää voida ottaa opiskelijoita samaa määrää kuin viime vuosina. Tästä syntyy yhteisvaikutus, joka nostaa lukion opiskelijamäärää ja kasvattaa toimintamenoja. Toisaalta tämä kompensoituu suurempana valtionosuutena kaupungin talouteen ja vastaavasti ammatillisen koulutuksen kuntaosuuksien pienenemisenä. Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta on toisaalta ollut leikkauksien kohde ja vielä on avoinna se, mille tasolle lopulta tarkentuu. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen alkaa syksystä 2016 ja vuonna 2019 se toteutuu kaikissa kirjoitettavissa aineissa. Valmiudet sähköisiin yo-kirjoituksiin ovat olemassa, mutta käytännön kokemuksien kautta saattaa ilmetä kehittämistarpeita. Yhteenveto Palvelutarpeen kasvusta ja muista edellä mainituista seikoista johtuen on perusteltua, että opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvioesitys poikkeaa talousarvioraamin asettamista rajoista toimintamenojen kasvun osalta. Toisaalta sopeuttamisohjelman mukaiset päätökset vähentävät käyttötalouden menoja merkittävästi vuoden 2017 talousarvio esityksessä. Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintamenot ja -tulot ovat olleet valtuustoon nähden sitovia talousarviossa. Poikkeuksena Kokkolan seudun opisto, jossa toimintakate on ollut valtuuston nähden sitova. Varsinkin opetuspalveluissa on ollut viime vuosina paljon hankkeita joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Määrärahan seurannan ja
sitovuuden kannalta olisi paikallaan, että koko opetus- ja kasvatuslautakunta toimisi nettositovana lautakuntana valtuuston nähden (kuten kulttuuri- ja nuorisolautakunta ja liikuntalautakunta). Sivistyskeskus ja taloushallintopalvelut on laatinut liitteeseen lautakuntakoh tai set ta voit teet ja perustelut sekä käyttötalousesityksen vastuu alueit tain vuo delle 2017. LIITE A 90 Sivistystoimi ja tekninen palvelukeskus on koonnut liitteeseen B lauta kun nan tu le van vuo den talousarvion investointiosan. LIITE B 90 Sivistysjohtaja Lautakunta päättää 1 hyväksyä opetus- ja kasvatuslautakunnan ta lous ar vio ehdo tuk sen vuodelle 2017 ja taloussuunni telmaehdotuksen vuosille 2018-2019 kaupun ginhallituk selle lähetettä väksi 2 hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettä väksi lautakuntaa kos ke vat tavoit teet liitteen mukaisina 3 hyväksyä ehdotuksen investoinneista liit teen mukaisina 4 esittää kaupunginhallitukselle, että opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvio olisi nettositova kaikkien vastuualueiden osalta 1.1.2017 alkaen Päätös Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen liitteeseen B 90 t ehdyllä muutoksella: korjausmäärärahaan lisäys 700 000.