Parkanon kaupunki 2 Talousarvio 2009



Samankaltaiset tiedostot
Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

Suunnittelukehysten perusteet

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Jukka Varonen

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Kuntalaki ja kunnan talous

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Kuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

OSAVUOSIKATSAUS

Kaupunginvaltuusto

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Tilinpäätösennuste 2014

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Kunnanhallitus Valtuusto Osavuosikatsaus II tammi - elokuulta 2017

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Itä-Suomen huippukokous Virpi Kölhi

Talousarvion toteumaraportti..-..

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Transkriptio:

Parkanon kaupunki 2009 Taloussuunnitelma 2010-2012

Parkanon kaupunki 2 2009 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS... 5 PARKANON KAUPUNGIN STRATEGIA... 5 YLEINEN TALOUDEN KEHITYS... 6 PARKANON TALOUDEN KEHITYS... 6 KAUPUNGIN RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA VAKAVARAISUUS... 8 TAVOITTEET KONSERNIYHTIÖILLE... 9 HANKKEET... 10 KÄYTTÖTALOUS... 11 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 12 KAUPUNGINVALTUUSTO... 12 KAUPUNGINHALLITUS... 13 MAASEUTUHALLINTO... 15 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 16 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 31 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 34 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 37 TULOSLASKELMA... 39 INVESTOINNIT... 40 RAHOITUSLASKELMA... 48 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma... 49 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma... 50 HENKILÖSTÖOSA... 52

Parkanon kaupunki 3 2009 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2009 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2010-2012 TALOUSSUUNNITELM AN YLEISPERUSTEET Tausta Vuoden 2009 talousarvion laadintaa on varjostanut maailman laajuinen taloudellinen taantuma, jonka syvyys ja kesto eivät ole tällä hetkellä kenenkään tiedossa. Myös vaikutukset Parkanon kaupungin talouteen ovat vielä arvailujen varassa. Kaupunginhallitus antoi 2.9. talousarvion laadintaohjeet hallintokunnille. Samalla esitettiin myös vuoden 2009 tuloarviot. Tämän jälkeen verotuloennustetta on jouduttu pudottamaan kolme kertaa alaspäin. Onneksi valtionosuuksien kehitys ainakin vielä talousarviovuonna näyttää kohtuullisen hyvältä. Käyttötalous Vuoden 2009 talousarvio on vain 40 000 euroa ylijäämäinen ja vuosikate on 1,17 milj. euroa positiivinen. Toimintakate kasvaa 3,1 % verrattuna vuoden muutettuun talousarvioon. Kustannusten kasvu johtuu pääasiassa palkkakustannusten kasvusta. n valmistelussa kaupungin johtoryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä ja osastopäälliköiden lautakunnille tekemät esitykset ovat olleet kaupunginjohtajan hyväksymiä. Lautakunnat ovat käsitelleet ehdotuksensa loka-marraskuun vaihteessa, eivätkä päätökset ole merkittävästi poikenneet esityksistä. Pieniä karsintoja on kuitenkin jouduttu tekemään vielä lautakunta käsittelyn jälkeen, koska tuloennuste on heikentynyt koko talousarvioprosessin ajan. Kokonaisuudessaan käyttötalous on laadittu erittäin kireäksi ja siinä pysyminen vaatii kovaa työtä kaikilla toiminnan tasoilla. Todettakoon, että talousarvio ei sisällä epärealistisia oletuksia. On kuitenkin olemassa useita riskitekijöitä, joista suurin on erikoissairaanhoito, vaikka esitys on sairaanhoitopiirin kanssa käydyn neuvottelun tulos. Investoinnit Vuoden 2009 investointibudjetin lähtökohtana on kunnallisen palvelutuotannon riskienhallinnan näkökulma. Suurin investointi on Vuorijärven vedenottamon saneeraus, jolla pyritään poistamaan vedessä esiintyvät mangaaniongelmat. Lisäksi saneerataan myös vanhoja vesi- ja viemäriputkistoja, jotta vuotovesimäärät saataisiin nykyistä parempaan hallintaan.

Parkanon kaupunki 4 2009 Tietohallintoon liittyviä riskejä pyritään vähentämään sekä laitteiston uusimisilla että myös atk-konehuoneen ilmastointi- ja varavoimahankinnoilla. Muilta osin investoinnit ovat nykyisen infran ylläpitoon liittyviä. Terveyskeskuksen saneerausta jatketaan ja se tulee valmistumaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi katuverkoston päällystyksiin panostetaan talousarviovuoden aikana. Myös Viinikan kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamista jatketaan. Vuoden nettoinvestoinnit ovat noin 1,6 milj. euroa, mutta suunnitteluvuosina yli 2 milj. euron tasoa. Todellisuudessa suunnitteluvuosien investointeja joudutaan sopeuttamaan tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Rahoitus Tulorahoituksella ei pystytä rahoittamaan kaikkia esitettyjä investointeja vuosikatteen ollessa noin 1,2 milj. euroa ja nettoinvestointien noin 1,6 milj. euroa. Kokonaisuudessaan kaupungin velkamäärä kasvaa noin 400 000 euroa. Lopuksi Vuodesta 2009 tulee erittäin haastava. Taloudellisen taantuman kesto ja vaikutus parkanolaisiin yrityksiin selviää vasta vuoden aikana. Pahimmassa tapauksessa tätä talousarviota joudutaan tarkastelemaan kokonaisuudessaan vielä vuoden aikana ja tekemään tarvittavia sopeuttamistoimia. Ainoastaan riittävän nopealla reagoinnilla voidaan välttyä suuremmilta ongelmilta. Syntynyt maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma, suurten ikäluokkien eläköityminen lähivuosina sekä palvelutarpeiden kasvaminen tulevat edellyttämään rakenteellisia muutoksia myös Parkanossa. Tämän johdosta Parkanon kaupungin on oltava mukana tekemässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisia toimenpiteitä, ovat ne sitten kuntarakenteen muutoksia tai palveluiden järjestämiseen liittyviä uudistuksia. Parkanossa 24.11. Jarkko Malmberg kaupunginjohtaja

Parkanon kaupunki 5 2009 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS jakautuu käyttötalouteen, tuloslaskelmaosaan, investointeihin ja rahoitusosaan. n tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistaloutta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa. Kaupunginvaltuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittu neljäksi vuodeksi: talousarvio vuodelle 2009 ja taloussuunnitelma vuosille 2010-2012. n käyttötalouden sitovuustaso on * tavoitteet toimielimittäin * määrärahat nettomääräisinä osa-alueittain esitetyllä tasolla, Investoinnit ovat sitovat tehtäväalueittain. Yli 168.000 euron hankkeet ja yli 84.000 euron irtaimistohankkeet ovat hankekohtaisesti sitovia. on ja taloussuunnitelmaan sisältyy myös henkilöstöosa, jossa esitetään osastoittain henkilöstö ja perusturvaosaston henkilöstömuutokset. Muilla osastoilla toimitaan nykyisten resurssien puitteissa. Lisäksi esitetään vakinaisen henkilöstön ikäjakautuma ja eläköityminen. PARKANON KAUPUNGIN STRATEGIA Parkanon kaupunginvaltuusto on määritellyt syksyllä kaupungin vision 2015 seuraavasti: PARKANO ON SEUTUKUNNALLINEN KAUPAN JA TEOLLISUUDEN KESKUS, JOKA TARJOAA KUNTALAISILLE KATTAVAT JA LAADUKKAAT PALVELUT TURVALLISESSA JA LUONNONKAUNIISSA YMPÄRISTÖSSÄ Parkanon vahvuutena ovat maantieteellinen sijainti ja liikenneyhteydet sekä realisoitavissa olevat mahdollisuudet laadukkaaseen, luonnonläheiseen asuinrakentamiseen ja elinkeinoelämän sijoittumiseen. Parkanon elinkeinoelämä nojaa rakenteeltaan vahvasti metalliteollisuuteen, metsään ja puunjalostusteollisuuteen. Muovialasta odotetaan uutta elinkeinoelämän taloudellista tukipilaria. Kattavat julkiset palvelut ja kasvava yksityisen sektorin palvelutarjonta tuovat kaupunkiin dynaamista henkeä ja yritteliäisyyden kulttuuria. Parkanon työpaikkaomavaraisuus on huomattavan korkea 100,3% (2007). Parkano tarjoaa työpaikkoja myös seutukunnan muiden kuntien asukkaille. Syyskuussa Parkanon väkiluku oli 7141 henkeä. Väestömäärän kehitys kääntyi lievään nousuun maahanmuuton ansiosta, joka helpotti metalliteollisuuden työvoimapulaa alueella. Kaupunkikuvaa vilkastuttavat etenkin muualta seutukunnasta töissä ja ostoksilla käyvät sekä kolmostieltä poikkeavat matkaajat. Parkanon onnistunut markkinoiminen houkuttelevana kotikuntana, sekä kriittisten menestystekijöiden löytäminen muuttovoiton aikaansaamiseksi ovat strategiakauden keskeisiä haasteita. Strategisen kehittämisen painopisteet: Aktiivinen kaavoittamispolitiikka ja maanhankinta Markkinoinnin ja tiedottamisen voimistaminen Aseman seudun kehittäminen Imagonrakentaminen ja profiloituminen Uusi kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tarkentavat kaupungin strategiaa syksyllä 2009.

Parkanon kaupunki 6 2009 YLEINEN TALOUDEN KEHITYS Vuoden syksyn aikana maailman taloutta on heilauttanut finanssikriisi, jonka aallot ovat saapuneet Suomeenkin. Talouden kehityksen parin prosentin kasvuennusteet ovat kääntyneet kokonaistuotannon nollalinjalle, jonka ennustetaan jatkuvan alentuneella tasolla vuosien 2009 2010 aikana. Viime vuosina työllisyyskehitys on ollut suotuisaa, mutta suhdannemuutoksen johdosta arvioidaan myös työttömyyden lisääntyvän ensi vuonna merkittävästi. Talouden kehityssuunta tulee vaikuttamaan myös kuntien talouden kehitykseen. PARKANON TALOUDEN KEHITYS Parkanon kaupungin vuoden 2007 aikana hyvään kasvuun lähteneen talouden tuleva kehitys on arvoituksellinen. Vaikka vuoden tulosennuste näyttääkin vielä tasapainoiselta, merkitsee tasapainon saavuttaminen vuoden 2009 osalta tarkkaa taloudenseurantaa ja tiukkaa menokuria. n 2009 tulopohjaa on pyritty arvioimaan varovasti, meneillään oleva yleinen kehitys huomioiden. Verotulokehitykseen on suhtauduttava kriittisesti ja yhteisöveron osalta ensi vuonna varaudutaan verokertymän alenemiseen. Tehdyt palkkaratkaisut, välttämättömät henkilöstölisäykset ja kustannusten selkeä kohoaminen luovat kuntakentälle suuren haasteen tavoitteellisen talousarvion toteuttamiseen. TULOSLASKELMA TP 2007 TA Ennuste TA 2009 muutos% ennuste 08 Toimintakate -26 918 025-28 849 428-29 639 969-31 408 589 6,0 Verotulot 19 875 306 20 278 000 20 578 000 20 578 000 0,0 Valtionosuudet 10 585 907 10 920 000 11 500 000 12 580 000 9,4 Rahoitustuotot ja -kulut -443 635-581 500-581 500-575 500-1,0 Vuosikate 3 099 553 1 767 072 1 856 531 1 173 911-36,8 Poistot -1 216 422-1 144 900-1 200 000-1 133 000-5,6 Tilikauden yli/alijäämä 1 883 131 622 172 656 531 40 911-93,8 Kumulatiivinen yli/alijääm -241 533 380 639 414 998 455 909 9,9 Nettoinvestoinnit -929 390-1 651 000-1 700 000-1 567 000-7,8 Lainamäärä milj euroa 13,4 13,7 13,0 13,4 1,9 Toiminta Kaupungin ulkoiset toimintatuotot kasvavat talousarviossa 5,1 miljoonaan euroon, muutosta vuoden ennusteeseen on 3,4 %. Tuottojen kasvua tapahtuu perusturvan asiakasmaksuissa. Toimintakulut ovat 36,9 miljoonaa euroa ja ne kasvavat ennusteesta 5,7 %. Henkilöstömenot ovat 17,6 miljoonaa, kasvua ennusteesta 6,1 %. Kasvua tuo perusturvan hoitohenkilöstön lisäys suosituksia vastaavaksi. Toiminta-alueista suurinta kasvua esiintyy perusturvan alueella, jossa erikoissairaanhoitoon varaudutaan yli 7,6 miljoonalla, jo erikoissairaanhoidon ennustetaan nousevan samalle tasolle. Perusturvan menoja ja tuloja kasvattaa myös kehitysvammaisten päiväkeskus Pajulinnun toiminnan siirtyminen kaupungin toiminnaksi.

Parkanon kaupunki 7 2009 Koko kaupungin toimintakuluissa kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökulujen kasvu on myös huomattava. Toimintakate eli toiminnan ulkoiset nettomenot ovat 31,4 miljoonaa, jossa kasvua tämän vuoden arvioituun toteutumaan on + 6 %. Lomaraha Kaupungin henkilöstömenoja on useana vuonna alentanut henkilöstölle tarjottu mahdollisuus vaihtaa lomarahansa vapaaseen. Vuonna 2007 lomarahavaihtoa käytettiin kahden viikon lomautuksen vaihtoehtona ja vuoden talousarviossa suositeltiin viikon lomarahavaihtoa. Vuoden 2009 aikana henkilöstöllä on edelleen mahdollista käyttää lomarahan vapaaseen vaihtoa ja keväällä tästä mahdollisuudesta tullaan antamaan ohjeet. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja arvioidaan kertyvän vuoden 2009 aikana vajaat 20,6 miljoonaa euroa, joka on vuoden ennusteen mukaisella tasolla. Kunnallisveroarvio on 17,56 M, kasvua 1,6 %. Talouden muutosten arvioidaan heijastuvan yhteisöveroon, jota odotetaan 1,9 M, muutosta - 13,6 %. Kiinteistövero pysyy lähes ennallaan n. miljoonan euron tasolla. Valtionosuudet kasvavat n. 9,4 % ja kaupungin kassaan niitä tilitetään lähes 12,6 miljoonaa euroa. Suurimpana sektorina perusturvan osuus on 10,7 miljoonaa, yleistä valtionosuutta maksetaan 260.000 ja sivistyksen osuus on n. 1,6 miljoonaa. Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus pysyy samalla tasolla kuin eli 2,2 miljoonana eurona. Vuosikate heikkenee n. 1,2 miljoonaan euroon, joka ei riitä investointeihin, vaan osa niistä joudutaan kattamaan lainalla. Kaupungin tulos on poistojen jälkeen noin 40.000 euroa, eikä tulevien vuosien varalle pystytä varautumaan puskuria kasvattamalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että ennusteen mukaan vanhat alijäämät saadaan katettua vuoden aikana Parkanon vuosikate ja nettoinvestoinnit 5,00 milj 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00-1,00-2,00 4,03 3,11 2,19 2,37 2,46 2,35 1,86 1,57 1,61 0,95 1,37 1,31 1,60 1,17 1,39 0,17 1,17 0,39-0,25 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 enn ta 2009-1,25 Vuosikate Nettoinvestoinnit Investoinnit ovat nettomäärältään vajaat 1,6 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä rakennushankkeita ovat terveyskeskuksen kosteusvaurion korjaamisen jatkaminen 260.000 eurolla ja Vuorijärven vedenottamon saneerauksen aloittaminen 350.000 eurolla. Viinikan kaava-alueelle rakennetaan katuja ja vesihuoltoa.

Parkanon kaupunki 8 2009 Lainat Kaupunki on onnistunut vuoden aikana pitämään lainakannan kurissa mm. rahoittamalla vesihuollon investointeja kaupungin kassavaroilla. ssa 2009 investointeja joudutaan jo kattamaan ulkoisella lainalla ja lainakanta kasvaa 13,4 miljoonaan euroon. Suunnitelmakaudella lainamäärä kasvaa tulevien investointien myötä 15 miljoonan euron tasolle. Vesilaitos Vesilaitoksen 2009 tulos on alijäämäinen, vaikka vesimaksuja korotetaankin vuoden alusta 10 prosentilla. Vuoden vesihuoltoinvestoinnit rahoitettiin pääosin kaupungin antamalla, yhteensä 870.000 euron kassalainalla, joka ensi vuoden talousarviossa on käsitelty pitkäaikaisena sisäisenä lainana. Kyseisen rahoituserän käsittelyä selvitellään myös mahdollisena peruspääoman korotuksena. Suunnittelukaudella vesihuoltolaitoksen välttämättömät investoinnit vaativat lisää rahoitusta ja aiheuttavat kaupungin lisävelkaantumisen. Vesilaitoksen heikon taloustilanteen vuoksi kaupungin vesilaitokseen sijoittamalle pääomalle tuottoprosentiksi vahvistetaan ensi vuodelle 0 %. vuoden aikana selvitetään vesilaitoksen talouden tasapainottamisen ratkaisut ja määritellään peruspääoman tuottotavoite pitkällä tähtäimellä. KAUPUNGIN RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA VAKAVARAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen on säädetty kuntien rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden turvaamisesta. Tämän seuraamiseksi on asetettu kriisikuntien raja-arvot: *taseen kertynyt alijäämä/asukas tilinpäätöksessä vähintään 1.000 ja sitä edeltäneenä vuonna 500 - Parkanossa kertynyttä alijäämää/asukas oli tilinpäätöksessä 2007 34, edellisenä vuonna 295, talousarvion mukaan muodostuu jo kertynyttä ylijäämää ja samoin 2009 talousarviossa *tai seuraavat edellytykset täyttyvät 1) vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Parkanossa 2007 + 3,1 M, ta + 1,8 M ja 2009 ta +1,2 M 2) tuloveroprosentti vähintään 0,5 % prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimääräinen 18,4 % 2007 ja 18,55 % Parkanossa 2007, ja 2009 20,5 % 3) lainat/asukas ylittää vähintään 50 %:lla keskimääräisen lainakannan, joka vuonna 2007 oli 1.545 Parkanossa 2007 1.879, ylitystä 20,5 %, ta 1.946 / 25,9 %ja 2009 ta 1.859 /20,3% 4) taseessa on kertynyttä alijäämää Parkanossa oli kertynyttä alijäämää 2007, mutta ta ja ta 2009 kertynyttä ylijäämää 5) omavaraisuusaste on alle 50 % Parkanossa 42,36 % 2007, 43,63 % ta ja 43,64 % ta 2009 6) suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % Parkanossa 50,25 % 2007, 49,56 % ta ja 47,52 % ta 2009

Parkanon kaupunki 9 2009 Suhteelline n velkaantuneisuus % 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 ta 2009 ta Parkano kes kim äärin kriteeri hyvä Parkanon tunnuslukujen kehitys on 2007 hyvän tilinpäätöksen sekä ja 2009 tiukkojen talousarvioiden mukaan kääntymässä parempaan suuntaan. 2009 talousarvion mukaisista tunnusluvuista kriisikunnan raja-arvoa huonompia ovat vielä tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste. Suunnitelmakaudella kaupungin talouden kehitystä uhkaa yleisen talouden mahdollinen taantuma, joka heijastuu myös Parkanon kaupungin verotuloihin. Tämän vuoksi on pidettävä erityistä huolta siitä, että kaupungin toimintaa hoidetaan tehokkaasti tulojen mukaisella tasolla. Velkatasoa ei saa kasvattaa ja tämä tarkoittaa nettoinvestointien tason alentamista vuosikatteen tasolle. TAVOITTEET KONSERNIYHTIÖILLE Kehitys-Parkki Oy Yritysten perustamisen ja investointihakemusten tukeminen ja edistäminen Asemanseudun kehittäminen hankkeen avulla Liike- ja teollisuustilojen rakentamisen edistäminen Kolmoskeskuksen kehittäminen Seuranta: Kehitys-Parkki Oy:n toiminnan mittarina yritysten ja työpaikkojen määrän kehitysseuranta Kehitys-Parkki Oy:n rahoituksen seuranta kaupungin maksuosuuksien muotoutumisena Parkanon kaupungin Vuokratalot Oy Joustava ja taloudellinen toimintatapa Toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava toiminta Kokonaisanalyysin laatiminen vuokratalojen tilasta - asuntokannan tarkastelu tulevaisuuden tarpeet huomioiden

Parkanon kaupunki 10 2009 HANKKEET Parkanon kaupunki on mukana omien hankkeidensa lisäksi monissa seudullisissa ja paikallisissa hankkeissa. Kaupunginhallituksen määrärahoista maksetaan kuntaosuudet - Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimaan Terveyttä metsästä -hankkeeseen ja - pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävään Nuotta 2011 hankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pirkanmaan työvoimahallinnon kanssa Lisäksi alueemme elinkeinotoimintaa tukevia hankkeita ovat - Pilarihanke (räätälöityjä koulutuksia yrityksien tarpeisiin) - Automaatio ja robotiikkahanke - Maahanmuuttohanke - Yritysneuvontahanke - Asemanseudun esiselvityshanke - Matkailun kehittämishanke Kaikkiin kyseisiin hankkeisiin sisältyy kuntarahaa joko seudullisen kehittämisyksikön tai Kehitys-Parkin kautta.

Parkanon kaupunki 11 2009 KÄYTTÖTALOUS Käyttötalouden vertailutietona on käytetty toimielinten esittämillä muutoksilla korjattua talousarviota. Määrärahoihin sisältyy kaupungin sisäisiä menoja 1.762.660 euroa ja sisäisiä tuloja saman verran. Tuloslaskelman vertailutietona on syyskuun toteutuman perusteella laskettu ennuste koko vuoden toteutumasta. Käyttötalous yhteensä TP 2007 Tulot 6 867 564 6 324 549 6 901 756 9,1 7 029 7 180 7 324 Valmistus omaan käyttöön 191 001 298 600 291 000-2,5 200 200 200 Menot -33 969 949-36 795 576-38 601 345 4,9-39 434-40 228-41 033 Netto -27 102 385-30 471 027-31 408 589 3,1-32 205-32 848-33 509 Poistot -1 216 420-1 144 900-1 133 000-1,0-1 194-1 194-1 194 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestäminen Parkanon kaupungissa. Volyymitiedot ja kehitys Keskusvaalilautakunta ja sen sihteeri, vaalilautakunta, vaalitoimikunta. vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Valtiollisia vaaleja järjestetään suunnittelukaudella seuraavasti: vuonna 2009 europarlamenttivaalit, vuonna 2011 eduskuntavaalit ja vuonna 2012 presidentinvaali. Kunnallisilla vaaleilla valittiin v. uusi valtuusto vuosille 2009 2012. Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään suunnittelukauden lopussa 2012. Keskusvaalilautakunta TP 2007 2009 Muutos% TS 2010 TS 2011 TS 2012 Tulot 10 494 0 11 000 11 12 Menot -6 358-8 430-5 920-29,8-6 -6 NETTO 4 136-8 430 5 080-160,3 0 5 6

Parkanon kaupunki 12 2009 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja vastaavat kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta. Volyymitiedot ja kehitys Tarkastuslautakunta kokoontuu n. 9 kertaa vuodessa. Tilintarkastusyhteisön vastuullinen ja avustava tarkastaja suorittavat tarkastusta yhteensä arviolta 20 pv vuodessa. vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Uuden tarkastuslautakunnan ensimmäisiä tehtäviä on tehdä esitys tilintarkastusyhteisön valinnasta valtuustokaudelle 2009 2012. Tarkastuslautakunta TP 2007 Tulot 0 Menot -14 186-20 000-20 542 2,7-21 -21-22 NETTO -14 186-20 000-20 542 2,7-21 -21-22 KAUPUNGINVALTUUSTO Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Valtuustolla on kaupungin ylimpänä päättävänä elimenä kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuustolle kuuluu strateginen päätöksenteko, kuntakonsernin tavoitteiden asettaminen sekä hallinnon järjestämisen perusteista päättäminen. Valtuusto päättää mm. talousarviosta, tilinpäätöksen hyväksymisestä, johtosäännöistä, maksujen perusteista, takauksista ja kiinteän omaisuuden myynnistä. Volyymitiedot ja kehitys Kaupunginvaltuustoon kuuluu 27 valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua, jotka valitaan kunnallisvaaleissa. Valtuusto kokoontuu n. 9 kertaa vuodessa. vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Vuonna 2009 toimikautensa aloittava valtuusto valitsee jäsenet kaupungin muihin toimielimiin. vuoden määrärahoihin on tehty varaus uusien luottamushenkilöiden koulutusta varten. Kaupunginvaltuusto TP 2007 Tulot 0 Menot -32 255-48 000-51 300 6,9-52 -53-54 NETTO -32 255-48 000-51 300 6,9-52 -53-54

Parkanon kaupunki 13 2009 KAUPUNGINHALLITUS Yleishallinto Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta strategian ja tavoitteiden mukaisesti sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus myös valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukselle kuuluu kuntien yhteistyön kehittäminen/paras hanke. Yleishallintoon kuuluvat myös kuntayhteistyö, Koti Parkanoon hanke, kansliapalvelut, yhteistoimintaosuudet, elinkeinojen kehittäminen, toimikunnat sekä koko kaupungin yleiset hallintokustannukset. Volyymitiedot ja kehitys Kaupunginhallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja hallitus kokouksia pidetään noin 20 vuoden aikana. Jäsenmäärä noussee v. 2009 uuden toimikauden alkaessa 10:een. Kansliayksikön henkilöstö: kaupunginjohtaja, kansliasihteeri, toimistosihteeri ja syksystä Koti Parkanoon hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö. vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Paras-lainsäädännön mukainen kuntayhteistyö Edunvalvonta siirtyy valtion hoidettavaksi 1.1.2009 alkaen Tehtävän tavoitteet ja vastuu strategisten tavoitteiden saavuttamisessa Strategiset tavoitteet: - Aktiivinen kaavoittamispolitiikka - Markkinoinnin ja tiedottamisen voimistaminen - Aseman seudun kehittäminen - Imagonrakentaminen ja profiloituminen - Kuntatalouden tasapaino - Kuntien välinen konkreettinen yhteistyö Henkilöstöhallinto Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Henkilöstöhallinnossa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista, työterveyshuollosta, työsuojelusta sekä yhteistoiminnasta työnantajan ja henkilöstön välillä (yhteistoimintaelin). Kaupunki järjestää myös Tyky-toimintaa ja sitä kehitetään talousarviovunna. Henkilöstölehti julkaistaan muutaman kerran vuodessa. Volyymitiedot ja kehitys Palkka-asiamiehen tehtävät hoidetaan oman tehtävän ohella ja samoin työsuojelupäällikön toimi. vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Henkilöstökyselyn tulosten mukaisiin toimenpiteisiin esim koulutuksen avulla on varauduttu. Tyky-toimintaa kehitetään. Henkilöstöhallintoa hoidetaan kaikilla kaupungin osa-alueilla, joilla toteutetaan kaupungin yhteisiä strategisia tavoitteita: - Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys - Säännölliset henkilöstöpalaverit ja kehityskeskustelut - Henkilöstön osaamisen kehittäminen - Työhyvinvoinnin ylläpito - Kannustaminen henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen - Vetovoima työnantajana

Parkanon kaupunki 14 2009 Tukipalvelut Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Tukipalveluita ovat talouspalvelut, toimistopalvelut, postitus, monistamo ja puhelinvaihde/palvelupiste. Talouspalveluilla hoidetaan keskitetysti kaupungin ja vesihuoltolaitoksen taloushallintoa. Tähän tehtävään kuuluvat mm. talouden kehityksen seuranta, talousarvion ja toimintakertomuksen valmistelu, kirjanpito ja tilinpäätös, ostoreskontra, maksuliikenne, vesi-, päivähoito- ja yleislaskutus, perintätoimet, palkat ja eläkeasiat, maksuvalmius ja rahoitus. Lisäksi Kihniölle myydään palkanlaskentapalveluita. Toimistopalveluissa hoidetaan kaupungin asiakirjojen diariointia ja arkistointia. Toimistotarvikkeiden hankinta on keskitetty. Myös postitus ja palveluneuvonta/puhelinvaihde hoidetaan koko organisaation tukipalveluna. Lisäksi tarjotaan kopiopalvelua. Volyymitiedot ja kehitys Tukipalveluja hoidetaan yhteensä 11 henkilötyövuoden avulla. Resurssista talouspalveluihin kohdistuu 8 henkilötyövuotta, kun v. 2007 alussa näihin tehtäviin käytettävissä oli 2 henkilötyövuotta enemmän. Toimistopalveluihin tukipalvelujen resurssista kohdistuu 3 henkilötyövuotta vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Konsernitilinpäätös laaditaan alkaen täydellisenä sisältäen konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernirahoituslaskelman kaupungin ja vesilaitoksen vastaavien laskelmien lisäksi. Uuden haasteen tuo yhtenäisen euromaksualueen SEPAn käyttöönotto kaupungin maksuliikejärjestelmissä vuoteen 2010 mennessä. Asiakirjahallinto-ohjelman arkisto-osio otetaan käyttöön keväällä 2009. Tehtävän tavoitteet Taloushallinnon hoitaminen ja kehittäminen Henkilöstön osaamisen tukeminen koulutuksella Arkistonmuodostussuunnitelman valmistuminen Tukipalveluiden toiminnalle tärkeitä edellytyksiä ovat riittävät resurssit ja niiden oikea kohdentaminen, henkilöstöresurssien saatavuus ja osaamisen varmistaminen, aktiivinen henkilökunta, vastuualueiden selkeys, sisäisen tarkastuksen kohdentaminen eri osa alueille, ajanmukainen henkilöstöpolitiikka sekä muutosprosessien hallinta ja viestintä. Kaupunginhallitus yht. TP 2007 Tulot 665 674 275 471 247 400-10,2 253 257 262 Menot -1 466 453-1 608 710-1 657 520 3,0-1 691-1 724-1 759 NETTO -800 779-1 333 239-1 410 120 5,8-1 438-1 467-1 497 Poistot -22 122-24 100-6 200-74,3-7 -7-7 YLEISHALLINTO TP 2007 Tulot 477 318 87 650 81 950-6,5 84 85 87 Menot -832 278-959 550-1 007 600 5,0-1 028-1 048-1 069 NETTO -354 960-871 900-925 650 6,2-944 -963-982 Poistot -5 319-4 900-100,0

Parkanon kaupunki 15 2009 HENKILÖSTÖHALLINTO TP 2007 Tulot 30 970 40 000 35 000-12,5 36 36 37 Menot -79 953-115 310-110 420-4,2-113 -115-117 NETTO -48 983-75 310-75 420 0,1-77 -79-80 TUKIPALVELUT TP 2007 Tulot 157 386 147 821 130 450-11,8 133 136 138 Menot -554 222-533 850-539 500 1,1-550 -561-573 NETTO -396 836-386 029-409 050 6,0-417 -425-435 Poistot -16 803-19 200-6 200-67,7-7 -7-7 MAASEUTUHALLINTO Tehtäväalueen toiminnan kuvaus Maaseutuelinkeinohallintoa sekä maaseutuelinkeinoja koskevassa lainsäädännössä kunnan tehtäväksi on annettu palvelujen tuottaminen tai hankinta ja maaseudun kehittäminen. Volyymitiedot ja kehitys Maaseutusihteeri Parkanossa on v. on 200 maatilaa (v. 2007 209 tilaa) vuoden ja suunnittelukauden keskeiset toiminnalliset muutokset Maaseutuhallintoon on tulossa muutoksia ja neuvotteluja käydään toiminnan turvaamisesta EU:n vaatimusten mukaisena mahdollisesti suuremmissa yksiköissä. Tehtävän tavoitteet ja vastuu strategisten tavoitteiden saavuttamisessa Tavoitteena on asiantunteva ja asiakasystävällinen palvelu, jotta asiakkaat saisivat riittävästi tietoa selviytyäkseen maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuudesta. Maaseutuhallinnon tehtävänä on myös varmistaa, että hakemukset tallennetaan määräajassa ja tukien maksatukset suoritetaan ajallaan. Perusteluina esitettävät tunnusluvut ja mittarit Asiakastyytyväisyys Hakemusten tallennus ja tallennusten tarkastus määräajassa sekä maksatukset viivytyksittä. Maaseutuhallinto TP 2007 Tulot 30 0 0 Menot -49 079-58 000-58 700 1,2-60 -61-62 NETTO -49 049-58 000-58 700 1,2-60 -61-62

Parkanon kaupunki 16 2009 PERUSTURVALAUTAKUNTA Toiminnalliset tavoitteet 2009 Perusturvapalvelujen toiminta-ajatuksena on väestön tarpeita ja kaupungin voimavaroja vastaavien laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja hankinta. Toimiva hoidonporrastus joustavat ja oikea-aikaiset siirrot erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon; siirto vuorokauden kuluessa erikoissairaanhoidon esittämästä ajankohdasta joustavat ja oikea aikaiset siirrot laitoshoidossa perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon välillä ikääntyvien kuntoisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen toimiva kotihoito Perusterveydenhuollon saatavuus ammattilaisen ensiarvio sairaudesta kolmen päivän kuluessa hoitoonpääsyn turvaaminen Ennaltaehkäisevä työ kansantautien ehkäisyssä kakkostyypin diabeteksen tehostettu toteaminen ja hoito elintapaohjeiden antaminen Päivähoidon ja esiopetuksen saatavuus hoitopaikka järjestetään kahden viikon kuluessa hakemuksesta Asiantuntevat sosiaalityön palvelut Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Sairauspoissaolojen määrän hallinta Seuranta Toiminto Toimiva hoidonporrastus Perusterveydenhuollon saatavuus Ennaltaehkäisevä työ kansantautien ehkäisyssä Päivähoidon/esiopetuksen saatavuus Asiantuntevat sosiaalityön palvelut Seurantatapa jonotus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, pitkäaikaishoidettavien hoitopäivät vuodessa omaishoidontuella hoidettavien % -osuus +75 v. ennaltaehkäisevien käyntien määrä yli 80 -vuotiaille hoidon tarpeen toteamisesta vastaanottoon kuluva aika tilastoitujen tulosten seuranta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja erityisesti Parkanon kaupungin osalta liikuntareseptien määrä hoitopaikan saamiseen menevä aika hakemuksen jättämisestä %-osuus päivähoidossa 0-6 -vuotiaiden ikäryhmästä suhdelukukäyttöaste toimeentulotukiasiakkaiden määrä kotitalouksittain toimeentulotukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika lastensuojeluilmoitusten käsittely määräajassa lastensuojelutarpeen selvityksen laatiminen määräajassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä / toimintapäivät kuntouttavan aktivointisuunnitelmien määrä palveluliikenteen käyttäjämäärä

Parkanon kaupunki 17 2009 Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Sairauspoissaolojen hallinta työntekijämäärä suhteutettuna potilas- ja asiakasmäärään vuodeosastolla, vanhainkodissa ja kotihoidossa sairauspoissaolojen määrän kehitys; Paras-soster hankkeen tulosten ja toimintamallien hyödyntäminen työssä jaksamisessa PERUSTURVAN HALLINTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on yhdessä toimien tukea kuntalaisten hyvinvointia, jotta asiakaskunta saavuttaisi edellytystensä mukaisen hyvän terveydentilan ja sosiaalisen turvallisuuden. Huomiota kiinnitetään erityisesti tavoitteellisten talousarviomäärärahojen puitteissa eritasoisten palvelujen riittävään ja oikea-aikaiseen tarjontaan, jotta palvelurakenteen toiminta muodostuisi joustavaksi ja tehokkaaksi. Sosiaali- ja terveystoimessa etsitään ja toteutetaan tarkoituksenmukaisia järjestelyjä hallinnonalan tehtävien hoitamiseksi. Keinoina käytetään työnkiertoa, tehtävien sisältöjen tarkennuksia, sisäistä koulutusta ja järjestelmällistä perehdytystä. Tehokkailla ja toimivilla palveluilla vältetään tarpeettomia kustannuksia. Perusturvapalveluilla tuetaan erityisesti asiakaskunnan omatoimisuuden säilymistä. Keskeisenä tavoitteena on parantaa vanhusten edellytyksiä asua omassa kodissaan ja siirtää laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa on tavoitteena toteuttaa voimassaolevia koulutussuosituksia. Koulutus järjestetään pääosin sisäisenä koulutuksena. TERVEYDENHUOLLON LAITOSHOITO Terveyskeskuksen vuodeosastolla tuotetaan akuuttisairaanhoitoa, jatkohoitoa ja kuntoutusta erikoissairaanhoidosta siirtyville potilaille sekä pitkäaikaista laitoshoitoa. Coxasta jatkohoitoon siirtyvien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan omassa terveyskeskuksessa tavoitteena potilaiden nopea kotiutuminen. Hoidon porrastusta, yhteistyötä ja kuntouttavan hoitotyön toteutusta kehitetään ja tiivistetään edelleen. Pitkäaikaisessa hoidossa oleville potilaille tehtävän RAI- arvioinnin avulla kehitetään hoitoa sekä arviointia käytetään myös hoidon ja toiminnan suunnittelun apuvälineenä. AVOTERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuollossa perustyöajan tehtäviä hoidetaan viiden lääkärin työpanoksella. Virkalääkäreiden lisäksi on käytössä Pihlajalinnan Lääkärit Oy:n kanssa tehdyllä ostopalvelusopimuksella hankittava resurssi. Perusterveydenhuollossa erityisenä painopistealueena on ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Lääkäripäivystys jatkuu Parkanossa vuonna 2009 entiseen tapaan sisältäen viikonloppu- ja yöpäivystyksen (24/7-periaate). Lääkäripäivystys palvelee sopimusterveyskeskuksia sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevia ulkopaikkakuntalaisia. Hammashuollon päivystyksessä tukeudutaan TAYS:n yhteyteen perustettavaan päivystysyksikköön. vuonna valmistellaan ja kilpailutetaan työterveyshuollon palvelukokonaisuus siten, että palvelu hankitaan ostopalveluna vuodesta 2010 alkaen. Neuvolan tehtävänä on tuottaa lasten ja nuorten terveyspalveluja, jotka ovat äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Tavoitteena on aloittaa avoterveydenhuollossa siedätyshoidot. Äitiysneuvolassa paneudutaan synnyttäneiden äitien ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Parkanon kaupunki 18 2009 Ennaltaehkäisevän työn haasteena ovat muun muassa raskausajan diabeetikot. Parkanossa kirjoilla oleville kaikille synnyttäjille maksetaan 250 :n synnytysavustus. Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa painottuu moniammatillinen yhteistyö sosiaalitoimen, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä nuorisopsykiatrian kanssa. Avohoidon tavoitteena on taata asianmukaiset ja laadukkaat palvelut myös sydän-, syöpä-, astma-, reuma- ja tartuntatautipotilaille erikoissairaanhoidon kanssa tehtävän yhteistyön ja toimivien hoitoketjujen avulla. Liikuntareseptien käyttöönottoa tehostetaan. Liikuntareseptien tavoitteena on lisätä vähemmän liikkuvien henkilöiden fyysistä aktiivisuutta sekä lisätä ihmisten motivaatiota hoitaa itseään myös liikunnan avulla. Diabeteksen hoitoon panostetaan turvaamalla riittävä diabeteshoitajan työresurssi. Diabetes ja sydänsairaudet ovat sairastavuustilastojen kärjessä Parkanossa. Tavoitteena on saada diabeetikot säännöllisen hoidon ja seurannan piiriin jatko-ongelmien välttämiseksi. Lihavuuden torjuntaa tehostetaan sekä tupakan ja päihteiden käyttöön puututaan. Suun terveydenhuoltoa toteutetaan terveyskeskuksessa ja tavoitteena on pitää jonotilanne valtakunnallisesti määriteltyjen tavoitteiden mukaisena. TERVEYDENHUOLLON TUKIPALVELUT Terveydenhuollon tukipalvelujen tehtävänä on täydentää asiakkaiden tarvitsemia lääkäripalveluja ja hoitoa. Tukipalvelujen toimivuudella taataan saumattomien hoitoketjujen toimivuus, palvelujen laatu ja saatavuus. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä asiakkaan/kuntoutujan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen voimavaransa ja paikkakunnan palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Kaikessa toiminnassa pyritään ohjauksella edistämään kuntalaisten terveyttä ehkäisemällä kansantautien lisääntymistä terveellisten elämäntapojen omaksumisella. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Fysioterapeutti toimii asiantuntijatehtävissä työterveyshuollossa. Fysioterapiahenkilöstö työskentelee monessa eri yksikössä täydentävänä palveluna yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Terveyskeskuksessa jatkuu urologin vastaanotto syöpäpotilaiden hoitoon painottuvana. Palveluita myydään lähikunnille. Kuvantamispalveluita (digitaalinen röntgen ja UÄ-kuvaukset) tuotetaan myös naapurikunnille. Röntgenlääkäri käy kerran viikossa, joka on ostopalvelua. ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon kustannuksiin pyritään vaikuttamaan yksityissektorilta hankittavalla laaja-alaisella erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminnalla, seutukunnallisella yhteistyöllä, vuodeosaston aktiivisella työotteella, tehokkaalla kotihoidolla, toimivalla hoidonporrastuksella, ostopalvelutoimintaa, omaa ympärivuorokautista lääkäripäivystystä sekä tehokasta avosairaanhoitoa jatkamalla. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollossa Parkanon kaupungineläinlääkäri hoitaa keskitetysti terveysvalvonnan johtajan tehtäviä Parkanon ja Ikaalisten kaupungin sekä Kihniön kunnan alueella. Terveystarkastajan palveluita myydään edelleen Kihniön kunnalle. Kesäaikana työmäärä lisääntyy ympäristöterveydenhuollossa ja lisätyövoimaa palkataan edellisvuosien tapaan.

Parkanon kaupunki 19 2009 Perusturvalautakunta yht TP 2007 Tulot 4 180 944 4 296 500 4 860 470 13,1 4 958 5 057 5 158 Menot -21 873 915-24 156 922-25 421 525 5,2-25 971-26 490-27 020 NETTO -17 692 971-19 860 422-20 561 055 3,5-21 013-21 433-21 862 Poistot -104 314-95 600-79 400-16,9-81 -81-81 PERUSTURVAN HALLINTO TP 2007 Tulot 12 670 Menot -118 934-164 700-170 600 3,6-174 -177-181 NETTO -106 264-164 700-170 600 3,6-174 -177-181 Poistot -2 370-2 200-300 -86,4 TERVEYDENHUOLLON LAITOSHOITO TP 2007 Tulot 316 811 362 150 348 100-3,9 355 362 369 Menot -1 794 631-1 936 680-2 078 300 7,3-2 130-2 173-2 216 NETTO -1 477 820-1 574 530-1 730 200 9,9-1 775-1 811-1 847 Poistot -13 423-8 300-6 300-24,1-7 -7-7 AVOTERVEYDENHUOLTO TP 2007 Tulot 1 448 481 1 651 100 1 808 400 9,5 1 844 1 882 1 920 Menot -2 414 955-2 859 170-2 964 300 3,7-3 025-3 084-3 146 NETTO -966 474-1 208 070-1 155 900-4,3-1 181-1 202-1 226 Poistot -27 311-50 600-47 100-6,9-50 -50-50 HAMMASHUOLTO TP 2007 Tulot 54 106 73 200 94 500 29,1 96 98 100 Menot -541 148-555 100-585 700 5,5-597 -609-622 NETTO -487 042-481 900-491 200 1,9-501 -511-522 Poistot -10 252-6 100-5 000-18,0-5 -5-5 TERVEYDENHUOLLON TUKIPALVELUT TP 2007 Tulot 351 669 367 050 395 750 7,8 404 412 420 Menot -883 832-941 950-1 018 505 8,1-1 039-1 060-1 081 NETTO -532 163-574 900-622 755 8,3-635 -648-661 Poistot -15 759-10 100-10 000-1,0-10 -10-10 ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2007 Tulot 17 352 4 000 8 120 103,0 8 8 9 Menot -6 539 799-7 580 800-7 665 000 1,1-7 818-7 975-8 134 NETTO -6 522 447-7 576 800-7 656 880 1,1-7 810-7 967-8 125

Parkanon kaupunki 20 2009 YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLTO TP 2007 Tulot 12 428 17 400 40 900 135,1 42 43 43 Menot -95 808-129 700-185 397 42,9-189 -193-197 NETTO -83 380-112 300-144 497 28,7-147 -150-154 Poistot -1 938-1 900-300 -84,2 SOSIAALITYÖ Sosiaalitoimisto palvelee asiakkaita lastensuojeluun, lasten valvontaan ja isyyden selvittämiseen, vammaispalveluun, päihdehuoltoon, toimeentulotukeen sekä kasvatus- ja perheneuvontaan liittyvissä asioissa. Tasaisen palvelutarpeen kasvun myötä erityisesti erimuotoisten palveluiden tarve lisääntyy, johon vaikuttaa oleellisesti vaatimusten kasvu ja lainsäädännön uudistaminen. Palvelutarpeen kasvuun pyritään vastaamaan tehostamalla palvelujärjestelmää muun muassa kehittämällä työmenetelmiä sekä lisäämällä yhteistyötä eri hallintokuntien ja yhteistoiminta-alueen kuntien välillä. Kasvavan palvelutarpeen ja palvelurakenteiden muutosten kuten sosiaalipalveluiden kuntayhtymän purkautumisen johdosta sosiaalityön resurssia ei myydä muille kunnille vaan koko henkilöstöresurssi käytetään laadukkaiden sosiaalipalveluiden järjestämiseen lain tarkoittamalla tavalla. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen tai nuoren kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelun avohuollossa tukitoimet räätälöidään yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Lastensuojelun painopistealueena on talousarviovuonna ennaltaehkäisevän työn tehostaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työnjakoa kehitetään edelleen jotta onnistutaan lainmukaisesti selvittämään lastensuojeluntarve ja laatimaan avohuollon suunnitelma kullekin lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle. Lastensuojelusuunnitelman laadinta kunnallisen päätöksenteon tueksi aloitetaan yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Sosiaalipäivystyksen järjestämistä lain tarkoittamalla tavalla selvitetään edelleen yhteistyössä lähikuntien kanssa. Elatustuen perinnän ja maksatuksen siirtyminen Kelan tehtäväksi huhtikuussa 2009 tehdään suunnitelmallisesti. Lastenvalvojan työtä kehitetään edelleen toiminnan tehostamiseksi. Parkanon kasvatus- ja perheneuvonta on moniammatillinen yksikkö, jonka tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perheelämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Painopistealueena toimeentulotuen osa-alueella on tehostaa toimeentulotukihakemusten käsittelyä lisäämällä kirjallisten hakemusten määrää, joka mahdollistaa toimeentulotukiasioiden käsittelyn asetetuissa määräajoissa. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä purkautuu 31.12.. Kuntayhtymän tuottamien kehitysvammaisten avopalvelujen järjestäminen siirretään 1.1.2009 alkaen jäsenkunnille ja laitospalvelut sekä kuntoutusneuvola sairaanhoitopiirille. Kuntayhtymän purkautumisen myötä Parkanon kaupungin vastuulle siirtyy toimintakeskus Pajulintu sekä kuntoutusohjaaja. Avopalveluita myydään yhteistoiminta-alueen kunnille. Vammaispalvelussa kehitysvammahuollon laitospalvelut sekä kuntoutusneuvolan palvelut ostetaan jatkossa sairaanhoitopiiriltä. Asumispalveluja ostetaan lisäksi myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut järjestetään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut järjestetään varattujen määrärahojen puitteissa. Palveluliikenne jatkaa toimintaansa. Vaikeavammaisille kuljetuspalveluasiakkaille palveluliikenteen käyttö on maksutonta. Päihdehuollossa panostetaan avohuollon palvelujen kehittämiseen ja työnjakoon liittyviin asioihin sosiaalitoimen ja A-klinikan välillä. Laitoskuntoutusta järjestetään terveyskeskuksen vuodeosastolla ja tarvittaessa kuntoutusta ostetaan muilta palveluntuottajilta esiintyvän tarpeen mukaan olemassa olevilla resursseilla.

Parkanon kaupunki 21 2009 LASTEN PÄIVÄHOITO Päivähoidon tavoitteena on tarjota lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta turvallisessa ympäristössä perheen toivomassa ympäristössä joko perhepäivähoitajan kodissa, ryhmäperhepäivähoitokodissa tai päiväkodissa. Perhe voi valita lapselleen sopivimman hoitomuodon. Valittavia hoitomuotoja ovat puolipäivähoito (alle 5h/pv), kokopäivähoito (yli 5h/pv). Perhe voi ostaa myös ennalta ilmoitettuja yli 5h hoitopäiviä 6-16. Lisäksi päivähoidossa on mahdollisuus osallistua maksuttomaan 6-vuotiaiden esiopetukseen, jolloin lapsi voi jatkaa samassa paikassa päivähoidossa iltapäivän. Päivähoidosta vanhemmilta perittävän hoitomaksun määräytymisperusteet muuttuivat 1.8.. Perheen koko otetaan aikaisempaa paremmin huomioon ja tulorajoja nostettiin. Samalla maksujen korottaminen sidottiin indeksiin ja korotukset tehdään elokuussa joka toinen vuosi. Uusien maksuperusteiden mukainen tulosidonnainen kokopäivähoidon kuukausimaksu voi vaihdella 0-233 euron välillä. Alle 5h/pv hoidosta peritään enintään 139,80 euroa kuukaudessa. Tulokertymä näyttää Parkanossa pysyvän suunnilleen ennallaan, koska joidenkin perheiden maksu laski ja osan nousi. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Se on suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta muodostuva kokonaisuus, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan kasvatuskumppanuutta, jolla tarkoitetaan kiinteää yhteistyötä vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kesken. Kasvatuskumppanit toimivat saumattomasti yhdessä lapsen edun mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä huomioidaan toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. vuonna 2009 varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa jatketaan yhteistyötä Ikaalisten ja Kihniön kanssa järjestämällä yhteisiä koulutuksia ja henkilökunnan keskinäisiä tapaamisia. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa jatketaan tiivistä yhteydenpitoa ja selvitetään KASTE-OHJELMAN Väli-Suomen alueelle tarjoamia hankerahoitusmahdollisuuksia. Suunnitelmakauden loppupuolella eduskunta on hallitusohjelmaan kirjannut päivähoidon lainsäädännön uudistamisen varhaiskasvatuslaiksi. Parkanossa suunnitelmakauden alkupuolella on käynnistettävä Sinilintu-päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, jotta päivähoitoyksiköiden määrää pystytään vähentämään ja päivähoidon saatavuus taattua. Suunnitelmakauden aikana merkittävää on päivähoitohenkilökunnan ikääntyminen. Vuosina 2009 2012 saavuttaa 60 vuoden iän 15 henkilöä, mikä tarkoittaa lähes 30 % koko päivähoidon henkilökunnasta. VANHUSTYÖ Vanhustyössä tuotetaan Rauhalakodissa toteutettavaa pitkäaikais- sekä lyhytaikaishoitoa, sekä pääsääntöisesti Rantakodosta ostettavia asumispalveluita. Rauhalakodin lyhytaikaisosasto tarjoaa jatkokuntoutuspaikan vuodeosastolta siirtyville potilaille, mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivän toteutumisen, toteuttaa sotaveteraaneille tuotettavaa laitoskuntoutusta sekä vahvistaa lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan asiakkaan toimintakykyä ja kotihoidossa selviytymistä. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai asumispalveluun hakeutuvan asiakkaan hoidontarpeen arviointi toteutetaan SAS- työryhmässä. Arvioinnissa käytetään RAI ja RAVA toimintakykymittaria sekä muistitestiä. Pitkäaikaisessa hoidossa oleville potilaille tehtävän RAI- arvioinnin avulla kehitetään hoitoa. Arviointia käytetään myös hoidon ja toiminnan suunnittelun apuvälineenä.

Parkanon kaupunki 22 2009 KOTIHOITO Sosiaali- ja terveysministeriö painotusten mukaisesti kunnassa tulee huomioida ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuus, avopalvelujen ensisijaisuus sekä tasapainoinen, palveluja tarvitsevien ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita vastaava palvelurakenne. Parkanon kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma vuosille 2005 2015 päivitetään syksyn ja kevään 2009 aikana STM:n ikäihmisten palvelujen laatusuositus huomioiden Kotihoidossa tavoitteena on toimiva hoidon porrastus ja perusterveydenhuollon saatavuus. Kotihoidossa tarjotaan ikääntyville palveluita siten, että tuetaan heidän itsenäistä asumista ja selviytymistä omassa kodissaan tutussa asuinympäristössä. Kuntouttavan työotteen tavoitteena kotihoidossa on ikäihmisten yksilöllisten voimavarojen ylläpitämisen tukeminen olemassa olevilla resursseilla. Rauhalan lyhytaikaisjaksot ja päivätoiminta tarjoavat kotihoitoa täydentäviä palveluluita ikäihmisille ja omaishoitajille. Kotihoidon tukipalvelut tuotetaan asiakkaille tarvelähtöisesti. Kotihoidon tukipalveluiden hinnat on tarkoitus yhtenäistää 1.1.2009 alkaen Kihniön ja Ikaalisten kanssa. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakasta kuntouttavin keinoin ylläpitämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jotta hän voisi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Päivätoiminta tarjoaa kuntoutusta, erilaisia terapioita, hoivaa ja huolenpitoa, lääkehoitoa ja lääkäripalvelun. Asiakasmäärät ovat lisääntyneet tavoitteiden mukaisesti. Kotihoito on muuttunut vaativammaksi. Henkilöstörakennetta ja -tarvetta sekä henkilöstön osaamistarpeita arvioidaan toiminnan vaatimusten mukaan. Asiakkaat ovat entistä iäkkäämpiä ja monisairaita. Asiakasmäärät ja -käynnit ovat lisääntyneet. Kotihoidolla on tärkeä rooli erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollossa laitoshoidon, päivätoiminnan, vapaaehtoisjärjestöjen sekä asiakkaiden ja kotien välillä. TYÖELÄMÄN PALVELUKESKUS Työelämän palvelukeskus toimii vanhalla paloasemalla. Toimintaan kuuluvat nuorten työpaja, kuntouttava työtoiminta, työllistämispalvelu ja Ohje-hanke. Pajatoiminnan ensisijainen tehtävä on nuoren elämän kokonaisvaltainen tukeminen. Nuoria kannustetaan työllistymään ja/tai kouluttautumaan työpajatoiminnan avulla. Kuntouttava työtoiminta ja työllistämispalvelu on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille. Toiminnan tarkoituksena on parantaa työttömien elämänhallintakykyä ja työllistymismahdollisuuksia. Ohje-hanke toteutetaan Pirkanmaan TE-keskuksen, Pohjois-Pirkanmaan työvoimatoimiston Parkanon toimipaikan kanssa. Hankkeen tavoitteena on torjua syrjäytymiskehitystä työttömyydestä aiheutuvien ongelmien tunnistamisella ja ehkäisemisellä sekä parantaa työttömien elämänhallintakykyä ja työmarkkinavalmiuksia. Työelämän palvelukeskus tekee yhteistyötä neuvolan kanssa. Neuvolan terveydenhoitaja tekee tarvittavat terveystarkastukset ja auttaa työelämän palvelukeskuksen asiakkaita terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyön tavoitteena on asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisemisen ja heidän ongelmiensa selvittely ja tukeminen kohti parempaa tulevaisuutta. RAVINTOHUOLTO Perusturvan ravintohuollossa tuotetaan maukkaita kotiruoka-annoksia. Toiminnan kehittämisessä tehdään yhteistyötä Tays:n ravitsemusterapeutin kanssa ja tavoitteena on ikääntyneiden asiakkaiden ravintorikkaat ja maittavat ateriat. Aterioiden laatua seurataan systemaattisesti omavalvontakriteerien mukaisesti. SOSIAALITYÖ TP 2007 Tulot 390 384 402 400 627 400 55,9 640 653 666 Menot -2 883 879-3 066 850-3 470 743 13,2-3 540-3 611-3 683 NETTO -2 493 495-2 664 450-2 843 343 6,7-2 900-2 958-3 017 Poistot -2 570-1 700-200 -88,2

Parkanon kaupunki 23 2009 LASTEN PÄIVÄHOITO TP 2007 Tulot 305 823 296 900 311 500 4,9 318 324 331 Menot -1 998 501-2 205 670-2 251 420 2,1-2 296-2 342-2 389 NETTO -1 692 678-1 908 770-1 939 920 1,6-1 978-2 018-2 058 Poistot -510-300 -200-33,3 VANHUSTYÖ TP 2007 Tulot 538 898 586 000 657 800 12,3 671 685 698 Menot -2 353 024-2 375 952-2 712 100 14,1-2 797-2 853-2 910 NETTO -1 814 126-1 789 952-2 054 300 14,8-2 126-2 168-2 212 Poistot -15 471-5 500-1 700-69,1-1 -1-1 KOTIHOITO TP 2007 Tulot 405 053 352 300 382 900 8,7 391 398 406 Menot -1 460 147-1 669 600-1 571 250-5,9-1 603-1 635-1 667 NETTO -1 055 094-1 317 300-1 188 350-9,8-1 212-1 237-1 261 Poistot -10 571-6 000-5 000-16,7-5 -5-5 TYÖELÄMÄN PALVELUKESKUS TP 2007 Tulot 114 545 86 500 79 100-8,6 81 82 84 Menot -115 298-173 450-172 410-0,6-176 -179-183 NETTO -753-86 950-93 310 7,3-95 -97-99 Poistot -147-100 -100 0,0 HENKILÖSTÖRESURSSIYKSIKKÖ TP 2007 Tulot 99 751 Menot -100 978 NETTO -1 227 0 0 0 0 0 Poistot RAVINTOHUOLTO TP 2007 Tulot 112 973 97 500 106 000 8,7 108 110 112 Menot -572 981-497 300-575 800 15,8-587 -599-611 NETTO -460 008-399 800-469 800 17,5-479 -489-499 Poistot -3 992-2 800-3 200 14,3-3 -3-3