TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 23.3.2015 136
Toimintakertomus Sisällysluettelo Kaupunginjohtaja Aleksi Randell... 4 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.1. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 1.2. Yleinen taloudellinen kehitys... 7 1.3. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 10 1.4. Kaupungin henkilöstö... 13 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä... 15 1.6. Ympäristötekijät... 18 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 20 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 24 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 3.2. Toiminnan rahoitus... 31 4. Rahoitusasema ja sen muutokset... 34 5. Kokonaistulot ja menot... 36 6. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous... 37 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 37 6.2. Konsernissa tapahtuneet muutokset... 38 6.3. Konsernin toiminnan ohjaus 2014... 38 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 39 6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 42 7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 49 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 50 KJ-toimiala Kaupunginvaltuusto... 51 Keskusvaalilautakunta... 52 Tarkastuslautakunta... 53 Kaupunginhallitus ja kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet... 55 Hyvinvointitoimiala Sosiaali- ja terveyslautakunta... 60 Sivistystoimiala Kasvatus- ja opetuslautakunta... 67 Vapaa-aikatoimiala Liikuntalautakunta... 73 Kulttuurilautakunta... 75 Nuorisolautakunta... 78 Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta... 81 Rakennuslautakunta... 87 Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta... 88 Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta... 89 1
Toimintakertomus Kiinteistötoimiala Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta... 91 Vesiliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta... 95 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta... 98 Konserniyhteisöt Forum Marinum säätiö... 100 Koneteknologiakeskus Turku Oy... 102 Oy Logomo -konserni... 105 Oy Turku Energia konserni... 106 Turku Science Park Oy... 108 Turku Touring Oy... 110 Turun Aikuiskoulutussäätiö... 112 Turun Ammattikorkeakoulu Oy... 114 Turun Kaupunginteatteri Oy... 117 Turun Kaupunkiliikenne Oy... 119 Turun Satama Oy... 121 Turun seudun puhdistamo Oy... 123 Turun Seudun Vesi Oy... 126 Turun Tekstiilihuolto Oy... 128 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy... 130 Turun Seudun Rakennustekniikka Oy... 132 Turun Seudun Kuntatekniikka Oy... 134 Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli... 136 Turun Teknologiakiinteistöt Oy... 138 Turun Ylioppilaskyläsäätiö... 140 TVT Asunnot Oy, emoyhtiö... 143 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy... 145 Turun Seudun Jätehuolto Oy... 147 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut... 149 Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu... 151 Käyttötalous- ja investointiosan toteutumisvertailuyhdistelmä... 152 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 156 Tase... 157 Rahoituslaskelma... 159 Konsernituloslaskelma... 160 Konsernitase... 161 Konsernin rahoituslaskelma... 163 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 164 Tuloslaskelman liitetiedot... 168 Taseen liitetiedot... 172 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 182 Henkilöstöä koskevat liitetidot... 185 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat Turun Kiinteistöliikelaitos... 186 Turun Vesiliikelaitos... 190 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos... 197 Turun työterveystalo... 200 2
Toimintakertomus Vahinkorahasto... 202 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tulokseen... 203 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoitukseen... 204 Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen laskentakaavat... 205 Luettelo käytetystä kirjanpitokirjoista ja tositesarjoista... 209 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 3
Toimintakertomus Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Toimintaympäristö 2014 Toiminnan painopisteet ovat olleet vuoden 2014 aikana uuden kaupunkistrategian valmistelussa ja sen mukana uudistetun sopimusohjausprosessin suunnittelussa ja käyttöönotossa. Kaupunkistrategian ydin on vuodessa 2029, kun Turku täyttää ensimmäisenä kaupunkina Suomessa 800 vuotta. Millaista täällä silloin on asua, elää ja liikkua. Kaupunkistrategia ja strategiset ohjelmat sekä niihin liittyvät keskeiset päämäärät ja linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.6.2014. Strategiset ohjelmat ovat Hyvinvointi ja aktiivisuus ohjelma sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu ohjelma. Strategisten ohjelmien lisäksi otetaan käyttöön kärkihankeajattelu, johon valitaan kaupungin kasvun ja vetovoiman kannalta olennaisia kokonaisuuksia. Strategisten ohjelmien teemoja ovat yrittävä ja osaava kaupunki, vaikuttava ja uudistuva kaupunki, rakentuva kaupunki ja ympäristö, terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen, osaava ja oppiva kaupunkilainen sekä aktiivinen kaupunkilainen. Kuntatalouden talousongelmat ja lähivuosien heikentyvät kehitysnäkymät ovat vaikuttaneet keskeisenä kaupungin päätöksenteossa ja taloudenpidossa. Vuoden 2014 aikana jatkettiin talouden tasapainottamiseen liittyviä toimia. Keskeisiä osa-alueita ovat olleet uudistamisohjelman jatkotoimenpiteiden suunnittelu sekä taloudellisesti haasteelliseksi muuttuneen toimintaympäristön analysointi. Jo vuoden 2013 loppupuolella nähtiin, että toteutetun uudistamisohjelman lisäksi joudutaan laatimaan uudistamisohjelmalle toinen vaihe, joka painottuu vuosien 2015 ja 2016 talouden korjaamiseen kestävälle uralle. Keskeisenä sopeutustarpeen käynnistäjänä oli valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset. Samalla, kun toimialat ja liikelaitokset toteuttivat uudistamisohjelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä, käynnistettiin vuoden 2014 alussa työ uudistamisohjelman toisen vaiheen toimenpiteiden valmistelulle. Kaupungin henkilöstön ja toimialojen ideoimat ja sen jälkeen kaupungin kehitysmallin mukaisesti arvioidut ja jalostetut uudistamisohjelma 2:n (U2) toimenpideehdotukset talouden tasapainottamiseksi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa 2014. Toimenpiteillä tavoitellaan 22 miljoonan euron säästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi kaupungin henkilöstömenoihin haettiin YT-neuvotteluiden kuluessa 8,4 miljoonan euron vähennyksiä. Se vastaa 175 henkilötyövuotta. Yt-neuvottelut päättyivät marraskuussa 2014. Yt-neuvottelut kulkivat rinnakkain talousarvioprosessin kanssa. Työttömyys on kasvanut seutukunnassa ja Turun kaupungissa. Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli 14,3 (+ 1,3 prosenttiyksikköä). Turun työttömyysprosentti oli vuoden 2014 lopussa 17,3 (+1,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). 4
Toimintakertomus Positiivisena uutisena otettiin vastaan Turun telakan omistusjärjestelyt. Saksalainen telakka Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat Turun telakan korealaiselta STX:ltä. Telakkakaupalla on merkittävä vaikutus Suomen meriteollisuudelle, Turulle ja seutukunnalle. Telakalla odotetaan töiden jatkuvan nyt ainakin lähivuosina, kun risteilijöiden ja muiden alusten rakentaminen voi jatkua Suomessa. Uskoa vahvisti vuoden 2015 alussa tullut tieto uudesta autolauttatilauksesta. Telakkateollisuuden ahdinko on ollut keskeinen työttömyyden aiheuttaja Turussa ja seutukunnassa. Kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan tulevaisuudessa vaikuttaa ratkaisevasti meneillään olevat kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Sosiaalija terveystoimen järjestämislain toteutus ja sen taloudelliset vaikutukset kuntiin ja niiden asukkaisiin ovat vielä avoinna tilinpäätöstä laadittaessa ja se tuo epävarmuutta taloussuunnitelmakauden 2016 2019 toiminnan suunnittelulle ja talouden raamitukselle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmistelua jatketaan kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Talous 2014 Turun kaupungin toimintaa on tehostettu uudistamisohjelmalla vuodesta 2013 lähtien. Tavoitteena on ollut löytää pysyviä keinoja tehostaa toimintaa ja pienentää kaupungin menoja. Toimenpiteet alkavat vaikuttaa ja tilikauden 2014 tuloksesta tuli odotettua parempi. Turun kaupungin tilinpäätös 2014 on 4,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin nettomenot alittivat talousarvion 20,3 miljoonalla eurolla. Nettomenojen kasvu oli noin 1,5 prosenttia, kun kasvu edellisenä vuonna oli 3,5 prosenttia. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kertaluonteisten erien lisäksi merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Maltillisella palkkaratkaisulla oli myös vaikutusta siihen, että kaupungin henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toisaalta heikko talouskehitys on aiheuttanut kustannuskasvua sosiaalimenoissa. Vuosikate on 50,5 milj. euroa. Investointien omahankintamenot ovat taloussuunnitelmakaudella 2015 2018 keskimäärin 78,3 milj. euroa vuosittain. Tulorahoitus ei tule riittämään investointien rahoitukseen ja velkaantuminen kasvaa edelleen, jos vuosikate ei kehity myönteisemmin. Vuoden 2014 aikana korolliset velat kasvoivat 42,7 milj. euroa. Nettovelat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Viime vuoden myönteisestä kehityksestä huolimatta kaupungin talous ei kuitenkaan ole vielä tasapainossa. Tulos sisältää edelleen runsaasti kertaluonteisia eriä. Tulos ennen satunnaisia eriä on 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Ilman välillisen omistuksen järjestelyjä korolliset velat olisivat kasvaneet yli 70,0 milj. euroa. Taloussuhdanteen odotetaan jatkuvan haastavana, jonka vuoksi verotulot kasvavat hitaasti. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut valtionosuuslainsäädännön muutos heikentää olennaisesti kuntien rahoituspohjaa. Palvelujen kysyntä tulee kas- 5
Toimintakertomus vamaan ikärakenteen muuttuessa. Työttömyys tulee pysymään korkeana. Toimintamenot kasvavat edelleen ilman toimintojen jatkuvaa analysointia ja tehostamista. Kaupungin toiminnan tulee muuttua pysyvästi vielä nyt tehtyjä toimenpiteitä enemmän. Turun kaupungin uudistamisohjelmaa on syvennetty toimintoanalyysillä vuoden 2014 aikana. Laajan valmistelutyön tuloksena on saatu aikaan kymmeniä ehdotuksia toiminnan ja rakenteiden uudistamiseksi. On tärkeää, että uudistamisohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaan ja että toiminnalliset uudistukset toteutetaan ajoissa ja yhdessä toimialojen ja henkilöstön kanssa. 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella 2013-2016 yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Seppo Lehtinen (sd), I varapuheenjohtajana Pentti Huovinen (kok), II varapuheenjohtajana Elina Rantanen (vihr). Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Minna Arve (kok) 27.10. asti ja loppuvuoden Lasse Lindholm. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Toni Eklund (sd) ja toisena varapuheenjohtajana Katri Sarlund (vihr). Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2014 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kansallinen kokoomus 19 4 Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreä liitto 10 2 Vasemmistoliitto 9 1 Perussuomalaiset 5 1 Suomen Keskustapuolue 4 1 Ruotsalainen kansanpuolue 3 1 Suomen Kristillisdemokraatit 1 0 Sinivalkoinen Rintama 1 0 Sitoutumaton 1 0 6
Toimintakertomus 1.2. Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Talous supistui kolmatta vuotta peräkkäin, sillä lasku oli 1,4 prosenttia vuonna 2012 ja 1,3 prosenttia vuonna 2013. Kysyntää vähensi vuonna 2014 erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Sekä yksityinen että julkinen kulutus pysyivät lähes ennallaan. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia vuonna 2014. Joulukuussa 2014 kuluttajahintojen vuosimuutos oli laskenut 0,5 prosenttiin. Kuluttajahintoja nostivat joulukuussa vuoden takaiseen verrattuna eniten vuokrankorotukset ja tupakkatuotteiden vähittäishintojen nousu sekä kerrostalojen kunnossapitopalvelujen kallistuminen. Kuluttajahin- 7
Toimintakertomus tojen nousua vuoden takaisesta hillitsi joulukuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja käytettyjen autojen halpeneminen. Tammikuussa 2015 hintojen vuosimuutos oli -0,2 prosenttia. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkistaman Taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttia vuonna 2015. Vuonna 2015 viennin kasvun ennakoidaan olevan 3,3 %, mikä on hieman tuontia nopeampaa. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan supistuvan 1,3 prosenttiin BKT:sta vuonna 2015. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, sillä pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut vuonna 2014 voimakkaasti ja kasvu jatkunee myös vuonna 2015. Katsauksessa ennakoidaan myös työttömyysasteen kokonaisuudessaan nousevan hieman vuonna 2015. Vuoden 2015 alussa euroalueen talousnäkymiä ovat parantaneet euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja Euroopan keskuspankin tammikuussa tekemä päätös mittavasta elvytyspaketista. Nämä tekijät tukevat Suomen talouskasvun käynnistymistä vientiin perustuvana, Venäjän kaupan vaikeuksista huolimatta, sillä kotimaisen kysynnän ennakoidaan jatkuvan edelleen vaimeana. Maaliskuun 2015 alussa mennessä julkaistuissa talousennusteissa arvioidaan Suomen vuoden 2015 talouskasvun olevan hidasta: ennusteet vaihtelevat yleisesti nollan ja yhden prosentin välillä. Kasvun ennustetaan nopeutuvan Suomessa vasta vuonna 2016. Euroopan keskuspankin ohjauskorko laski kesäkuussa 2014 vuoden alun 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin. Syyskuussa 2014 ohjauskorko laskettiin 0,05 prosenttiin. Euriborkorot laskivat lähelle nollaa vuoden loppua kohti. Myös pitkät korot laskivat historiallisen alhaisille tasoille. Euroalueen talouskasvu oli edelleen heikkoa, mutta talouksien elpymistä oli havaittavissa. Erityisesti Yhdysvalloissa talouden elpyminen on alkanut ja rahapolitiikan kiristäminen on lähellä. Kokonaisuudessaan kehitys oli koko vuoden aikana pääomamarkkinoilla varsin myönteistä myös korkojen säilyessä varsin alhaalla. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Alijäämä oli 7,0 miljardia euroa (5,1 miljardia euroa v. 2013). Julkisen talouden alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 8
Toimintakertomus miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Oman talousalueen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan (vahvistettu tieto julkaistaan 27.3.2015) Turun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 183 991, jossa oli lisäystä 1 919 henkeä. Lisäys on 2000-luvun korkein; vuosina 2004 ja 2007 Turun väkiluku jopa väheni. Vuosi 2014 oli kolmas peräkkäinen, jolloin Turun väkiluku kasvoi yli tuhannellaviidelläsadalla hengellä. Edellisvuosien tapaan kasvu perustui lähes kokonaan muuttovoittoon. Muunkielisten osuus väestönkasvusta oli edelleen nopeaa, noin 1 200 henkeä. Turun seutukunnan ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 318 821, jossa oli lisäystä 2 187 henkeä. Turun kaupungin osuus lisäyksestä oli 88 prosenttia. Maaliskuussa 2015 julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 -katsauksessa arvioidaan Turun seutukunnan tulevan kuuden kuukauden taloudellisia näkymiä kokonaisuudessaan siten, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan pysyvän ennallaan ja työllisyystilanteen olevan nykyistä heikompi. Vastaavasti tulevan kahdentoista kuukauden kuluttua elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan olevan nykyhetkeen verrattuna parempi, mutta työllisyystilanteen pysyvän ennallaan. Katsauksen toimialoittaisessa tarkastelussa todetaan, että Turun seutukunnan teollisuuden liikevaihto on edelleen noin 90 prosenttia siitä, mitä se oli korkeimmillaan vuonna 2008 ja Suomen pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne on vaikuttanut merkittävästi myös Turun seutukuntaan. Vuoden 2014 aikana alueelle tärkeän meriteollisuuden tilanne vakiintui ja tulevaisuuden näkymät parantuivat TUI-varustamon uusien risteilijätilausten ja Turun telakan kaupan myötä, kun saksalainen Meyer Werft (70 %) ja Suomen valtio (30 %) ostivat telakan. Kauppa heijastui myönteisesti ilmapiiriin ja toimintaan Turun seutukunnassa yleisemminkin. Seutukunnan muuhun teollisuuteen kuuluu mm. lääkkeiden, (muun) kemian, elintarvikkeiden, sähköteknisten laitteiden ja kaivosteollisuuden laitteiden valmistus. Lääketeollisuus (henkilöstö noin 1 500) on merkittävä korkean teknologian tuotannonala Turussa, johon kaupungissa toimivat suuret alan yritykset (Bayer, Orion) ovat tehneet huomattavia investointeja ja myös li- 9
Toimintakertomus sänneet henkilöstöään. Rakentamistoiminnan odotetaan jatkuvan hiljaisena myös vuonna 2015. Kaupan alan työllisyys voi heiketä ostovoiman laskun ja alan rakennemuutoksen takia. Muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt alueella kohtuullisen hyvin ja se on noin 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2010. Kasvu on hidastunut tai jopa pysähtynyt yleisen suhdannetilanteen mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli Varsinais-Suomen ELYkeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan 14,3 (+1,3 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan), millä Turku sijoittui kolmanneksi parhaaksi Helsingin ja Kuopion jälkeen suurimpien kaupunkien seutukuntavertailussa. Turun seutukunnan sijoitus oli sama kuin vuosi sitten. Kaupunkitason tarkastelussa Turun työttömyysprosentti oli joulukuun 2014 lopussa 17,3 (+1,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). Turku sijoittui kymmenen suurimman kaupungin vertailussa edellisen vuoden tavoin kaupunkien keskivaiheille: Turun työttömyysprosentti oli korkeampi kuin Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kuopiossa ja Kouvolassa, mutta matalampi kuin Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Turun sijoitus oli sama kuin vuosi sitten. 1.3. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Talous ja tuloperusteiden muutokset Kunnan tuloveroprosenttia korotettiin 18,75 prosentista 19,50 prosenttiin. Ansiotuloista tilitettävä tulovero kasvoi edellisvuodesta 19,2 milj. euroa (+ 3,4 prosenttia). Turun kiinteistöveroprosentteihin vuodelle 2014 ei tehty muutoksia. Rakennusten, rakennelmien ja maapohjan verotusarvojen määräytymisperusteiden muutokset kasvattivat kiinteistöverotuottoa edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuuksien taso putosi merkittävästi valtion peruspalveluiden valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2014 valtionosuustulot olivat 6,6 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Olennaiset organisaatiomuutokset Turun Ammattikorkeakoulu Oy on ottanut 1.1.2014 alkaen vastaan varsinaisen ammattikorkeakoulun ylläpidon toimiluvan mukaisesti. Kaupunki luovutti yhtiölle ammattikorkeakoulun toiminnan sekä toimintaan liittyvät luovutusasiakirjassa yksilöidyt omaisuuserät, varat, velat, vastuut ja oikeudet sekä ammattikorkeakoulun palveluksessa olevan henkilöstön. 10
Toimintakertomus Turun kaupunginteatterin toiminta luovutettiin Turun kaupunginteatteri Oy:lle 1.1.2014 alkaen. Luovutuksen kohteena on kaupunginteatterin toiminta sekä toimintaan liittyvät luovutusasiakirjassa yksilöidyt omaisuuserät, varat, velat, vastuut ja oikeudet sekä kaupunginteatterin palveluksessa oleva henkilöstö. Turun kaupunki on luovuttanut taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelutuotannon ja tehtävät Kunnan Taitoa Oy:lle 1.9.2014 alkaen. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Taloudellisten tavoitteiden poikkeamat Kaupunginvaltuusto päätti 7.4.2014 39 sopeuttavista talousarviomuutoksista vuoden 2014 talousarvioon. Muutoksella vähennettiin määrärahoja yhteensä 5.426.665 euroa ja lisättiin toimintatulotavoitetta yhteensä 573.335 euroa. Kaupunginvaltuuston 16.6.2014 95 päätöksellä korotettiin kulttuurilautakunnan alaisten museopalveluiden ja kaupunginorkesterin määrärahaa yhteensä 425.653 eurolla. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 17.11.2014 166 korotettiin talousarvion toteutumisennusteen perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan menomäärärahaa 11.100.000 eurolla ja tuloarviota nostettiin 5.800.000 euroa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti loppuvuonna 2014 alennuksista kuntalaskutuksen hintoihin. Alennusten vaikutus erikoissairaanhoidon asiakaspalveluiden ostoihin oli noin 10 milj. euroa ja marraskuussa tehty määrärahan korotus osoittautui aiheettomaksi. Kaupunginhallitus on tilikauden aikana tehtyjen talousennusteiden perusteella esittänyt lautakuntien laadittavaksi sopeuttamistoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ja talousarviopoikkeamien välttämiseksi. Merkittävimpiä poikkeamia talousarvioon ennustivat sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunta. Kaupunginhallituksen edellyttämät sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu ja käsitelty lautakunnissa. Kaupunginhallitus on käsitellyt toimielinten talousennusteet ja suunnitelmat sopeuttamistoimenpiteiksi kokouksissa 12.5.2014 196, 15.9.2014 345 ja 10.11.2014 431. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousennusteet ja uudistamisohjelman seurannan kokouksissa 19.5.2014 63, 22.9.2014 138 ja 17.11.2014 166. Viimeksi mainitussa kokouksessa päätettiin myös muutoksesta sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon. Käyttötalouden nettomenot (ilman liikelaitoksia) alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 16,5 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot alittuivat 14,0 milj. euroa. Nettotoimintamenot mukaan lukien liikelaitokset alittuivat 20,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. 11
Toimintakertomus Toimielimittäin tarkasteltuna taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin muutetun talousarvion mukaisesti tai positiivisemmin. Kasvatus- ja opetuslautakunta ylitti talousarvioon varatut määrärahat 3,5 milj. eurolla. Toimintatuottoja kertyi 4,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Nettomenot alittuivat yhteensä 1,1 milj. euroa. Vesiliikelaitoksen liikeylijäämä/-alijäämä + poistot tavoite alittui 0,6 milj. euroa. Tavoitetta ei saavutettu, koska myyntitulot ja liittymismaksutulot jäivät budjetoitua alhaisemmaksi. Verotulot alittuivat yhteensä 2,2 milj. euroa. Kunnan tuloveroa tilitettiin 6,7 milj. euroa ja kiinteistöveroa 0,6 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Yhteisöverotuoton ylitys 5,1 milj. euroa ei kattanut muiden verotulojen alituksia. Valtionosuustulot jäivät 2,0 milj. euroa alle tavoitteen. Kaupunginhallituksen talousarvion investointiosan luovutustuloihin on merkitty 15,0 milj. euroan luovutustulo myöhemmin kohdistettavana myyntieränä. Satunnaisina tuloina budjetoitiin 2,0 milj. euroa. Edellä mainitut myyntierät liittyivät ensimmäisessä uudistamisohjelmassa hyväksyttyihin välillisen omistamisen järjestelyihin. Myytävät kohteet ovat kiinteistöliikelaitoksen taseessa ja kohteiden luovutustulot sisältyvät kiinteistöliikelaitoksen toteutuneisiin luovutustuloihin ja kiinteistöliikelaitoksen myyntivoittoihin. Toiminnallisten tavoitteiden sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilikauden tulos sisältää edelleen runsaasti kertaluonteisia eriä. Tulos ennen satunnaisia eriä on 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Ilman välillisen omistuksen järjestelyjä korolliset velat olisivat kasvaneet yli 70,0 milj. euroa. Toimialat pystyivät merkittävästi tehostamaan toimintojaan vuoden 2014 aikana, mikä näkyy nettokäyttömenojen maltillisena kasvuna. Toimintojen tehostuminen ja niiden vaikutus nettomenojen kehitykseen antaa hyvän pohjan työlle talouden tasapainotuksessa ja nettovelkaantumiselle asetetun tavoitteen saavuttamisessa. Pitkään jatkunut heikko taloussuhdanne on ja valtion leikkaukset kuntien valtionosuuksiin on jo pitkään pitänyt kuntien tulorahoituksen kasvun matalana tai jopa laskevana. Vuoden 2014 aikana tapahtunut hyödykehintojen lasku ja maltilliset työehtosopimukset ovat hidastaneet kustannusten nousua. Palvelutarpeen kasvun seurauksena kustannusten kasvupaine on edelleen tulorahoituksen kasvua nopeampaa. Palvelutason ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa että tuloksia on saavutettu ja on perusteltua muuttaa kuluvan vuoden taloudellista tavoitetasoa vastaamaan todellista kustannus- 12
Toimintakertomus ten kehitystasoa. Operatiiviseksi toimintakatteen kasvuksi tavoitellaan enintään 0,8 prosentin kasvua. Valmistelu talousarvion 2015 ja taloussuunnitelmakauden 2016 2019 valmisteluraamien tarkistamiseksi on käynnistetty. 1.4. Kaupungin henkilöstö Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1. oli 11 010,4 eli 1 102,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupunginteatterin toiminnat luovutettiin 1.1.2014 alkaen kaupungin perustamille tytäryhtiöille. Henkilöstö siirtyi konserniyhtiöiden palvelukseen. Lisäksi kaupungin talouspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyi Kunnan Taitoan Oy:n palvelukseen 1.9.2014 lähtien. Kun organisaatiomuutosten vaikutus huomioidaan (työvoiman käyttö 2013: AMK 882,8, Kaupunginteatteri 151,0, Talouspalvelukeskus 94) kokonaistyövoima vuonna 2014 väheni 37,4 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2013. 2014 2013 Muutos Keskusvaalilautakunta 4,3 0,0 4,3 Revisiotoimisto 4,9 5,4 0,5 Konsernihallinto 216,6 216,6 0,0 Konsernihallinto: Palvelukeskukset 401,9 437,9 36,0 V-S Aluepelastuslaitos 549,5 559,2 9,7 Hyvinvointitoimiala 4916,3 4913,2 3,1 Sivistystoimiala 3728,8 3727,8 1,0 Vapaa-aikatoimiala 698,0 865,9 167,9 Ympäristötoimiala 174,3 173,3 1,0 Vesiliikelaitos 93,7 97,3-3,6 Kiinteistötoimiala 222,1 233,6 11,5 Ammattikorkeakoulu 0,0 882,8 882,8 Turku yhteensä 11 010,4 12 113,0 1 102,6 Turku yhteensä/ AMK, Kaupunginteatteri ja Talouspalvelukeskus eliminoitu 11 010,4 11 047,8 37,4 Työvoiman käyttö vuonna 2014 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli 10 744,6, mikä on 1 075,2 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2013. Kun organisaatiomuutokset huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2014 (ilman edellä mainittuja ryhmiä) väheni 15,2 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2013. Turun kaupungin palveluksessa oli yhteensä 12 109 henkilöä, kokoaikaisia 10 619 ja osa-aikaisia 1 490. Konsernihallinnon työvoiman käyttö (koko henkilöstö) vuonna 2014 oli 216,6 henkilötyövuotta. Kaupunginhallituksen alaisten palvelukeskusten työvoiman käyttö oli yhteensä 401,9 henkilö- 13
Toimintakertomus työvuotta. Konsernihallinnon ja palvelukeskusten yhteenlaskettu työvoiman käyttö oli 618,5 henkilötyövuotta (654,5 htv 2013). Talouspalvelukeskuksen henkilöstön siirtyminen huomioiden vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 henkilötyövuotta. Hyvinvointitoimialan työvoiman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,1 henkilötyövuotta. Kasvua on ollut tulosalueilla tutkimus- ja kehittämishankkeet (+7,6 htv), erikoissairaanhoidon palvelut (+6,9 htv), perusterveydenhuollon palvelut (+5,7) ja vanhuspalvelut (+2,8). Hyvinvointitoimialan työvoiman käyttö ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli kasvanut 11,7 henkilötyövuodella. Sivistystoimialan työvoiman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 henkilötyövuosi. Työvoiman käyttö ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita oli vähentynyt verrattuna edelliseen vuoteen (-2,1). Vapaa-aikatoimialan työvoiman lasku edelliseen vuoteen oli -167,9 henkilötyövuotta, josta suurin osa selittyy kaupunginteatterin henkilöstön siirtymisestä Turun kaupunginteatteri Oy:n palvelukseen 1.1.2014. Henkilötyövoimasta noin 45 prosenttia on sosiaali- ja terveyspalveluissa (hyvinvointitoimiala) ja noin 34 prosenttia on opetus- ja kasvatuspalveluissa (sivistystoimiala). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 533,2 milj. euroa, josta palkat ja palkkiot 403,8 milj. euroa ja henkilösivukulut yhteensä 129,4 milj. euroa. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Palkat ja palkkiot kasvoivat 0,8 prosenttia, mutta sivukulut olivat edellisvuotta pienemmät johtuen KuEL:n eläkemenoperusteisten maksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen laskusta. Kunta-alan palkankorotusten keskimääräinen kustannusvaikutus 1.3.2014 voimaan tulleesta sopimuksesta vuodelle 2014 on keskimäärin 0,4 prosenttia. Kun lisäksi otetaan huomioon 2013 sopimuksen siirtyvä kustannusvaikutus, sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2014 palkkamenoihin on yhteensä keskimäärin 0,6 prosenttia. Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin vuodelta 2014. 14
Toimintakertomus 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Arvioitavat riskit on jaettu toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä strategisiin riskeihin. Toimialojen ja yhteisöjen suorittamassa riskienarvioinneissa keskeisimmiksi riskeiksi nousivat avainhenkilöriskit, tietojärjestelmien toimivuus, omaisuusriskit sekä talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin liittyvät riskit. Myös tekniseen infrastruktuurin liittyvät riskit (lämmön-, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) koettiin merkittäviksi. Riskiarvioinnin yhteydessä arvioitiin keskeisimpien riskien kohdalla, mitkä ovat riskin toteutuessa seuraukset, mikä on riskin todennäköisyys, vaikutus, merkittävyys, nykyinen varautuminen, toimenpiteet ja vastuuhenkilö/aikataulutus. Avainhenkilöriskien hallintakeinoja ovat tehtäväkuvausten limittäminen, pari- ja tiimityöskentely, sijaisten/varahenkilön nimeäminen, lomien vuorottelu, hyvä perehdytys seuraajalle, dokumentointi, tiedon jakaminen, hiljaisen tiedon siirtäminen, resurssien suunnittelu, koulutus, työsuojelutoiminta, työturvallisuus ja työterveyshuolto. Tietojärjestelmien toimivuuden hallintakeinoja ovat tietoturva- ja valmiussuunnitelmat, omien räätälöityjen ohjelmien korvaaminen laajasti käytössä olevilla, koulutus, ohjeistus ja toimintatavat. Omaisuusriskien hallintakeinoja ovat vartiointi, valvonta, investoinnit ja niiden koordinointi, omaisuuden arvon ja kunnon jatkuva arviointi sekä monipuolinen taksarakenne. Talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin liittyvien riskien hallintakeinoina ovat budjetin seuranta ja toiminnan priorisointi budjetin mukaan, realistinen budjetti, oman toiminnan tehostamissuunnitelmat, pääasiakkaiden kanssa laadittavat pitkäaikaiset sopimukset, rahoituksen puitesopimukset, asiakaskunnan laajentaminen, hankintojen ja toimintojen edelleen tehostaminen ja henkilöstömäärän sopeuttaminen toimintaa vastaavaksi, kilpailutuksiin valmistautuminen, kilpailijatiedon hankkiminen (osallistuminen kilpailutuksiin), laatujärjestelmien käyttö, verkostojen luominen, tarjouspyyntökriteereiden läpikäynti, hiljaisten signaalien löytäminen, perustyön hoitaminen hyvin, raportit, seuranta, mm. jatkuva kassavirtaseuranta, hankkeiden oikea-aikainen valmistelu ja kilpailuttaminen. Tekniseen infrastruktuurin liittyvien riskien (lämmön-, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) hallintakeinoina ovat sähkön jakelun toimitusvarmuutta edistävät verkkoinvestoinnit, ennakoiva kunnossapito ja korjaustoiminta, operatiivisen toiminnan kehittäminen, varavoimakoneiden han- 15
Toimintakertomus kinta, sähkönsaanti varmistettu toisistaan riippumattomista suunnista, kriittisten kohteiden tunnistaminen ja energian, lämmön ja veden saannin turvaaminen, infran riittävä kunnossapito- ja korvausinvestointitaso, omaisuuden kuntoanalyysit, varautumissuunnitelmat ja harjoittelu. Strategisista riskeistä esille nousivat työttömyyden lisääntyminen, verotulojen lasku, valtionosuuksien pieneneminen, lainsäädäntömuutokset, kunnan velvoitteiden kasvu, Sote-uudistus, tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, tekniseen infraan kohdistuvat riskit, imagoriskit ja päätöksentekoriski. Työttömyyden lisääntymisen ehkäisemiseksi kaupungin työllisyysasiat kootaan konsernihallintoon omaksi palvelukeskukseksi, joka johtaa ja koordinoi kaupungin työllisyysasioiden hoitoa. Omat elinkeinopalvelut muutetaan vastaamaan yritysten tarpeita. Oman alueen kilpailukyvystä ja uudistumisesta huolehditaan. Maailman talouden suhdannevaihteluiden osalta panostetaan heterogeeniseen yrityskenttään. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien tuloihin sekä yleinen suhdannetilanne lisäävät taloudellista epävarmuutta. Normitalkoot eivät ole vähentäneet kuntien tehtäviä mutta valtionosuuleikkaukset ja verotilitysten vähennykset on toteutettu ja kuntien toimintaan on kohdistunut huomattava verorahoituksen vähennys. Kuntien kyky sopeutua tuleviin leikkauksiin on rajallinen tuottavuutta lisäämällä tehtävien säilyessä samalla tasolla. Riskinä on paine kunnallisveron korotuksiin ja äkillisiin leikkaustoimiin sekä velkaantumisen lisääntyminen. Riskiä pyritään hallitsemaan laatimalla uudistamisohjelmat sekä kattava toimintoanalyysi, jolla kaupungin omaa toimintaa arvioidaan ja sopeuttamistoimia voidaan kohdistaa perustellusti. Lainsäädäntömuutoksiin sekä kunnan velvoitteiden määrään ja sisältöön pyritään vaikuttamaan suurten kaupunkien yhteisellä edunvalvonnalla. Sote-uudistuksen tuomiin riskeihin on vaikeaa varautua asian keskeneräisyyden ja avoinna olevien kysymysten vuoksi. Mallinnusta ei voida tehdä, koska pelisäännöt puuttuvat. Muiden toimijoiden kanssa tulee yhdessä laatia hankesuunnitelma. Lain lopulliseen sisältöön tulee pyrkiä vaikuttamaan. Tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallintakeinoina ovat oman henkilöstön keskittyminen kaupungin toiminnan kannalta olennaisimpien sovellusten tukemiseen ja kehittämiseen. Isoissa teknologia alustoissa haetaan lisäksi yhteistyömalleja pitkäjänteisella strategisella yhteistyöllä. Hallintakeinoja ovat mm. keskeisten strategisesti tärkeiden sovelluspalveluiden tunnistaminen ja osaamisen/rekrytointien keskittäminen niiden osalta riittävän osaamisen takaamiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseksi tarvitaan ulkopuolista resursointia. Kaupungin omilla resursseilla on ymmärrys tarpeista, mutta dokumentaatio (tiedon jako) ei edisty. 16
Toimintakertomus Imagoriskien hallintakeinoina ovat asioiden ja riskien ennakointi, avoimuus ja hyvä hallintotapa. Tiedottamista ja viestintää varten on laadittu kriisiviestintäsuunnitelma. Päätöksentekoriskin pienentämiseksi varmistetaan päätöksenteolle riittävät aikataulut ja esitellään merkittävimmät asiat riittävän aikaisessa vaiheessa sekä huolehditaan poliittisen prosessin sujuvuudesta. Vahinkoriskit Vuoden 2014 aikana Turun kaupungin johtaville viranhaltijoille otettiin julkisyhteisön hallinnonvastuuvakuutus. Kaupunkikonsernin yhtiöissä on ollut aikaisemmin voimassa konserniohjeeseen perustuva käytäntö ottaa toimivalle johdolle ja hallitukselle vastaava vakuutus. Lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi suurempia vakuutuksia ovat julkisyhteisön vastuuvakuutus, tapaturma- ja matkavakuutukset sekä omaisuusvakuutukset. Kaupungin vastuulle jäävien omaisuus- tai muiden vahinkojen korvaamisesta aiheutuvia menoja katetaan vahinkorahastosta. Rahoitusriskit Korkoriskit Kaupunki määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärän vuoden aikana. Johdannaisinstrumentteja käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimusten riskien hallintaan. Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esimerkiksi hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset. Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa. Rahoitusomaisuuden arvopapereiden osalta on myös määritetty maturiteettirajoituksia korkoriskien vähentämiseksi. Valuuttariskit Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muutetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei ylläpidetä lainojen osalta. Likviditeettiriskit Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kolmen kuukauden kassaennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan 17
Toimintakertomus tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä. Varainhankintariskit Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. Kaupunki hajauttaa rahoituslähteitä ja ylläpitää kaupungin hyvää nimeä markkinoilla. Luottoriskit Kaupungin sijoitusperiaatteet määrittävät sijoitusten osapuoliriskien enimmäismäärät sekä vaadittavat vähimmäisluottokelpoisuudet. Kaupunki hajauttaa sijoitukset periaatteiden mukaisesti, jolla pyritään välttämään mahdollisia pääomatappioita rahoitusomaisuuden arvopapereista tai johdannaissaatavista. 1.6. Ympäristötekijät Ilmastonmuutos ja kestävä kaupunkikehitys Turun kaupunginvaltuusto käsitteli ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009 2013 loppuraportin 19.5.2014 ja päätti uudesta kaupunkistrategiasta ja ohjelmista 24.6.2014. Ohjelmakaudella 2009 2013 Turun alueella oli saatu aikaiseksi tasaista kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Turku on vähentänyt alueensa kasvihuonekaasupäästöjä nopeimmin Suomen suurista kaupungeista jopa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2013 ja 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Uuden strategian mukaisesti Turku toimii kestävän kehityksen mukaisesti kaikessa toiminnassaan ja tavoittelee kaupunkialueen hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliutta kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. Kaikki kaupungin ostama sähkö on ollut vuodesta 2013 alkaen uusiutuvista energialähteistä tuotettua. Uusiutuvien osuus kaukolämmöstä on Turussa noin kolmannes ja se nostetaan vähintään puoleen vuoteen 2020 mennessä. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n yhtiökokous päätti 14.4.2014 uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta. Investointikustannus on 260 miljoonaa euroa ja uusi laitos otetaan käyttöön syksyllä 2017. Laitos mahdollistaa biopolttoaineiden osuuden nostamisen lähes 100 prosenttiin, millä on myös merkittävä alueellinen talous- ja työllisyysvaikutus. 18
Toimintakertomus Seudullisessa yhteistyössä toteutettiin Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta, jonka keskeisinä toimenpiteinä valmistuivat Turun kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelma sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma. Seudullisen joukkoliikenteen, Fölin, palvelutoiminta alkoi 1.7.2014 tuoden koko ydinkaupunkiseudun yhteisen linjaston ja lippujärjestelmän piiriin. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys oli rakennemallin 2035 mukaisesti ydinkaupunkialueelle tiivistyvää. Raitiotien yleissuunnittelu eteni tavoitteena raitiotien yhdistäminen muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Skanssin kestävän kaupunginosan kehittäminen pääsi asemakaavavaiheeseen. Uutena hankkeena perustettiin yhdessä Turku Energian kanssa matalalämpöisen alueellisen kaukolämpöverkon kehittäminen hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kokeilualustaksi. Kaupunki on panostanut myös oman rakennuskantansa energiatehokkuuden parantamiseen sekä uudistuotannossa että peruskorjauksissa. Katuvalaistuksessa elohopeahöyrylamppujen korvaaminen ledeillä eteni urakan kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen. Energiansäätösopimuksen valmistelusta solmittiin aiesopimus yhdessä muiden suurten kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hillintätoimien ohella kaupunki varautuu ilmastonmuutoksen seurauksiin kuten myrskyjen ja tulvien lisääntymiseen, sademäärien kasvuun ja hellejaksojen pidentymiseen. Sopeutumiskeinoja suunniteltiin Ilmastonkestävä kaupunki -hankkeessa yhdessä Helsingin, Lahden ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen sekä Turun yliopiston kanssa. Hankkeessa toteutettiin kaupungin ilmasto- ja hulevesityön vertaisarviointi, laskettiin Turun kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot sekä hiilinielut, osallistuttiin alueellisen hulevesisuunnitelman laadintaan ja edistettiin kestävän kehityksen budjetointia. Itämeren suojelu Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo toimi laitoksen toiminnalle asetettuja lupaehtoja paremmin. Orgaanisen aineksen osalta laitoksen puhdistusteho vuosikeskiarvona oli 99 %, kokonaisfosforin osalta 98 % sekä kokonaistypen osalta 79 %. Vesihuollon infrastruktuurin saneerausinvestointien tasoa pitäisi kuitenkin nostaa, jotta viemäriverkosto toimisi kaikissa olosuhteissa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpiteet etenivät hyvin sekä kansallisesti että Turun omassa ohjelmassa. Turun kaupunginhallituksen hyväksymän Itämerihaasteen toimenpideohjelman 75 toimenpiteestä 55 toimenpidettä on käynnissä tai valmistunut. Turun seudulle laadittiin naapurikuntien kanssa alueellinen hulevesisuunnitelma yleiskaavoituksen perustaksi, isompien asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehtiin kaavakohtaiset hulevesisuunnitelmat, 19
Toimintakertomus järjestettiin koulutusta kaupungin virkamiehille hulevesisioissa ja tehtiin selvityksiä hulevesien laadusta ja niiden vesistövaikutuksista. Aurajoen itärantaan rakennettiin charter-aluksille laiturit ja siinä yhteydessä jätevesien tyhjennysjärjestelmä alusten jätevesille. Kaupungissa järjestettiin myös rantojen siivoustalkoita. Kaupungin suorittama oma viljely toteutettiin ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita. Maanvuokrasopimuksissa olevien vesiensuojeluedellytysten vaatimista jatkettiin. Kaupunki jatkoi myös Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan tukemista. Kestävän kehityksen budjetointi Kaupungin omaa organisaatiota ohjattiin toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti kouluttamalla 70 uutta ekotukihenkilöä ja jatkokouluttamalla 130 ekotukihenkilöä. Aktiivisten ekotukihenkilöiden määrä kaupunkikonsernissa on nyt 322. Ekotukitoiminta on saanut aikaiseksi lukuisia muutoksia henkilöstön energiankulutustottumuksissa ja hankinnoissa sekä edesauttanut siirtymistä kestävämpiin työ- ja työasiamatkoihin. Turku ja Helsinki ovat valmistelleet osana kaupunginjohtajien ympäristösitoumusta arviointimallia ilmasto- ja ympäristövaikutusten huomioimiseksi investointien suunnittelussa nykyistä paremmin. Arviointimalli avaa tarkasteluun myös merkittäviä elinkaarikustannuksia sekä investointihankkeiden kokonaistaloudellisuutta ja läpinäkyvyyttä päättäjille. Malli testataan eri vaiheissa rakennus- ja infrahankkeita yhdessä Helsingin kanssa. Turun pilottikohteita ovat Skanssin katu- ja virkistyalueiden infrarakentaminen ja kaupungin sairaala-alueen rakennuskohtainen kulutuksien mittaaminen. Kuluneella tilikaudella ei ole tapahtunut merkittäviä ympäristövahinkoja. 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 99 kuntalain uudistuksen edellyttämän Turun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan kaupunginhallitus, kaupungin johto ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että kaupungilla on hyvän johtamis- ja hallintotavan mukainen johtamisjärjestelmä. Toimialojen ja liikelaitosten johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastuualueillaan, mitä lauta- ja johtokunnat omalta osaltaan valvovat. Valtuuston hyväksymiä periaatteita täydentää kaupungin hallintosäännön 34, jonka mukaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on oltava riittävä sisäinen valvonta sekä riskienhallinta. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitettävänä ja sen arvioidaan valmistuvan kevään 2015 aikana. Kuntalain ohella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista ohjaa 20
Toimintakertomus kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje 19.3.2013 kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä pohjautuu toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearviointeihin. Itsearvioinnit on tehty hyödyntäen sisäisen tarkastuksen toimiston kansainväliseen COSO -viitekehykseen perustuvaa kyselylomaketta. Lisäksi selonteossa on hyödynnetty sisäisen tarkastuksen toimiston tilikauden aikaisia tarkastushavaintoja sisäisen valvonnan toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin toiminnassa on noudatettu säännöksiä ja määräyksiä eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole kaupungin lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä, joista seuraisi merkittäviä riskejä kaupungille. Kaupungin sisäisten ohjeiden ja päätösten noudattamisessa havaittiin tarvetta tehostaa keskitettyä ohjausta. Ohjeiden noudattaminen vaihtelee paitsi toimialojen välillä myös toimialojen sisällä. Joillakin toimialoilla noudatetaan edelleen vanhoja aiempien organisaatioyksiköiden aikana muotoutuneita toimintatapoja. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden saavuttamisen, määrärahojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta on käsitelty kohdassa talousarvion toteutumisvertailu. Samassa kohdassa on käsitelty toimialakohtaiset poikkeamat talousarvion noudattamisessa sekä syyt ja mahdolliset toimenpiteet, joihin poikkeamien johdosta on ryhdytty. Hyvinvointitoimialan lisätalousarvion tärkeimpiä syitä olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laskutuksen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvua on pyritty hillitsemään neuvotteluilla sairaanhoitopiirin edustajien kanssa. Työmarkkinatuen maksuosuuden kasvun hidastamiseksi on tehostettu kaupungin omia työllistämistoimenpiteitä muun muassa vuonna 2014 toimintansa aloittaneen työllisyyspalvelukeskuksen avulla. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan organisointia on tehostettu tilikauden aikana. Konsernihallinnon vetämänä on toteutettu järjestelmällisesti ja kattavasti riskien arviointi ja sen avulla merkittävimpien riskien kokoaminen selkeäksi seurantatiedoksi. Kuntalain muutoksiin pohjautuen Turun kaupungin tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa riskienhallinnan toteuttamista, raportointia ja valvontaa. 21
Toimintakertomus Tarkoituksena on, että jokainen toimiala ja keskeiset strategiset yhteisöt suorittavat riskien arvioinnin käyttäen samoja riskienarviointityökaluja, jolloin eri riskien tunnistaminen ja suuruuden arviointi kunnan ja kuntakonsernin tasolla helpottuu. Käyttöön otetut riskienhallintatyökalut koostuvat riskien koontitaulukosta, riskimatriisista sekä riskien analyysitaulukosta. Riskienhallintatyökalut ovat osa valmisteilla olevaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjetta. Ohje tule korvaamaan aiemman riskienhallintaoppaan vuodelta 2010. Uusi ohje otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2015. Ensimmäinen samoilla riskienhallintatyökaluilla suoritettu riskienarviointi toteutettiin syksyn 2014 aikana. Riskienarvioinnin suorittavat ko. riskienhallintatyökaluilla Turun satama Oy, Turun seudun kiinteistöpalvelu Oy ( Arkea), Turun Seudun Rakennustekniikka Oy, Turun Seudun Kuntatekniikka Oy (Kuntec), Turun kaupunkiliikenne Oy, Turku Energia Oy, Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy, vesiliikelaitos, vapaa-aikatoimiala, sivistystoimiala, hyvinvointitoimiala, ympäristötoimiala sekä kiinteistötoimiala. Kyseiset toimialat ja yhteisöt täyttivät riskien koontitaulukon riskimatriisia apuna käyttäen. Koontitaulukossa mainittujen riskien merkittävyys arvioitiin riskimatriisin avulla numeraalisesti. Riskin merkittävyys määrittyy riskin todennäköisyydellä ja vaikutuksella. Tunnistetut riskit ja keinot niiden hallintaan on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä. Riskien merkityksen arviointi, priorisointi, hallintakeinojen määrittely ja raportointi edellyttävät vielä jatkokehittämistä. Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole ennakoimattomia riskejä, jotka saattaisivat aiheuttaa merkittäviä seurauksia kaupungin toiminnalle tai taloudelle. Riskienhallinta ja sen toimivuuden seuranta on nykymuodossaan vastuutettu asianmukaisesti. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin omaisuuden hoidon valvonnassa todettiin tilikauden aikana selkeitä kehittämiskohteita mm. käyttöomaisuusrekisterien hyödyntämisessä, seurannassa ja niiden ylläpidossa. Omaisuuden hankinnan tai luovutuksen osalta ei kaupunginhallituksen tiedossa ole merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia eikä oikeudellisia vastuita. Sopimustoiminta Kaupungin sopimusehtojen noudattamisen valvonta ja vanhentumisaikojen seuranta ei ole ollut ajantasaista eikä selkeästi vastuutettua, mistä syystä konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja antoi sopimusten hallintaa koskevat uudet menettelytapaohjeet tilikauden aikana. 22
Toimintakertomus Päivitetyillä tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeilla täsmennettiin tilahankkeisiin liittyvien sopimuksien suuntaviivoja tilikauden aikana. Kaupungin hankintapäätöksiin liittyviä riita-asioita on ratkaistavana kaksi kappaletta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan apuna toimien. Omaisuuden turva, sääntöjen ja määräysten noudattaminen, resurssien tehokas käyttö ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuus ovat osaalueita, joita arvioidaan vuosittain. Tarkastukset kohdistuivat kattavasti kaikkiin toimialoihin lukuun ottamatta konsernihallintoa, jota koskeneet tarkastukset käsittelivät pääosin IT-toimintaa. Erilaisia raportteja ja selvityksiä valmistui tilikauden aikana 73 kappaletta ja niiden puitteissa annettiin reilut 100 seurattavaa suositusta. Tilikauden keskeisimpiä havaintoja olivat irtaimiston valvonnan, sopimushallinnan ja tietoturvan kehittämistarpeet. SAP/SRM järjestelmän käytön laajuutta tarkastettiin useammalla toimialalla ja näitä tarkastuksia tullaan jatkamaan tilikauden 2015 aikana. Kaupungin talouden seurannassa ja raportoinnissa käytettävän SAPtoiminnanohjausjärjestelmän kontrollien arviointeja jatketaan vuonna 2015 sen varmistamiseksi, että järjestelmän tuottaman taloustiedon taustaprosessien valvontamekanismit ovat toimivat ja riittävät. 23
Toimintakertomus 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 298 938 294 789 Myyntituotot (+) 137 455 136 986 Maksutuotot (+) 64 630 63 367 Tuet ja avustukset (+) 39 004 44 025 Vuokratuotot (+) 38 340 32 448 Muut toimintatuotot (+) 19 509 17 964 Valmistus omaan käyttöön (+) 3 642 3 274 Toimintakulut -1 261 674-1 305 106 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) -403 780-443 595 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -106 201-115 740 Muut henkilösivukulut (-) -23 232-27 222 Palvelujen ostot (-) -524 896-514 179 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -70 905-73 422 Avustukset (-) -87 920-80 018 Vuokrakulut (-) -33 023-41 266 Muut toimintakulut (-) -11 717-9 666 TOIMINTAKATE -959 094-1 007 043 Verotulot 708 296 680 210 Kunnan tulovero (+) 582 887 563 718 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 78 458 72 294 Kiinteistövero (+) 46 951 44 198 Valtionosuudet (+) 273 715 344 399 Rahoitustuotot ja -kulut 27 661 25 101 Korkotuotot (+) 15 150 14 616 Muut rahoitustuotot (+) 22 879 21 345 Korkokulut (-) -9 355-8 579 Muut rahoituskulut (-) -1 013-2 281 VUOSIKATE 50 578 42 666 Poistot ja arvonalentumiset -58 509-53 979 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -58 509-53 979 Satunnaiset erät 4 019 30 896 Satunnaiset tuotot (+) 10 021 30 896 Satunnaiset kulut (-) -6 003 0 TILIKAUDEN TULOS -3 913 19 583 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -2 568 4 329 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 10 500-8 000 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 785 108 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ 4 804 16 021 Tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 23,8 22,6 Vuosikate/Poistot,% 86,4 79,0 Vuosikate, / asukas 275 234 Asukasmäärä 183 991 * 182 072 * ennakkotieto 24
Toimintakertomus Tilinpäätös osoittaa 4,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungin nettokäyttömenojen kasvu oli noin 1,5 prosenttia (vertailukelpoinen muutos TP2014/TP2013) kun kasvu edellisenä vuonna oli 3,5 prosenttia. Nettokäyttömenot alittivat talousarvion 20,3 miljoonalla eurolla. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kertaluonteisten erien lisäksi merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Maltillisella palkkaratkaisulla oli vaikutusta siihen, että kaupungin henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toisaalta heikko talouskehitys on aiheuttanut kasvua sosiaalimenoissa. Ylijäämäisen tilinpäätöksen syntymiseen vaikutti nettokäyttömenojen maltillisen kasvun lisäksi välillisen omistuksen järjestelyyn liittyvien kohteiden myynnistä kertyneet myyntivoitot. Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä oli 7,9 milj. euroa alijäämäinen. Turun kaupunginteatterin toiminta luovutettiin 1.1.2014 alkaen kaupungin kokonaan omistamalle Turun Kaupunginteatteri Oy:lle. Turun ammattikorkeakoulun toiminta luovutettiin 1.1.2014 alkaen Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle. Ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin toimintojen organisoinnissa tapahtunet muutokset vaikuttavat vuoden 2013 tietojen vertailukelpoisuuteen. Vertailuvuoden tuloslaskelmaan 2013 sisältyy kaupungin Turun kaupunginteatterin ja Turun ammattikorkeakoulun tilinpäätösluvut. Toimintatuotot olivat yhteensä 298,9 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvuksi kun ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin tuotot on vähennetty, muodostuu noin 12 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot kasvoivat yhteensä 2,6 milj. euroa taksojen korotusten ja asiakasmäärän kasvun johdosta. Vuokratulot kasvoivat noin 6 milj. euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat noin 3 milj. euroa. Toimintatuottoihin sisältyviä myyntivoittoja kertyi 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2013. Kaupungin toimintakulut olivat 1 261,7 milj. euroa. Organisaatiomuutokset huomioituna kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,2 prosenttia. Kuluista 42,3 prosenttia on henkilöstökuluja ja 41,6 prosenttia palvelujen ostoja. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä olivat 1.258,0 milj. euroa. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä kasvoi 2,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Kaupungin toimintakulujen kasvuun eniten vaikutti sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen kasvu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia, mutta kasvu oli edellisvuotta huomattavasti pienempi (kasvu 6,5 % TP2013). Merkittävimmät kasvut vuodesta 2013 olivat työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja maksuosuuksissa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille. Syksyllä ennustettua erikoissairaanhoidon kasvua lievensi sairaanhoitopiirin kunnille loppuvuonna 2014 tekemät alennuspäätökset. Alennusten vaikutus Turun kaupungin toimintakuluihin oli noin 10 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon nettomenot kasvoivat 4,9 prosenttia. Sairaanhoitopiiriltä ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen ostomenot kasvoivat 5,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot ovat 62,7 prosenttia kaupungin nettokäyttömenoista. 25
Toimintakertomus Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstökulut yhteensä olivat 533,2 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat vuoden 2013 tasolla. Kehitykseen vaikutti henkilötyövoiman väheneminen, maltillinen palkkaratkaisu sekä eläkemenoperusteisten eläkemaksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen lasku vuoteen 2013 verrattuna. Palkat ja palkkiot nousivat 0,8 prosenttia. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli noin 0,6 prosenttia. Palvelujen ostot olivat yhteensä 524,9 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 18,4 milj. euroa (+ 3,6 %), josta asiakaspalvelujen ostot nousivat yhteensä 13,7 milj. euroa. Avohoidon asiakaspalvelujen ostot nousivat 6,0 milj. euroa, laitoshoidon asiakaspalvelujen ostot 3,1 milj. euroa, lastensuojelun ostopalvelut 3,0 milj. euroa ja kuntoutumispalvelut 2,8 milj. euroa. Avustukset kasvoivat 7,9 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta 0,6 milj. euroa aiheutuu varhaiskasvatuksen palvelusetelimenoista, 2,3 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksista ja 3,6 milj. euroa avustuksista muille yhteisöille. Viimeksi mainittu sisältää kaupunginteatteriyhtiölle maksetut avustukset, jotka perustuvat kaupunginteatterin toiminnan luovutuksen yhteydessä tehtyihin sopimuksiin ja kaupunginteatterin toiminnan jatkumiseen yhtiömuotoisena. Teatteriyhtiölle maksettu avustus vastaa suuruusluokaltaan kaupunginteatterin vuoden 2013 nettokäyttömenojen ja teatteritoiminnan myönnetyn valtionosuuden erotusta. Tilinpäätöksen toimintakate oli 959,1 milj. euroa. Vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2013 verrattuna on noin 14,0 milj. euro. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Nettokäyttömenot kasvoivat 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 21,5 milj. euroa (+ 2,2 %). Vertailussa on huomioitu ammattikorkeakoulun ja teatterin valtionosuuksien siirtyminen toiminnan yhtiömuotoisille jatkajille 1.1.2014 alkaen. Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 23,8 prosenttia (22,6 % v. 2013). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 76,2 prosenttia (77,4 % v. 2013). Rahoitustuotot olivat 27,7 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 38,0 milj. euroa (36,0 milj. euroa v. 2013). Vuosikatteeksi jäi 50,6 milj. euroa. Vuosikate ei kattanut suunnitelmanmukaisia poistoja, jotka olivat 58,5 milj. euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat kasvaneet 4,5 milj. euroa. Kasvusta 2,6 milj. euroa on vuoden 2013 puolella valmistuneista rakennuksista. Suunnitelmanmukaisiin poistoihin sisältyy myös 1,2 milj. euroa lisäpoistona kuluksi kirjatut Syvälahden koulun aktivoidut suunnittelukustannukset (kaupunginhallitus 19.2.2015 17). Tilikauden tulos on -3,9 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen satunnaisia tuottoja on 7,9 milj. eu- 26
Toimintakertomus roa alijäämäinen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu 9,1 milj. euroa myyntivoittoja välillisen omistuksen järjestelyihin liittyvien kiinteistöjen ja osakkeiden myynnistä. Lisäksi satunnaisiin tuottoihin sisältyy 0,9 milj. euroa ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin toiminnan luovutukseen sisältyvän irtaimiston myynnistä. Satunnaisissa kuluissa on 5,7 milj. euron myyntitappio, joka liittyy Suikkilantien perusparannuksen valmistumiseen ja valtion omistamaan maa-alueeseen kohdistuvan perusparannusosuuden myyntiin Liikennevirastolle. Tuloksesta on poistoeron vähennyksenä kirjattu 1,6 milj. euroa kattamaan investointivarauksella rahoitettujen, toteutuneiden investointien suunnitelman mukaisia poistoja. Poistoeron lisäyksinä on kirjattu 3,8 milj. euroa Suikkilantien perusparannuskohteen poistoihin ja 0,4 milj. euroa Myllysillan hankintamenon poistoihin. Varauksista on tuloutettu Suikkilantien perusparannukseen tehty investointivaraus kohteen valmistuttua. Rahaston vähennyksenä on kirjattu 0,8 milj. euroa kaupungin vastuulle jäävien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 4,8 milj. euroa. Kuva: Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2014 Toimintatuotot 13 % 6 % Myyntituotot 13 % 46 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot 22 % Muut toimintatuotot 6 % 41 % 7 % 3 %1 % Toimintakulut 42 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 27
Toimintakertomus Verorahoituksen toteutuminen Verotulot Turun verotulojen määräytymisen perusteet 2010 2011 2012 2013 2014 Tulovero -% 18,75 18,75 18,75 18,75 19,50 Kiinteistövero -%: Yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 Muuhun asumiseen käytettävät rakennukset 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Rakentamattoman rakennuspaikan vero-% 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Talousarvion mukaan vuoden 2014 verotulojen kokonaistavoite oli 710,5 milj. euroa ja verotuloja tilitettiin yhteensä 708,3 milj. euroa, mikä on 28,1 milj. euroa (4,1 %) enemmän kuin edellisen vuoden toteutuma. Vuoden aikana ei tehty talousarviomuutoksia kunnallisveroon eikä yhteisöveroon, koska oletettavissa oli, että kokonaisverotulot tulevat toteutumaan lähes budjetoidusti. Verotulojen kokonaiskertymä oli 99,7 %. Verolajeista kunnallisverossa jäätiin alle budjetoidun 6,7 milj. euroa, mutta yhteisöveroa saatiin taas 5,1 milj. euroa enemmän. Kiinteistöveroa toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Ansiotulojen kunnallisveroa tilitettiin 582,9 milj. euroa, eli 19,2 milj. euroa (3,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoiteltua ansiotulojen kunnallisverotulon kasvua ei saavutettu huolimatta vuodelle 2014 tehdystä veronkorotuksesta. Yhteisöveroa tilitettiin 78,5 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa (8,5 %) enemmän kuin edellisvuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 47,5 milj. euroa, mikä on 2,8 milj. euroa (6,2 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verojen tilitysaikatauluja muutettiin vuoden 2013 lopulla ja se hankaloitti tilitysten kuukausittaista vertailua. Verotulojen erittely 2014: Verotulojen toteutuminen, Talousarvio 2014 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Kunnan tulovero 589.600.000 584.000.000 582.887.293 563.717.641 Osuus yhteisöveron tuotosta 73.400.000 73.400.000 78.457.786 72.293.654 Kiinteistövero 47.500.000 47.500.000 46.951.252 44.198.343 Verotulot yhteensä 710.500.000 704.900.000 708.296.330 680.209.638 28
Toimintakertomus Kuva: Verotulojen toteutuminen vv. 2010 2014 800 700 600 500 milj. 400 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kunnan tulovero 516,8 519,0 527,0 563,7 582,9 Yhteisövero 53,7 78,0 69,2 72,3 78,5 Kiinteistövero 40,3 40,9 42,5 44,2 47,0 Yhteensä 610,9 638,0 638,8 680,2 708,3 Muutos-% 6,3 4,4 0,1 6,5 4,1 Valtionosuustulot Valtionosuustuloja toteutui yhteensä 273,7 milj. euroa. Talousarvioon oli merkitty valtionosuustuloja 275,7 milj. euroa. Valtionosuudet alittivat talousarvion 2,0 milj. euroa ja ne vähenivät 2,3 % edelliseen tilinpäätökseen nähden. Talousarviota laadittaessa Kuntaliiton ennakkolaskelma saatavasta peruspalveluiden valtionosuudesta oli 242,6 milj. euroa ja lopullinen päätös oli 241,7 eli talousarviosta jäätiin n. 0,9 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus jäi talousarviosta 1,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia valtionosuuden tulokohtaan vuonna 2014. Valtionosuustulot 2014: Valtionosuustulojen toteutuminen, Talousarvio 2014 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013*) 275.700.000 272.900.000 273.714.520 280.273.193 *) vuoden 2013 toteutumasta eliminoitu ammattikorkeakoulun ja teatterin valtionosuudet yht. 64,1 milj. 29
Toimintakertomus Kuva: Valtionosuustulojen toteutuminen vv. 2010 2014 milj. 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 Valtionos.yht. 247,1 259,1 278,9 280,3 273,7 Muutos-% 7,3 4,9 7,6 0,5-2,3 % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 Investoinnit Kaupunki investoi vuonna 2014 yhteensä 78,6 milj. eurolla. Uus- ja laajennusinvestoinnit olivat yhteensä 30,6 milj. euroa. Korvaus- ja perusparannusinvestoinnit olivat yhteensä 31,5 milj. euroa. Kiinteän omaisuuden hankinnat (maa- ja vesialueet) olivat yhteensä 6,6 milj. euroa. Investointimenoihin sisältyy lisäksi 5,0 milj. euron osakepääomasijoitus Turun ammattikorkeakoulu Oy:öön ja 0,3 milj. euron osakepääomasijoitus Turun Kaupunginteatteri Oy:öön. Merkittävimmät aluekehityksen hankkeet olivat Telakkarannassa ja Raunistulassa sekä Kakolan alueella, missä vuoden aikana saatiin katu- ja kunnallistekniikkatyöt valmiiksi. Infrainvestointien osalta merkittävimmät kohteet olivat Suikkilantie, Telakkaranta, Kakola sekä Iso-Haarlan ja Vakiniitun pientaloalueet. Suikkilantien perusparannushanke valmistui. Hankkeeseen sisältyi valtion omistaman maantiealueen ja kaupungin omistamien katujen ja katuliittymien perusparannus. Valtion omistaman alueen osuuden myynti Liikennevirastolle toteutui vuoden lopussa. Tilainvestoinneista merkittävimmät hankkeet olivat Kombikoulu (Braheskolan), Heinikonkadun päiväkoti, Pallivahan koulu, Rieskalähteen koulu ja Aurakatu 11. Investoinneilla panostetaan kaupungin toimintaympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen palvelutason, vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. 30