AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto Pääsihteeri Timo Luopajärvi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry.
Miksi AHOT? Hyväksilukemista, korvaamista tai sisällyttämistä on tapahtunut korkeakouluissa aina Bolognan prosessi, Eurooppalainen koulutusalue Tutkintojen kansallinen viitekehys Elinikäisen oppimisen tukeminen Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Liikkuvuuden tukeminen Maahanmuuttajien määrän kasvaminen Osaamisperusteinen ajattelu formaalin oppimisen ja tutkintojen lisäksi AHOTin piiriin kuuluu muulla tavalla hankittu osaaminen (arkioppiminen, työssä oppiminen jne)
Miksi AHOT nousi rehtorien neuvostojen asialistalle? Rehtorien neuvostot katsoivat, että AHOT koskee koko korkeakoulutuksen kenttää sektorien välinen keskustelu ja yhteinen hanke Prosessit ja päätöksenteko epäyhtenäisiä (sekä korkeakoulusektorien välillä että yksittäisissä korkeakouluissa) Sekä koulutusalakohtaisia erityistarpeita että yhteisiä toimintatapoja edellyttäviä asioita AHOT on prosessi ja edistyy vaihe kerrallaan: kaikkea ei saatu valmiiksi eikä ollut tarkoituskaan (ESR ja korkeakoulukohtainen työ jatkavat hanketta)
Tarve AHOT menettelyihin kasvaa? Korkeakoulutukseen tulevalla taustallaan ammatillisen tutkinto joko samalta tai eri alalta Korkeakoulutukseen tulevat, joilla ei ole taustalla muodollista tutkintoa (erityisesti avoimen kautta tulevat aikuisopiskelijat sekä työkokemuksen hyväksi luku) Korkeakouluun tulevalla on aiempi korkeakoulututkinto ja tavoitteena on suorittaa uusi eri koulutusalan vastaavan tasoinen tutkinto tai siirtyä II syklin tutkinnosta eri alan III sykliin (väylät sektorien välillä/sisällä) Opiskelijan taustalla ei suomalainen tutkinto, kursseja tai työkokemusta
Pelisääntöjen tarpeita Aiemmin hankitun osaamisen vanheneminen Mekanismit työkokemuksen ottamiseksi osaksi tutkintoa Montako opintopistettä aiemmin hankitulla osaamisella voidaan korkeintaan korvata? Missä vaiheessa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan? Millaisia arviointimekanismeja tarvitaan? Tunnistamisen rekisteröinti Kuka vastaa tunnistamisesta? Mikä taho päättää hyväksi lukemisesta? Valitusmekanismit Todistusten puuttuminen Kv ulottuvuus Väylät korkeakoulusektorien välillä ja sektorien sisällä
Peruslähtökohtia rehtorineuvostojen suosituksille Korkeakoulututkinto ei voi olla näyttötutkinto Korkeakoulututkintoa ei voi pelkästään koota yksittäisistä, erillisistä osioista vaan tutkinnon tulee muodostaa kokonaisuus Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lähtökohdat tunnustamiselle ovat jossain määrin erilaiset (amk:ien tutkinnot selkeämmin työelämälähtöisiä) Korkeakoulujen tulee hyväksyä toistensa tekemät arviot Tunnistamisen mekanismien tulee selkeyttää duaalimallia (yhtenäiset tunnistamisperiaatteet siirryttäessä korkeakoulupilarista toiseen)
Korkeakoulujen vastuu Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa on kysymys valtakunnallisesta (myös eurooppalaisesta) koulutuspoliittisesta linjauksesta Korkeakouluilla on autonomia ja siten vastuu tutkintojen sisällöistä ja laadusta Korkeakoulut itse päättävät tutkintoon hyväksyttävästä aiemmin hankitusta osaamisesta Opiskelijoiden tasavertainen kohtelu ja oikeusturva edellyttävät, että kaikkia kohdellaan samojen periaatteiden mukaan
Osaamislähtöisyyden ongelma Kaikissa OPS:ssa ei ole määritetty osaamistavoitteita Osaamislähtöinen ajattelu ei ole ongelmatonta (erityisesti yliopistot) Osaaminen tulee ymmärtää laajasti (esim. teoreettinen osaaminen, kyky ajatteluun, tiedollinen osaaminen) Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistaminen (muodollisen koulutuksen kautta hankittu, ei muodollinen koulutus, arkioppiminen, työkokemus) Millaista osaamista opiskelijat haluavat hyväksi luettavaksi? Miten osaaminen todennetaan? Millainen on näyttö korkeakoulutuksessa? Miten toimii eri koulutusaloilla?
Kolmen tasoisia suosituksia 1) Korkeakouluille annettavat selkeät suositukset: Tunnistamisen ja tunnustamisen mekanismit ja prosessit 2) Korkeakoulukohtaisen tarkastelun edistämiseen liittyvät suositukset: Koulutusalakohtaiset jatkoselvitykset (vanheneminen, tunnustamisen määrä, työkokemuksen tunnustaminen) 3) Yleiset korkeakoulutuksen kehittämistä koskevat: OPS:ien ja HOPS:ien kehittäminen osaamislähtöiseen suuntaan
Suositusten tavoitteet Yhteensä 21 suositusta Osaamistavoitteisuus ja osaamisen kuvaaminen Arviointimekanismien kehittäminen Suunta kohti prosessien ja mekanismien yhtenäistyviä käytänteitä Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Suositukset jatkotoimiksi Osaamislähtöiset OPS:t, HOPS ja opiskelijan ohjaus tulee nostaa AHOTin kehittämistyön keskiöön (vaadittava osaaminen tulee olla selkeästi kuvattu) KK:jen henkilöstön osaamista tulee vahvistaa Kansainvälistyminen Tilastointia ja rekisteröintiä on kehitettävä (tilastoinnin yhtenäistäminen valtakunnallisesti) Elinikäisen oppimisen edistäminen AHOTin kautta (joustavat sisääntuloväylät, aikuisopiskelijoiden ohjaus, AHOT sovellukset aikuisopiskelun tarpeisiin). AHOTin soveltaminen erityispätevyyksien alakohtaisiin toteutuksiin
AHOT visio 2020? 1) AHOT menettelyt yhtenäistyvät korkeakoulujen sisällä ja välillä: tunnistamismenettelyt ovat yhdenmukaisia, tasaarvoisia ja ennakoitavia ja päätöksenteko (tunnustaminen) perustuu asiantuntijuuteen ja luotettavaan dokumentointiin 2) Toimiva AHOT hyödyttää opiskelijaa, korkeakoulua ja työelämää 3) Yhteistyö korkeakoulujen ja koulutusalojen välillä tiivistyy 4) Hyvät käytännöt näkyviksi kaikille 5) Kansainvälistyminen ja Bolognan prosessin tavoitteiden toteutuminen vauhdittuvat 6) Koulutuksen laadunvarmistus otetaan huomioon 7) Menettelyt pysyvät kevyinä
Työryhmäraportti Oppimisesta osaamiseen: aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen saatavissa osoitteista: http://www.rectors council.helsinki.fi/raportit_ja_julkaisut/ AHOT_raportti_2009.pdf http://www.arene.fi/data/dokumentit/c0723fee 8aed 4827 a3a2 b57be05cc961_ahot raportti2009.pdf KIITOS!