ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 7. päivänä maaliskuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa 1073.

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 7. päivänä maaliskuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa 1073. Alueen määrittely IMATRA Kaupunginosa 38, Saimaanranta Asemakaavan muutos: Osa korttelista 17 sekä katu- ja virkistysaluetta. Tonttijaon muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Osa kortteliin 17, virkistys-, pysäköinti- ja katualuetta. Sitova tonttijako korttelin 17 tontille 4. Alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Ukonniemen liikuntapuistossa Lammassaarentien lounaispuolella. Muutosalueeseen kuuluu osa Ottelukatua ja kadun luoteispuolella oleva tontti ja virkistysaluetta. Kaavan vireilletulo: 3.3.2016 (kuulutus vireilletulosta kaavoituskatsauksen yhteydessä) Kaavan laatija: Olli Ruokonen, puh. 020 617 4420 sähköposti: olli.ruokonen@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra

2 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella on mahdollistettu aiempaa kaavaa laajempi urheilurakennusten rakentaminen ja alueen autopaikoitusalueiden laajentaminen. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5,8 ha ja se on kokonaisuudessaan Imatran kaupungin omistuksessa. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Ukonniemen liikuntapuiston alueella. Liikuntapaikkojen rakentaminen Ukonniemeen on käynnistynyt 1950-luvulla, jolloin kaavamuutosalueen lähiympäristöön, Lammassaarentien koillispuolelle rakennettiin keskusurheilukenttä pukuhuonetiloineen. Lammassaarentien lounaispuolella on valmistunut vuonna 2010 tennishalli, vuonna 2011 jäähalli ja vuoden 2012 lopulla monitoimihalli Aviasport Areena. Areenan eteläpuolelle rakennetun pesäpallo-, hiihto- ja ampumahiihtostadionin avajaisia vietettiin vuoden 2015 lopulla. Alueen muita liikuntamahdollisuuksia tarjoavat mm. tekonurmikenttä, frisbeegolfrata sekä ensilumenlatu. Ukonniemen liikuntapuisto sijaitsee Ukonniemen vapaa-ajan ja matkailukeskukseen johtavan pääkadun Lammassaarentien molemmin puolin. Matkaa liikuntapuistoon Imatran kylpylältä on noin 1 km, Imatrankosken keskustasta noin 7 km ja Mansikkalasta ja keskusliikenneasemalta noin 5 km. Imatran paikallisliikenteen linja 3 kulkee Ukonniemen kautta. Imatran kaupungin tavoitteena on, että Ukonniemen alue toimii suurtapahtumien järjestämispaikkana sekä monipuolisena, ympärivuotisena liikunta- ja matkailukeskuksena. Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Imatran kaupungin omistuksessa ja pinta-alaltaan se on n. 5,8 ha. Kaavamuutos koskee jäähallin ja Aviasport Areenan välissä oleva tasaista hiekkakenttää. Alueella sijaitsee lumentykitysja säilyttämispaikka.

3 Kuva 1. Kaavamuutosalue viistoilmakuvassa (MaaIlmasta Oy). 2.1.1. Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueella sijaitsee muutamia pienimuotoisia teknisiä rakennuksia. Virkistysalueella on kaksi tilapäisellä luvalla rakennettua lämpökeskusrakennusta, joiden kerrosala on yhteensä 113 m². Kaavamuutosalueen lähiympäristössä sijaitsee urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia, kuten jäähalli, tennishalli ja Aviasport Areenan sisäurheiluhalli. Lisäksi alueella on Taimi-Tapio Oy:n kasvihuoneita. Liikuntapuiston yhteydessä sijaitsee leirintäalue, jolla on mökkejä, caravanpaikkoja sekä telttapaikkoja. Alueella on valmis kunnallistekniikan verkosto. Ottelukadun suuntaisesti on rakennettu vuonna 2012 vesi- ja viemärilinja. Kaavan alueella on käytöstä poistuneita taimitarhan vesijohtoja. Kaava-alueen reunoilla kulkee kaukolämpöputkia. 2.1.2. Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuma-alueella. Ympäristö on vahvasti ihmisen muokkaamaa. Alkuperäistä kasvillisuutta ei ole enää jäljellä. Maasto on avointa entistä taimitarhan aluetta. Alueelle on tehty luontoselvitys Ukonniemen yleiskaavan muutoksen yhteydessä vuonna 2010. Selvityksen on tehnyt Pöyry Finland Oy. Kaavamuutoksen alueelta ei löydetty luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. 2.1.3. Pohjavesi Kaavamuutosalue sijaitsee Korvenkannan 1. luokan pohjaveden muodostumisalueella.

4 Kaavamuutosalueen sijainti 1. pohjavesialueella edellyttää alueen käytön suunnittelua ja toteuttamista siten, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu. Kemikaalien pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Pysäköintialueiden hulevedet on johdettava sulkuventtiilein varustetun öljynerotuskaivon kautta ja imeytettävä ensisijaisesti korttelialueella. Hulevesien imeytymistä tulee edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesijohtamiseen rei itettyjä putkia, viherpainanteita ja imeytyskaivoja. 2.1.4. Maaperä Kaava-alue on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Rakennettavuusluokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. 2.1.5. Radon Kaava-alueella ei ole tehty radonmittauksia. Mahdolliset radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. 2.1.6. Melu Alueella on tehty Ukonniemen yleiskaavan muutoksen aikaan melumittauksia. Mittauksia tehtiin kahdessa eri pisteessä joista mittauspiste 1 oli taimitarhan alueella ja mittauspiste 2 oli Kohokankaantien puoleisten loma-asuntojen alueella. Mittausten perusteella on laskettu päivä- ja yökohtaiset keskiäänitasot. Lähimpänä kaavamuutosaluetta on mittauspiste 1, jonka päiväkohtaiset keskiäänentasot vaihtelivat välillä 38-45 db(a) ja yökohtaiset keskiäänentasot vaihtelivat välillä 40-48 db(a). 2.1.7. Maaperän pilaantuneisuus Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 tekemän riskikartoituksen kohteista kohde 158 Taimitarha, Ukonniemi sijaitsee kaavan muutosalueella. Alueella on tehty vuonna 2006 Ukonniemen yleiskaavan muutosta varten maaperätutkimuksia (Pöyry Environment Oy). Kaavamuutoksen alueelta otetuissa kokoomanäytteissä kaikkien tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat SAMASE-ohjearvojen ja tuolloin luonnosvaiheessa olleen PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot. Pitoisuusarvot olivat hyvin pieniä. Kaava-alue on vanhaa Taimi-Tapion taimitarha-aluetta. Alueen maaperä voi täten olla pilaantunutta. Maaperä on tutkittava ennen alueella suoritettavaa kaivamista, massojen siirtoa tai rakentamista. Olennaista on, että alueen maaperää ei liikuteta tai siirretä ilman tutkittua tietoa maaperän puhtaudesta. Mikäli maaperä on pilaantunut, tulee se käsitellä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.

5 2.2. Voimassa oleva kaavatilanne 2.2.1. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on urheilu- ja matkailupalveluiden aluetta (VU/RM). Kaavamuutosalue on osa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk), kasvukeskuksen laatukäytävää (lk) ja tärkeää pohjavesialuetta (pv). Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla. Ympäristöministeriön 19.10.2015 vahvistaman Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on kaupan sijoittumisen ohjaaminen, keskustojen kehittäminen, Etelä-Karjalan elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä kaupan palveluverkon suunnitteleminen siten, että se palvelee koko maakuntaa sekä matkailijavirtaa. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet

6 2.2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 23.1.2012 hyväksymä Ukonniemen yleiskaavan muutos. Kaavamuutosalueen pohjoisreuna on urheilupalvelujen aluetta (YU). Suurin osa muutosalueesta on matkailupalvelujen aluetta (RM-1), jonka alue varataan matkailu- ja lomakeskuksille ja muille matkailua palveleville toiminnoille sekä urheilu- ja virkistystoiminnalle. Alueen luoteisreuna on osa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), jolle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. VU-alueella ei sallita virkistyskäyttöä vaikeuttavaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistyötä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ja maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Koko kaavamuutosalue on osa puhdistettavaa/kunnostettavaa maa-aluetta, alueella ei saa tehdä kaivamista, massojen siirtoa tai rakentamista ennen kuin maaperä on tutkittu ja tarvittaessa puhdistettu ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla (saa). Ukonniemen yleiskaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta (pv). Pohjavesialueella on kielletty sellainen rakentaminen ja toimenpiteet, joista voi aiheutua vesilain 1 luvun 18 :ssä ja ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittuja seurauksia. Ukonniemen yleiskaavan muutosta varten tehtyjä selvityksiä ovat mm. luontoja PIMA-selvitys sekä Ukonniemen ja Korvenkannan yleiskaavan muutoksen meluraportti. Asemakaavan muutos voidaan katsoa olevan yleiskaavan mukainen. Ote Ukonniemen yleiskaavan muutoksesta. Kaavamuutosalueen sijainti on rajattu punaisella viivalla.

7 2.2.3. Asemakaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 10.9.2012 hyväksymä asemakaava 1037 ja kaupunginvaltuuston 12.12.2011 hyväksymä asemakaava 1027. Asemakaavassa kortteli 17 on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU). Rakennusoikeudeksi tontille 3 on annettu 10 000 k-m² ja suurin sallittu kerroskorkeus on kaksi. Rakennusala on rajattu tontin luoteispuoliskolle ja kaakkoispuoli on merkitty pysäköimispaikaksi (p). Tontin reunat on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Tontti 3 on yhdistetty viereisiin tontteihin ohjeellisen ajoyhteyden merkinnällä (ajo). Korttelin 17 eteläpuolella sijaitsee Ottelukatu. Katualueelle on merkitty kaksi säilytettävää tai istutettavaa puuriviä. Korttelin 17 länsipuoli on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Alueelle on annettu tehokkuusluvuksi e=0.10. VU-alueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria, joten alueen rakennusoikeus on n. 2000 k-m². Alueella sijaitsee muuntamoa varten varattu alueen osa (et-2) ja lumen tykittämiseen ja säilyttämiseen varattu alueen osa (vu-2). Alueen läpi on merkitty luoteesta kaakkoon kulkeva ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa, jolla on huoltoajo sallittu (jk/h) ja ohjeellinen urheilureitti (ur). Poistuvan kaavan alueella on myös urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), jolla ei ole rakennusoikeutta. Yleismääräyksinä on esitetty mm. pysäköintiä ja rakentamista koskevia määräyksiä. Korttelissa 17 on varattava autopaikkoja 1 ap / 60 k-m². Kortteleissa 17, 18 ja 28 pysäköinti tulee järjestää yhteiskäyttöisenä. Pysäköintialueilla on autopaikkarivien väliin ja niiden ympärille istutettava pensaita sekä 1 puu / 5 autopaikkaa kohti. Puiden rungon tulee olla vähintään 12 cm yhden metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna. Alueelle rakennettavien urheiluhallien ja muiden rakennusten tulee vastata rakentamistavaltaan vähintään samassa korttelissa olevien rakennuksien laatutasoa. Yleismääräyksissä on myös huomioitu alueen sijainti 1. luokan pohjavesialueella. Maaperän pilaantuneisuus on arvioitava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä noin 12 000 k-m². Poistuva asemakaava on kaavaselostuksen liitteenä. 2.3. Poikkeamispäätökset Kaavamuutosalueelle ei ole myönnetty poikkeamispäätöksiä. 2.4. Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa 29.10.2001 ja tullut voimaan 1.11.2001. (Muutos, KV 18.10.2004, 84).

8 2.5. Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 2.6. Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Imatra Spa Resortin yleissuunnitelman tarkistus (Pöyry Finland Oy) Ukonniemen yleiskaavan muutos. 2012 (Pöyry Finland Oy) Ukonniemen taimitarhan maaperätutkimukset (Pöyry Environment Oy 2006) Ukonniemen yleiskaavan muutoksen luontoselvitys. 2010 (Pöyry Finland Oy) Ukonniemen ja Korvenkannan yleiskaavan muutosalueen meluraportti 13.-15.4.2011. Imatran kaupunki, Ympäristö- ja tutkimusyksikkö. Taimitarhan alueen yleissuunnitelman luonnos 2013. Yleissuunnitelman luonnos on toiminut lähtökohtana alueen kehittämiselle ja Ukonniemen liikuntapuiston aikaisemmille kaavamuutoksille (kaavat 1037 ja 1064) Ukonniemen taimitarhan alueen yleissuunnitelman luonnos 2013. Kaavamuutosalue rajattu punaisella.

9 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Ukonniemessä on talviurheilulajien keskittymä, jota suunniteltu talviurheilukäyttöön tarkoitettu kuplahalli monipuolisella lajitarjonnallaan täydentäisi entisestään. Paikalla on jo hiihto- ja ampumahiihtostadion, ensilumenlatu ja jäähalli. Uudessa urheiluhallissa olisi mahdollista harrastaa jääpalloa, pikaluistelua ja hiihtoa. Toimintoja keskittämällä saadaan aikaan synergiaetuja. Tekojääkentältä saatavaa jäähilettä on mahdollista käyttää ensilumenladun ylläpidossa ja alueen yhteispysäköintijärjestely takaa riittävän suuren määrän autopaikkoja esimerkiksi suurtapahtumien aikaan. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Korttelin nykyinen mitoitus ei ole riittävä suunnitellun urheilurakentamisen toteuttamiselle. Rakennusalan ja rakennusoikeuden laajentamisella mahdollistetaan aiempaa kaavaa suurempi urheilurakennusten rakentaminen. Alueella on korttelirajojen tarkistamistarpeita. Ottelukadun rakentaminen on toteutettu kasvihuonetoiminnan jatkuessa voimassa olevasta kaavasta poikkeavalle paikalle. Lauhojen talvien varalta lumen tykitys- ja säilyttämispaikkaa laajennetaan riittävän ladun pituuden takaamiseksi. 3.2. Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) 3.2.1. Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja alueen toimijat Sähkö- ja puhelinyhtiöt Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran YH-rakennuttaja Oy Imatran Lämpö Oy Imatran Seudun Vammaisneuvosto Imatran Vanhusneuvosto Imatran Nuorisovaltuusto Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Etelä-Karjalan liitto Imatran seudun ympäristöviranomainen 3.2.2. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin palautetta kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmiltä, Imatran Lämpö Oy:ltä sekä sähkö- ja puhelinyhtiöiltä. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, Etelä-Karjalan liitolle, vammaisneuvostolle, vanhusneuvostolle ja nuorisovaltuustolle lähetettiin lau-

10 suntopyyntö. Kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmiltä palautetta pyydettiin 24.3.2016 mennessä. Sidosryhmäpalautteessa kyseenalaistettiin yleisen pysäköintialueen ja korttelialueen halki kulkevan ajoyhteyden merkitys. Ajoyhteyden merkintä johtaisi mahdollisesti rasitteen perustamiseen. Palautteen johdosta ajoyhteyden merkintä on muutettu ohjeelliseksi. Tarkoituksena on mahdollistaa kaavassa olevan yleismääräyksen mukainen alueen pysäköintialueiden sujuva yhteiskäyttö. Imatran Seudun Ympäristötoimen luonnoksen palautteessa mainitaan, että alueella on aikaisemmin sijainnut taimitarha, missä on käytetty metsätaimien kasvatukseen torjunta-aineita ja siksi maaperän puhdistamistarpeen arviointi aiheellinen. Maaperää on aikaisemmin tutkittu kokoomanäyttein, joista on löytynyt pieniä pitoisuuksia torjunta-ainejäämiä. Pitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on annettuja ohjearvoja. Joidenkin aineiden kohdalla asetuksen kynnysarvot ylittyivät. Vaikka alueella ei arvioinnin perusteella olisi puhdistustarvetta niin, jos maaperässä on kynnysarvon ylittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia, tulee haitalliset aineet ottaa huomioon maa-aineksia poistettaessa. Yleismääräyksiin esitettiin lisäystä Pilaantuneet maa-ainekset tulee käsitellä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla ja poistettavat, kynnysarvon ylittävät maa-ainekset voi sijoittaa ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään paikkaan. Ympäristötoimen palaute yhdessä ELYkeskuksen palautteen kanssa on huomioitu asemakaavan yleismääräyksissä. Blue Lake Communications Oy:llä ja Elisa Oyj:lla ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta. TeliaSonera Finland Oyj ilmoittaa että yhtiöllä on kaapeli kaavamuutosalueella. TeliaSonera pyytää yhteydenottoa 12 viikkoa ennen maarakennustöiden aloitusta, mikäli kaapelia tarvitsee siirtää tai suojata. Kaapeli tulee suojata jos maita vaihdetaan niin syvältä, että kaapeli tulee esiin. Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy ilmoittaa palautteessaan, että kaavamuutosalueella sijaitsee yhtiön puistomuuntamo sekä maakaapeleita. Alueen sähköverkkoa on saneerattu kaavan mahdollistamien urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten sähköistämiseen, eivätkä kaavaluonnoksessa esitetyt muutokset aiheuta sähköhuollon kannalta tarvetta muutoksille. Yleisen pysäköintialueen rakentamisessa on huomioitava alueella sijaitsevat maakaapelit. Puistomuuntamon huoltoyhteys ja mahdollisten viereisten rakenteiden vähimmäisetäisyydet sekä alueen ja ohjeellisen yleisen jalankululle varatun alueen talvikunnossapito on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. 3.2.3. Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen kuulutuksen yhteydessä 3.3.2016. Lisäksi on lähetetty kutsukirjeet esittelytilaisuuteen kaava-alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

11 Kaavahankkeen luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittely- ja tiedotustilaisuus järjestettiin Imatran kaupungintalolla 17.3.2016. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta sekä arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli jakelussa. Palautetta pyydettiin 24.3.2016 mennessä. Kaavan esittely- ja tiedotustilaisuudessa kaavaluonnokseen kävi tutustumassa 3 kuntalaista. Palautteessa pyydettiin huomioimaan taimitarhan toiminta alueella. Etelä-Karjalan pelastuslaitos huomioi palautteessaan pelastuslain asettamat yleiset tavoitteet. Ihmisten turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien vähentäminen onnistuu parhaiten hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Henkilö- ja paloturvallisuuden varmistamisessa on tarkoituksenmukaista pyrkiä eheään kokonaisuuteen siten, että onnettomuus- ja vaaratilanteet voidaan ehkäistä ja estää ennalta sekä tarvittavat vahinkojen rajoittamistoimenpiteet kyetään käynnistämään viivytyksettä riskien edellyttämällä tavalla (=turvallisen käytön varmistaminen elinkaariajattelua mukaillen). Alueella on huomioitava pelastuskaluston käyttömahdollisuudet tulee huomioida ja turvata suunnittelualueella rakennusten eri käyttötilanteissa vuoden ja vuorokauden kaikkina aikoina. Merkityksellisempänä asiakohtana nousevat esille yleisön ns. massatapahtumat alueella, jolloin toimintaa voi olla samanaikaisesti useammassa paikassa. Pelastustiejärjestelyjä tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa (ohje pelastusteiden suunnittelusta ja toteutuksesta). Sammutusveden saatavuus tulee huomioida alueella. 3.2.4. Lausunnot Kaavamuutoksesta pyydettiin luonnosvaiheessa lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiöltä, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Lausuntoja pyydettiin 4.4.2016 mennessä Etelä-Karjalan liitto toteaa lausunnossaan, että kaavaluonnos on voimassaolevan maakuntakaavan mukainen ja sijoittuu maakuntakaavan matkailu- ja urheilupalvelujen alueelle. Kaavaluonnos toteuttaa hyvin alueen urheilupalvelujen keskittämistä ja tukee Ukonniemen vapaa-ajan palvelujen kehittymistä. Etelä-Karjalan liitto toteaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin olisi hyvä lisätä urheiluun liittyviä tahoja ja vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä tarkastella hankkeen hyötyjä urheilupalvelujen kokonaisuuden kannalta. Vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa osallisissa on listattu alueen toimijat. Toimijoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä alueella toimivia urheiluseuroja. Seuroja on tiedotettu kaavasuunnittelusta ja seuroille on annettu mahdollisuus antaa palautetta kaavaluonnoksesta. Lisäksi kaavamuutoksen esittelytilaisuudesta on kuulutettu Uutisvuoksessa ja esittelytilaisuuden yh-

12 teydessä kaavamuutoksesta on voinut antaa palautetta. Kaavaluonnoksesta on pyydetty palautetta kaupungin liikuntapalveluista vastaavalta henkilöltä ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto hyvinvointilautakunnalta. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy toteaa lausunnossaan, että asemakaavamuutos mahdollistaa Saimaanrannan alueen kehittymisen edelleen urheilualueena. Kaavamuutos tuo helpotusta alueen pysäköintijärjestelyihin. Lausunnossa todetaan, että alueen laajemmassa tarkastelussa tulisi huomioida myös muut kuin talvilajit sekä alueen yleisilme kesällä. Alueen maisemointiin tulisi panostaa esimerkiksi rakentamalla alueen teemaan sopivia ulkoliikuntapaikkoja ja niihin sopivia maastonmuotoja. Vastine: Tulevissa kaavahankkeissa on mahdollista ottaa huomioon liikuntapuiston muiden alueiden käyttö. Asemakaavassa maisemointiin liittyviä määräyksiä on annettu mm. pysäköintialueiden istutuksista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus otti lausunnossaan kantaa pilaantuneisiin maa-alueisiin ja liikenneasioihin. ELY-keskus toteaa, että kaavamuutosalue on vanhaa Taimi-Tapion taimitarha-aluetta. Yleiskaavassa alueelle kohdistuu merkintää saa, puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Merkintään liittyy yleiskaavamääräys, jonka mukaan alueella ei saa tehdä kaivamista, massojen siirtoa tai rakentamista ennen kuin maaperä on tutkittu ja tarvittaessa puhdistettu ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. ELY-keskuksen mukaan kaavaluonnoksessa olevaa asemakaavamääräystä tulee muuttaa vastaamaan paremmin yleiskaavan määräystä. Asemakaavaluonnoksen määräyksessä on riski, että sen tulkitaan koskevan vain talonrakentamiseen liittyvää rakennuslupaa. Olennaista asemakaavassa osoitettavalle määräykselle on, että asemakaava-alueen maaperää ei liikuteta tai siirretä ilman tutkittua tietoa maaperän puhtaudesta. Terveydelle ei saa muodostua riskiä. Mahdollisen pilaantuneen maaperän käsittely tulee olla hallittua. Maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää myös virkistyspalvelujen alueilla, jos alueelle toteutetaan leikkipuisto (VU-3). VU-alueella voi olla perusteet selvittää maaperän pilaantuneisuus sieltä, minne on suunniteltu lumen tykitys- ja varastointialuetta. Alue sijoittuu taimitarhan entisen kastelualtaan alueelle, jolla on aikoinaan voitu sekoittaa torjuntaaineita. Mikäli alue otetaan lumen varastointialuekäyttöön, tulee maaperän mahdollisten haitta-aineiden osalta arvioida, että voiko lumen varastointi sulamisvesineen aiheuttaa lisääntyvää pilaantumisriskiä pohjavedelle. ELY-keskus otti lausunnossaan kantaa liikennevaikutuksiin. Korttelin 17, tontti 4 autopaikkavaatimus on 1 ap / 60 kem-2. Alueelle sallittu 16000 kem-2 rakennusoikeuden toteutus johtaa siihen, että enimmäisrakennusoikeudella rakentaminen edellyttää vähintään 267 uuden autopaikan osoittamista suunnittelualueelta. Sillä automäärällä voi olla jo liikenteellisiä vaikutuksia. Asemakaavassa ja selostuksessa on syytä huomioida liikennevaikutukset ja alueen liikenteellinen toimivuus.

13 Joukkoliikenteen toimintaedellytykset on hyvä huomioida ja tuoda esiin asemakaavaselostuksessa. Kevyen liikenteen näkökulmasta on hyvä tarkastella alueen saavutettavuutta. Alueen toimivuus jalankulkuympäristönä tulee ottaa huomioon asemakaavassa. Vastine: Asemakaavan yleismääräyksissä olevaa pilaantuneiden maiden käsittelyä koskevaa määräystä on muokattu muotoon Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ennen alueella suoritettavaa kaivamista, massojen siirtoa tai rakentamista. Pilaantuneet maa-ainekset tulee käsitellä ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla ja poistettavat, kynnysarvon ylittävät maa-ainekset voi sijoittaa ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään paikkaan. Yleismääräys koskee myös virkistyspalvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa leikkipuiston (VU-3). Lumentykittämiseen ja säilyttämiseen varatulla alueen osalla (vu- 2) ei säilytetä alueen ulkopuolelta tuotua lunta. Alueella tehdään puhdasta tykkilunta ensilumenladun tarpeisiin. Aluetta on käytetty lumenvarastointiin jo ennen kaavamuutoksen laatimista ja alue oli merkitty lumentykittämiseen ja säilyttämiseen varatuksi alueen osaksi jo edellisessä asemakaavassa. Alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tullaan tutkimaan kaupungin toimesta. Kaavamuutosalueen pysäköintialueiden kapasiteetissa on varauduttu yksittäisten suurten tapahtumien aikaiseen pysäköintitarpeeseen. Normaalissa arkikäytössä liikennemäärät alueelle tulevat olemaan maltillisempia. Ukonniemen yleiskaavan muutoksessa on arvioitu liikennemäärien lisääntymistä Ukonniemen alueelle majoituskapasiteetin noustessa noin 500 vuodepaikasta jopa 5900 vuodepaikkaan. Alueen liikennevaikutuksia on arvioitu myös Korvenkannan yleiskaavan muutoksessa. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ennusteen mukaan keskivuorokausiliikenne Joutsenonkadulta Lammassaarentielle kasvaisi yleiskaavan muutoksen jälkeen 3000 ajon./vrk à 5700 ajon/vrk. Rakennetut kiertoliittymät risteyksissä Joutsenonkatu-Lammassaarentie, Lammassaarentie-Ottelukatu ja Lammassaarentie- Kohokantaantie edistävät liikenteen sujuvuutta myös liikenteen huipputunteina. Ukonniemen alue on joukkoliikenteen piirissä. Imatran paikallisliikenteen linja 3 kulkee Ukonniemen kautta. Imatralla on käynnissä joukkoliikenneuudistus, jossa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä voidaan tarkistaa. Suurin osa asutuksesta on Ukonniemen liikuntapuiston itä- ja eteläpuolella. Alueelle vievän Joutsenonkadun yhteydessä on kevyen liikenteen väylä. Ukonniemen liikuntapuiston alueen katujen

14 myötäisesti kulkee kevyeen liikenteen väyliä, jotka mahdollistavat liikkumisen alueen sisällä. Vammaisneuvosto toteaa, että yleisten esteettömyysvaatimusten lisäksi neuvosto ei pysty antamaan erityislausuntoa. Kaavan jatkovalmistelussa on varattava riittävät vammaispysäköintipaikat sijoitettuna rakennusten välittömään läheisyyteen. Vastine: Esteettömyysvaatimukset tulee ottaa huomioon alueen rakentamisessa. Kaavan pysäköintiä koskevaan yleismääräykseen on lisätty määräys Vammaispysäköintipaikat tulee sijoittaa rakennusten sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. Vanhusneuvosto toteaa lausunnossaan, että se on tyytyväinen alueen johdonmukaiseen ja pitkäjänteiseen kehitykseen. Vanhusneuvostolla ei ole huomauttamista asemakaavan muutokseen. Nuorisovaltuusto ei antanut kaavaluonnoksesta lausuntoa. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Imatran seudun ympäristölautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta, rakennusvalvontajaostolta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran kaupungin terveydensuojeluja ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu kaupunginosan Saimaanranta asemakaavamuutosehdotuksesta 1073 seuraavaa: Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Rakennusvalvontajaosto puoltaa asemakaavan muutosehdotusta 1073 kaupunginosa 38, Saimaanranta, huomautuksitta. Hyvinvointilautakunta toteaa, että kaavamuutos on linjassa alueen johdonmukaisen kehittämisen kanssa. Kaavamuutos tuo parannuksen alueen pysäköintijärjestelyihin ja mahdollistaa alueen määrätietoisen elinkeinopoliittisen kehittämisen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan maakuntakaavan osalta, että Kaavaselostuksen kaavatilannetta kuvaavassa kohdassa on kerrottu ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamasta maakuntakaavasta ja sen ohjauksesta (2.2.1 Maakuntakaava). Kaavaselostuksesta puuttuu maininta Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta, jonka ympäristöministeriö vahvisti 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavassa ei ole suoraan suunnittelualueeseen kohdistuvaa alue- tai kohdemerkintää. Vaihemaakuntakaavassa on kuitenkin koko suunnittelualueeseen kohdistuva seuraava yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Kaavaselostusta tulee täydentää maakuntakaavoituksen osalta lisäämällä kuvaus 1. vaihemaakuntakaavasta ja sen ohjauksesta.

15 Liikenteen osalta ELY-keskus toteaa, että eri liikenne- ja liikkumismuodot on huomioitu hyvin asemakaavaselostuksessa ja asemakaavaratkaisussa. Vastine: Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan yleismääräys on lisätty kaavaselostuksen maakuntakaavaa käsittelevään osioon. Kaavaselostusta on täydennetty lisäämällä kuvaus 1. vaihemaakuntakaavasta ja sen ohjauksesta. 3.2.5. Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1.krs) vähintään 30 päivää; kuulutus kaupungin virallisessa kuulutuslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi 3.2.6. Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio 3.3. Asemakaavan tavoitteet Imatran kaupungin tavoitteena on tukea Ukonniemen alueen kehitystä monipuolisena matkailu-, urheilu- ja virkistysalueena. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on aiempaa kaavaa laajemman urheilurakennusten rakentamisen mahdollistaminen ja alueen autopaikoitusalueiden laajentaminen. Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1. Kaavan perustelut ja rakenne Asemakaavan muutoksella on laajennettu korttelin 17 rakennusoikeutta, rakennusalaa sekä rajausta. Pysäköintijärjestelyissä on tehty muutoksia ja alu-

16 eelle on merkitty yleinen pysäköintialue. Myös Ottelukadun rajausta on tarkistettu. Kaavamuutosalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 5,8 hehtaaria ja rakennusoikeutta alueella on yhteensä 18 590 k-m², eli rakennusoikeus nousee poistuvaan kaavaan verrattuna 6610 k-m². Korttelialueen rakennusoikeus nousee 7500 k-m² ja virkistysalueiden rakennusoikeus laskee 890 k-m². Kaavamuutoksen luonnosvaiheessa korttelin 17 tontin 4 rakennusoikeudeksi oli merkitty 16 000 k-m². Luonnosvaiheessa rakennusoikeuden tarvetta tarkistettiin ja kaavaehdotukseen merkittiin rakennusoikeudeksi 17 500 k-m². Kortteli 17 Kaavamuutoksella laajennettiin korttelin 17 länsipuolen tonttia virkistysalueen puolelle. Korttelin pinta-ala kasvaa n. 0,23 ha. Kortteli 17 on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU). Tontin rakennusoikeutta nostettiin 17 500 kerrosalaneliömetriin aikaisemmasta 10 000 kerrosalaneliömetristä. Rakennusalaa on laajennettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille suunniteltu urheiluhalli ja sen huoltotilat vaativat aikaisempaa asemakaavaa suuremman mitoituksen. Tonttia on laajennettava myös, jotta autopaikkovaatimukset saadaan täytettyä. Varsinaiseksi pysäköimispaikaksi merkittyä tilaa (p) on n. 0,80 ha. Pysäköimispaikan halki kulkee ohjeellisen ajoyhteyden (ajo) merkintä, joka yhdistää korttelien 17 ja 28 pysäköimispaikat. Tonttia on laajennettu hieman korttelin länsi- ja pohjoispuolelle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU). Tontin itäreuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Istutettavaksi tarkoitetulle alueen osalle saa järjestää kulkuyhteyden, maanalaisia johtoja tai kaapeleita sekä niiden käyttämiseen tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. Jäähallin ja kaavamuutosalueen tontin välissä olevat puut jätetään istutettavalle alueen osalle jäsentämään aluetta ja tasapainottamaan maisemaa. Korttelialueen pohjoispuolelle on merkitty kaukolämpöputkelle johtoa varten varattu alueen osa. Korttelin eteläosassa on myös pieni osa johdolle varattua alueen osaa. Yleinen pysäköintialue Korttelien 17 ja 28 välissä olevaa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) otetaan yleisen pysäköintialueen käyttöön (LP) liikuntapuiston kasvavan pysäköintitarpeen takia. Pysäköintialueen molemmin puolin on merkitty istutettava puurivi, joka rajaa pysäköintialuetta ja kortteleita. Pysäköintialueen ja korttelin 17 halki on merkitty ajoyhteys, joka yhdistää korttelien 17 ja 28 pysäköimisalueet. Alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt tulee toteuttaa siten, että Aviasport Areenan, jäähallin ja kaavamuutosalueen tonttien välillä on ajoyhteys. Pysäköintialueella on merkintä muuntamoa varten varatusta alueen osasta (et-2). Yleisen pysäköintialueen ja VU-alueen halki kulkee ohjeellinen jalankululle ja huoltoajolle varattu alueen osa (jk/h), joka johtaa lumen tykitys- ja säilytysalueelle. Huoltotielle annetaan nimeksi Tykkilumenpolku.

17 Yleisen pysäköintialueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon pysäköintialueen halki kulkevat maakaapelit ja kaukolämpöjohto. Katualue Ottelukadun katualueen rajausta on muutettu siten, että se vastaa rakennetun kadun linjausta. Ottelukadulle on merkitty kaksi istutettavaa puuriviä. Toinen puuriveistä erottaa kevyen liikenteen väylän ajoradasta. Virkistysalueet VU-alue pienenee korttelin 17 laajentamisen ja yleisen pysäköintialueen muodostamisen johdosta. Virkistysalueen pieneneminen ei vaikuta Ukonniemen yli sadan hehtaarin virkistysaluekokonaisuuden toimintaan. Poistuva virkistysalueen osa on tasaista hiekkakenttää. Jalankulkuyhteys korttelin 17 ja yleisen pysäköintialueen pohjoispuolella olevalle virkistysalueelle säilytetään. VUalueen pinta-ala on n. 1,06 ha. Alueen tehokkuuslukuna on e=0,10, mikä mahdollistaa pienimuotoisten urheilutoimintaa palvelevien rakennuksien ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten rakentamisen. VU-alueen rakennusoikeus on n. 1056 k-m². Alueen on tarkoitus toimia lumen tykittämisja säilytyspaikkana (vu-2). Lumen säilytykselle on varattu n. 0,64 ha kokoinen alue. Virkistysalueen reunalla on pumppaamoa ja kaukolämpöverkon teknisiä rakenteita varten varattu alueen osa, joka on merkitty kaavassa rakennusalaksi, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia (et). Ottelukadun linjauksen muuttuessa kadun kaakkoispuolella oleva leikkipuistoa varten varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-3) laajenee 673 m². VU- 3-alueen tehokkuusluku on e=0,05, joten sen rakennusoikeus kasvaa n. 34 k- m². VU-3-alueelle on tarkoitus rakentaa toiminnallinen leikkipuisto. Yleismääräykset Korttelin 17 tontilla 4 on varattava autopaikkoja 1 ap / 60 k-m², mikä tarkoittaa 292 autopaikkaa, mikäli tontin koko rakennusoikeus käytetään. Korttelin 17 autopaikoista enintään 40 % voidaan osoittaa yleiselle pysäköintialueelle (LP), mikä tarkoittaa 117 autopaikkaa. Alueen pysäköinti tulee järjestää yhteiskäyttöisenä kortteleiden 17, 18 ja 28 kanssa. VU-alueiden pysäköinti voidaan järjestää kortteleiden yhteiskäyttöisille pysäköintialueille tai yleiselle pysäköintialueelle (LP). Kortteleiden 17, 18 ja 28 pysäköintialueiden välillä tulee olla ajoyhteys, joka mahdollistaa pysäköintialueiden sujuvan yhteiskäytön. Vammaispysäköintipaikat tulee sijoittaa rakennusten sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Pysäköintialueilla on autopaikkarivien väliin ja niiden ympärille istutettava pensaita sekä 1 puu / 5 autopaikkaa kohti. Puiden rungon ympärysmitan tulee olla vähintään 12 cm yhden metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna.

18 Kaavamuutosalue sijaitsee Korvenkannan 1. luokan pohjaveden muodostumisalueella. Kaavamuutosalueen sijainti 1. pohjavesialueella edellyttää alueen käytön suunnittelua ja toteuttamista siten, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu. Kemikaalien pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Pysäköintialueiden hulevedet on johdettava sulkuventtiilein varustetun öljynerotuskaivon kautta ja imeytettävä ensisijaisesti korttelialueella. Hulevesien imeytymistä tulee edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesijohtamiseen rei itettyjä putkia, viherpainanteita ja imeytyskaivoja. Alue on vanhaa taimitarhan aluetta. Alueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Pilaantuneet maa-ainekset tulee käsitellä ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Imatran Seudun Ympäristötoimen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen palautteen mukaisesti asemakaavassa on määräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ennen alueella suoritettavaa kaivamista, massojen siirtoa tai rakentamista. Pilaantuneet maa-ainekset tulee käsitellä ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla ja poistettavat, kynnysarvon ylittävät maa-ainekset voi sijoittaa ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään paikkaan. 4.2. Tonttijako Asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu sitova tonttijako korttelin 17 tontille 4. 4.3. Kaavan vaikutukset Alueen rakentamisen vaikutuksia on selvitetty Ukonniemen yleiskaavan muutoksen yhteydessä. Alueella on valmis kunnallistekniikan verkosto. Sosiaaliset vaikutukset Toteutuessaan asemakaava tukee Ukonniemen liikuntapuiston kehittämistä tarjoamalla uusia liikuntamahdollisuuksia ja mahdollistamalla talviurheilukauden jatkamisen lumettomana aikana. Lisääntyvä lajitarjonta monipuolistaa alueella toimivien urheiluseurojen harrastusmahdollisuuksia. Muutos edesauttaa erilaisten tapahtumien järjestämistä. Liikennevaikutukset Toteutuessaan kaava lisää liikennettä hieman normaalitilanteeseen verrattuna. Suurin lisäys on yksittäisten kilpailujen ja tapahtumien aikaan. Kaavamuutoksen jälkeen rakennettu Ottelukatu on kaavan katualueen sisällä. Pysäköintitilan tarve on suurin yleisötapahtumien aikaan. Pysäköintipaikkojen riittävyys on varmistettu merkitsemällä liikuntapuiston pysäköintialueet yhteiskäyttöisiksi sekä muodostamalla alueelle yleinen pysäköintialue.

19 Liikennemäärien muutoksista kertoo Imatran rajanylityspaikan rajanylitysten määrä. Vuodesta 2011 vuoteen 2013 rajanylitykset olivat nousussa, mutta 2015 vuoden ylitykset ovat tippuneet jo alle vuoden 2011 tason. Liikenneturvallisuus on hyvällä tasolla. Ottelukadun ja Lammassaarentien myötäisesti on rakennettu kevyen liikenteen väylät. Ukonniemen yleiskaavan muutoksessa on arvioitu liikennemäärien lisääntymistä Ukonniemen alueelle majoituskapasiteetin noustessa noin 500 vuodepaikasta jopa 5900 vuodepaikkaan. Ukonniemen yleiskaavan muutoksen liikenne-ennusteissa on otettu huomioon myös Korvenkannan yleiskaavan muutoksen uuden maankäytön vaikutus liikennemääriin. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ennusteen mukaan keskivuorokausiliikenne Joutsenonkadulta Lammassaarentielle kasvaisi yleiskaavan muutoksen jälkeen 3000 ajon./vrk à 5700 ajon/vrk. Rakennetut kiertoliittymät risteyksissä Joutsenonkatu-Lammassaarentie, Lammassaarentie-Ottelukatu ja Lammassaarentie-Kohokantaantie edistävät liikenteen sujuvuutta myös liikenteen huipputunteina. Ukonniemen yleiskaavan muutoksen yhteydessä liikennemäärien arviointia. Maisemavaikutukset Kaava tuo muutoksen kaupunkikuvaan. Uusi halli yhdessä Aviasport Areenan kanssa hallitsee lähiympäristön näkymiä, mikäli hallin rakennustavaksi valikoituu edullinen rakennustapa, eli jos halli toteutetaan kuplahallina. Maisemavaikutuksia on pyritty lieventämään jättämällä uuden urheiluhallin ja jäähallin välinen metsikkö istutettavaksi alueen osaksi. Lisäksi pysäköintialueille on an-

20 nettu määräyksiä istutuksista. Ympäristövaikutukset Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonympäristöön. Alueella ei ole luontoarvoiltaan tärkeitä kohteita. Ukonniemen virkistysalue on erittäin laaja kokonaisuus, eikä pienehkö virkistysalueen supistus vaikuta Ukonniemen liikuntapuiston kokonaisuuteen. Poistuva virkistysalueen osa on rakentamatonta tasaista hiekkakenttää. Asemakaava velvoittaa alueen rakentajia ja käyttäjiä pohjavesien suojeluun. Kaava-alue on vanhaa Taimi-Tapion taimitarha-aluetta. Alueen maaperä voi täten olla pilaantunutta. Maaperä on tutkittava ennen alueella suoritettavaa kaivamista, massojen siirtoa tai rakentamista. Olennaista on, että alueen maaperää ei liikuteta tai siirretä ilman tutkittua tietoa maaperän puhtaudesta. Mikäli maaperä on pilaantunut, tulee se käsitellä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan voimaantulon jälkeen uuden urheiluhallin rakentaminen alkaa lähivuosina. Tonttien lohkominen voidaan käynnistää asemakaavamuutoksen tullessa voimaan. Alueella on valmis kunnallistekniikan verkosto.

Havainnekuva liikuntapuiston alueesta uuden urheiluhallin ja pysäköintialueen rakentamisen jälkeen. 21

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 153 Imatra Täyttämispvm 14.04.2016 Kaavan nimi Saimaanranta, k. 17 osa, katu- ja virkistysaluetta Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 03.03.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1073 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,8138 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5,8138 100,0 11980 0,21 0,0000 6610 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 3,3020 56,8 10000 0,30 0,2249 7500 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,1816 37,5 1980 0,09-1,0581-890 R yhteensä L yhteensä 0,3302 5,7 0 0,8332 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5,8138 100,0 11980 0,21 0,0000 6610 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 3,3020 56,8 10000 0,30 0,2249 7500 YU 3,3020 100,0 10000 0,30 0,2249 7500 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,1816 37,5 1980 0,09-1,0581-890 VU 2,1816 100,0 1980 0,09-1,0581-890 R yhteensä L yhteensä 0,3302 5,7 0 0,8332 0 Kadut 0,3302 100,0 0,0255 LP 0,0000 0 0,8077 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä