6 Integraalilaskentaa

Samankaltaiset tiedostot
10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

4 Pinta-alasovelluksia

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Riemannin integraalista

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Matematiikan tukikurssi

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Matematiikan tukikurssi

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

5 Epäoleellinen integraali

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Matematiikan tukikurssi

Pinta-alan laskeminen

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Integroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

Viikon aiheet. Pinta-ala

2 Epäoleellinen integraali

Numeerinen integrointi.

3 Integraali ja derivaatta

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Riemannin integraali

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Matemaattiset menetelmät I. Seppo Hassi

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Matematiikan peruskurssi. Seppo Hassi

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Matematiikan tukikurssi

Riemannin integraalista

i 2 n 3 ( (n 1)a (i + 1) 3 = 1 +

VEKTOREILLA LASKEMINEN

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Kertausta ja täydennystä

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Numeerinen integrointi

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

ANALYYSI 2. Tero Kilpeläinen

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

2 Riemann-integraali. 2.1 Porrasfunktion integraali. Aloitetaan integraalin täsmällinen määrittely tutkimalla porrasfunktion integraalia.

Analyysi B. Derivaatta ja integraali. Pertti Koivisto

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

ANALYYSI 2. Camilla Hollanti. Tampereen yliopisto x 3. a x 1. x 4 x 11. x 2

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Luku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa

Muita määrätyn integraalin sovelluksia

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Lebesguen integraali - Rieszin määritelmä

Mika Hirvensalo. Insinöörimatematiikka B 2014

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Pertti Koivisto. Analyysi B

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Kertaustehtävien ratkaisut

Sähkömagneettinen induktio

Sinilause ja kosinilause

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Jouni Sampo. 28. marraskuuta 2012

Integraalilaskennasta lukiossa ja lukion oppikirjasarjoissa

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Tampereen teknillinen yliopisto hum Konstruktiotekniikan laitos. MEC-2430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy 2012.

Riemann-integraalin ja mittaintegraalin vertailua

Transkriptio:

6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion määrittämistä (eli derivoinnin käänteistoimitust) snotn integroinniksi. Integrlimerkinnässä d:n jäljessä olev kirjin ilmoitt muuttujn, jonk suhteen integroidn. Huomutus 6.. Funktioll on äärettömän mont integrlifunktiot. Jos funktio F on funktion f integrlifunktio, niin kikki funktiot, jotk ovt muoto F(x) + c, missä c R on jokin vkio, ovt myös funktion f integrlifunktioit: D (F(x) + c) = DF(x) + Dc = F (x) + = f (x). Toislt, funktion f kikki integrlifunktiot ovt muoto F(x) + c, missä c R on jokin vkio. Vkiot c snotn funktion integroimisvkioksi. Esimerkki 6.2. Olkoon f (x) = 2x +. ) Määritä funktion f integrlifunktiot. ) Määritä funktion f se integrlifunktio, jonk kuvj kulkee pisteen (, 2) kutt. Rtkisu: ) F(x) = f (x) dx = (2x + ) dx = x 2 + x + c, kosk F (x) = D(x 2 + x + c) = 2x + = f (x). ) Kosk integrlifunktion F kuvj kulkee pisteen (, 2) kutt, on F() = 2, eli Näin ollen F(x) = x 2 + x 2. Integroimissääntöjä 2 + + c = 2 c = 2 Derivoimissäännöistä voidn joht seurvt integroimissäännöt. Oletetn, että funktioill f j g on integrlifunktiot j R on vkio.. dx= x + c (vkion integrointi) 52

2. x r dx = r + xr+ + c, missä r R, r (potenssifunktion integrointi). f(x) dx = f (x) dx (vkion siirto) 4. ( f (x) + g(x)) dx = f (x) dx + g(x) dx (summn integrointi) Esimerkki 6.. Integroi polynomifunktio p(x) = x 4 x 2 + 7x 2. Rtkisu: p(x) dx = (x 4 x 2 + 7x 2) dx = 4 + x4+ = 5 x5 x + 7 2 x2 2x + c 2 + x2+ + 7 + x+ 2x + c Trkistetn vstus derivoimll: D( 5 x5 x + 7 2 x2 2x + c) = 5 5x5 x + 7 2 2x2 2 = x 4 x 2 + 7x 2 Edellä ollut potenssifunktion integroimissääntö ei sovellu tpukseen r =. Trkstelln seurvksi funktion f (x) = x = x, x, integroimist. Kosk D ln x = x (x > ) on potenssifunktion f (x) = x = x, x, integrlifunktiot muoto F(x) = dx = ln x + c, c R, x. x Huom, että kun x <, on ln x = ln( x), jolloin D ln( x) = x ( ) = x Eksponenttifunktion j trigonometristen funktioiden integroimissäännöt seurvt suorn niiden derivoimissäännöistä: 5

e x dx = e x + c x dx = x + c, >, ln cos xdx= sin x + c sin xdx= cos x + c Yhdistetyn funktion integrointi ei in ole kovinkn helppo, eikä onnistu lkeisfunktioiden integroimissääntöjen vull. Seurviss yhdistetyn funktion integroimissäännöissä on in sisäfunktion derivtt kertojn. Kosk D (h(x)) r+ = (r + ) (h(x)) r h (x), niin (h(x)) r h (x) dx = r + (h(x))r+ + c, r. Kosk De h(x) = e h(x) h (x), niin e h(x) h (x) dx = e h(x) + c. Kosk D ln (h(x)) = h(x) h (x) = h (x) h(x), niin h (x) h(x) dx = h(x) h (x) dx = ln h(x) + c, h(x). Kosk D sin (h(x)) = cos (h(x)) h (x), niin cos (h(x)) h (x) dx = sin (h(x)) + c. Kosk D cos (h(x)) = sin (h(x)) h (x), niin sin (h(x)) h (x) dx = cos (h(x)) + c. Tällä kurssill yhdistetyn funktion integroimisess toimii hyvin pun seurv khdeksn kohdn ohje:. Tunnist yhdistetty funktio. 2. Mikä on sisäfunktio? Mikä on sen derivtt?. Onko sisäfunktion derivtt kertojn? Kyllä olisi muuten, mutt vkio on väärä. 54

4. Siirrä väärä vkio integrlin eteen. 5. Lisää oike vkio j korj se ulkopuolell. 6. "Peitä" sisäfunktion derivtt j integroi ulkofunktio. 7. Sievennä tulos. 8. Trkist derivoimll (TD). Esimerkki 6.4. Integroi funktiot ) f (x) = 4xe x2 ) g(x) = cos 5x c) h(x) = 4x x 2 + d) i(x) = (x )(x + 2x) Rtkisu: ) f (x) dx = 4xe x2 dx = 4 xe x2 dx = 2 4 2xe x2 dx = 2e x2 + c ) g(x) dx = cos 5xdx= 5 5 cos 5xdx= sin 5x + c 5 c) 4x x 2 + dx = 2 4 2x x 2 + dx = 2 ln x2 + + c = 2 ln(x 2 + ) + c d) Kosk tulolle ei ole erityistä integroimissääntöä, niin kerrotn sulut uki. i(x) = (x )(x + 2x) = x 4 x + 2x 2 2x i(x) dx = (x 4 x + 2x 2 2x) dx = 5 x5 4 x4 + 2 x x 2 + c Esimerkki 6.5. Integroi funktiot ) f (x) = x sin x 2 ) g(x) = x sin x Rtkisu: ) x sin x 2 dx = 2 2x sin x 2 dx = 2 ( cos x2 ) + c = 2 cos x2 + c )? 55

)-kohdn funktion integrointiin sopii hyvin ns. osittisintegrointi, jok ei kuulu tenttilueeseen, vn käsitellään kurssill "ylimääräisenä", tulevi opintoj jtellen vrmsti hyödyllisenä integroimiskeinon. *. Osittisintegrointi Tulon derivoimissäännön mukn joten Df(x)g(x) = f (x)g(x) + f (x)g (x), f (x)g(x) + f (x)g (x) dx = f (x)g(x) + c. Integroidn summ erikseen j siirretään toinen integroitvist yhtälön oikelle puolelle, jolloin sdn osittisintegroimissääntö: f (x)g(x) dx = f (x)g(x) f (x)g (x) dx. Rtkistn nyt esimerkin 6.5 )-koht: sin x xdx"vlitsemll" f (x) = sin x j g(x) = x. Tällöin f (x) = cos x j g (x) =. Osittisintegroimll: sin x xdx= cos x x = x cos x + cos x dx cos xdx = x cos x + sin x + c Trkistus: D ( x cos x + sin x + c) = cos x + x sin x + cos x = x sin x Huom, että jos olisi vlittu luss f (x) = x j g(x) = sin x, niin osittisintegrointikvn käytöstä ei olisi ollut hyötyä, sillä yhtälön oikelle puolelle olisi jäänyt integroitvksi funktio 2 x2 cos x. 6.2 Määrätty integrli Olkoon f integroituv välillä [, ]. Funktion f määrätty integrli :st :hen on rjrvo n f (x i ) x j sitä merkitään lim n i= f (x) dx. 56

Summ n i= f (x i ) x = f (x ) x + f (x 2 ) x +...+ f (x n ) x snotn välisummksi (ktso kurssin kotisivult iheeseen liittyvä GeoGer-demo). Väli [, ] on jettu n:ään yhtä pitkään osväliin j kunkin osvälin pituus on x = n. Pisteet x, x 2,...x n kuuluvt vstville osväleille. Huom, että kun n, niin x. Jos funktio f on jtkuv j ei-negtiivinen välillä [, ], nt välisumm rvion funktion kuvjn j x-kselin välisen lueen pint-llle A välillä [, ] (kuv puuttuu). Kun osvälien lukumäärä n ksv, pint-ln rvio prnee j lim n n f (x i ) x = i= Olkoon funktio f jtkuv j <. Tällöin f (x) dx = A. f (x) dx = A, kun f (x) kikill x [, ]. f (x) dx = A, kun f (x) kikill x [, ]. Lukuj j snotn integroimisrjoiksi: on lrj j on ylärj. Esimerkki 6.6. Lske määrätty integrli Rtkisu: f (x) dx, kun f (x) = 6 2x. Kosk f (x) kikill x [, ], niin f (x) dx = (6 2x) dx = A (kuv puuttuu) j x-kselin j lskevn suorn y = 2x + 6 rjoittm lue välillä [, ] on suorkulminen kolmio, jonk pint-l A on A = 6 2 = 9. Siis f (x) dx = 9. 57

Määrätyn integrlin ominisuuksi Olkoot f j g integroituvi välillä [, ] j k R vkio.. 2. f (x) dx = (integroimisrjt yhtä suuret) f (x) dx = f (x) dx (integroimisrjojen vihto). kf(x) dx = k f (x) dx (vkion siirto) 4. ( f (x) + g(x)) dx = 5. c f (x) dx+ c f (x) dx = f (x) dx + g(x) dx (summn määrätty integrli) f (x) dx (määrätyn integrlin yhteenlskuominisuus) Seurv tulos yhdistää toisiins määrätyn integrlin j integrlifunktion käsitteet. Sen vull pystytään lskemn helposti muidenkin funktioiden määrättyjä integrlej kuin vin sellisten erikoistpusten (esimerkki 6.6), jotk sdn geometrisesti pintln. Anlyysin perusluse missä F on funktion f jokin integrlifunktio. f (x) dx = F(x) = F() F(), Huomutus 6.7. Merkintä F(x) luetn "sijoitus :st :hen Fx" j trkoitt siis, että vähennetään toisistn ylärj j lrj sijoitettuin integrlifunktion lusekkeeseen. Siten myös integroimisvkio c supistuu sijoituksess pois, eli käytännössä voidn vlit c =. Määrätyn integrlin lskeminen nlyysin perusluseell on näin ollen kksiviheinen. Ensin määritetään funktion jokin integrlifunktio (eli helpoin: c = ), jonk jälkeen tehdään sijoitus, eli lsketn integrlifunktion rvojen erotus. Esimerkki 6.8. Lsketn esimerkin 6.6 määrätty integrli nlyysin perusluseell: (6 2x) dx = Esimerkki 6.9. Lske määrätty integrli e Rtkisu: e (6x x2 ) = 6 2 6 2 = 8 9 = 9. x dx. x dx = e ln x = ln e ln = =. 58

Pint-ln lskeminen. Funktion kuvjn j x-kselin rjoittm lue Aiemmin jo todettiin, että funktion f kuvjn, x-kselin sekä suorien x = j x = rjoittmn lueen pint-l A = f (x) dx, jos f (x) kikill x [, ]. kuv puuttuu Jos f (x) < kikill x [, ], niin määrätty integrli f (x) dx on negtiivinen j itseisrvoltn yhtä suuri kuin funktion kuvjn j x-kselin välillä [, ] rjoittmn lueen pint-l. Siis A = f (x) dx. kuv puuttuu Esimerkki 6.. Määritä funktion f (x) = 2x 8x kuvjn j x-kselin rjoittmn kksiosisen lueen pint-l. Rtkisu: Rtkistn funktion f nollkohdt: 2x 8x = 2x(x 2 4) =, jost sdn rtkisuksi x = ti x = ±2. Kosk jtkuv funktio f voi viht merkkiään vin ohitettess nollkoht, voidn in testipisteiden vull selvittää funktion merkki eri nollkohtien välillä: f ( ) = 6 > j f () = 6 < 59

Siten A = A + A 2 = = 2 = 2 2 f (x) dx f (x) dx (2x 8x) dx 2 ( 2 x4 4x 2 ) 2 2 (2x 8x) dx ( 2 x4 4x 2 ) = 2 4 4 2 ( 2 ( 2)4 4 ( 2) 2 ) ( 2 24 4 2 2 ) + ( 2 4 4 2 ) = 8 + 6 8 + 6 = 6 2. Khden funktion kuvjn rjoittm lue Määrätyn integrlin vull voidn lske myös khden funktion kuvjn rjoittmn lueen pint-l. Jos välillä [, ] on voimss f (x) g(x), niin funktioiden f j g kuvjien sekä suorien x = j x = rjoittmn lueen pint-l (kuv puuttuu) A = ( f (x) g(x)) dx. Huom, että jos on vin nnettu kksi funktiot f j g, on ensin tutkittv kumpi kuvjist on ylempänä j kumpi lempn milloinkin. Sen perusteell integroitv luseke on eri osväleillä joko f (x) g(x) ti g(x) f (x). Esimerkki 6.. Määritä käyrien y = x 2 2x j y = 2x 2 4x rjoittmn lueen pint-l. Rtkisu: Rtkistn käyrien leikkuskohdt. Sdn yhtälöpri y = x 2 2x y = 2x 2 4x jonk rtkisun on x = ti x =. Merkitään f (x) = x2 2x j g(x) = 2x 2 4x. Kosk lspäin ukev preli g(x) = 2x 2 4x on ylempänä kuin ylöspäin ukev preli f (x) = x 2 2x leikkuskohtien välillä (g() = > f () = ), on prelien, 6

eli funktioiden f j g kuvjien rjoittmn lueen pint-l A = = = (g(x) f (x)) dx = ( 2x 2 4x x 2 + 2x + ) dx ( x 2 2x + ) dx = ( x x 2 + x) ( 2x 2 4x (x 2 2x )) dx = ( ) ( )2 + ( ) ( ) 2 + ( ) =...= 5 27. 6