Jaksaminen mistä voimavaroja ja varavoimia? Matti Ylikoski, professori Työterveyslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

TYÖYHTEISÖT MUUTOSMURROKSESSA - muutosten menestyksekäs johtaminen ja ihmisten kohtaaminen

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

VIP Tampere Työpaja katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

VIP Tampere työpaja katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Ke Henkilöstön jaksaminen Voimavaroja oman työn arkeen

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa?

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

4event yrityksenä. Perustamisvuosi Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

Miten jaksamme työelämässä?

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Voiko henkilöstökuluissa enää säästää

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Esimiehestä kaikki irti?

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Työelämän laatu tuotantotekijänä. Turvallinen Suomi -seminaari Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

PJ-neuvosto Paavo Esko Valtteri Palanterä

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

Ristiriidoista ratkaisuihin

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen


- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala,

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Laatua laineilla - tuumasta toimeen! Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2018 Opetushallitus, , Scandic Rosendahl, Tampere

Kuinka selvitä arjen haasteista?

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Transkriptio:

Jaksaminen mistä voimavaroja ja varavoimia? Matti Ylikoski, professori Työterveyslaitos

1. Nykypäivän työelämää, työtä vai elämää? Missä mennään? 2. Minkä varassa pärjäämme, jaksamme, menestymme? 3. Ihmisen voimavaratekijät 4.. ja varavoimat

Kiire: melko tai usein 45 % 42 % työvoimasta ei voi säädellä aikabudjettiaan Henkinen rasittavuus: 35 %, Stressiä: 13 % Vakava työuupumus7 %, oireita50 %,väsyneitä 20 % n. 15 % univajeessa; 30 %: jatkuva unettomuus 49 % avainhenkilöistä: kyvytön käsitellä infotulvaa, tiedon kulku riittämätöntä: 26 % Työilmapiiri Suomalainen vointi mukava/vapautunut 3/4 kireä/jännittynyt 1/4 Henkinen väkivalta 5,3 % naiset, 3,4 % miehet Erittäin tai melko työtyytyväisiä 85 %

Mitkä ovat selittäviä tekijöitä?

Työyhteisötekijät Stressiä työstä I (osha.eu.int) organisaatiokulttuuri ja toiminta vähän tukea ja vuorovaikutusta, epäselvät tavoitteet urakehitys jumissa, epävarmuus ja alhainen arvostus rooliristiriidat ja epäselvyys, vastuu ihmisistä vaikuttamisen ja hallinnan vähäisyys liittyen vähäiseen osallisuuteen henkilösuhteiden ristiriidat, eristäminen kodin ja työn vaatimusten ristiriita

Stressiä työstä II (osha.eu.int) Työympäristötekijät työtilat ja välineet saatavuus, luotettavuus, sopivuus, huolto tehtävien suunnittelu vähän vaihtelua, ositettu tai epämielekäs työ, ei vastaa kykyjä työtaakka/ tahti, kiire liikaa tai liian vähän, työtahdin hallinnan puutteet työn aikataulu vuorotyö, joustamattomat aikataulut, työajan ennalta arvaamattomuus, pitkät ja huonosti sosiaalisesti sopivat työajat

Stressiä työstä III (osha.eu.int) Muuttuva Työelämä ikärakenteen muutos etätyö sekä tieto ja viestintätekniikan yleistyminen organisaatioiden rakennemuutokset henkilöstövähennykset, fuusiot, ulkoistamiset, alihankinnat, kansainvälistyminen joustojen vaatimukset palvelualojen kasvu itseohjautuvien tiimien lisääntyminen

Mistä tässä kaikessa oikein on kyse?

Työelämän järjestys ja perhe! (Raija Julkunen, Zygmunt Bauman) "Lyhyellä tähtäimellä" vain "käsimatkatavarat" (kännykkä ja kannettava) ja muutkin sitoutumiset tuntuvat painolastilta "Pörssi rankaisee sitoutumisista" henkilöstölisäyksistä, kalliista hankkeista, työllisyyden kasvusta ja palkitsee "sitoutumattomuudesta" (karsimisesta, supistuksista, yhtiöittämisistä, ulkoistamisista) Kannettava työ ulottuu kaikkialle kotiin, mökille, lentokentille, kokouksiin, juniin, lounaille 25 %: työn teko kotona yhtä luonnollisena kuin työpaikalla 25 %: tekee kotona ne työt, joita ei ehdi tehdä työpaikalla entistä enemmän työn ja perheen välisiä konflikteja Työaika "työaikamosaiikiksi", "tilanteiseksi", "rajattomiksi"

"Projektiyhteiskunta" Elämme projektista toiseen jopa perhe! Yhteisöt ovat kadonneet, koska "projekteissa" yhteisö kootaan vain projektin ajaksi ja projektille keskeisistä toimijoista. Projektielämä on kamppailua nenän pitämiseksi hetken pinnalla; alusta ei rakennu Tilanne jatkuu, kunnes voimat loppuvat. Hämmennystä herättävä irtotieto hämärtää kokonaisuudet. Ihmiskuvan kognitiivisuus rajoittaa kykyä nähdä ihmisen todellisia tarpeita.

1. Työn muutos haastaa kanssakäymisen "Mykästä tehtaan linjalla" "Vuoropuhelijaksi verkoissa" Käskyttämisestä Keskustelevaan pohdintaan Valvonnasta Jatkuvaan itsen arviointiin "Pomotuksesta" "Itsepomotukseen" Yhdessä oppimisesta "Osaamiskilpailuun" Aikakäsitys irtoaa luonnonkierrosta: Uusi talous ei katso peruutuspeiliin: Roolien muutos: työntekijä reviiriltään vastuun ja riskienkantajaksi

2. Työn muutos koettelee eheyden tunnetta Yksinkertaisesta Määrämuotoisista Vakaista työurista Monimutkaisiin riippuvuuksiin Joustavaan, räätälöityyn mosaikismiin Pirstaleisiin, ennakoimattomiin pätkiin Tietokäsitys: kantoaalloista pikaintuitioon Työetiikan muutos : "tunnollisuudesta" merkityshakuisuuteen

2. Minkä varassa pärjäämme, jaksamme, menestymme? Ihmisen voimavaratekijät. ja varavoimat Jos tilanne on tällainen, mitä tarvitaan? Mitä tarvitaan, jotta työssä voitaisiin hyvin?

Mikä selittää menestyksen? tiimi on relaatioiden maailma! (Losada & Heaphy 2004, Damasio 2003, Lazarus 1991) Myönteinen, tukeva, rohkaiseva Tutkivuus, arvostava, ehdottava Ympäröivää analysoiva ja itseään siihen sovittava Vahvistaa laajenevaa monimuotoisuutta, luovuutta TUNNETILA JA LIIKKUVUUS merkityksen anto hallittavuus Kielteinen, kyyninen, vähättely Selittely, nolaaminen Minä keskeisyys, "tietävä" Vaimentaa, supistaa, rajoittaa kinasteluksi Innostus Uusia näkymiä Pelko ja salpautuminen "Putkinäkö" Kaavoihin kaventuminen

Miten hallinta vahvistuu? Koherenssin vahvistus Organisaatiokulttuurin aikuisuus Sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys

Koherenssi yksilöä koossa pitävät voimat YMMÄRTÄÄ YMPÄRÖIVÄN voi hahmottaa kokonaisuuden voi tunnistaa tapahtumien johdonmukaisuuden voi tunnistaa oma osuuden/kohtalon TILANNE ON HALLINNASSA voi itse hallita ja vaikuttaa (vapausaste) voi luottaa, että joku muu hallitsee tilanteet TAPAHTUMILLA ON MIELEKKYYS voi hahmottaa asioiden tarkoituksen,oikeudenmukaisuus olla mukana jossain itselle tärkeässä, että panostuksellani on merkitys 6/6/2007 M Ylikoski, professori Työterveyslaitos

Hallinnan kokemukseen! Kiire esimerkkinä

Yleinen kiirekäsitys (Tilastokeskus 2002) Korostaa yksilön vastuuta kiireestä: "ei ole suunnitellut ajankäyttöään tehokkaasti! tai stressin sietokyky on huono!" Kiire on kuitenkin toimintakulttuuria ja siis sidoksissa työpaikan toimintamalleihin.

Kiireiset työt Sidonnaisuus työhön suurinta Vaikuttaminen vähäistä Muistivaatimukset korkeat Päätöksentekovaatimukset ja vastuut korkeat Järjestelykykyvaatimuksia paljon Suunnittelukykyvaatimukset korkealla

Priorisoinnin kriteerit vaihtelevat Onkin priorisoitava yhdessä, mihin porukalla pystytään. TTL: 11:sta työyhteisöstä ei yksikään analysoinut yhdessä kiirettään. Kiireestä puhutaankin enemmän valituksena ja puolusteluna. Kiirettä ei aiheuta vain suuri työmäärä vaan, keskeneräiset työt... jäävät alitajuntaan muistuttamaan.. huoli ja huonouden tunne tekemättömästä kuluttaa itsetuntoa

Lääkkeitä kiireeseen Jääkö ei n sanominen yhden vastuulle? 3 minuuttia päivässä vetelehtien on parempi kuulemistapa kuin kehityskeskustelu "2 x vuosi". On mentävä vakioselitysten taakse vaikka ulkopuolisen avulla

Miten hallinta vahvistuu? Koherenssin vahvistus Organisaatiokulttuurin aikuisuus Sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys ihmisen varavoimalähde

Mistä on kyse, kun puhutaan yhteisöllisyydestä?

On voimakkaan individualismin aika yhteisöllisyyden kustannuksella. "Elämyskeräilyä", kuvitelmia täydestä elämästä arkisen harmauden keskellä. Äärimmäiset urheilulajit ja aatteet Toive sisäisestä sankarista, joka hallitsee elämäänsä ja jättää menestyksensä varjoon arkiset vaivat. Ihminen kokeilee kaikkivoipaisuuden tavoittelussa rajojaan: Samalla jäämme turvattomina yksin elämän merelle ja sitten vielä ihmettelemme pahoinvointiamme ja lastemme mielen järkkymisiä. (Paarma 2001)

Organisaatiokin voi "uupua" Työuupumus liittyy työhön ja yksilön oman elämän kuvioihin. Kun oma identiteetti on särkynyt tai kadoksissa ovat elämän voimavarat vähissä. Samoin organisaatio: Organisaatio alkaa "uupua", kun sen identiteetti, tietoisuus itsestään tavoitteellisena toimintayksikkönä on kadoksissa ja mielekkyys alkaa kadota.

Toimiva organisaatio ja työyhteisö voimavarojen lähteenä Toimiva organisaatio tavoitteet, johtaminen, roolit, pelit ja pelisäännöt selkeät ja pitävät vahva oikeudenmuakisuuspyrkimys Tomiva työyhteisö pitää todellisuutta näkyvillä, rakentaa luottamusta tämän tueksi tuottaa merkityksellisyyden kokemusta

SOSIAALINEN TUKI Tunnetuki (emotionaalinen tuki) Myötäelämistä ja läsnäolon tunnetta Onnistumisten yhteistä jakamista Vastoinkäymisten yhteistä kohtaamista Hyväksymistä puutteineen, haavoittamatta Vahvistava tuki. Kannustava, arvostava palaute, Realistista Tasapuolisesti, ei muiden kustannuksella Tietotuki (informaatiotuki) Informaation vastavuoroinen jatkuva jakaminen Tuottaa ymmärrystä ja oman osuuden näkemistä Tuottaa tilanteiden hallintaa ja ennustettavuutta Välinetuki (instrumentaalinen tuki) Konkreettista käytännön apua Tekniset välineet, laitteet, koulutus, ammattitaitoa Toimiva yhteisö Yhteiset sopimukset tavoitteista Ajatusten vaihto ja moraalinen tuki

Mitä tarvitaan, jotta työssä voitaisiin hyvin? Lisää kollektiivista todellisuutta rakentamalla psykologisesti riittävän turvallinen näkemyserojen käsittelyn ilmapiirin! kaikilla tasoilla! strategioista käytäntöön!

Osaammeko, haluammeko, ymmärrämmekö olla toistemme voimavara?

Kiitos www.ttl.fi/duunitalkoot