JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Transkriptio

1 JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä ei voi ennakoida joko omaa työsuoritustaan tai yhteyttä nimenomaiseen työhön. Etsintä tai shoppailu on tyyppistä erityisesti työuran alkuvaiheessa haettaessa itselle sopivaa työtä. Yksilön henkilökohtaisilla mieltymyksillä on keskeinen osuus siinä, mikä tämä sopiva työ on. Tämän tyyppinen tarkastelunäkökulma luo uusia haasteita työllistämispalveluille, jossa ammatillisten ja koulutuksellisten tekijöiden rinnalle nousevat kulttuuristen ja henkilön persoonaan liittyvien tekijöiden entistä vahvempi huomioiminen.

2 SOSIAALISET VERKOSTOT Yksilön työmarkkinamahdollisuudet eivät riipu ainoastaan hänen omista ansioistaan vaan myös hänen verkostonsa voimavaroista. Sosiaalisen pääoman voidaan nähdä jakaantuvan kahteen vaiheeseen: Pääsy erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin ja verkoston voimavarojen käyttö. Sosiaalinen pääoma eri vaikuta ainoastaan työpaikan saantiin ja hyvään ammatilliseen asemaan vaan myös nopeampaan ylenemiseen organisaatiossa ja palkkatasoon.

3 Sosiaaliset verkostot Sosiaalinen pääoma liittyy ryhmäjäsenyyksiin ja ryhmän jäsenelleen tarjoamiin yhteisesti omistettaviin pääomiin eli suosituksiin, jotka oikeuttavat luottamukseen monissa eri merkityksissä. Tutuksi tuleminen ja luotettavuus ovat keskeisiä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. vieraus identiteettin rakentaminen eron kautta vrs rasismi/syrjintä etc. Jatkuvat sosiaaliset siteet mahdollistavat luottamuksen synnyn ja yleistymisen yhteisössä. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen osallistuvien toiminta muuttuu ennustettavaksi. Luottamus perustuu siihen, että toiminnan sosiaalinen ympäristö luo toimijalle normeja ja sääntöjä. Niiden lisäksi vuorovaikutuksen kautta yksilöiden välille muodostuu yhteinen identiteetti, jonka myötä osallistujat kokevat etunsa yhteneväiseksi. Vuorovaikutus saa yksilöt asettamaan pitkän tähtäimen yhteistoiminnan edut lyhyen tähtäimen oman etujen tavoittelun edelle.

4 Heikot siteet Heikot siteet tarjoavat yksilölle siirtymävaiheessa informaatiota ja työmahdollisuuksia uudessa tilanteessa. Sosiaalisilla suhteilla on keskeinen rooli, kun ihmiset siirtyvät uudelle sosiaaliselle kentälle (esim. koulutuksesta työhön). Granovetter (1995) heikkojen siteiden vahvuus, jolla hän tarkoittaa sosiaalisten verkostojen sisällä ilmenevien suhteiden eritasoisia vahvuuksia. Vahva side on suhde, jossa yhdistyy yhdessä vietetty aika, emotionaalinen intensiivisyys, läheisyys ja vastavuoroiset palvelukset (perheenjäsenet ja läheiset ystävät, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä ja joihin on vastavuoroinen suhde). Heikoilla sosiaalisilla siteillä puolestaan tarkoitetaan tuttuja ja työkavereita, joiden välisiä suhteita kuvaa epäsäännöllinen yhteys ja tunneläheisyyden puuttuminen. Heikkojen siteiden hyötynä on, että niiden kautta on mahdollista saada uudenlaista tietoa. Heikot siteet toimivat paremmin siltoina uusiin yhteisöihin ja verkostoihin, kun puolestaan vahvat siteet voivat tarjota vain vähän uutta tietoa sosiaalisen verkoston ulkopuolelta. Granovetterin tutkimuksessa suurin osa ihmisistä oli löytänyt työpaikan heikkojen sosiaalisten siteidensä kautta ja heikkojen siteiden kautta saadut työt olivat olleet myös tyydyttävämpiä.

5 RakenteelLiset aukot Burt (2001) sosiaaliset verkostojen rakenteellisista aukoista sosiaalisen pääoman tuottajina ja informaation lähteenä. Aukot sosiaalisessa rakenteessa tuovat kilpailuetua henkilölle, joiden suhteet ylittävät nämä aukot. Ihmisellä, jonka suhteet ylittävät rakenteelliset aukot, on enemmän sosiaalista pääomaa. Rakenteelliset aukot mahdollistavat henkilölle laajan ja aikaisen tiedonsaannin sekä informaation kontrollin. Maahanmuuttajien kulttuurinen osaaminen on tämän tyyppistä osaamista.

6 Työllistyminen Nan Linin (2001) neljä selitystä, miksi sosiaalisiin verkostoihin kytkeytyneet resurssit parantavat toiminnan tuloksia ja tätä kautta työllistymistä. 1. tiedon kulku. Normaalissa puutteellisessa markkinatilanteessa sosiaaliset suhteet voivat välittää tietoa mahdollisuuksista ja valinnoista. 2. sosiaaliset siteet voivat käyttää vaikutusvaltaansa virkailijoihin, joilla on keskeinen osuus toimijaa koskevien päätösten teossa. Joillakin henkilön sosiaalisista siteistä saattaa myös sijaintinsa tai asemansa puolesta arvokkaampia lähteitä tai mahdollisuus käyttää enemmän valtaa päätöksenteossa. 3. yksilön sosiaaliset suhteet voivat toimia sosiaalisina suosittelijoina, jotka kertovat yksilön mahdollisuuksista käyttää sosiaalisten verkostojen tarjoamia resursseja sekä yhteydestä henkilön sosiaaliseen pääomaan. 4. sosiaalisten suhteiden voidaan nähdä vahvistavan henkilön identiteettiä ja hyväksyntää. Merkittävät ja laajat sosiaaliset verkostot toimivat ikään kuin henkilön sosiaalisina suosituksina, jotka kertovat henkilön pääsystä voimavaroihin sosiaalisten verkostojen kautta sekä yhteydestä sosiaaliseen pääomaan. Sosiaalisella pääomalla on myös positiivisia vaikutuksia henkilön hyvinvointiin ja arvostukseen. Verkostot voidaan nähdä pitkänä työhaastatteluna, jossa vähitellen kartoitetaan henkilön taitoja ja kerätään luottamusta.

7 ??? Sosiaaliset siteet ja yhteydet tulisi ottaa huomioon yhtenä tekijänä suunniteltaessa erilaisia ohjelmia tai hankkeita, joiden tarkoitus on auttaa kiinnittymistä työelämään. Tietoisuus epävirallisista kanavista ja niihin liittyvistä sosiaalisista suhteista työllistymisen yhteydessä on etu työelämän uusille tulokkaille. Suurin osa avoimiin työpaikkoihin liittyvistä tiedoista välittyy sosiaalisten suhteiden kautta. Työnhakijoita tulisi kannustaa kanavoimaan työnhakua sosiaalisten suhteidensa kautta, jos heillä on sellaisia kontakteja, joilla on voimavaroja ja suhteita työmarkkinoilla.