Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

Transkriptio

1 Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

2 Järjestökenttä ~ kolmas sektori Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien väliin jäävä alue. Keskeisiä organisaatioita rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt, joita usein kutsutaan yleisnimellä järjestöt. Toiminta voittoa tavoittelematonta. Itsenäistä. Perustuu vapaaehtoisuuteen.

3 Valtaosa järjestöistä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Sektorin tarkasteluissa korostuu yleensä juuri vapaaehtoistyö. Sektori on kuitenkin myös merkittävä työllistäjä.

4 Kasvava palkkatyön alue

5 Kolmannen sektorin kaksi ulottuvuutta 1) Kansalaisyhteiskunta Kolmannen sektorin organisaatioiden keskeinen tehtävä on ilmaista ihmisten ja sosiaalisten ryhmien yhteisiä kokemuksia, identiteettejä ja intressejä julkiseen keskusteluun. 2) Palvelutuotanto Täydentää julkisen ja yksityisen sektorin palvelutuotantoa.

6 Yhteiskunnallinen muutos 1990-luvun puolivälissä julkisen sektorin palvelutuotannossa siirryttiin kohti tilaajatuottajamalleja. Kunnat alkoivat ulkoistaa palvelutuotantoaan järjestöille. EU:n rakennerahastot kannustivat järjestöjen mukaan ottamista työllisyyden hoitoon. Kansalaistoiminnan ammattimaisen organisoinnin merkitys alkoi kasvaa. Järjestöammattilaisuuden ja palkkatyön merkitys sektorilla kasvoi

7 Kolmannen sektorin palkkatyön kehitys Sosiaalijärjestöt Koulutus ja tutkimus Muiden järjestöjen toiminta Kulttuuri, liikunta ja harrastustoiminta Terveysjärjestöt Ammatti- ja elinkeinotoiminta

8 Kolmannen sektorin työmarkkinat Asiantuntijavaltaisuus. Naisvaltaisuus. Määräaikaisten työntekijöiden suuri osuus. Pientyöpaikkavaltaisuus. Työllistettyjen suuri osuus. Työskentely yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta merkittävä rekrytointikanava erityisesti johtotehtäviin.

9 Toiminnan yleishyödyllisyys Vetää järjestöihin työntekijöitä. Kolmannen sektorin työhön liitetään usein tiettyä sisäistä motivaatiota. Aiemmassa tutkimuksessa tämän on ajateltu johtavan korkeaan työtyytyväisyyteen. Samalla organisaatiot voivat asettaa työntekijöille odotuksia omaksua työhönsä vapaaehtoistoiminnan ulottuvuuksia.

10 Työtyytyväisyys 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kolmas Julkinen Yksityinen

11 Autonomia 70% 60% 50% 40% 30% 20% Kolmas Julkinen Ykstiyinen 10% 0% Korkea tehtäväautonomia Työn autonomisuus Korkea työaikaautonomia Korkea osaamisautonomia Osaaminen

12 Työn epävarmuus 80% 70% 60% 50% 40% 30% Kolmas Julkinen Yksityinen 20% 10% 0% Määrällinen epävarmuus Laadullinen epävarmuus

13 Työn intensiteetti (kiire) 80% 70% 60% 50% 40% 30% Kolmas Julkinen Yksityinen 20% 10% 0% Korkea työn intensiivisyys

14 Ylityön määrä (h/vko) Toiminta vapaaehtoisten kanssa 5 ja ylityön määrä Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuussa Joka toinen viikko Joka viikko Lähes päivittäin Toiminta vapaaehtoisten kanssa

15 1=Ei koskaan,, 5=Joka viikko Toiminta vapaaehtoisten kanssa ja epäsosiaaliset työajat Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuussa Joka toinen viikko Joka viikko Lähes päivittäin Toiminta vapaaehtoisten kanssa Töitä arki-iltaisin Töitä viikonloppuisin

16 Autonomian kaksoisluonne Organisaatiot tarjoavat työntekijöille runsaasti autonomiaa. Samalla työn rajaaminen voi muodostua ongelmaksi. Työn sisältöjen ja työelämän muutosten osalta odotetaan joustavuutta. Johtaa epävarmuuden kokemuksiin. Työ siirtyy yksityiselämään.

17 Työn ja perheen konfliktit Tunnen laiminlyöväni kotiasioita ansiotyön vuoksi Työntekijät Asiantuntijat Johtajat 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Yksityisen sektorin palkansaajat, työolotutkimus 2008 Julkisen sektorin palkansaajat, työolotutkimus sektorin palkansaajat

18 Työpaikan vaihtohalukkuus En vaihtaisi lainkaan Eri ammattialalle Samalle ammattialalle 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kolmas Yksityinen Julkinen

19 Missä ongelmat? Kiireen kokemus. Epävarmuus erityisesti tehtävien ennakoimattomuus. Ongelmia työyhteisön toiminnassa / työilmapiirissä Johtaminen.

20 Johtaminen Työt on organisoitu hyvin Työntekijä Asiantuntija Johtaja 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kolmas Julkinen Yksityinen

21 Ongelmat korostuvat vapaaehtoisten kanssa paljon töitä tekevien ja järjestöjohtajien keskuudessa Tekevät enemmän ylitöitä. Työ painottuu muita enemmän epäsosiaalisiin työaikoihin. Kokevat enemmän kiirettä.

22 Työn imu 80% 70% 60% 50% 40% 30% TTL (Hakanen 2009) Kolmas sektori 20% 10% 0% Kaikki Terveydenhuolto

23 Mikä tuottaa positiivisia kokemuksia ja työn imua Yleishyödyllinen motivaatio. Kokemus yhteisistä arvoista työnantajan kanssa. Työhön liittyvä autonomia. Kykyjen käyttömahdollisuudet.

24 Kolmas sektori ja palkkatyö Palkkatyön määrä lisääntynyt nopeasti. Syntynyt paljon uusia, pieniä työnantajia. Palkkatyön johtamisen perinne kehittymätön. Lainsäädäntö tarkastelee esimerkiksi yhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan, ei palkkatyön alueena. Vastuu ja valtasuhteet hämärtyvät. Toiminnanjohtajan asema epäselvä. Ei välttämättä anna parhaita mahdollisuuksia johtamisen kehittämiseen.

25 Työelämän kehittämisen näkökulmasta Työvoimassa runsaasti yleishyödyllisesti motivoitunutta henkilökuntaa Olisi tärkeää: Lisätä työn ennakoitavuutta. Selkiyttää työntekijöiden työnkuvia. Pohtia työn ja ei-työn välistä rajaa. Vähentää tehtäviin liittyvää näkymätöntä työtä. Huomioida palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten erilaiset roolit.

26 Aineistot Tilastokeskuksen yritysrekisteri Asiantuntijahaastattelut (N=13) Kyselyaineistot kolmannen sektorin palkkatyöntekijöille (N=1412) Tilastokeskuksen Työolotutkimus vuosilta 2008 ja 2013 vertailuaineistoina

27 Kiitos mielenkiinnosta!