Rakennusoikeuden jakautuminen

Rakennusoikeuden jakautuminen -tontit / Vaihe I / 7 kpl: Päärakennukset (loma-asunnot) + aitat 20% päärakennusten kerrosalasta + saunat, venevajat 7 x 65 m2 = 830 k - m2 = 166 k - m2 = 455 k - m2 -tontit / Vaihe II / 24 kpl: Päärakennukset (loma-asunnot) + aitat 20% päärakennusten kerrosalasta + saunat, venevajat 24 x 65 m2 = 2795 k - m2 = 555 k - m2 = 1560 k - m2 140 0 AO- tontit / 3 kpl: Päärakennukset (omakotitalot) + aitat 20% päärakennusten kerrosalasta + saunat, venevajat yht. 3 x 65 m2 = 535 k - m2 = 107 k - m2 = 195 k - m2 100 0 100 sekä olemessaolevat rakennukset: Eslahden kartano (AO) + aitat ym. 20% päärakennusten kerrosalasta Kartanon rantasauna (RM) = 375 k - m2 = 75 k - m2 = k - m2 Yhteensä = 7768 k - m2 Rakennusoikeuden jakautuminen: Pääkäyttötarkoituksenmukaista rak. oik. Aittoja Saunoja Venevajoja = 4655 k - m2 = 903 k - m2 = 850 k - m2 = 1360 k - m2 140 0 100 140 AO 280 AO140 AO 375 140 RM-1 AO 100 100 140 145 1 140 255 AO 100 ESLAHTI / ESSVIK Moderni saaristokylä P Luonnos 1 : 2000 11.9.2009 Tuomas Toivonen Arkkitehti SAFA NOW for Architecture and Urbanism Oy Salomonkatu 17 a 00100 Helsinki Finland +358-40-5169690 office@nowoffice.org

ESLAHTI ESSVIK 24.4.2009 NOW Uusi versio: Nyt 20% vähemmän rakennusoikeutta! 10.9.2009 / NOW for Architecture and Urbanism Oy

ESLAHTI / ESSVIK Moderni saaristokylä Luonnos ranta-asemakaavan muutosta varten, hankesuunnitelma Muutos koskee voimassaolevan rantakaavan kortteleita 10-22 sekä muita läheisiä alueita. Muutos koskee tiloja RN:ot 3:10 ja 2:35 sekä osaa tiloista RN:ot 1:22 ja 3:4, Emäsalon kylässä. Eslahden alue on osa moderni saaristokylä-projektia jonka lähtökohtana on kehittää saariston rakennusperinteeseen pohjautuva vaihtoehto mekaaniselle rantakaavoittamiselle, joka mahdollistaa tiiviitä rantaan asti rakennettuja nykyaikaisia saaristokyliä. Eslahden suunnittelussa pyritään luomaan edellytykset merenläheisen huvilayhteisön sekä uudenlaisen tiiviin, puutarhamaisen saaristokylän synnylle. Tuomas Toivonen, Arkkitehti SAFA NOW for Architecture and Urbanism Oy 10.9.2009 Illustraatio: raitti, erilaisten talotyyppien ja pihojen muodostusta. 10.9.2009 / NOW for Architecture and Urbanism Oy

Tämä hankesuunnitelma pohjautuu Porvoon kaavoitusosastolla tehtyihin luonnossuunnitelmiin, joita olemme jatkokehittäneet hankkeen lähtökohdista maanomistajan palkkaamina konsultteina. Suunnitelmassa esitetty rakennusoikeuden kokonaismäärä ei ole em. luonnosten mukaisia, vaan sitä on vähennetty noin 20%. Tässä versiossa on palattu voimassa olevan kaavan lukuihin. Alueelle on suunniteltu kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (- 1 / Vaiheet I & II) joissa on yhteensä 31 tonttia (7 + 24) sekä näiden lomassa kolme ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua omakotitalotonttia (AO-1 / 1, 2 & 3). Korttelialueilla sallitaan merkityn varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi aittarakennuksen (enintään 20% päärakennusten rakennusoikeudesta), saunan (25 m 2 ) sekä yhden tai kahden venevajan (yht.40 m 2 ) rakentaminen. 3 AO-tonttia 7 -tonttia (Vaihe I) -1 830 k - m2 Rakennusoikeuden jakautuminen -tontit / Vaihe I / 7 kpl: Päärakennukset (loma-asunnot) = 830 k - m 2 + aitat 20% päärakennusten kerrosalasta = 166 k - m 2 + saunat, venevajat 7 x 65 m 2 = 455 k - m 2 -tontit / Vaihe II / 24 kpl: Päärakennukset (loma-asunnot) = 2795 k - m 2 + aitat 20% päärakennusten kerrosalasta = 555 k - m 2 + saunat, venevajat 24 x 65 m 2 = 1560 k - m 2 24 -tonttia (Vaihe II) AO 375 k - m2 RM k - m2 AO-1 535 k - m2 AO- tontit / 3 kpl: Päärakennukset (omakotitalot) = 535 k - m 2 + aitat 20% päärakennusten kerrosalasta = 107 k - m 2 + saunat, venevajat yht. 3 x 65 m 2 = 195 k - m 2 sekä olemessaolevat rakennukset: Eslahden kartano (AO) = 375 k - m 2 + aitat ym. 20% päärakennusten kerrosalasta = 75 k - m 2 Kartanon rantasauna (RM) = k - m 2 Yhteensä = 7768 k - m 2-1 2795 k - m2 Rakennusoikeuden jakautuminen: Pääkäyttötarkoituksenmukaista rak. oik. = 4655 k - m 2 Aittoja = 903 k - m 2 Saunoja = 850 k - m 2 Venevajoja = 1360 k - m 2 10.9.2009 / NOW for Architecture and Urbanism Oy

Tilanmuodostus Suomen saaristossa on vuosisatojen ajan asuttu kulttuurimaiseman yhteydessä tiivisti rakennetuissa kylissä ja niiden sosiaalisissa yhteisöissä. Rakennustapa on perustunut lähes urbaanin tiiviiseen ja tiheään rakentamiseen, joka välittömästi kasvaa maastosta ja maisemasta. Kylänraitti polveilee talojen välissä, välillä avautuen pienille torimaisille aukioille. Vapaamuotoiset, maaston muodoista kehkeytyvät mutta samalla selkeästi hahmotettavat pihapiirit ovat olennainen arkkitehtonista mielenkiintoa luova osa modernin saaristokylän ajatusta. Tavoitteena on tiivis ja monimuotoisten rakennusten ryhmistä muodostuva pienimittakaavainen, orgaanisesti maisemaan mukautuva miljöö. Tontit ja rakennukset rajaavavat raitin, jolle on leimallista maaston muotojen mukaan mukautuva, orgaaninen muoto. Raitilta on käynti kaikille tonteille, ja siltä avautuu paikka paikoin pitkiä näkymiä merelle ja maisemaan. Toisissa kohdissa raitin luonne on lähes urbaani, rakennusten ryhmittyessä levennyksien ja risteyspaikkojen ympärille. ESLAHTI ESSVIK 24.4.2009 NOW Rakennukset sijoitetaan muodostamaan pihapiirejä. Näin syntyvistä luontevan suojaisista rajatuista pihatiloista avautuu pitkiä näkymiä maisemaan, merelle ja kylänlahdelle. Kylälahteen työntyvät venevajaryhmät ja laiturit tuovat kylämittakaavan veden äärelle, ja ilmentävät saariston kylille luonteenomaista rakennusten sijoittelua. Kokonaisuuden kannalta tärkeitä seikkoja ovat rantaviivan käsittely erityisesti ruopattavilla alueilla, siltojen ulkonäkö sekä tielinjauksen sovittaminen maastoon. Alueelle tehdään maisema- ja istutussuunnitelma. Illustraatio: Tonttien rakennusoikeus jakautuu useaksi rakennukseksi, jotka muodostavat pienimittakaavaisia pihapiirejä 10.9.2009 / NOW for Architecture and Urbanism Oy

Pihapiirit ja rakennukset Aidat ja portit rajaavat rakennusten lisäksi ilmeikkästi kylän raitteja ja pihapiirejä. Aitoina voi pensasaitojen ja istutusten lisäksi käyttää matalahkoja ja ilmavia aitamalleja. Rakennukset ovat mitoiltaan pieniä, näin rakenusoikeus jakaantuu useampaan rakennukseen, ja synnyttää perinteisiä pihapiirejä ja monipuolisia rakennusryhmiä. Rakennusten mitoitusohje Rakennusten pääavautumissuunta on omalle pihalle tai maisemaan. Pääavautumissuunnan ikkunapinnat voivat olla suuria ja avattavia. Naapurien suuntiin avautuviin julkisivuihin pyritään välttämään asuinhuoneiden ikkunoiden sijoittamista. Rakennusten tulee sopia mittakaavaltaan, jäsentelyltään ja arkkitehtuuriltaan saaristomaisemaan ja kylämäiseen miljööseen. Rakennusten sijoittelun tonteille tulee tukea peruslähtökohtia, raitin katutilan rajaaminen sekä maisemaan avautuvien pihojen ja välitilojen muodostaminen. On suotavaa että päärakennus, tai useampi sivurakennus sijoittuu kiinni raitin puoleiseen rajaan. Rakennusten sisäänkäyntien sijoittamista suoraan raitille tulee välttää. Rakennuksiin saa toteuttaa lasiverantoja. Jos ne ovat kokonaan avattavia yli 30% osuudella kokonaisseinäpinta-alasta ei niitä lasketa rakennusoikeuteen. Rakennusten pääosainen julkisivumateriaali on laudoitettu puu. Julkisivulaudoituksen mittakaava ja käsittely saa vaihdella tonttikohtaisesti, mutta yhden tontin rakennusryhmän rakennusten julkisivujen laudoitus tulee olla yhtenäistä suunnaltaan ja mitoitukseltaan. Julksivut on maalattu perinteisillä käsittelyillä ja sävyillä; punamulta ja keltamulta sekä näiden sekoitukset, myös tervattua ja harmaantuvaa rautavitrillikäsiteltyä puuta suositaan. Alueelle laaditaan värityssuunnitelma. Rakennuksissa on harjakatto, kattomateriaalina pelti tai tiili, katon kaltevuus vähintään 1: 2,2 ja enintään 1:1,7. Aumakattoja ja pitkiä päätyräystäitä ei sallita. Rakennusten räystäiden tulee olla avonaisia ja siroja. 7 m Päärakennus Jos tontin kokonaisrakennusoikeus on 130 m 2 tai alle: - 1-1,5 kerroksinen - pohjapinta-ala enintään 65 m 2 - rungon maksimisyvyys 7 m - kerrosala enintään 90 m 2 Jos tontin kokonaisrakennusoikeus on yli 130m 2 : - 1-1,5 kerroksinen - pohjapinta-ala enintään 80 m 2 - rungon maksimisyvyys 7 m - kerrosala enintään m 2 5 m Sivurakennus - kerrosala enintään puolet kokonaisrakennusoikeudesta - 1-1,5 kerroksinen - pohjapinta-ala enintään 65 m 2 - rungon maksimisyvyys 5 m 4 m Sauna - kerrosala enintään 25 m 2-1 - kerroksinen - rungon maksimisyvyys 4 m 4 m Aitta - kerrosala 20% päärakennusten rak. oik. - 1 - kerroksinen - rungon maksimisyvyys 4 m 5 m Venevaja - kerrosala enintään 40 m 2-1 - kerroksinen - rungon maksimisyvyys 5 m Päärakennus, sivurakennus ja aitta voivat olla 1 tai 1,5-kerroksisia rakennuksia. Saunat ja venevajat ovat yksikerroksisia rakennuksia. Venevajat voivat sijaita joko vesirajassa tai kelluvan laiturin päällä. 10.9.2009 / NOW for Architecture and Urbanism Oy

PORVOON KAUPUNKI 20.8.2009 Kaupunkisuunnittelu Rihkamatori B III-kerros FIN-06100 Porvoo 1 R60 EMÄSALO ESLAHTI, NTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue käsittää kaupunginvaltuuston 26.5.2004 vahvistaman Emäsalon, Eslahden rantakaavan. Ranta-asemakaavan muutos koskee Emäsaloon johtavan tien länsipuolisia alueita. Ranta-asemakaavan muutos koskee voimassaolevan rantakaavan kortteleita 10-22 sekä ranta-asemakaavatie-, virkistys-, maa- ja metsätalousalueita. Rantaasemakaavan muutos koskee tiloja RN:ot 3:10 ja 2:35 sekä osaa tiloista RN:ot 1:22 ja 3:4, Emäsalon kylässä. OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alue sijaitsee Porvoon kaupungista n. 20 km lounaaseen. Etäisyys Helsinkiin on n. 50 km. Aluetta rajaa itäosassa Porvoosta Tolkkisten kautta Emäsaloon johtava tie, pohjoisosassa Estviken ja länsiosassa Gåsarvik. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Alue ei ole valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen välittömässä tuntumassa. Alueen länsipuolella on Nesteen öljyjalostamo joka on Suomen energiahuollon kannalta yksi tärkeimmistä kohteista. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuoden 2007 lopulla. Maakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Alue sijoittuu maakuntakaavassa Seveso-direktiivin mukaiselle Kilpilahden konsultointivyöhykkeelle (sev1), joka rajoittaa huomattavasti rakentamista alueelle. Maakuntakaavan suunnittelumääräys: Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajan asutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Alueella sallitaan maaja metsätalous sekä vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Suunniteltaessa toimintojen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on pyydettävä pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Loviisan Valkon konsultointivyöhykkeen alueelle sallitaan taaja-asutuksen kehittäminen edellyttäen, että toimenpiteitä suunniteltaessa pyydetään lausunnot Itä- Uudenmaan pelastusviranomaiselta ja tarvittaessa turvatekniikan keskukselta (TU- KES). Suunnittelumääräys perustuu Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella 2007-selvitykseen.

2 OSAYLEISKAAVA Alueella on voimassa Emäsalon osayleiskaava, jonka Uudenmaan ympäristökeskus vahvisti 14.5.2001. Alueen korttelit on osayleiskaavassa merkitty lomaasuntoalueeksi (-9) ja erillispientalojen alueeksi (AO-9), maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä lähivirkistysalueeksi (VL-9). NTA-ASEMAKAAVA Alueella on voimassa 26.5.2004 vahvistettu ranta-asemakaava. Rantaasemakaavassa alueelle on sijoitettu golf-kenttä, loma-asuntoja ja omakotitontteja (olemassa olevat rakennukset). ALUEEN KUVAUS Alue sijaitsee Emäsalon luoteisosassa Kuggsundin salmeen rajoittuen. Rantaasemakaavan muutoksen kohteena oleva alue on nykyisin pääosin metsäinen alue, joka on korttelissa 13 ja sen läheisyydessä olevan VU 2-alueen ympäristössä täysikasvuista komeaa männikköä. Eslahden tilan entiset pellot on metsitetty kuuselle 80- luvun lopussa. Muu osa muutosalueesta on pääosin sankkaa kuusivaltaista metsää. Ranta-alueet ovat luonteeltaan matalia ja kivikkoisia. Korttelin 11 ja siihen läheisesti liittyvän VU-2-alueen kohdalla ranta on syvempi ja osin hietikkoinen. Ranta-asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on n. 89 ha. Rantaviivan pituus on n. 3 km, mikä on pääsaaren rantaa. Hankkeen taustaa Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet tiiviit saaristokylät. Kun tarkastellaan vallitsevaa ranta- ja saaristoalueiden kaavoituskäytäntöä tuntuu siltä, että tämä rakennusperintömme osa on lähes kokonaan unohdettu. Kaavoitus ranta-alueilla on usein lähes mekaanista rakennusoikeuden jakamista periaatteella x rakennusoikeutta per rantakilometri ja x metriä vapaata rantakilometriä. Moderni saaristokylä -projekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Saaristokyläprojektia on tarkoitus kokeilla Porvoossa Vessöössä entisten hiekkakuoppien alueilla. Alueelta löytyy osakokonaisuuksia, jonka maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Toinen kokeilukohde sijaitsee Onas-Pirttisaaren osayleiskaava-alueella, ja kolmas on Emäsalon pohjoisosassa. Suunnittelun tavoite Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venevajojen, saunojen ja varastorakennusten

3 avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venevajojen ja/tai uimavajojen avulla rantaa asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta-alueesta vapaaksi rakentamisesta. Lähtötiedot Aluetta ei ole aiemmin kaavoitettu. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Ympäristövaikutukset arvioidaan kaavamuutoksen yhteydessä. Seveso-kaavamääräykset Osalliset Maanomistaja Naapurimaanomistajat, liite Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Uudenmaan ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Turvatekniikan keskus Merenkulkulaitos Veneilyjärjestöt Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Itä-Uudenmaan aluepelastuslaitos Rakennusvalvonta Terveyskeskus, terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3. krs. Osallisille annetaan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä seuraavissa sanomalehdissä: Uusimaa, Vartti ja Borgåbladet. Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaisilta. Neuvottelut: Lakisääteiset viranomaisneuvottelut Uudenmaan ympäristökeskus Virallinen kuuleminen: (MRL 65, M 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3. krs. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä seuraavissa lehdissä: Uusimaa, Vartti ja Borgåbladet. Viralliset lausunnot: (M 28 ) Uudenmaan ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Ympäristönsuojelulautakunta Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen terveydensuojelu

4 Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta: (MRL 65 2) Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä: (MRL 67 ) Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Porvoon kaupungin verkkosivoilla www.porvoo.fi, sekä kirjallinen ilmoitus kaavamuutoksen hakijoille ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, sekä Uudenmaan ympäristökeskukselle. Kaavoitushankkeen aikataulu: Moderni saaristokylä -projektia on kehitetty Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla vuodesta 2005 lähtien. Asemakaavan laatimistyö on käynnistynyt vuoden 2007 lokakuussa. Viranomaisneuvottelut Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.1.2008 Ranta-asemakaavaluonnos on valmistunut Porvoon kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt ranta-asemakaavan muutosluonnoksessa esitetyt suunnittelun pääperiaatteet Ranta-asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville ja lausunnoille suunnitteluvaiheen kuulemista varten (MRL 62 ). Valmistelusta vastaa Porvoon kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto 11.6.2009 kaavoitusarkkitehti J.P. Pfeifer, arkkitehti, tekn.lis., SAFA puh. 040 547 4717, sähköposti Johan.Pfeifer@Porvoo.fi Ohjauksesta vastaa Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto

BORGÅ STAD 20.8.2009 Stadsplaneringen Krämaretorget B III vån. FIN-06100 Borgå 1 R60 EMSALÖ ESSVIK, ÄNDRING AV STNDDETALJPLAN PROGM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING ÄNDRING AV STNDDETALJPLAN Planeringsområdet omfattar stranddetaljplanen för Essvik, Emsalö, som stadsfullmäktige fastställde 26.5.2004. Ändringen av stranddetaljplanen gäller områdena väster om vägen till Emsalö. Ändringen av stranddetaljplanen gäller kvarteren 10-22 i den gällande strandplanen och väg-, rekreations-, jord- och skogsbruksområden i stranddetaljplanen. Ändringen av stranddetaljplanen gäller lägenheterna Rnr 3:10 och 2:35 samt en del av lägenheterna Rnr 1:22 och 3:4 i Emsalö by. ADRESS ELLER ANNAN BESKRIVNING AV LÄGET Området ligger ca 20 km sydväst om Borgå stad. Avståndet till Helsingfors är ca 50 km. I öster avgränsas området av vägen som leder från Borgå till Emsalö via Tolkis, i norr av Estviken och i väster av Gåsarvik. RIKSOMFATTANDE MÅL Området ligger inte i omedelbar närhet av kulturmiljöer av riksintresse. Väster om området finns Nestes oljeraffinaderi som är ett av de viktigaste objekten med tanke på energiförsörjningen i Finland. LANDSKAPSPLAN Landskapsplanen godkändes i landskapsfullmäktige i slutet av 2007. Landskapsplanen är för tillfället i miljöministeriet för att fastställas. I landskapsplanen ligger området inom konsulteringszonen i Sköldvik (sev1) i enlighet med Seveso-direktivet, vilket betydligt begränsar byggandet i området. Planeringsbestämmelsen i landskapsplanen: Inom konsulteringszonen tillåts inte nya tätorter och inte ändrande av fritidsboende till åretruntboende. På området tillåts jord- och skogsbruk samt kompletterande byggande i ringa grad enligt prövning från fall till fall. Då man planerar placerandet av verksamheter innanför zonen bör man begära utlåtande av räddningsväsendet och vid behov utlåtande av Säkerhetsteknikcentralen (TUKES). Inom området för konsulteringszonen i Valkom i Lovisa tillåts utvecklande av tätbebyggelse, förutsatt att man då man planerar åtgärder, begär utlåtande av räddningsmyndigheten i Östra Nyland och vid behov av Säkerhetsteknikcentralen (TUKES). Planeringsbestämmelsen grundar sig på en utredning från 2007, Beaktande av risken för storolyckor vid planeringen av markanvändningen i Sköldviks industriområde.

2 DELGENELPLAN För området gäller delgeneralplanen för Emsalö som godkändes av Nylands miljöcentral 14.5.2001. Kvarteren i området anvisas i delgeneralplanen som område för fritidsbostäder (-9), område för fristående småhus (AO-9), jord- och skogsbruksområde (M) samt område för närrekreation (VL-9). STNDDETALJPLAN För området gäller en stranddetaljplan som fastställdes 26.5.2004. I stranddetaljplanen har man i området placerat en golfbana, fritidsbostäder och egnahemstomter (befintliga byggnader). BESKRIVNING AV OMRÅDET Området ligger i nordvästra delen av Emsalö och gränsar till Kuggsund. Det område som planändringen gäller är numera till största delen ett skogsområde, som i kvarteret 13 och i omgivningen kring VU-2-området i närheten består av fullvuxna ståtliga tallar. De tidigare åkrarna på lägenheten Eslahti har planterats med granar i slutet av 1980-talet. Resten av planändringsområdet består huvudsakligen av tät grandominerad skog. Strandområdena är grunda och steniga. Vid kvarteret 11 och det närliggande VU-2- området är stranden djupare och delvis sandig. Den totala arealen för det område som ändringen av stranddetaljplanen gäller är ca 89 ha. Strandlinjen är ca 3 km lång och finns på huvudön. Bakgrund till projektet Täta, arkitektoniskt harmoniska skärgårdsbyar vid stranden är en väsentlig del av byggtraditionen i Finlands skärgård. Då man granskar gällande planläggningspraxis för strand- och skärgårdsområdena, får man en känsla av att denna del av vår byggtradition är nästan helt bortglömd. Planläggningen av strandområdena är ofta en mekanisk fördelning av byggrätt enligt principen x byggrätt per strandkilometer och x meter obebyggd strandlinje. Projektet Modern skärgårdsby grundar sig på tanken att man som alternativ till gällande praxis för planläggning av stränder utvecklar en praxis som baserar sig på byggtraditionen i skärgården. Grundtanken är att man i skärgården kan bygga täta, moderna skärgårdsbyar som sträcker sig ända till stranden enligt den traditionella modellen. Med hjälp av båthus, bastubyggnader och lagerbyggnader kan man även i en tätbebyggd bymiljö åstadkomma skyddade tomter. Byggsättet måste självklart styras noggrannare än för tillfället för att byns utseende och påverkan i skärgårdslandskapet ska vara harmonisk och vacker. Som kompensation för det täta byggandet bör markägarna få mera byggrätt och fler tomter. På det sättet skulle det finnas även fler enhetliga, stora obebyggda områden i skärgården. Avsikten är att prova projektet i områdena kring de förra sandtäkterna på Vessö i Borgå. I området finns markägare som ställer sig positivt till projektet. Projektet ska provas även inom Onas-Pörtö delgeneralplaneområde och på norra Emsalö. Målet för planeringen Målet för planeringen är att i området utveckla moderna skärdgårdsbyar med harmonisk arkitektur, vilka fortsätter den byggtradition som är typisk för skärgårdsområdet.

3 Byggandet är relativt tätt men med hjälp av båthus, bastubyggnader och lagerbyggnader åstadkommer man skyddade tomter. Byggandet sträcker sig med båthus och/eller badhus ända till stranden så att bebyggda och fria strandområden urskiljer sig tydligt. Samtidigt förblir en stor del av stranden i planeringsområdet fri från bebyggelse. Utgångsuppgifter Området har inte tidigare planlagts. De centrala konsekvenserna av planläggningen Miljökonsekvenserna bedöms i samband med planändringen. Seveso-planbestämmelser Intressenter Markägaren Ägarna till grannområden, bilaga Myndigheter och andra parter som hörs under planläggningen: Nylands miljöcentral Östra Nylands förbund Säkerhetsteknikcentralen Sjöfartsverket Båtorganisationer Följande enheter inom Borgå stad: Räddningsverket i Östra Nyland Byggnadstillsynen Hälsovårdscentralen, hälsoskyddet Miljövården Nämnder: Planläggnings- och byggnadsnämnden Miljövårdsnämnden Ordnande av deltagande och växelverkan: Hörande i planeringsskedet: (MarkByggL 62 ) Planutkastet och det övriga planeringsmaterialet hålls framlagt på stadsplaneringsavdelningen, Krämaretorget B, 3 vån. Intressenterna har möjlighet att framföra skriftliga åsikter. Staden meddelar per brev markägarna/-innehavarna i planområdet och markägare/- innehavare som är grannar till planområdet att planutkastet är framlagt. Dessutom kungörs detta på stadens officiella anslagstavla och i tidningarna Uusimaa, Vartti och Borgåbladet. Preliminära utlåtanden s.k. remissbehandling: Kommentarer/preliminära utlåtanden av myndigheter. Samråd: Lagstadgade myndighetssamråd Nylands miljöcentral Offentligt hörande: (MarkByggL 65, MarkByggF 27 ) Planförslaget och de övriga planhandlingarna hålls offentligt framlagda på stadsplaneringsavdelningen, Krämaretorget B, 3 vån. Intressenterna har möjlighet att framföra skriftliga anmärkningar. Staden meddelar per brev markägarna/-innehavarna i planområdet och markägare/- innehavare som är grannar till planområdet att planförslaget är framlagt. Dessutom kungörs detta på stadens officiella anslagstavla och i tidningarna Uusimaa, Vartti och Borgåbladet. Officiella utlåtanden: (MarkByggF 28 ) Nylands miljöcentral

Östra Nylands förbund Miljövårdsnämnden Tekniska nämnden Hälsoskyddet vid hälsovårdscentralen 4 Motiverat ställningstagande med anledning av anmärkning: (MarkByggL 65 2) De som gjort en anmärkning och som skriftligt har begärt det underrättas om kommunens motiverade ställningstagande till anmärkningen. Meddelande om godkännande av planen: (MarkByggL 67 ) Kungörelse på stadens officiella anslagstavla och på stadens webbsida. Skriftligt meddelande till dem som ansökt om planändringen och till dem som skriftligt har begärt det, samt till Nylands miljöcentral. Tidsplan för planläggningsprojektet: Projektet Modern skärgårdsby har utvecklats vid stadsplaneringsavdelningen i Borgå sedan 2005. Utarbetandet av detaljplanen inleddes i oktober 2007. Myndighetssamråden ordnas: Första hölls 9.1.2008 Utkastet till stranddetaljplan blev klart De huvudsakliga principerna för planeringen, vilka presenterades i utkastet till ändring av stranddetaljplan, godkändes av planläggnings- och byggnadsnämnden i Borgå Utkastet till ändring av stranddetaljplan hålls framlagt och man begär utlåtanden, hörande i planeringsskedet (MarkByggL 62 ). För beredningen ansvarar Borgå stad, stadsplaneringsavdelningen, 11.6.2009 planläggningsarkitekt J.P. Pfeifer, arkitekt, tekn.lic., SAFA tfn 040-547 4717, e-post Johan.Pfeifer@Porvoo.fi Arbetet styrs av Stadsplaneringsavdelningen i Borgå stad