Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s. 20 23 Tere tulemast men nu börjar remontten! Passagerarmängderna Voma & Käyttö 7 8/2015 1 Tallnnhamnen enorma
Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 STTK:n puheenjohtaja Antt Palola: Jätä hattuun työajan pdentämskeskustelussa... 4 Teollsuuden Palkansaajat: Irtsanomssuoja nostettava Ruotsn ja Saksan tasolle... 4 Sähkön käyttö nous kesäkuussa ja kulutus ol yl edellsvuoden tasoa... 5 Sähkön käyttö lask toukokuussa ja kulutus ol alle edellsvuoden tasoa... 6 Suomen ABB:n aurnkosähköteknkkaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan... 7 Uuden keskusjärjestön projektpäällkkö Juha Hekkala: Pävtetään ay-lke 2020-luvulle... 8 Pohjosmaat edelläkävjötä synteettsten öljyjen käytössä... 9 Energapaalut tuottavat kestävää, kustannustehokasta lähenergaa...10 Fortum kehttää uutta bopolttoanetta hevosen kuvkelannasta ja lantahuoltopalvelua tallelle...10 Uus metaanreaktor tuottaa ympärstöystävällstä energaa ja hlltsee lmastonmuutosta...11 New Wärtslä 31 engne acheves Gunness World Records ttle...12 Ptkät työajat alentavat työpakan tuottavuutta...13 Maatalous pulassa päästövähennys tavotteden kanssa...14 Aurnkolämpö maalämpöpumpun rnnalla on kannattava ja ekolognen hybrdratkasu...15 Hyväkuntonen merenkulkja jaksaa tukassakn pakassa...16 Vnden tll heders: Rotorsegel med gott resultat!...18 Tuul kunnaan: Rotorpurjeesta hyvät tulokset!...18 Våga ge lllfngret?...19 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät...20 Tere tulemast men nu börjar remontten! Passagerarmängderna Tallnnhamnen enorma...22 Alstom modernso Ran vesvomalatosta Latvassa yl sadalla mljoonalla eurolla...24 Nestemäset bopolttoaneet vahvast esllä halltusohjelmassa...24 KPA Uncon tomttaa höyrykattlalatoksen Laht Energa Oy:lle...25 Wärtslä launches four new fuel effcent Contaner Feeder Vessel desgns at Nor-Shppng...27 Ammatthakemsto...28 Yrtys hyötyy alkonemestarn koulutuksesta: tehot nousevat, tulos paranee ja työntekjät ovat tyytyväsä...32 Jäsenpalsta...32 Jäsenyhdstykset...34 Mexkon matkat...39 Lastenkodnkuja 1 00180 Helsnk puh. (09) 5860 4815 faks (09) 6948 798 emal etunm.sukunm@konepaallystoltto.f Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) 5860 4810 gsm 050 3310 180 Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) 5860 4815 faks (09) 6948 798 emal gunne.andersson@konepaallystoltto.f Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) 8701 968 gsm 040 7364 670 emal lmo@os-meda.f Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, 02330 Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto 12.01.15 10.02.15 2 Lavateknkka 16.02.15 17.03.15 3 Turbn ja kattlalatos 23.03.15 21.04.15 4 Sähkö ja automaato 20.04.15 19.05.15 5-6 Lava-automaato 18.05.15 16.06.15 7-8 Opskelutomnta 10.08.15 08.09.15 9 Energan tuotanto 14.09.15 13.10.15 10 Ves- ja ympärstöteknkka 19.10.15 17.11.15 11-12 Lavojen konestot 16.11.15 15.12.15 Kansen kuvat: Lef Wkström lyckades den andra gången heller, med Spläs samhällsfördrag. Hur skulle projektet lyckas, när arbetsgvaren får på slverbrcka Inte allt, medan arbetstagarna och alla övrga skall betala hela kalaset. Hotandet om nedskärnngar från första början bådar nte gott och den ensdga framförngen av hela fördraget. Varför överenskomma om svåra frågor mnst ett år förtd, när verklgheten förändras hela tden. Regerngens lnje tycks vara, att straffa barn, unga, studeranden, arbetslösa, pensonärer och övrga svaga grupper samhället, men kaptalet och storägarna får en annan behandlng. Trolgen blr det ännu en tredje omgång av försöken tll samhällsfördrag nnan nuvarande avtalen upphör. Spläs försök tll avtal har vart dktat och nte avtalanden och nu borde det bl ändrng sättet. Påståenden om en hög kostnadsnvå landet är nte hela sannngen, när närngslvet gör fel saker och under en dålg lednng samt kompetensen på försäljnngssdan är skral. Företagen har utan motprestatoner fått över två mljarder, va slopade FPA-avgfter och sänkt samfundsskatt, men allt har gått tll akteägarna och lednngens optoner. Det är ngen måtta på grgheten hos företagslednng och storägare. De fnska företagsledarna är dålga på att leda och synnerhet på marknadsförng. Företagen borde ta exempel av Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget E tonenkaan yrtys tuonut tulosta, kun Juha Splä torstana 20 elokuuta totes, että hänen toveensa e toteudu yhteskuntasopmuksen osalta. Mten vokaan onnstua, kun työnantajalla e ollut mtään melenkntoa akaansaada mtään, kun kolmen S:n halltus ol jo luvannut kaken työnantajlle. Uhkalu jo alkujaan ol kästtämätöntä, kun työntekjötä pyrtään nujertamaan joka osa-alueella. Mks ptää tosta vuotta etukäteen sopa asosta mtä e tedetä ja stoutua olettamuksn? Maan halltus kurttaa lapsa, nuora, opskeljota, työttömä, eläkeläsä ja mona muta hekompa ryhmä, mutta pääomat jätetään rauhaan ja suuromstajat. Ilmesest Splä herättelee jotan velä ja vmestään vuoden kuluttua kun TYKA sopmukset ovat päättymässä. Tapa jolla Splä on pyrknyt löytämään jotan yhtestyötä, on ollut sanelua ekä sopmsta, ja nyt tuls muuttaa suuntaa. Vätteet kovasta kustannustasosta ontuu, ja ongelma on lähnnä elnkenorakentessa ja kyvyttömyydestä markknoda tuotteta ja palveluta. Yrtykslle on annettu lmasta rahaa jo par mljarda, Kelamaksujen ja yhtesöverolekkausten kautta, ja suurn osa stä on osnkona ja bonuksna maksettu ulos. Mtään rajaa e ole yrtysjohtajen ja suuromstajen ahneudessa. Suomalaset yrtysjohtajat ovat huonoja johtamaan ja myymään, ja kannattas ottaa oppa Ruotssta ja Saksasta nältä osn. Jos johdossa ols osaamsta, nn markknolla kyllä löytys tlaa. Koulutuksesta lekkaamalla mennään väärään suuntaan, kun ptäs saada uutta kehtettyä ekä lekata. Koulutuksen laatu alkaa jo nykysn olla kyseenalanen ja kun lähopetusta AMK:ssa on vajaa 10 tunta vkossa, nn e voda puhua laadukkaasta opetuksesta. n Sverge och Tyskland, på företagslednng och marknads förng. Om lednngen kan stt jobb, så fnns det jobb även för andra. Utöver allt annat otyg som den nuvarande regerngen httat på så är nedskärnngar utbldnngen det sämsta alternatvet. V borde stället satsa på utbldnng och kunskap och nte skära. Nu ges det knappt 10 tmmar närundervsnng veckan på yrkeshögskolenvå, det är rena katastrofen denna utvecklng, och det är omöjlgt att tala om kvalté med denna undervsnng. n 2 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 3
STTK:N PUHEENJOHTAJA ANTTI PALOLA: JÄITÄ HATTUUN työajan pdentämskeskustelussa STTK:n puheenjohtaja Antt Palola toppuuttelee yhteskuntasopmuksen ympärllä käytävää keskustelua työakojen pdentämsestä. Nn kauan kun mustan, on vätetty, että Suomea uhkaa työvomapula. Stä e ole edes näköprssä, mutta sen sjaan mellä on jo nytpula työstä ja työpakosta ekä muutosta ole näkyvssä. Työajan pdentämnen merktss palkkojen lekkaamsta ja lsäs vältöntä työttömyyttä. STTK korostaa, että yhteskuntasopmuksen on oltava tasapanonen ja kohtuullnen ratkasu, jossa myös työnantajen on kannettava oma osansa vastuusta. Kansanvälsen työjärjestö ILO:n tuoreessa raportssa todetaan, että koko maalmassa enää neljänneksellä työssäkäyvstä on tostaseks vomassa oleva työsopmus. Mkään tulevasuuden ennuste Suomessa ta maalmalla e vttaa shen, että työn määrä jatkossa lsääntys. Tulevasuuden työ slppuuntuu erlasks pätkks ja tomeentulo muodostuu monella TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT: Irtsanomssuoja nostettava Ruotsn ja Saksan tasolle Kevätkokoukseen Krkkonummelle kokoontunut Teollsuuden Palkansaajat (TP) ptää halltuksen asettamaa tavotetta tuottavuuden nostamsesta vdellä prosentlla okeana Suomen klpalukyvyn vahvstamseks. Kenot tavotteen saavuttamseks ovat kutenkn pahast hukassa. Yhtälö on järjetön. Halltus on päättänyt lekata osaamstalouden perustesta kovalla kädellä. Puhutaan täyden vkkotyöajan pdentämsestä, vakka tämän tuottavuushyödyt ovat hyvn kyseenalasa. Samalla työttömyysluvut ovat plvssä ja vajaatyöllstettyjä runsaast. E Suomen uutta menestystarnaa nän rakenneta, TP:n puheenjohtaja Jorma Malnen sanoo. Edellytykset tuottavuuden nostamseks syntyvät nnovaatoden, nvestonten sekä hyvnvovan, motvotuneen ja osaavan henklöstön kautta. TP korostaa, että tuottavuus vaat noustakseen henklöstön kokeman epävarmuuden vähentämstä. Palkansaajen työsuhdeturvaan onkn tehtävä lsäpanostuksa. Lsäks TP on pettynyt halltuksen vaatmattomaan tahtotlaan harmaan talouden torjumseks ja kansanvälsen veronkerron ktkemseks. Tosenlanen lähestymnen ols vahvstanut veropohjaa ja antanut edellytykset luopua myös jostan kaavallusta lekkaukssta. Lsätetoja: STTK.n puheenjohtaja Antt Palola puh. 040 509 6030 hmsellä useasta erlasesta työpalasta. Automaato, dgtalsaato ja robott edstävät luovaa tuhoa, jossa työpakkoja katoaa enemmän kun uusa syntyy. Tostaseks vomassaoleva, kokoakanen työ muodostuu yhä harvemman herkuks. Tähän kuvaan e sov ajatus työakojen pdentämsestä. Työajan pdentämsen sjaan Palola ehdottaa työn jakamsta nykystä tasasemmn. Myös olemassa oleva, monpuolsa työakamalleja, työakapankka ja etätyömahdollsuutta on osattava hyödyntää paremmn. Palkansaajen on nykystä enemmän votava vakuttaa omn työakohnsa. Se edstää työhyvnvonta, tuottavuutta sekä työn ja ykstyselämän yhteensovttamsta. Työ e enää tapahdu automaattsest tehtaassa ta tomstossa maanantasta perjantahn kello 7 16 välsenä akana. Maalma on auk vuorokauden ympär ja työakojen on sopeuduttava uuteen rytmn. Työakoja vodaan tasapanosest joustavottaa jo nyt olemassa oleven sopmusten puttessa. n Ykspuolsta sanelua mahdoton hyväksyä TP:n mukaan halltuksen ykspuolsta sanelua on mahdoton hyväksyä. Se mustuttaa uusa halltuspuolueta, että ne ovat tostuvast vakuuttaneet stoutuvansa atoon yhtestyöhön palkansaajalkkeen kanssa ja kolmkantaseen valmsteluun. Halltuksen tuore ohjelma antaa kutenkn odottaa, että usessa kysymyksssä tämä lupaus aotaan pettää. Päämnster Juha Splän on mustettava, että hän on saanut kansalta valtakrjan konsensusta korostaen, rkk repmsen sjaan. Nyt on näyttöjen aka, Malnen korostaa. Ssällön perusteella näyttää sltä, että elnkenoelämä on nähn kysymyksn päässyt jo vakuttamaan. Mten palkansaajen asemaa koskevsta krjaukssta aotaan käydä adot neuvottelut myös medän kanssamme? Elnkenopoltkan kapea-alasuus okastava Halltuksen päätös panostaa laajalt botalouteen ja dgtalsaatoon on TP:n mukaan kannatettava. Valttu elnkenopolttnen lähestymstapa on kutenkn avan lan kapea-alanen ja stä puuttuu strategnen lähestymnen teollsuuden uudstamseks ja vahvstamseks. Myös muut tomalat tarvtsevat halltuksen huomon. Vaadmme halltusta korjaamaan tlanteen tasapanottamalla tomntalnjaansa. Shen avautuu luonteva mahdollsuus alkukesän akana muodostettavan kasvupaketn strategsten kärkhankkeden kautta sekä myöhemmn muotoltavassa tomenpdeohjelmassa, Malnen toteaa. n Sähkön käyttö nous kesäkuussa ja kulutus ol yl edellsvuoden tasoa TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS NOUSI VUODENTAKAISESTA TASOSTA KESÄKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka nyt kulutus nytkäht ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus nous kesäkuussa 1,8 %. Muu kulutus nous ja ol 2,3 % suuremp kun vme vuonna kesäkuussa. kesäkuussa sääkorjausta e okeastaan ollut, vaan lämpötla ol normaal. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on pääosn vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus kesäkuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto 1.038 17,8-4,9 (CHP) Ydnvoma 1.855 31,8 3,9 Vesvoma 1.706 29,3 33,1 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym. 191 3,3-29,6 Tuulvoma 158 2,7 202,4 Nettotuont 883 15,1-29,0 Sähkön kokonaskulutus 8.831 100,0 1,8 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos 5.830 3,7 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, henäkuu 2014 kesäkuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto 21.636 26,1-4,5 (CHP) Ydnvoma 22.120 26,7-2,4 Vesvoma 13.913 16,8 8,2 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym. 5.897 7,1-11,5 Tuulvoma 1.697 2,0 73,8 Nettotuont 17.610 21,2 0,6 Sähkön kokonaskulutus 82.873 100,0-0,6 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos 84.838-0,4 4 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 5
Sähkön käyttö lask toukokuussa ja kulutus ol alle edellsvuoden tasoa TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI SELVÄSSÄ LASKUSSA EDELLEEN TOUKOKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka välllä on tullut levä muutos ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus lask toukokuussa 2,0 %. Muu kulutus nous ja ol 1,1 % suuremp kun vme vuonna toukokuussa. Toukokuussa sääkorjausta e okeastaan ollut, vaan lämpötla ol lähes normaal. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus toukokuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto 1.451 23,2-7,4 (CHP) Ydnvoma 1.505 24,0-9,0 Vesvoma 1.789 28,6 28,4 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym. 279 4,5-43,8 Tuulvoma 166 2,6 113,8 Nettotuont 1.074 17,2-11,0 Sähkön kokonaskulutus 6.263 100,0-2,0 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos 6.281-2,0 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, kesäkuu 2014 toukokuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto 21.687 26,2-4,0 (CHP) Ydnvoma 22.051 26,2-2,3 Vesvoma 13.489 16,3 7,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym. 5.979 7,2-12,6 Tuulvoma 1.592 1,9 65,7 Nettotuont 17.971 21,7 1,7 Sähkön kokonaskulutus 82.768 100,0-0,5 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos 84.629-0,6 Suomen ABB:n aurnkosähköteknkkaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan Suomen ABB tomttaa megawatn aurnkosähköaseman rakentella olevaan Kvkon aurnkovomalaan Helsnkn. Suomessa kehtettyyn taajuusmuuttajateknkkaan pohjautuva ratkasu muuntaa aurnkopaneelessa syntyvän tasasähkön verkkoon soveltuvaks vahtosähköks. ABB tomttaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan Helsngn Kvkkoon megawatn aurnkosähköaseman (MWS, Megawatt Staton). Asema on osa järjestelmätomttaja GreenEnergy Fnlandn lähes 3.000 aurnkopaneeln vomalaa, joka valmstuessaan tulee tuottamaan non 800 megawatttunta sähköä. Määrä vastaa non 400 kerrostalokakson vuoskulutusta. ABB:n korkean teknologan aurnkosähköasema muuntaa aurnkopaneelen tuottaman tasasähkön suoraan keskjännteverkkoon soveltuvaks vahtosähköks. Integrotu konttratkasu ssältää 20 klovoltn keskjänntemuuntajan, keskjänntekojeet sekä megawatn nverttert. Invertterteknkka pohjaa Suomen ABB:llä kehtettyyn ja teollsuuden vuoskymmenä hyödyntämään taajuusmuuttajateknologaan. Valtsmme päämehemme ABB:n laadukkaan ja kompaktn MWS-konseptn sen teollsuudessa testatun teknologan ja luotettavuuden sekä korkean hyötysuhteen ja valvontarajapntojen monpuolsuuden taka. Lsäks konsept on nopea ja helppo käyttöönottaa, ABB:n Ptäjänmäen taajuusmuuttajatehtaan katolla sjatseva aurnkosähkövomalavhttn käyttöön kesäkuussa 2010. Green Energy Fnland Oy:n tomtusjohtaja Mko Huomo kertoo. Aurnkovoma on lähestymässä verkkoparteetta. Maalmalla sähköä on pakon jo tuotettu kulutuspkken akaan aurnkovomalla samaan hntaan ta edullsemmn kun perntesllä vomantuotannon muodolla lman syöttötarffeja. EU:n energaskenaaron mukaan vuonna 2050 jopa 40 60 prosentta energasta tuotetaan uusutuvlla energalähtellä. ABB panostaa vahvast aurnkoteknologan kehttämseen ja uusen ratkasujen luomseen asakkallemme. Kvkkoon tomtettava ntegrotu konttratkasu on nopea ja helppo käyttöönottaa, markknontjohtaja Jyrk Leppänen ABB:ltä sanoo. ABB on maalman johtava tomttaja aurnkovomantuotantoon. Yhtö on tomttanut Suomessa kehtettyä aurnkosähköteknkkaa non 3.000 MW muun muassa 15 megawatn aurnkosähkövomalaan Maurtukselle ja Latnalasen Amerkan suurmpaan aurnkovomaprojektn Hondurasn. Kvkon aurnkovomala rakennetaan hhtohalln katolle. Vomalan omstaa Helen, joka myy vomalan aurnkopaneelt nmkkopaneelena. Vomantuotanto Kvkossa käynnstyy arvolta syksyllä 2015. ABB on johtava sähkövoma- ja automaatoteknologayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollsuus- ja energayhtöasakkaden sekä lkenne- ja nfrastruktuuralojen asakkaden klpalukykyä ympärstömyöntesest. ABB työllstää 100 maassa non 140.000 henklöä, josta Suomessa non 5.200. n Lsätetoja: ABB Oy Jyrk Leppänen puh. 050 33 23022 jyrk.leppanen@f.abb.com 6 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 7
Vme vuoden marraskuussa 22 ammattlton puheenjohtajat esttvät nykysten keskusjärjestöjen ja ammattlttojen yhtestyön tvstämstä. Stä läht lkkeelle selvtystyö uuden keskusjärjestön perustamseks. Nyt hankkeessa on mukana 49 ammattlttoa er keskusjärjestöstä ja juna kulkee eteenpän. Tavotteena on, että uus keskusjärjestö alottas tomntansa vuoden 2017 alusta. Projektpäällköks valttu yhteskuntateteden tohtor Juha Hekkala on tuttu mes usessa järjestössä, ertysest urhelu- ja mussa kansalasjärjestössä. Ntä kehttäessään hän on törmännyt samohn asohn, jotka tulevat vastaan myös ay-lkkeessä. Suomalasella yhdstystomnnalla on kunnakas hstora, yhdstyksä on perustettu yl 200.000. Kokouksn osallstumnen on kansanpernnettä, johon nuoret sukupolvet evät enää tavu. Sen rnnalle on tullut verkostomasta tomntaa, jossa haetaan epämuodollsest yhtesä näkemyksä ja aletaan toma. Hänen mukaansa uuden keskusjärjestön perustamnen läht lkkeelle, koska järjestöllä on huol stä, mten esmerkks nuoret ja maahanmuuttajat saadaan mukaan. Tonen ajatus on saada yhtesellä äänellä vahvempaa vakuttamsta. Tomntamallt 2020-luvulle Uuden keskusjärjestön perustamnen e ole Hekkalan mukaan saneeraushanke, vaan tavotteena on saada nykysllä resurssella enemmän akaan. Tämä e ole myöskään koneston vlaamsta, vaan haetaan uutta alkua tekemseen. Nyt ollaan pävttämässä ay-lkettä 2020-luvulle. Se lähtee lkkeelle uuden keskusjärjestön perustamsesta ja sen tomntakulttuursta. Lttojen asemaan e puututa, mutta totta ka tässä näytetään esmerkkä. Tomntakulttuurn muuttamsessa tärkentä on nähdä työelämän muutos ja nuorten sukupolven erlanen tapa toma. Tämä onkn Hekkalan melahe, jota hän on tutknut ja käynyt saarnaamassa erlasssa järjestössä. Kakssa keskustelussa tulee esn nuorten erlaset tavat toma. Omaehtosuus, tse tekemnen, räätälönt. Kun uudet sukupolvet tulevat työpakolle, hellä e ole samanlasta kästystä työstä kun vanhemmlla. Hellä on oma ajatuksa ja deota, mten asat vos tehdä tosn ja he kertovat sen. Nuoret sanovat tse, koska srtyvät kolmpäväseen työvkkoon ta pdemmälle lomalle. He ovat tottuneet kulutusyhteskunnassa shen, että hellä on okeuksa, ja koulu opettaa Tekst: Pekka Kapanen, Unonmeda UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JUHA HEIKKALA: PÄIVITETÄÄN AY-LIIKE 2020-LUVULLE Keskusjärjestön tavotteena on saada yhtesellä äänellä lsää vomaa vakuttamseen. Nuora ja maahanmuuttaja lähestytään tomntakulttuura uudstamalla. Uus alku, uus bränd Juha Hekkalan melestä ammattyhdstyslke tekee paljon hyvä asota. Ihmset ptäs van saada laajemmn tuntemaan, että he ovat mukana jossan suuremmassa. Haluamme ta emme, elämme huomo- ja merktystaloudessa. Sllon melkuvlla ja brändllä on suur merktys snä, mllasen vastaanoton ay-lke saa kansalasten keskuudessa. Eräs ratkaseva kysymys on, mten hyvn ay-lke tuntee jäsenensä. Hekkala mustuttaa, että monet yrtykset tetävät jo lähes reaalajassa, mten hedän asakkaansa käyttäytyvät, ja mten hetä ptää palvella. Olemme srtymässä perntesestä suomalasesta järjestelmästä shen, että asakas ta jäsen on kunngas. Ne järjestöt, jotka onnstuvat tässä muutoksessa, ovat tulevasuuden vottaja. tseohjautuvuuteen. Tetyst se näkyy myös työpakolla ja järjestössä. Hekkalan mukaan uuden keskusjärjestön rool on olla ennakova asantuntja ja auttaa lttoja näden muutosten tunnstamsessa ja uusen tomntamallen luomsessa. Yhdellä äänellä lsää panoarvoa Uuden keskusjärjestön tavotteena on lsätä ammattyhdstyslkkeen panoarvoa ja vakutusvaltaa. Se haluaa olla vahva vakuttaja ja sopja. Kun tässä yhteydessä puhutaan työnjaosta uuden keskusjärjestön ja sen jäsenlttojen välllä, lkutaan herkällä alueella. Peraate on, että e puututa lttojen asemaan nden omassa ammatllsessa edunvalvonnassa. Mutta tulevan syksyn akana etstään ntä asota, jossa panoarvoa vodaan lsätä puhumalla yhtesellä äänellä. Onhan se myös EK:n vastavoma, taho joka vo puhua palkansaajen ja tsensä työllstäjen nmssä. Muutenkn uuden keskusjärjestön rool täsmentyy erlasssa työryhmssä syksyn akana. Hekkalan mukaan se tulee keskttymään valkotuhn sohn yhteskunnallsn asohn ja nstä sopmseen. Vme kädessä homman dea on, että ammattyhdstyslkkeen tomnta vakuttaa kakken palkansaajen ja yksnyrttäjen elämään nn, että he vovat hyvn työssään ja elämässään, tvstää Hekkala. n Pohjosmaat edelläkävjötä synteettsten öljyjen käytössä Synteettnen voteluöljy on mneraalöljyyn verrattuna jopa neljä kertaa kallmpaa. Tästä huolmatta Pohjosmassa käytetään enten synteettsä voteluöljyjä koko maalmassa. Taustalla on halu panostaa teknologaan, ympärstönsuojeluun ja ptkän akaväln talouteen. Juha Hekkala Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvtyshankkeen projektpäällkkö on 53-vuotas yhteskuntateteden tohtor. Hekkala on urallaan tomnut tutkjana, vrkamehenä sekä järjestöjen asantuntjatehtävssä. Hänellä on kokemusta useden järjestöjen kehttämshankkesta. Hekkala tom valmsteljana, kun kolme valtakunnallsta urhelujärjestöä (SLU, Nuor Suom ja Kuntolkuntaltto) perustvat uuden urhelu- ja lkuntajärjestön Valon ja lopettvat oman tomntansa. Hekkalan kteytys järjestöjen haasteesta: Stoutumsen hakalusta on srryttävä läpvrtauksen halltsemseen. Mneraalöljy on edelleen maalman käytetyn moottoren voteluane. Shelln voteluanedetuotteden jakeljayhtö Unvarn mukaan neljä vdestä ltrasta autojen, lavojen, rakennus- ja työkoneden moottoressa käytettävstä öljystä on edelleen mneraalöljyä. Synteettsten voteluöljyjen suoso Pohjosmassa on maalman suurna ja kysyntä on kasvanut edelleen. Vuoden 2015 ensmmäsellä neljänneksellä käytettn 46 prosentta enemmän synteettsä voteluöljyjä kun edellsen vuoden vastaavana ajanjaksona. Pohjosmassa käytetään enten synteettsä öljyjä koko maalmassa, ja käytön kasvu on myös ollut suurnta. Suom ja muut Pohjosmaat ovat knnostuneta synteettsstä voteluöljystä maanteteellsstä, teknologssta ja taloudellssta systä. Suurn osa Suomessa käytettävästä teknkasta vaat ptkälle kehtettyjä öljytuotteta. Suomen lmastolle tyypllset suuret lämpötlanvahtelut vaatvat paljon moottoröljyltä, sanoo Jukka Hasunen, Suomen Unvarn myyntpäällkkö. Polttoaneen kulutus ja ympärstö Lsätetoja: Unvar Oy Jukka Hasunen +358 (0)9 3508 6561 jukka.hasunen@unvar.com Pohjosmassa peräänkuulutetaan hatallsten päästöjen vähentämstä, sllä Pohjosmaden osuus päästöstä on suuremp kun monssa mussa massa. Edstyneempen moottoröljyjen käyttö vähentää polttoaneen kulutusta uudemmssa konessa, mkä on yks syy synteettsten voteluöljyjen suoson kasvulle. Suomessa yrtykset ovat valmta maksamaan synteettsstä öljytuottesta, stäkn huolmatta että nden hnta vo olla jopa nelnkertanen mneraalöljyhn verrattuna. Yrtykset valtsevat synteettsen öljyn ptkäkestosuuden ja ympärstöystävällsyyden vuoks. Ptkäkestosna ne vähentävät huoltotarvetta ja laskevat käyttökustannuksa, Hasunen sanoo. Kehttyvät taloudet jäljessä Itä-Euroopassa ja kolmannen maalman massa täyssynteettsten voteluöljyjen käyttö on edelleen vähästä. Esmerkks Braslassa, Venäjällä ja Knassa usemmlle yrtykslle loogsn ratkasu on käyttää mahdollsmman halpoja voteluöljyjä. Tähän on usen syynä tukka budjett sekä se, ette vahtoehdosta tedetä tarpeeks. Koneden huoltoa e myöskään ana aseteta etusjalle. Odotettavssa on kutenkn, että synteettsten öljyjen käyttö lsääntyy myös mussa massa, kertoo Unvarn Pohjosmaden vastaava teknkko Chrstopher Hansen. n AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt * aputyöt PL14, 00501 Helsnk 0400-700 080, 09-8516 3860, fax 09-851 2009 jarmo.konen@eptkonen.net.f, www.eptkonen.f 8 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 9
Energapaalut tuottavat kestävää, kustannustehokasta lähenergaa Uponor ja SSAB ovat tuoneet markknolle uusutuvaa lähenergaa hyödyntävän ratkasun, joka vastaa uudsrakentamsen kasvavn energa- ja kustannustehokkuusvaatmuksn: energapaalut. Maaperään lyötävät ta porattavat teräksset energapaalut antavat rakennukselle sekä vakaan perustuksen että suuren osan käyttöenergasta. Lämmtyksessä hyödynnetään maahan varastotunutta energaa, vlennyksessä puolestaan maaperän matalaa lämpötlaa. Energapaalujärjestelmä sop kerrostalohn, tomstorakennuksn ja teollsuushallehn, jossa käytetään perustamstapana paalutusta. Käyttökelposuus ertyyppslle rakennukslle on selvtetty analyysellä, testkentlle asennetulla koepaalulla ja smulonnlla. Hyödyntämseen sopvat parhaten matalalämpötlaan perustuvat lämmönjakotavat, jota ovat esmerkks lattalämmtys ja -vlennys. Energapaaluja vodaan käyttää myös aluerakentamsessa. Kannattava nvestont Energapaalut tomvat perntesen maalämmön tavon lämpöenergan lähteenä ja tuovat säästöjä kntestön käyttökustannuksn. Säästöt syntyvät ptkällä tähtämellä: perntesn lämmtys- ja vlennysratkasuhn verrattuna nvestont maksaa tsensä takasn parhammllaan 5 8 vuodessa, ja paalut kestävät oken asennettuna läp rakennuksen elnkaaren. Lsäks laadukas lämmönsäätelyjärjestelmä nostaa kntestön arvoa ja ympärstötehokkuus vuokrausastetta. Energapaalujen hyödyt Kustannus-, ympärstö- ja elnkaartehokkuus Hyödyntää uusutuvaa, pakallsta energaa Penentää rakennuksen hldoksdpäästöjä Vodaan käyttää usean rnnakkasen energalähteen kanssa E huoltokustannuksa, kestää läp rakennuksen elnkaaren Tulevasuuden ratkasu! Uponorn ja SSAB:n keht- Lsätetoja: Uponor Suom Oy Applcaton Development Manager Sam Tjurn puh. 020 129 2327 sam.tjurn@uponor.com tämää energapaalujärjestelmää on jo hyödynnetty usessa uudskohtessa, ja lsää on rakentella. n Fortum kehttää uutta bopolttoanetta hevosen kuvkelannasta ja lantahuoltopalvelua tallelle FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 11.6.2015. Fortum kehttää hevosen kuvkelannasta energantuotantoon sopvaa bopolttoanetta sekä samalla uutta palvelukonsepta hevostallelle. Hevosen kuvkelannan käyttämnen vomalatosten polttoaneena on hyvä esmerkk kertotaloudesta, jossa materaalt kertävät ja tuottelle luodaan lsäarvoa palvelulla. Hevostallt käyttävät kuvkkeena muden prosessen svutuotteta, kuten sahanpurua. Tallella lanta sekottuu kuvkkeeseen, joka kerätään ja poltetaan vomalatoksessa. Hevosenlannan hyödyntämnen on kotmanen cleantech-sovellus, joka vähentää fosslsten polttoaneden käyttöä, ulkomasten bopolttoaneden tuonta ja luo lsää pakallsa työpakkoja, toteaa Fortumn teknologajohtaja Hel Antla. Suomessa hevosten kuvkelannan energassältö on non 500 GWh ja ylttää henokseltaan esmerkks Fortumn Järvenpään vomalatoksen vuotusen polttoanekäytön. Suomessa hevosa on non 77.000. Kolmen hevosen vuoden akana tuottaman lannan energamäärä vastaa yhden omakottalon lämpöenergan vuoskulutusta. Hevostallelle lanta on yhä kasvava ongelma, koska bohajoavan jätteen kaatopakkakelto astuu vomaan vuoden 2016 alusta. Lantaa e myöskään saa levttää kaltevlle pellolle. Fortumn kehttämä palvelu tarjoaakn tallelle uuden ja vavattoman ratkasun ongelmaan. Palvelu ptää ssällään sekä kuvkkeen tomtuksen tallelle että kuvkelannan noudon tallelta. Palvelulla vo olla markknota myös Suomen ulkopuolella, sllä esmerkks Ruotsssa hevosa on 360.000 ja Puolassa 300.000. Olemme kehttäneet palvelua tvssä yhtestyössä hevostallen kanssa. Keväällä toteutetussa plotssa ol mukana neljä talla Espoosta ja Krkkonummelta. Kesän ja syksyn akana plotta laajennetaan ja tavotteena on saada kymmenä talleja mukaan, kertoo konseptn kehttämsestä Fortumlla vastaava Anss Paalanen. Kevään plottvaheessa tehtn myös koepolttoja yhtestyössä VTT:n kanssa. Koepolton perusteella hevosenlanta soveltuu hyvn energantuotantoon tukpolttoaneeks. Lähpävnä alotetaan koepoltot Fortumn Järvenpään vomalatoksella. Hevosen kuvkelanta nähdään hyvänä lsänä Järvenpään tyyppslle lämmön ja sähkön yhtestuotantolatokslle. Palvelukonseptn kehttämstä jatketaan yhdessä hevostallen kanssa. HorsePower-konsept on osa Fortumn bopolttoaneden kehtystyötä kuten Otso-boöljy, jota tuotetaan Fortumn Joensuun vomalatoksen yhteydessä. n Lsätetoja: Fortum Oyj teknologajohtaja Hel Antla puh. 040 571 7188 hel.antla@fortum.com Uus metaanreaktor tuottaa ympärstöystävällstä energaa ja hlltsee lmastonmuutosta Luonnonvarakeskuksessa kehtetty metaanreaktor vauhdttaa ympärstöystävällsen energan saamsta markknolle. Reaktor sekä varasto uusutuvaa energaa että tuottaa synteettstä maakaasua hyvällä hyötysuhteella. Uudella menetelmällä vodaan edstää hlneutraaln yhteskunnan syntymstä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkjat Ann Altalo ja Marko Nskanen ovat onnstuneet toteuttamaan metaanreaktorn, jonka avulla vodaan sekä tuottaa polttoanetta että varastoda aurnko- ja tuulenergaa sekä vesvomaa. Reaktorlla vodaan myös jalostaa puuraaka-anetta erttän puhtaaks metaanks, joka on panestuksen jälkeen valmsta käytettäväks lkennepolttoaneena. Tulevasuudessa menetelmän avulla vodaan myös stoa teollsuuslatosten hldoksdpäästöjä metaanntuotantoon. Yksnkertanen ja käyttökustannuksltaan edullnen reaktor mahdollstaa hlneutraaln polttoanekerron. Se myös tukee EU:n ylestä päämäärää el vähentää energan tuontrppuvuutta, kertoo tutkja Ann Altalo. Patentt haussa kahdelle nnovaatolle Reaktorn ptkän kehtystyön akana on tehty useta nnovaatota, josta kahdelle on haettu patentta. Professor Erkk Aura kehtt ensverson reaktorsta, jossa suosta peräsn olevat mkrobt tuottavat hldoksdsta ja vedystä metaana ja vettä. Altalo ja Nskanen kehttvät menetelmää edelleen parantamalla reaktorn tomntaa ja testaamalla syöttökaasuna er lähtestä peräsn oleva kaasuja. Nyt kehtetty mkrobolognen menetelmä sop hajautettuun energantuotantoon, penn energalatoksn. Koko prosessn hyötysuhde on varsn hyvä: vedyn polttoarvon menetys hukkalämpönä on korkentaan 20 prosentta. Metaanlla on nykysstä energan varastontratkasusta paras kapasteett sekä ajallsest että määrällsest, kertoo tutkja Marko Nskanen. Tutkmuksen akana selvs, että metaantuotannon lähtöaneena vodaan puhtaan vedyn ja hldoksdn sjaan käyttää myös hlmonoksda ssältävää puukaasua. Havattn, että mkrobt pystyvät valmstamaan puukaasusta ensn hldoksda ja stä edelleen metaana. Kehtetyn menetelmän avulla puukaasun kakk energaa ssältävät komponentt saadaan muutettua metaanks, jota vodaan käyttää paljon monpuolsemmn kun puukaasua, kertaa Altalo. Käyttökohteta maatlolta teollsuuteen Innovaato on nyt valms kaupallstettavaks ja shen haetaan sopvaa kumppana. Altalo arvo, että ensmmäset reaktort ovat markknolla 2 3 vuoden kuluttua. Tavotteena on päästä ensn kotmaan maatla- ja kunnallslatosten kokosten energalatosten markknolle ja myöhemmn teollsuusmttakaavaan sekä ventmarkknolle. Esmerkks maatlojen bokaasulatoksssa metaanboreaktormme avulla vodaan valmstaa metaana bokaasun ssältämästä hldoksdsta. Nykysllä menetelmllä hldoksd vapautuu lmakehään, tutkjat toteavat. Metaanreaktor on tuotantokustannuksltaan edullnen ja sopva käyttökohteta löytyy nn kotmaasta kun ulkomalta. Saksassa saatasn talteen aurnko- ja tuulenergan ylmäärä, mellä taas pystyttäsn tehostamaan ja monpuolstamaan puun ja bomassan käyttöä. Teknologamme torjuu lmastonmuutosta, Altalo ja Nskanen toteavat. n Lsätetoja: Luonnonvarakeskus, Luke tutkja Ann Altalo puh.029 532 6059 jann.altalo@luke.f 10 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 11