Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande s Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 2/2016 Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande 1918 s Voma & Käyttö 2/2016 1

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 110. vuoskerta Pääkrjotus... 3 Halltus suunnttelee pysyvä hekennyksä työsuhdeturvaan... 4 Vekö talouskrs tadon neuvotella?... 4 Sähkön käyttö lask joulukuussa ja kulutus ol 2,8 % edellsvuotta penemp... 5 Sähkön käyttö nous vomakkaast tammkuussa ja kulutus ol 10,3 % edellsvuotta suuremp... 6 ABB nvesto aurnkovomalaboratoroon Ptäjänmäellä... 7 Höyryturbnn osat: Eräden säätöventtlen huolto... 8 Varhanen puuttumnen ongelmn vähentää tehokkaast työkyvyttömyyseläkketä... 9 Wärtslä to optmse power plant performance n Tmor-Lesteä Saksan kustannukset kasvovat yl tuplast nopeammn VTT:n robott-nnovaato automatso lyhyet tuotantosarjat Wokoskelle valmstu uus erkosseoskaasujen täyttöasema Tomstojen lämpötlat sopvks VTT:n ratkasulla Ykslöllnen lämpöolosuhteden säätö lsää tuottavuutta ja säästää energaa Oulun Energa Oy:n tuotanto hlneutraalks vuoteen 2050 mennessä Karmvat jänntyksen tunnt Uusutuvan energan tavote yltty etuajassa Further orders for Wärtslä Gas Cargo Handlng Systems 11 new Gas Carrers to rely on Wärtslä Maden voyage for Germany s frst newbuld LNG powered seagong vessel equpped wth Wärtslä s solutons Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande Magneettsesta kästtelystä tuntuvaa hyötyä vesjärjestelmssä Nocartlle läpmurtotlaukset 12,9 MEUR tomtussopmukset hajautetun energan vomalatostomtukssta Afrkkaan Mellä on todellnen rsk snä, että sähköjärjestelmämme romahtaa Algoma agan chooses Wärtslä ntegrated solutons for two new bulk carrers VTT: Suomen pk-teollsuuden tulevasuuden klpalukyky syntyy nopeasta reagonnsta muutoksn World leadng Wärtslä technologes chosen for new modern LNG Carrer Ammatthakemsto Wärtslää johtaa nyt Jaakko Eskola Jäsenpalsta Jäsenyhdstykset Lutkat ovat palanneet suomalaskotehn Vältä kävä matkatulasa Suomalanen nnovaato lyhentää flunssan kestoa Voma & Käyttö 2/2016 Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal etunm.sukunm@konepaallystoltto.f Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal gunne.andersson@konepaallystoltto.f Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal lmo@os-meda.f Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Hämeen Krjapano Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2016 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Kansen kuvat: Lef Wkström De tre S:ns regerng har hotat och utpressat arbetstagarna snart ett år. Det är underlgt hur dessa nkompetenta poltker hotar konstant de fnländska arbetarna och får ändå fortsätta sna värv. Under senaste veckoslut har ändå arbetsmarknadsparterna kommt tll en gemensam lösnng tll avtal, som kan hndra att de så kallade tvångslagarna behandlas rksdagen. Resultatet är magert för arbetstagarna men ändå bättre en dessa tvångslagar, som skulle orsaka stor oreda på arbetsmarknaden. Största delen av försämrngar kommer på den offentlga sektorn, eller kommun och statsanställda. Den ssta februar svarade de olka parterna postvt om samhällsfördraget, förutom FFC som vlle ha en veckas respt. Om fördraget godkänns, så behandlas det på förbundsnvå, där avtalet omvandlas tll kollektvavtal. Det blr ett stort jobb att få nnehållet överfört tll alla avtal och därefter ännu få dem godkända av alla parter. Med det här avtalet flyttas det gen 2 3 mljarder euro tll arbetsgvarna av arbetstagarna, och de pengarna Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget Kolmen S:än halltus on panostanut ja uhkallut työntekjötä tässä jo lähes vuoden ajan. On hmeellstä, mten tällaset osaamattomat poltkot uhkale normaaleja työssä käyvä hmsä ja saavat kutenkn jatkaa tehtävssään. Vkonloppuna ovat kutenkn työmarkknajärjestöt löytäneet yhtesymmärryksen kosken sopmusta, jolla votasn estää nn kutsuttujen pakkolaken toteutumsta. Sopu on todella laha työntekjölle, mutta kutenkn monelta osn paremp kun estetyt lakmuutokset. Veläkn suurn osa kuormasta kaadetaan julkselle sektorlle, el kunnalla ja valtolla työskenteleven nskaan. Kun olemme helmkuun vmesessä pävässä, nn SAK e ole antanut vastaustaan, nn kun muut työmarkknajärjestöt, vaan ovat srtäneet vastauksensa vkolla eteenpän. Jos sopmus toteutuu, nn pakett menee lttotasolle, jossa sovtaan toteutumnen er alolle sten, että sopmuksen ssältö srtyy nhn satohn kollektvsopmuksn jota on solmttu. El valtavan so työ on edessäpän ja mltä tulos stten näyttää alakohtasest, kun sopmukset on käyty läp ja on mahdollsest hyväksytty tehty tulos? Työnantajlle srretään taas 2 3 mljarda euroa, jota he srtävät osnkona ja bonuksna omstajlle ja johdolle, nn kun akasemmn. E ntä uusa työpakkoja säästämällä synny vakka maan halltus sellasta vättää, ja että jopa uutta työpakkaa syntys nällä kenon. Kakk nämä tomenpteet ja säästöt srtyvät suoraan osngonjakoon, ja ne evät tule hyödyntämään maan taloutta ekä varsnkaan lsäämään kulutusta. n delas ut gen som dvdend tll ägarna eller bonusar tll lednngen och nvesterngar blr det nte av. Inte blr det några nya arbetsplatser, oberoende hur mycket landets regerng vll påstå det och målet med nya arbetsplatser fnns det nget fog för. Konsumtonen mnskar, när kostnaderna för både pensoner som arbetslösheten överförs på arbetstagarna från arbetsgvarna, så landets ekonom backar ännu mer framöver. n Voma & Käyttö 2/2016 3

3 Halltus suunnttelee pysyvä hekennyksä työsuhdeturvaan Tekst: Rsto Kousa, STTK SAK, Akava ja STTK ovat erttän huolssaan halltuksen akesta hekentää työntekjöden työsuhdeturvaa pysyväst. Halltuksen estys työsopmuslan muuttamsesta mahdollstas työntekjän palkkaamsen määräakaseen työsuhteeseen lman perusteltua syytä. Palkansaajajärjestöt arvovat, että muutosestykset lsäävät erarvosuutta työmarkknolla ja hekentävät määräakasten työntekjöden asemaa entsestään. Pätkätyöhön lttyvät ongelmat koskettavat ertysest nuora nasa, jota on non kolmannes kaksta määräakassta työntekjöstä. Lsääntyvät määräakasuudet vovat lsätä sosaaltuken tarvetta ja hekentävät tasa-arvoa. Työelämän epävarmuuden vuoks hmset evät uskalla suunntella perheenlsäystä ja koko elämä pyör karkkosten työsuhteden rytmttämänä. Järjestöjen melestä määräakasuuksen sallmnen lman perusteta johtaa mtä todennäkösmmn shen, että osa pysyvks aotusta työsuhtesta solmtaan jatkossa määräakasna. Tämä vakeuttaa entsestään nuorten ja rtsanottujen pääsyä vaktusn työsuhtesn, järjestöt panottavat lausunnossaan. SAK, Akava ja STTK korostavat, ettevät ne hyväksy halltuksen esttämä lakmuutoksa. Järjestöt esttvät nden tlalle määräakasuuden perusteden vapauttamsta ptkäakastyöttömen kohdalla. Ykskään järjestöjen esttämä työntekjöden asemaa turvaava estys e edennyt estystä valmstelevassa kolmkantatyöryhmässä. Esmerkks työntekjän rtsanoutumsmahdollsuus myös määräakasesta työsuhteesta e edennyt. Jos halltuksen estys kutenkn etenee, edellyttävät palkansaajen keskusjärjestöt lakmuutosten säätämstä määräakasna sekä nden vakutusten arvonta. Halltukselta hatarat perustelut Halltus on kaventamassa työsuhdeturvaa myös lyhentämällä rtsanotun työntekjän takasnottovelvotetta yhdeksästä kuukaudesta neljään. Estys hekentää entsestään rtsanomssuojaa, joka on Suomessa jo nyt hekomp kun muualla Euroopassa, SAK, Akava ja STTK huomauttavat. Halltus perustelee lakmuutoksa työllstämsen kyn- Lsätetoja: nyksen madaltamsella ja yrtysten kasvuhalukkuuden STTK sopmusvastaava, lakmes lsäämsellä. Näden tavotteden toteutumsesta halltus e Hel Ahokas puh kutenkaan pysty esttämään uskottavaa arvota. n Vekö talouskrs tadon neuvotella? Eurooppa on vuoskymmenet ollut työmarkknatomnnan mallalue verrattuna muhn maanosn. Stten sk taloustaantuma. Talouskrsn verukkeella ovat työelämän perusokeuksen loukkaukset myös Euroopassa lsääntyneet. Kansanvälnen työjärjestö ILOkn on huolssaan Euroopan kehtyksestä. Suom on yks nstä eurooppalassta valtosta, joden työelämäntlannetta ILO seuraa. Mkä Eurooppaa vavaa? Mhn täältä on kadonnut tato neuvotella ja sopa asosta? Runsaat 30 vuotta stten EU:n komsson sllonen puheenjohtaja Jacques Delors kutsu eurooppalasten työmarkknajärjestöjen johdon neuvonptoon ja ehdott, että he ryhtyvät tse neuvottelemaan eurooppalasen työelämän kehttämsestä. Eurooppalasen neuvottelumenettelyn, el sosaalsen vuoropuhelun, syntysanat ol lausuttu. Kuus vuotta myöhemmn Maastrchtn huppukokouksessa vuonna 1991 lsättn EU:n perussopmukseen sosaalnen lsäpöytäkrja, jossa vrallstettn työmarkknaosapuolten okeus neuvotella eurooppalasa sopmuksa. Allekrjotetut sopmukset vahvstetaan EU:n drektvks, jotka edelleen mplementodaan osaks jäsenvaltoden lansäädäntöä. Ensmmänen työmarkknaosapuolten välnen sopmus kosk vanhempanlomaa, ja se synty vuonna Samalla vuoskymmenellä tul velä par sopmusta lsää. Sopmukset vahvstettn drektveks, ja ne ovat osa yhtesön lansäädäntöä. Kyllä sllon kelpas neuvotella. Vuostuhannen vahteen jälkeen järjestöt päättvät katkasta napanuoran EU:n komssoon, ja alkovat neuvotella autonomsa eurooppalasa sopmuksa oman kahdenvälsen työohjelmansa puttessa. Tavotteena on, että sopmukset stovat kakka jäsenmata, ja ne pannaan täytäntöön kansallsten mplementontmenettelyden kautta. Tällä vuostuhannella on pääosn neuvoteltu van autonomsa sopmuksa. Par yrtystä on tehty merkttäven lakuudstusten akaansaamseks, kuten työakalansäädännön uudstamnen nykyakasen työelämän tarpeta vastaavaks. Yrtykset ovat kutenkn epäonnstuneet tosensa perään. Autonomsn sopmuksn tukeutuva järjestelmä on peraatteessa hyvä mall. Se antaa työmarkknajärjestölle joustavan ja tsenäsen mahdollsuuden uudstaa eurooppalasta työelämää. Ongelmana on se, että kahdenvälsest on vakea saada neuvotteluden kohteeks asota, jotka pureutuvat työelämän ytmeen. Lsäks autonomsten sopmusten kansallnen täytäntöönpano ontuu. Usessa massa e ole kelvollsta kansallsta täytäntöönpanomalla autonomslle sopmukslle. Eurooppalanen ay-lke on jo ptkään ollut tyytymätön sosaalsen vuoropuhelun tlaan. Se on vaatnut komssolta toma vuoropuhelun kehttämseks. Sks on lahduttavaa, että nykynen Junckern komsso on ottanut tavotteekseen EU-tason työmarkknatomnnan vahvstamsen. Junckern tavote on kytkeä järjestöt työelämän asoden lsäks vahvemmn mukaan myös EU:n talouspoltkkaan, kuten talouden ohjausjaksoa koskevaan valmsteluun. Samanakasest lsätään toma, jolla er jäsenmaden kansallsa neuvottelurakenteta vahvstetaan. Suomelle ols tässä tlanteessa kunnaks, jos sasmme neuvottelutetse kuopattua pakkolat hstoran hämärään, ja näyttää samalla valoa eurooppalasen sosaalsen vuoropuhelun kehttämselle. Neuvottelemnen kannattaa ana. n Sähkön käyttö lask joulukuussa ja kulutus ol 2,8 % edellsvuotta penemp TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS LASKI HIEMAN VUODENTAKAISELTA TASOLTA JOULUKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, ja lasku jatku. Koko Suomen sähkönkulutus lask joulukuussa 2,8 %. Muu kulutus lask ja ol 4,0 prosentta penemp kun vuos stten. Joulukuussa sääkorjausta ol paljon ja sää ol normaala lämpmämp. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua ta nousua on lämpötlojen mukaan. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus joulukuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 1,1 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut levää laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,6-15,2 (CHP) Ydnvoma ,6 0,4 Vesvoma ,8 29,6 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1 6,1 Tuulvoma 335 4,3 95,2 Nettotuont ,5-21,6 Sähkön kokonaskulutus ,0-2,8 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,7 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, tammkuu 2015 joulukuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,0-6,7 (CHP) Ydnvoma ,1-1,4 Vesvoma ,1 25,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,3-32,0 Tuulvoma ,8 110,3 Nettotuont ,8-9,1 Sähkön kokonaskulutus ,0-1,1 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,2 4 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/2016 5

4 Sähkön käyttö nous vomakkaast tammkuussa ja kulutus ol 10,3 % edellsvuotta suuremp TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS NOUSI HIEMAN VUODENTAKAISELTA TASOLTA TAMMIKUUSSA. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus tammkuussa 2016 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, mutta nyt kylmän sään vuoks kulutus kasvo. Koko Suomen sähkönkulutus nous tammkuussa 10,3 %. Muu kulutus nous ja ol 16,5 prosentta suuremp kun vuos stten. tammkuussa sääkorjausta ol paljon ja sää ol normaala kylmempää. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua ta nousua on lämpötlojen mukaan. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, sekä lauhdevoma ja tuont kun muu tuotanto ol akasemmalla tasolla. Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,5 prosentta enemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus nous taas heman, johtuen kylmästä säästä, mutta suunta on ollut leväst laskeva jo pdemmän akaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut levää laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,7 1,7 (CHP) Ydnvoma ,2 0,5 Vesvoma ,1 25,0 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1 54,4 Tuulvoma 221 2,4 54,4 Nettotuont ,6 13,2 Sähkön kokonaskulutus ,0 10,3 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,4 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, helmkuu 2015 tammkuu 2016 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,7-5,5 (CHP) Ydnvoma ,8-1,4 Vesvoma ,2 30,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,2-24,6 Tuulvoma ,8 98,5 Nettotuont ,9-9,1 Sähkön kokonaskulutus ,0 0,5 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,3 ABB nvesto aurnkovomalaboratoroon Ptäjänmäellä ABB nvesto lähes neljä mljoonaa euroa laboratoroon, jossa tutktaan ja testataan aurnkosähkövahtosuuntaajen (nvertter) suortuskykyä, smulodaan erlasten verkkohäröden vakutuksa sekä tehdään säätestejä. Uuden laboratoron maalman mttakaavassakn anutlaatusessa säähuoneessa päästään testaamaan tehoelektronkkaa nn Speran kun sademetsän olosuhtessa ana 40 pakkasasteesta 100 lämpöasteeseen saakka. Laboratoro tukee Suomen ABB:n vahvassa kasvussa olevaa nvertterlketomntaa. nverttermarkknan koko on non setsemän mljarda euroa, josta vomalatoskoon nverttereden markkna non kolmannes. Suomen AB- Globaalst B:lle kyse on yl sadan mljoonan euron lketomnnasta, jonka tlaukset ja lkevahto ovat vuodessa kaksnkertastuneet ja näkymät ovat hyvät. Aurnkosähkön hnnan ennustetaan laskevan ja vomaloden koon kasvavan. Samalla nverttereden tehovaatmukset kasvavat. Näemme aurnkovomassa paljon mahdollsuuksa, lketomntajohtaja Tmo Tossalo ABB:ltä sanoo. Aurnkosähkönvertter muuntaa aurnkopaneelessa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaks vahtosähköks. ABB:n tehdasalueella Helsngn Ptäjänmäellä sjatsevassa uudessa laboratorossa kehtetään ja testataan suura vomalatoskokoluokan nvertteretä, joden ykskköteho vo vastata jopa 200 omakottalon sähkölttymän tehoa. Käytännössä laboratorossa vodaan testata suurmmllaan non 8 megawatn tehosa nvertteretä. Aurnkonvertter on aurnkovomalan avot, keuhkot ja sydän. Kakk vomalan tuottama teho kulkee sen läp. Invertter myös ohjaa omalta osaltaan tuotantoprosessa. Kyse on erttän vaatvasta tehoelektronsesta latteesta, jonka kehttämnen vaat korkeaa osaamsta. Suomalasna vomme olla ylpetä stä, että ABB:llä raskaan sarjan nverttereden osaamsen ja kehttämsen hermokeskus on Suomessa, Tossalo sanoo. ABB käynnst aurnkonvertterlketomnnan Suomessa 2000-luvun lopulla. Jo vuonna 2010 yhtö ott käyttöön 181 klowatn aurnkosähkövomalan taajuusmuuttajatehtaan katolla Helsngn Ptäjänmäellä. Vomala ol tuollon Pohjosmaden suurn. Nykysn ABB:n suomalasta aurnkosähköteknkkaa käytetään megawattluokan aurnkovomalossa ympär maalman, muun muassa Japanssa, Intassa, Euroopassa ja Latnalasen Amerkan suurmmassa aurnkovomalatoksessa Hondurasssa. Intan neljän ggawatn asennuskannasta yl puolet on varustettu ABB:n teknologalla. Yrtysosto, vahva panostus tutkmukseen ja tuotekehtykseen sekä tvs yhtestyö suomalasten ylopstojen ja tutkmuslatosten kanssa ovat kantaneet hedelmää. Tänä pävänä olemme alan johtava tomjota globaalst, Tossalo sanoo. Aurnko on puhdas ja turvallnen energanlähde. Se tuottaa energaa 15 sekunnssa saman verran kun maapallolla kulutetaan vuorokauden akana. Verkkoon kytketty kapasteett Euroopassa ol vuo den 2014 lopussa non MWp. Määrä on lähes tuhat kertanen Suomen kapasteettn verrattuna. Koko maalman aurnkosähkökapasteett ol vuoden 2014 lopussa 178 GW. Suomessa aurnkonvertterlketomnta työllstää ABB:llä ja alhankkjolla yl 100 henklöä. ABB on keskttänyt Suomeen vomalatosmttakaavan aurnkonverttereden kehtys- ja lketomntavastuun. Uus laboratoro otetaan käyttöön helmkuussa n Lsätetoja: ABB Tmo Tossalo puh tmo.tossalo@abb.com 6 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/2016 7

5 Tekst: Ylkonemestr Jukka Kauppnen, AEL Kuva: Kar Alho Höyryturbnn osat: ERÄIDEN SÄÄTÖVENTTIILIEN HUOLTO Varmsta ennen huoltotöden alottamsta, että säätö-öljypumput on erotettu järjestelmästä. Nän varmstat, ette vahnkokäynnstystä ja öljyvahnkoa tapahdu. Turbnvalmstajat ovat asettaneet jokaselle koneelleen omat säätöarvot. Jos venttlssä on mekaannen säätö, mttaa venttlen mekaanset säätöarvot ja krjaa ne talteen. Sähkösessä säädössä säätökäyrän arvot ajetaan talteen ennen kun säätö-öljypumput erotaan. Tämän jälkeen vodaan postaa mekaanset säätötangot/öljyputket. Säätöventtln huolto on tarkkaa hommaa Säätöventtlessä on vomakas jous, jonka kuorman posottamsessa täytyy olla varovanen. Jouskuorman posoton jälkeen puretaan venttln karan päältä jouslautanen/öljymäntä. Tämän jälkeen venttlnkara luktaan, jotta se e pääse rtoamaan venttln rungosta pos nostettaessa. Venttln runkomuttert rrotetaan venttltuksta ja nostetaan runko, kara ja kela pos tuksta. Irrotuksessa on varottava vahngottamasta kelaa sekä rungon ja tukn välstä tvstepntaa. Tvstepoksa löysätään, jotta kara saadaan pos. Tvstepokseja on kahden mallsa. On grafttnapella pakattu tvstepoks sekä muholklla varustettu poks, jossa e ole grafttnappeja, vaan josta vuotohöyry metään poksn kohdalta pos. Kara/kela puhdstetaan, ja slle tehdään tarvttavat tarkastusmttaukset. Kara korjataan ta vahdetaan, jos se on almttanen ta jos snä näkyy huomattava knnlekkautumsen jälkä. Karalle ja kelalle sekä venttltukn ssällä olevalle dffuusorlle tehdään NDT-tarkastukset. Jos epälyttävä näyttämä löytyy, osat vahdetaan. Pnnapultt rrotetaan. Tvstepnta puhdstetaan, mnkä jälkeen tvstepnnat hotaan tahnalla ja slle tehdyllä okeankokosella homatyökalulla. Ylesn homatyökalussa käytetty materaal on valurauta. Homsen jälkeen ptopnta tarkstetaan kaavausvärllä snvär (rungon ja tukn välnen stuvuus). Kun tvstepnta on todettu hyväks, vär pestään pos. Puhdstetut pnnapultt asennetaan, ja jos ne ovat huonot, vahdetaan tlalle uudet. Kara ja kela asennetaan runkoon ja luktaan. Runko asennetaan takasn pakolleen. Puhdstetut ta uudet muttert asennetaan pakolleen ja runko krstetään venttltukkn. Knnlekkautumsenestoanetta kannattaa käyttää asennuksen helpottamseks. Uudet grafttnapt asennetaan pakolleen ja krstetään poksa vähän. Loppukrstys tehdään, kun turbna ollaan ajamassa ylös. Jouslautanen ja jous asennetaan pakolleen. Jous krstetään ja säätötangot asennetaan pakolleen. Säädöt asennetaan kohdlleen. Järjestelmän erotukset puretaan. Venttlt testataan kylmänä, mkäl se on mahdollsta. Pkasulku- ja säätöventtlen pultten päähän kannattaa stanssata pultn ptuus tarkast. Tämän merknnän perusteella pystytään seuraavassa huollossa vahtamaan lkaa vruneet pultt. Nyrkksääntö on, että jos pultt on venynyt yl 1 prosentta ptuudestaan, se vahdetaan. Lähteet: Kar Alho ja Maur Kumpulanen n AEL kouluttaa koneenhotaja ja alkonemestareta Koulutukset alkavat Vaasassa ja Helsngssä Varhanen puuttumnen ongelmn vähentää tehokkaast työkyvyttömyyseläkketä Työkyvyttömyyseläkkeellä oleven suomalasten kokonasmäärä on ollut tasasessa laskussa vme vuodet. Työeläkejärjestelmästä ol työkyvyttömyyseläkkeellä koko maassa vme vuoden lopulla yhteensä non henkeä. Suurmpana syynä olvat melenterveyshäröt. Tedot käyvät lm Eläketurvakeskuksen tlastosta. Myös uusen työkyvyttömyyseläkkeelle srtyneden määrä on laskenut. Koko Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle srty vme vuonna non henkeä. Varhanen puuttumnen työkykyongelmn on tehokas keno pdentää työura. Työkyvyttömyyseläkkeden merkttävä lasku on suur votto sekä yhteskunnan, työyhtesöjen että jokasen työkykynsä sälyttäneen ykslön kannalta, sanoo johtajamme Eero Lanka. Suurn syy työkyvyttömyyseläkkesn on melenterveyden häröt 41 prosentta työkyvyttömyyseläkkeellä olevsta. Toseks suurn syy ovat tuk- ja lkuntaelnten saraudet, jota on koko maassa 28 prosentta. Työelämän tukkenevat vaatmukset ja koveneva työtaht vakuttavat työkykyyn ertysest nuoremmlla työntekjöllä. Vanhemmlla työntekjöllä fyyssten oreden merktys on suuremp. Henkstä hyvnvonta tukemalla vodaan merkttäväst vakuttaa työkyvyn ylläpysymseen, Lanka korostaa. Työeläkekuntoutus on monmuotosta Työkyvyttömyyseläkkeden laskun taustalla arvodaan olevan mona er sytä: parantunut työterveyshuollon tomnta, nopeutunut ammatllseen kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamsen ylestymnen työpakolla. Työeläkevakuuttajen toteuttama ammatllnen kuntoutus vo olla esmerkks työkokelua omassa ta muussa työpakassa, työhön valmennusta ta koulutusta. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asakkalleen myös työkyvyn ylläptämseen tähtäävää tomntaa. Työkyvyn sälymseen kannattaa vakuttaa jo ennen kun ongelma lmaantuu. Nän vähennetään työntekjöden työkyvyttömyysrskä ja ennaltaehkästään joutumsta työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhyvnvont parantaa tuottavuutta, vähentää sarauspossaoloja ja lopulta penentää työnantajen kuluja, Lanka korostaa. Ennenakanen työkyvyttömyys käy kallks Samaan akaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleven lukumäärän laskun kanssa on työeläkevakuuttajen tarjoama ammatllnen kuntoutus lsääntynyt vomakkaast. Tänä vuonna myöntesen ammatllsen kuntoutuksen päätöksen saaven määrän vo ennustaa edelleen kasvavan, arvo Eero Lanka. Keskeset luvut työkyvyttömyyseläkkestä: Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä Suomessa asuvaa. Työkyvyttömyyseläkketä maksettn yhteensä 2,16 mljarda euroa. Nden osuus on vajaat 10 % kaksta maksetusta työeläkkestä. Työkyvyttömyyseläkkeelle srty koko maassa henklöä. Ammatllsta kuntoutusta myönnettn non henklölle. (Tedot koskevat vuotta 2014, e ssällä kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jäänetä.) Vuodenvahteesta vomaan tulleen lanmuutoksen seurauksena kuntoutuspäätös annetaan ana työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä, mkäl hakjalla on okeus ammatllseen kuntoutukseen, mustuttaa Lanka. Tulevan eläkeuudstuksen yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen tasot ovat hukan parantumassa, kun vanhuuseläkekä nousee astettan 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä johtuu stä, että työkyvyttömyyseläkkeen määrään vakuttaa työuran ansoden ohella työkyvyttömyyden alkamsen ja vanhuuseläkeän välnen aka. Työkyvyttömyyseläke on kutenkn ana ykslölle taloudellsest huonomp vahtoehto kun kuntoutumnen ja töhn paluu. Ihmsten ennenakanen työkyvyttömyys on koko työeläkejärjestelmän taloudellsella mttapuulla kallsta. Ammatllnen kuntoutus maksaa tsensä takasn, mkäl kuntoutettavan työura ptenee non kahdella vuodella, Lanka sanoo. Ammatllsen kuntoutuksen läpkäynestä keskmäärn non 65 % palaa työelämään. On kakken työeläkemaksuja maksaven työntekjöden ja työnantajen etu, että työkyvyttömyyseläkkeden määrät saadaan laskemaan ja kuntoutusmäärät nousemaan tulevasuudessa edelleen, Lanka toteaa. Työeläkevakuuttajat julkasevat uuden strategsen tavottestonsa Työeläkekuntoutuksen suuntavvat 2020 vuoden loppuun mennessä. n 8 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/2016 9

6 Wärtslä to optmse power plant performance n Tmor-Leste Wärtslä, a global leader n complete lfecycle solutons for the marne and energy markets has n November 2015 sgned a fve-year operatons and mantenance (O&M) agreement wth the Specal Admnstratve Regon of Oecusse for the Inur Sakato power plant n the Democratc Republc of Tmor-Leste. The partnershp optmses the power plant's performance and lfecycle. The O&M agreement reduces the plant's operatng costs and mproves fnancal predctablty and rsk management. In addton, Wärtslä wll tran the plant's employees. Wärtslä takes full responsblty for plant operaton and mantenance to ensure safe, effcent and relable avalablty of electrcty. A Wärtslä O&M agreement provdes comprehensve asset management to meet the customer need for operatonal, management and mantenance servces and performance guarantees. The Inur Sakato power plant s one of the frst establshed nfrastructures n Tmor-Leste. The 17.3 MW power plant s the man power source for the entre Oecusse dstrct. The Inur Sakato plant s powered by four Wärtslä 34DF engnes. The dual-fuel Inur Sakato plant wll run on lght fuel ol but may be converted to natural gas later on. Wärtslä's extensve experence and knowledge from power plant operatng and mantenance were the key factors for ths agreement that expands our partnershp. We want to have n-depth knowledge n-house and to mprove our local capablty. Wärtslä s the best partner from whch to learn from, says Lno MNC Correa of Specal Admnstratve Regon of Oecusse. We are excted to deepen the relatonshp wth the Democratc Republc of Tmor-Leste. Wärtslä as an operatons and mantenance partner s able to provde relable supply of electrcty and optmse the performance of the Inur Sakato plant wth mnmum rsks and costs, comments John Sydney, Drector of Wärtslä's Servce Unt Australasa. n Meda contacts: Wärtslä Servce Unt Australasa Servce Unt Drector John Sydney tel john.sydney@wartsla.com SUOMEN KILPAILUKYKY PARANI TAAS: Saksan kustannukset kasvovat yl tuplast nopeammn Suomen hntaklpalukyky paranee oma akojaan - mutta paraneeko se lan htaast? Työvomakustannukset nousvat Suomessa euroaluetta htaammn tosella vuosneljänneksellä, kerto Eurostat. Suomen työvomakustannukset kasvovat van 1,3 prosentta, kun ne euroalueella kasvovat 1,6 prosentta keskmäärn. Saksassa työvomakustannukset kasvovat 3,1 prosentta, el relust yl kaks kertaa Suomen vauhta nopeammn. Myös esmerkks Ruotsssa kustannukset nousvat Suomea nopeammn, 2,1 prosentta. Krekassa, Kyproksella ja Italassa työvomakustannukset laskvat, mutta usemmssa EU-massa ne kasvovat Suomea nopeammn. Hurjmmn työvomakustannukset laukkaavat nyt Itä-Euroopan massa, kärjessä Latva, Romana ja Bulgara. Kyse on pdempään jatkuneesta trendstä. Suomen teollsuuden ykskkötyökustannukset suhteessa Saksan teollsuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kun puolttuneet, krjott professor Pertt Haaparanta Akateemsessa talousblogssa. Haaparanta arvo, että halltuksen tavottelema tuottavuuslokka on käytännössä jo suurelta osn otettu. n VTT:n kehttämä pkaohjaus lyhentää merkttäväst teollsuusrobotten ohjelmontakaa, mkä mahdollstaa automatsonnn myös kappaletavaran lyhyssä tuotantosarjossa. Innovaato lsää Suomen klpalukykyä valmstusmaana. VTT on kehttänyt kappaletavaran valmstuksessa käytettävn teollsuusrobottehn ohjausjärjestelmän, joka lyhentää ratkasevast robotn asetus- ja ohjelmontakaa. Nyt tehtyjen nnovaatoden ansosta robotn ohjelmont tomntavalmks lasketaan parhammllaan mnuutessa, kun perntesllä ohjelmontmenetelmllä sama on vonut kestää tunnn ta enemmän. Uus ratkasu tehostaa merkttäväst tuotannollsta tomntaa ja avaa uusa tapoja hyödyntää robotta, sanoo VTT:n johtava tutkja Tapo Hekklä. Uudessa ohjausjärjestelmässä anutlaatusta on muun muassa kahden voma-anturn käyttö, kun perntesest voma-antureta on yks ta se puuttuu kokonaan. Voma-anturn tehtävä on tunnstaa työkaluun kohdstuva voma. VTT:n ratkasussa tonen antur on langattomassa ohjaussauvassa, jolla robotta vo ohjata taluttaen. Ohjaussauva ja reaalakasest tomva ohjausjärjestelmä mahdollstavat sen, että hmnen vo toma robotn kanssa samassa työtlassa ja ohjata suoraan robotn lkketä robottn ta taakkaan knntetyllä ohjaussauvalla. Kun hmnen vo ohjata robotta läheltä, helpottuu hmsen ja robotn vuorovakutus. Vuorovakuttenen ratkasu mahdollstaa sen, että hmsen havannontkyky vodaan hyödyntää annetun tehtävän suorttamsessa, sanoo Hekklä. Vuorovakuttesuuden ansosta sekä uusen tehtäven ja jatkuven ratojen opettamnen robotlle että robotn suora ohjaamnen on huomattavast aempaa nopeampaa. Tästä on ertystä hyötyä muun muassa koekappaleden ja yksttäskappaleden valmstuksessa, koska raskaden kappaleden srtely ja jopa kokoonpano tapahtuu joustavast. Perntesessä ratkasussa robotn lkeradan ohjelmont tapahtuu htaast pste kerrallaan, ja robott tekee ennalta määrteltyä tehtävää kaavamasest. Uusen ohjelmen tekemnen ja penetkn vahtelut esmerkks kästeltäven kappaleden pakossa aheuttavat välttömäst vrhetlanteta. Internet-ajan ratkasu VTT:n robott-nnovaato automatso lyhyet tuotantosarjat Robotn nopea ohjelmont sekä hmsen ja robotn vuorovakutus ovat entstä tärkeämpä omnasuuksa teollsen nternetn akakaudella, jollon joustava tuotanto ja lyhyet sarjat ovat oleellsa klpaluaseta yrtykslle. Tällasn vaatmuksn perntenen kova automaato vastaa huonost. Kun asakkaalla on monpuolnen krjo ykslöllsä kappaleta kästeltävänä, vo tehokas osttasautomaato olla klpalukykynen ratkasu, sanoo Hekklä. VTT:n kehttämä robottratkasu lsää osaltaan Suomen mahdollsuuksa valmstusmaana. Ratkasu sop korkeaa osaamsta vaatvn tehtävn, jossa robott hotaa raskaat tehtävät ja hmselle jää ajattelu. Uus ratkasu mahdollstaa myös teollsen nternetn akaan ylestyvät palvelumallt. Robottn ohjelmotavat tedot vodaan tallentaa plvpalveluun, mkä mahdollstaa erlaset analyyst etäpalveluna. Robotn suortuskykyä vodaan seurata myös reaalajassa nternetn kautta. Nyt kehtetty ohjausratkasu vodaan lttää kakkn robottehn, jossa on avon ohjausrajapnta. Tämä koskee käytännössä useta suura robottvalmstaja. VTT odottaa EU:n 7. puteohjelman HEPHESTOS-projektssa kehtetyn ratkasun knnostavan robottvalmstajen lsäks myös robotteja käyttävää teollsuutta sekä järjestelmätomttaja. Lokakuussa päättyneessä kolmvuotsessa HEPHESTOS-projektssa ol yhdeksän tutkmusorgansaatota ja yrtystä kuudesta maasta: Fraunhofer IPK, Easy-Robot ja ME Messsysteme Saksasta, Unversdad Poltechnca de Madrd Espanjasta, G-Robots Unkarsta, Unverstet I Agder Norjasta, Comau Robotcs Italasta sekä Jot Automaton ja VTT Suomesta. n Lsätetoja: Teknologan tutkmuskeskus VTT Oy johtaqva tutkja Tapo Hekklä puh tapo.hekkla@vtt.f 10 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/

7 AWOlaser-pullot täytössä uudessa lnjastossa. TOIMISTOJEN LÄMPÖTILAT SOPIVIKSI VTT:N RATKAISULLA Ykslöllnen lämpöolosuhteden säätö lsää tuottavuutta ja säästää energaa Wokoskelle valmstu uus erkosseoskaasujen täyttöasema Mks roteva mes hkolee, kun hento nanen hytsee ssälläkn? Etenkn tomstossa lämpötla on usen säädetty nasta lhakskkaamman mehen lämpöastmuksen mukasest, joten e hme, että nanen palelee. VTT:n kehttämä anutlaatunen IoT-ratkasu säätää huonestojen lämpötlan automaattsest mahdollsmman hanteellseks tlassa olevlle hedän lämpöastmuksensa perusteella. Ratkasu soveltuu ertysest tomstohn, saraalohn, hotellehn ja vanhankotehn, jossa tarvtaan ykslöllsä olosuhteta. Länsmaden hmset vettävät pävässä yl 90 % ssätlossa. Lämpövhtyvyys vakuttaa myös työtehoon huomattavast. Jos kntestön ssälämpötlaa säädetään 1 3 astetta, työn tuottavuus paranee 4 7 %. Ja jos ssäolosuhteet ovat hyvät, kntestön arvo ja käyttöaste vovat vmeakasten selvtysten mukaan nousta 10 %:lla, toteaa johtava tutkja Pekka Tuomaala VTT:ltä. Teknologan tutkmuskeskus VTT käyttää esneden nternetn perustuvassa IoT-ratkasussaan panettuja ja tavanomasa sensoreta, joden teto vodaan srtää panetulla johtmlla rakentessa ptkäkn matkoja tedonsrtoykskköön, joka puolestaan välttää tedot langattomast plvpalveluun. Plvpalvelussa VT- T:n kehttämä hmsen kehonkoostumukseen, vaatetukseen ja aktvsuustasoon perustuva lämpömall, Human Thermal Model (HTM), laskee optmaalset säädöt rakennusautomaatojärjestelmälle. Lämpömalln tarvtsemat, ykslöllsest määrtetyt tunnstustedot syötetään ennalta järjestelmään. Anturt mttaavat säädettävän tlan lämpötlaa, ssälman suhteellsta kosteutta ja hmsen läsnäoloa ja lähettävät nternetn kautta tedon plveen, josta VT- T:n lämpömall laskee huonelämpötlan asetusarvon kntestön rakennusautomaatojärjestelmään ltetylle huonesäätmelle. Tämän perusteella lämmtysjärjestelmä lsää ta vähentää tlan lämmtystä ta jäähdytystä, erkostutkja Kalev Pra selostaa. Erot hmsten välllä vovat olla jopa 5 astetta. Tähän vakuttavat ykslön lhakskkuus, rasvaprosentt, pano, kä, Kemanteollsuuden poneeryrtys Oy Wokosk Ab on avannut uuden erkosseoskaasujen täyttöaseman Mäntyharjun Vokoskelle. Uuden täyttöaseman oma tehokas tuotantoketju mahdollstaa nopeat tomtukset ja räätälödyt ratkasut suoraan asakkaalle. Erkosseoskaasut ovat tärketä monlla alolla - ntä käytetään mm. auton päästöjen mttaamsessa, lääkkeden valmstuksessa ja elntarvkkeden pakkaamsessa. Teknologan kehttymnen yhteskunnassamme asettaa yhä tukkeneva vaatmuksa myös erkosseoskaasulle. Tarvtaan tarkempa seoksa, useammlla komponentella, matalammssa ptosuuksssa ja nopeammn. Wokosken uus erkosseoskaasujen täyttöasema vastaa nähn tarpesn. Anutlaatunen latos Suomessa Wokosken täyttöasema on anoa Suomessa gravmetrsä el massaan perustuva 200 barn kaasuseoksa erssä täyttävä latos. Olemme panostaneet vme vuosna vahvast erkoskaasuhn: Kotmanen erkososaamnen perustuu ptkään kokemukseen, korkeast koulutettuun henklökuntaan ja alan parhaaseen käytäntöön. Kansanvälsen verkoston myötä myös alan asantuntjuus pysyy korkealla, sanoo erkoskaasujen tuotepäällkkö Eero Asp berg. n Lsätetoja: Oy Wokosk Ab tuotepäällkkö erkoskaasut Eero Aspberg puh Lsätetoja: VTT johtava tutkja Pekka Tuomaala puh pekka.tuomaala@vtt.f vaatetus ja aktvsuustla. Jos henklöllä on sama aktvsuustaso ja vaatetus, nn ero esmerkks lhakskkaan mehen ja äkkään vanhuksen välllä on perät 6 astetta. Myös kntestön energakustannukset penenevät Tarpeen mukanen lämpöolosuhteden säätö tos enssjasest hyötyä vhtyvyyden ja työtehon paranemsen kautta, mutta myös energansäästönä, kun talvella lämmtetään ja kesällä jäähdytetään van ntä tloja, jossa on käyttäjä. Taloteknkan osalta huonekohtanen lmanvahtolämmtys on nopea reagomaan haluttuhn muutoksn, mutta lämpötla vodaan säätää ykslöllsen tarpeen perusteella myös jo etukäteen valmks, ennen kun hmnen tulee huoneeseen. n Oulun Energa Oy:n tuotanto hlneutraalks vuoteen 2050 mennessä Oulun Energa Oy tavottelee sähkön- ja lämmöntuotantonsa muuttamsta täysn hlneutraalks vuoteen 2050 mennessä. Tarkotus on, että yhtö hyödyntää tuollon van sellasa tuotantomenetelmä ja energalähtetä, joden käyttö e lsää hldoksdn määrää lmakehässä. Hlneutraalsuus koskee Oulun Energan kokonaan ja osttan omstamaa energantuotantoa. Ilmaston-muutoksen torjunnan kannalta tärkeä hlneutraalsuus on keskesellä sjalla yhtön uudessa strategassa. Tomtusjohtaja Juhan Järvelä sanoo lnjauksen tarkottavan, että Oulun Energa tukeutuu tulevasuudessa enssjasest uusutuvn energalähtesn. Vähennämme hldoksdpäästöjämme käyttämällä tuotannossamme esmerkks puuta ja muta bopolttoaneta sekä aurnkoa, vettä, tuulta, geotermstä lämpöä ja jätettä. Myös ydnvoma on jatkossa pen osa tätä kokonasuutta, hän kertoo. Puun hyödyntämsestä polttoaneena tosn syntyy hldoksdpäästöjä, mutta ne kompensotuvat, koska kasvaessaan puut stovat hldoksda. Bomassa lasketaan nän nollapäästöseks. Tähän lttyen Oulun Energa on jo muutaman vuoden ajan tuottanut metsen kasvua khdyttävää botuhkalannotetta ja edstänyt nän hlen sdontaa. Uusa mahdollsuuksa Tomtusjohtaja Järvelä kuvalee kaken nykypävän suuren lketomnnan olleen joskus pentä. Samalla tavalla hän uskoo hlneutraalsuuteen pyrkmsen luovan Oulun Energalle uusa lketomntamahdollsuuksa. Usen kehtyksen kärjessä olevat yrtykset pystyvät löytämään uudenlasa tomntamalleja ja tuomaan ensmmäsnä markknolle klpalukykysä palvelukokonasuuksa, hän mustuttaa. Esmerkknä tästä Järvelä ottaa eslle aurnkopaneelt. Yrtyksemme ol Suomessa ensmmästen joukossa muutama vuos stten, kun alotmme aurnkopaneel-lketomnnan. Tällä hetkellä Oulun Energan suunnttelemlla ja toteuttamlla aurnkovomalolla on jo vdenneksen markknaosuus Suomen vuotusesta aurnkopaneelmyynnstä, hän toteaa. Hlneutraalsuuteen Oulun Energa etenee astettan ja todennettavalla tavalla. Tänä vuonna yhtön käyttämstä energalähtestä hlneutraaleja on vajaa 50 prosentta. Tavotteena on, että vuonna 2050 sen tuotanto e lsää lmakehän hldoksda lankaan. Tomtusjohtaja Järvelä korostaa, että teknologa kehttyy kovaa vauhta ja tämä vo auttaa tavotteeseen pääsyä. On mahdotonta tetää, mllasa ratkasuja on käytettävssä kymmenen vuosen kuluttua. Esmerkks hldoksdn talteen ottoon ja varastomseen vo tulla tarjolle teknsest ja kaupallsest tomva ratkasu, hän toteaa. Turvetta tarvtaan ptkään Pyrkmys hlneutraalsuuteen edellyttää Juhan Järvelän mukaan Oulun Energalta turpeen hyödyntämstä energantuotannossa velä ptkään. Kotmasen turpeen käytöllä pystytään ylläptämään elntärkeä huolto-varmuus ja takaamaan turvallnen akataulu uusutuven ja muden energalähteden käytön kehttämselle sekä astettaselle lsäämselle. Turpeen hyödyntämnen on tärkeää myös maaseutualueden talouden ja työllsyyden kannalta. Myös turvetuotannon osalla menetelmät ovat kehttyneet ja kehttyvät jatkuvast ympärstöä vähemmän kuormttavaan suuntaan. Nykyakasen turvetuotannon kuormtus maamme vesstöhn on alle prosentn luokkaa kokonaskuormtuksesta. Tarvtsemme velä yhden nn sanotun uuden suokerran korvaamaan nykyset turvetuotantoalueemme. Sks kapaamme yhteskunnalta järkevä päätöksä lupahakemuksmme. Turve on melle tärkeä energalähde lähvuoskymmenen ajan. Turpeen energakäytön jälkeen kesktymme postuvlla turvesolla muun muassa bomassan tuotantoon ja hlen stomsta edstävn tomenptesn. Stä pats turpeelle saattaa löytyä monenlasta muuta hyötykäyttöä. Pohjos-Pohjanmaan pnta-alasta suo- ja turvemaata on yl 50 prosentta el turve e varmast lopu ekä luonnontlaset rmpsuot katoa jatkossakaan, huomauttaa Järvelä. Hlneutraaln yhteskunnan saavuttamnen vuoteen 2050 mennessä on Suomessa ja Euroopassa noussut yhä vahvemmn lmastuks tavotteeks. Suomessa tavote on arvotu haastavaks, mutta mahdollseks. Tämä edellyttää kutenkn merkttävä tomenptetä yhteskunnan er osapuollta. Ertysen suura vaatmuksa hlneutraalsuus asettaa energa-alalle. EU:ssa hlneutraalsuus Lsätetoja: tavote on asetettu vuodelle Oulun Energa haluaa Oulun Energa Oy olla edelläkävjä tässäkn asassa ja nähdä tlanteen okeana tomtusjohtaja Juhan Järvelä lketomntamahdollsuutena puh juhan.jarvela@oulunenerga.f tulevasuudessa, summaa tomtusjohtaja Juhan Järvelä. n 12 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/

8 Korkealla, korkealla lähestyn mustaa ovea panaaksen hopeanvärstä ovenhahvaa alas. Se e ole mkään tavallnen talonov. Mtään e tapahdu kun yrtän avata stä. Ovenkahva e lku. Ov pysyy knn. Yrtän nyt tostamseen käyttää enemmän vomaa, mutta yhtä hekolla menestyksellä. Kolmannen kerran otan kahvasta knn ja panan vomalla ovenkahvaa alas. Panava ov jonka ssä- ja ulkopnnat ovat päällystetty ruostumattomalla teräspellllä, ja oven ssäpuol on erstetty klottan lyjyllä, paskaa mnut nopeast takasn käytävään kun ov avautuu lmanpaneesta. Vastomasest perännyn taaksepän, mutta astun stten päättäväsest kumarassa kynnyksen yl. Kun tulen ssäpuolelle, suljen oven vommakkaast. PANG! Lämpörntama, joka osuu mnua kasvohn, ylpaneella, tuoksuu höyrylle ja saa mnut kourstuksenomasest ptämään kovast knn pakasta jossa seson. Katson alas, hämärässa valastuksessa, kuluun ja näen pentä lkettä syvällä alapuolellan. Stten alotan htaast ja varovasest lkkkua alaspän Aukasen varustamon ulko-oven ja kävelen nopeast kolme kerrosta portata ylös. Astun ssään konttorn mssä kohtaan kesk-käsen nasen vahvast punaslla huullla maalattuna. Hän stuu penen lassenän takana ja hoo punasa kynsään. Hengtän raskaast ja kerron asan. Odottakaa täällä kahvhuoneessa. Kerron henklöstöpäällkölle että hänelle on veras. Mten olkaan nmenne? Vstosta mnuutta myöhemmn henklöstöpäällkön ov avautuu selkosen selälleen ja ovensuussa, edessän, sesoo mes jättjalkojensa päällä. Han sanoo mahtpontsella äänellä, kädet rstssä rnnalla: Tule ssälle, ja stu alas. E, en halua nähdä papereta olen jo tarkastanut snua, se rttää. Text: Kaj Karrento Karmvat JÄNNITYKSEN TUNNIT Koska vot alottaa työt? Huomenna, vastaan. Hyvä, matkusta kotn. Sotan ja lmotan koska ajankohta on lähellä, älä matkusta kauas kodstas. Ne olvat vmeset sanat mnulle. Hän pamauttaa oven knn samanakasest kun hänen puhelmensa so. Neljä vkkoa myöhemmn so puheln, henklöstöpäällkkö on tosessa päässä. Hän sanoo lyhyest: Nyt mnulla on snulle köl. Turbntankker Dagmar Salén. Vkon kuluttua matkustat SAS:n koneella Arlandasta Bostonn ja jatkat seltä Porltand Mann USA:n tärannkolle. Matkatavarota saat ottaa koneeseen neljäkymmentä kloa. Sähköttäjä ja tonen perämes ovat myöskn samassa koneessa. Varustamon edustaja on tetä vastassa Bostonn lentokentällä. Lppu tulee snulle postssa tällä vkolla. Lähetän snulle tuuraajan setsemän kuukauden kuluttua. Onko tämä täysn selvä snulle? Mukavaa matka ja älä unohda ottaa lähtöpävän sanomalehtä mukaas. Istun lnjautossa matkalla lentokentälle ja astun parn tunnn kuluttua DC-8 koneeseen matkalla Bostonn Köpenhamnan kautta. Lentäjen kkunoden alapuolella sesoo Harald Vkng mustlla krjamlla. Olen korkealla Atlantn yläpuolella yhdessä kahden tulevan mehstöjäsenen kanssa, jota en tunnsta, saatkka stten tunne. Ihmeellstä tosaan. Ehdn matkan akana ajatella paljon. Onko tämä stä mtä haluan? Levottomuuden tunne tunkeutuu hpen mnuun. Mnkänlanen on lava ja mnkänlaset ovat työtovern uudessa työpakassan? Monta ajatusta pyör sllä hetkellä päässän. Vastauksa mnulla e velä ole, ne tulevat myöhemmn. Bostonn kaupunk lähestyy ja mer alapuolellamme muuttuu nopeast lentokentäks Logan Arport. Ptkään odotan matkalaukkujan. Ne evät tule. En ole sunkaan anoa matkustaja, joka on tullut SK-1618 lennolla Köpenhamnasta, joka e ole saannut matkatavarotaan. Ehkä Dagmar Salénn sähköttäjä ja perämes myöskn odottavat, nn kun kymmenkunta muutakn matkustajaa? Termnaaln tosessa päässä sesoo kaks mestä, keskustellen. He ovat ruotsalasen näkösä. Kävelen termnaaln halk ja kysyn jos he mahdollsest ovat matkalla Portlandn ja Dagmar Salénn? Kyllä ovat. Tuntuu paremmalta ette enää tarvtse matkustaa yksn. Saamme matkalaukkumme vasta myöhään ja yövymme Boston Hotel Hltonssa. Seuraavana pävänä matka jatkuu Portlandn ja tankklava T/T Dagmar Salénn. Portlandn öljysatamassa tujotan tulevaa työpakkaan jossa on tarkotus työskennellä setsemän kuukautta konehuoneessa. Lava on hmeellsen näkönen. Levottomuus hp taas meleen. En musta mtä ajattelen? Tankklava on melken tyhjä ja oudon näkönen laturssa. Keula osottaa melken tavasta koht ja on korkea kun setsenkerroksnen talo; peräpää, hytteneen, paljon alempana. Seltä täältä, lavan rungosta, on maal possa ja tlalla on ruosteläkkä. Mnua jännttää kun suurella vavalla raahaan matkatavarotan jyrkkä portata ptkn ylös kannelle. Käten hkoavat, ehkä vapsenkn. Ptkö mnun tosaan matkustaa nän kaus? Pään on nyt täynnä erlasa ajatuksa ja ajattelen edelleen: Elämä on täynnä vahtoehtoja: Jos sanon kyllä jolleklle, nn sanon samanakasest toselle, e. Kot-kävää mnulle e ole mutta epävarmuuden tunne saa sjaa ajatuksssan. Kunka kuluu setsemän kuukautta tämän suuruusluokan lavassa? Olenko ajatellut väärn jossan matkan varrella? En ole, uskottelen tsellen, erttän määrätetosest. Uran e ole takanan vaan edessän. Vastaukset ajatuksllen ovat kaukana horsontn takana. Nden kanssa e ole krrettä, jonan pävänä ne tulevat. Sähköttäjä, perämes ja mnä saamme hyttmme päällystökannelta. Mnä lavan vasemmalta puolelta mssä konemesten revrt ovat vanhan tradton mukaan. Ne mehstön jäsenet, jota olemme tulleet tuuraamaan, ovat jo matkustaneet kotn. Ovelle koputetaan ja konepäällkkö, el sff, astuu hyttn. Hän on konehuoneessa pomo ja hänellä on äärmmänen vastuu lavan teknkasta, yötä pävää. Hän on sokokonen ja kovaäännen mes. Hän omaa raskaan ääneen ekä hänen tarvtse tostaa käskyjään. Hänen sokokoset kätensä mustuttavat mnua anopsta, joka suurella puulapolla ottaa vastapastetut pullat ta levät uunsta. Sffn nm on Wlson. Tervetuloa lavaan, hän sanoo. Ensmmäseks te vastasaapuneet menette lavan päällkön luo ja allekrjotatte palvelussopmuksen mnkä jälkeen kuulutte lavan henklökuntaan. Passnne otatte myös mukaanne. Yrtän kävellä rennost, yks kans ylemmäks, päällkön hyttn. Se mustuttaa kooltaan enemmän huonestoa; olohuone, makuuhytt, wc ja kylpyamme. Palvelussopmuksen allekrjotettuamme hän kysyy sasko olla tervetulasryyppy? Kakk nyökkäävät. Lähtö on kello ykstosta lahtea koht käskyä odottamaan, Persanlahtea, hän selventää. Ktos, tässä kakk tällä erää. Tovon että tulette vhtymään lavallamme, se on hyvn erkonen, sen tulette kyllä huomaamaan. Yks asa velä: olutta ja väkevämpä juoma hanktte omalla vastuulla, tax free on auk joka lauanta. Kun yhdessä postumme päällkön hytstä, Wlson sanoo mnulle: Kun olet purkanut matkalaukkus ssällön ja saanut työpukus ylle, nn menet alas kellarn esttäytymään vehkelle. Stä käskyä e vo ymmärtää väärn. Olen matkalla kellarn esttäytymään vehkelle ja olen tunkeutunut konehuoneen ylätasolla olevan raskaan teräsoven kautta joka on melken lavan korkeammassa kerroksessa. Ulkolämpötla on kolmekymmentä celcus-astetta, konehuoneessa kaksnkertanen. Lkun varovast alaspän ja pdän tukevast knn katesta. Ne ovat nn lämpmät, että ntä koskettaessa melken poltan sormen ja jos mnulla ols ollut lppalakk se ols lmanpaneen vakutuksesta lentänyt päästän kun leja. Vahvat puhaltmet kehttävät ylpanetta konehuoneessa. Kaks korkeaa Foster Wheeler höyrykattlaa saavat myös korkeaylpanelmaa. Samanakasest nhn panetaan raskasöljy-polttoanetta metrnptuslla suuttmlla, jotta veden työlämpötla saadaan tavotetuks. Vedestä tulee ylkuumentunutta höyryä ja kaasua pääkoneturbnlle sekä turbnsähkögeneraattorelle, jotka kehttävät tarvttavan sähkövoman. Joku testä varmast on kuullut puhuttavan valvontahuoneesta lavan konehuoneessa. Valvontahuone on äänerstetty ja lmastotu tla, josta lavan lattestot vo hallta pankkeden ta säätövpujen kautta. Snne on sjotetu myös hätä- ja hälytyskeskus. Dagmar Salénssa e ole valvontahuonetta,joten olen tullut aka lämpmään työpakkaan. Neljä tunta työtä, kahdeksan vapaata, neljä tunta työta, kahdeksan vapaata. Tämä on mnun työrytmn seuraavat setsemän kuukautta kahden muun vahtkonemestarn kanssa. Työvaatteta vahdan kaks kertaa vuorokaudessa ja ruokalun yhteydessä nelen suolatabletteja. Ntä on messn ruokapöydällä muden mausteden kanssa. Työpakalle mennessän ja seltä postuessan von käyttää hssä, mutta von myös kävellä kakk setsemän kerrosta. Useast teen nn, koska jos tapahtuu sähkökatkos, black out, on mlte setämätöntä stua pmeässä ja kuumassa hssssä, mssä on vakeaa hengttää, kun konehuoneen kakk puhaltmet ovat pysähtyneet. Nn, melken kakk lavassa pysähtyy pats hätadesel, joka sllon käynnstyy. Se on sjotettu mahdollsmman korkealle lavassa savuppun ssätlossa. Konehuoneessa on sllon aavemasen hljasta ja sellä on raskas hengttää. Lastaamme crude ola, raakaöljyä, Persanlahdella. Lasta vo kuljettaa ja purkaa monessa malman maanosassa, usen Euroopassa ta USA:ssa, mutta myös Australassa. Jos purjehdmme tme charterlla, määrättyä rettä määrätyssä ajanjaksossa, vomme lastata ja purkaa öljyä esmerkks retllä Persanlaht Japan, vuoden. Nyt lastaamme Kharg Islandssa, Iranssa, ja last puretaan jossan Euroopassa. Messssä on tänään ruokalun akana vlkasta keskustelua. Lavan päällkkö lmottaa että last kuljetetaan Göteborgn, Ruotsn. Sellä Dagmar Salén e ole ollut sen jälkeen kun se rakennettn Malmöön Kockumn lavatelakalla. Kahdentosta tunnn lastaus on pättynyt ja kakk lasttankt ovat täynnä raakaöljyä. Mermatka Ruotsn alkaa ja sen on suunnteltu, normaalessa sääolosuhtessa, kestävän neljä vkkoa. Göteborgssa öljylastn purkaus alotetaan välttömäst. Kaklla mehstön jäsenllä on määrätyt työtehtävät. Jokanen tekee omansa ja työnjohtaja, ta esmes jolla on johtava asema, määrää. Vahtkonemestaren työrutnt ovat ennestään tuttuja, he hotavat että last pumpataan mahdollsmman tehokkaast turbnkäyttösllä lastöljypumpulla mahn. Perämehet ja kansmehstö vahtavat öljytankkeja kannella. Göteborgssa katsastetaan myös er koneston osat, kahden vuorokauden akana, jonka öljylastn purkamnen kestää. Katsastuksen tekee Lloyd s Regster yhtestyössä lavan konepäällkön ja varustamon teknllsen osaston henklökunnan kannssa. Kaks mestä Lloydsta, Lontoosta, saapuu Göteborgn ja konepäällkkö Wlson on sen taka erttän varattu. Katsastuksen jälkeen papert allekrjotetaan, mtä on katsastettu. Lemat ja pävämäärä vahvstavat ja päättävät proseduurn. Hän joka on vapaavuorossa vo käydä massa ja rentoutua, ta tässä tapauksessa kun lava on Ruotsssa, ehkä tavata perhettä ta ystävä. Ylhäällä, mahnnoususllalla, on suurn krjamn ja numeron lähtöpävämäära ja aka. Sllä, joka mahdollsest myöhästyy lähdöstä, e ole helppoa. Kun öljytankt on tyhjennetty, panolastvettä pumpataan tankkehn jotta potkur saadaan vedenpnnan alle ja lava saadaan vakaaks merellä, nn että se e värse. Kun lava on merellä se värsee, vakka on panolastssa, lman panolasta se värsee rkk. Tankklava Dagmar Salén kyntää merta Atlantlla koht Persanlahtea. Tämä matka kestää arvolta neljä vkkoa. Sesot keulassa ja knnttät katsees merelle, kuuntelet laneden kohnaa. Katsot kästtämätöntä määrää vettä, jota lava työntää edellään ja puskee svulle päästäkseen eteenpän merellä. Se on hukea tunne ja elämys, joka vahvstuu ent- 14 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/