Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 9/2015 Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! s fartyg sjönöd på Nordsjön januar 1953 Orkan blev lastångaren Bore VI:ns öde Voma & Käyttö 9/ slungades upp på land!

2 Ssällys Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta STTK:n Puheenjohtaja Antt Palola: Työmarkknolla ja yhteskunnassa edessä levottomat ajat... 4 Tuloverotus on tukka verrattuna klpaljamahn ja krstynyt entsestään... 4 Suomen ABB:lle lähes 30 mljoonan euron muuntajakauppa Arabemraattehn... 5 Lovsan bolämpölatoksen peruskv muurattu... 6 Alstom tomttaa neljä sähköasemaa Chlen ensmmäseen sähkön superverkkoon Suomesta kuus sarjakompensontjärjestelmää... 6 Hanhkv 1 -ydnvomalatosta varten tarvttaven vomajohtojen ympärstövakutusten arvont käynnstyy... 7 Uusen järjestelmen käyttöohjeden ja dokumentaaton tärkeys... 8 KPA Uncon tomttaa kattlalatoksen terästehtaalle Etelä-Afrkkaan... 9 New Baltc Sea ferry wll be powered by envronmentally sustanable Wärtslä dual-fuel engnes Vene 16 Båt -messut tukee Pdä Saarsto Sstnä ry:tä Kouvolan Lakrts srtyy käyttämään Gasum-bokaasua lakrtstehtaan päästöt putoavat 119 tonna vuodessa Fortumn Lovsan ydnvomalatoksen vuoshuolto 2015 päätökseen ABB ja Turku Energa Sähköverkot Oy yhtestyöhön: ABB modernso Turun suurmman sähköaseman Fortumlta ensmmänen venterä suomalasta boöljyä E.ON:lle Ruotsn STTK:n Katarna Murto: Sopmusvapauden rajottamnen johtas erarvosuuteen työmarkknolla STTK:n Ralf Sund: Koulutuksesta ja osaamsesta lekkaamnen on tulevasuudelta varastamsta Majakolla elettn lähes omavarasest Bouun säästää jopa 70 % energakustannukssta Antt-Teollsuus laanseeraa uuden alpanesen bouunmallston Gasum tyytyvänen halltusohjelman energalnjauksn vähählset kaasuratkasut krttämään Suomen klpalukykyä Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! fartyg sjönöd på Nordsjön januar 1953 Orkan blev lastångaren Bore VI:ns öde slungades upp på land! Energaa tuhlataan julksssa rakennuksssa kunnlla mahdollsuus lekata päästöjään ja energalaskuaan energatehokkuudella More bogas for Fnland from waste processed at Ekokem Crcular Economy Vllage Gasum and Botehdas to cooperate n bogas producton Wärtslä awarded repeat order to supply exhaust gas cleanng systems for 3 Fnnlnes vessels Lttyy rauhanehtohmme Suomen klpalukyky paran taas: Saksan kustannukset kasvovat yl tuplast nopeammn Skangas ja Porn Prosessvoma Oy sopmukseen LNG:n tomttamsesta vomalatoksen energantuotantoon Ammatthakemsto Yrtys hyötyy alkonemestarn koulutuksesta: tehot nousevat, tulos paranee ja työntekjät ovat tyytyväsä Jäsenpalsta Jäsenyhdstykset Matka Whte RosllaEtelä-Amerkkaan Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal etunm.sukunm@konepaallystoltto.f Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal gunne.andersson@konepaallystoltto.f Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal lmo@os-meda.f Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Etukannen kuva: Lef Wkström 2 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/2015 3

3 STTK:N PUHEENJOHTAJA ANTTI PALOLA: Työmarkknolla ja yhteskunnassa edessä levottomat ajat Suomen ABB:lle lähes 30 mljoonan euron muuntajakauppa Arabemraattehn Halltus on estellyt tomenpteet, jolla se akoo korjata Suomen klpalukykyä yhteskuntasopmusneuvottelujen karuduttua. Halltuksen tomenpdelstalla on muun muassa julksen sektorn lomen lekkaamnen, sarausloman karenss, arkpyhen srto, sunnuntalsen lekkaamnen ja ykstysen sektorn työnantajen sosaalturvamaksun alentamnen. Halltus on lmottanut toteuttavansa tomenpteet pakottavalla lansäädännöllä lman, että työ- ja vrkaehtosopmusneuvottelussa on mahdollsuus sopa alakohtasest tosn. STTK on erttän huolssaan suomalasen yhteskunnan tulevasuudesta, jos sopmnen srtyy juhlapuhesn ja työmarkknapöydssä työvälnenä ovat työnantajavetonen pakko ja sanelu. Vahtoehdotonta talous- ja työmarkknapoltkkaa e huonossakaan taloustlanteessa tarvtse harjottaa. Halltus lekk tultkulla ruuttynnyrn lähellä, puheenjohtaja Antt Palola korostaa. Palolan melestä halltuksen tomet ovat raju hyökkäys Suomen malla ja työmarkknoden vakaata sopmuskulttuura vastaan. Vakuttaa sltä, että halltus haluaa jatkossa työmarkknolle enemmän työnantajen ehdolla toteutettavaa sanelua ja stä seuraavaa rtelyä ja repmstä kun atoa neuvottelua ja sopmsta. Lansäädännöllä pakottamnen lsäs rauhattomuutta työmarkknolla. Se vo myös lsätä rauhattomuutta koko yhteskunnassa, kun kasvava työttömyys ja esmerkks vme akojen maahanmuuttopolttset haasteet ovat lsänneet jännttesyyttä kansalasryhmen välllä, Palola arvo. STTK:n tavottel yhteskuntasopmusta, mutta vakka se karutu, halltuksen e tarvtse edetä ehdottomuuden tetä. Halltusohjelmaan on krjattu, että pakallsta sopmsta on kehtettävä, mutta ato pakallnen sopmnen e kehty pakottamalla ja vemällä palkansaajlta mahdollsuus sopa. Edelleen on mahdollsta valta toset tavat toteuttaa uudstuksa. Neuvotellen päästään hyvään, rtelemällä van katkeraan lopputulokseen, Palola arvo. Maksajna naset STTK:n arvo on, että halltuksen gljotn osuu ertysest pen- ja kesktulosn nasn, jotka ovat enemmstö julksen sektorn työpakolla ja monlla ykstysllä palvelualolla. Suomalaset julkset hyvnvontpalvelut ovat nasten hartella. Hedän työehtojansa hekentämnen merktsee, että tasa-arvo on halltukselle van sanahelnää. Muutosturvaan halltus esttää penä parannuksa. Kurjstamslstan rnnalla ne kutenkn näyttävät kosmeettslta, Palola toteaa. n Suomen ABB on saanut lähes 30 mljoonan euron tlauksen erkosmuuntajen ja kurstmen tomttamsesta öljyn- ja kaasuntuotantolautolle sekä kenosaarlle Abu Dhabn. Kyseessä on ABB:n Vaasan muuntajatehtaan kakken akojen suurn muuntajakauppa. Kauppa on osa ABB:n ja maalman suurmman lavanrakennusyhtön Hyunda Heavy Industresn lähes 70 mljoonan euron sopmusta laajasta sähköstys- ja automaatotomtuksesta öljyn- ja kaasuntuotantoyhtö ADMA-OPCOlle (The Abu Dhab Marne Operatng Company) Arabemraattehn. Taustalla on ADMA OPCOn kehtysprojekt, joka tulee kolmkertastamaan maalmanlaajusest van muutama. Tämä on melle selkeä klpaluetu, lketomntajohtaja Hekk Mustonen ABB:ltä sanoo. Kaupan ssältämät räjähdysvaarallsten tlojen muuntajat ja kurstmet valmstetaan ABB:n muuntajatehtaalla Vaasassa. Tuotteet tomtetaan vuoden 2016 jälkmmäsellä puolskolla. ABB:n muuntaja löytyy kakkalta, mssä sähköä tuotetaan, srretään ja kulutetaan: vomalatokssta, sähköasemlta, teollsuuslatokssta, ostoskeskukssta, öljy- ja kaasukentltä, rautateltä, aurnkovomalosta sekä vesvomalosta. Maalmanlaajusest ABB:n muuntajabsnes työllstää henklöä 27 maassa ja 55 pakkakunnalla. Suomessa lketomnta työllstää Tuloverotus on tukka verrattuna klpaljamahn ja krstynyt entsestään Kansanvälsessä vertalussa Suom on tukan palkkaverotuksen maa, etenkn suurtulosten osalta. Suomessa työn verotus on krstynyt kahdella prosenttyksköllä vme vuosna. Vuonna 2014 työtä verotettn 25,11 prosentta suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku ol 23,15 prosentta. Yl euroa vuodessa ansatseven ansotulojen verotus on Suomessa 2,1 10,0 prosenttykskköä kreämpää kun keskesssä klpaljamassamme - Alankomassa, Saksassa ja Ruotsssa sekä Brtannassa. Lsäks Ruots verottaa kesktulosa non 7 prosenttykskköä kevyemmn kun Suom. Pentulosten osalta Ruots ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmn. Van Saksa verottaa palkansaaja Suomea rankemmn, mutta tämäkään e koske suurtulosa. Suomen verotus on muutenkn eurooppalasttan kreää. Suomen kokonasveroaste, 44 prosentta vuonna 2014, on samansuurunen Ruotsn kanssa. Se on kutenkn korkeamp kun mussa keskesssä vertalumassa, jossa se on kymmensen prosenttykskköä matalamp. Myös palkansaajan rajaveroasteen kohdalla suhde vertalumahn on samankaltanen. Ennen talouskrsä työn verotus ol Suomessa laskussa. Mutta vme vuosen päätösten vuoks veropoltkan ptkäakanen tavote työn verorastuksen alentamseks karkaa nyt yhä kauemmas. Verotuksen rakenne on pysynyt ptkält ennallaan, vakka myös kulutusverot ja maksut ovat nousseet. Yhtesö-, omasuusja pääomatuloverojen osuus BKT:sta on kasvanut ptkällä akavälllä. Tulokset käyvät lm tänään julkastusta EVA Fakta Verojen krjasta, joka on pävtetty ja täydennetty verso tammkuussa 2014 lmestyneestä teoksesta. Tedot on koonnut Elnkenoelämän tutkmuslatoksen ETLAn tutkja Hannu Lsätetoja: ETLA Kaseva. tutkja EVA Fakta Verojen krja, Hannu Kaseva täydennetty tonen panos, ja puh lsätetoa on luettavssa EVAn hannu.kaseva@etla.f svulta n The Nasr/Al Nasr -öljykentän tuotantokapasteetn barreln pävässä. Kenttä sjatsee non 130 klometrä luoteeseen Abu Dhabsta. Suomen ABB:n erkosmuuntajat muuntavat kenosaarlla tuotetun sähkön jänntteen nn, että se vodaan srtää merenalasta kaapela ptkn öljylautolle. Koska kenosaarten ja öljylauttojen välnen etäsyys on non 70 klometrä, tarvtaan myös kurstma tasapanottamaan lostehoa. Kakk tomtuksen ssältämät muuntajat ja kurstmet sjotetaan räjähdysvaarallsn tlohn. Vaasan muuntajatehdas sa sertfkaatn valmstaa muuntaja räjähdysvaarallsn tlohn helmkuun lopussa. Kauppa on lostava päänavaus räjähdysvaarallsten tlojen segmenttn. ABB-maalmassa olemme ensmmänen räjähdysvaarallsa muuntaja valmstava tehdas ja klpaljotakn on Kaupan ssältämät räjähdysvaarallsten tlojen muuntajat ja kurstmet valmstetaan ABB:n muuntajatehtaalla Vaasassa. 330 henklöä. Suomen ABB:n Transformers-lketomntaykskkö vastaa maalmanlaajusest erkosmuuntajen kehttämsestä ABB:llä. ABB on johtava sähkövoma- ja automaatoteknologayhtymä, jonka tuotteet, järjes- telmät ja palvelut parantavat teollsuus- ja energayhtöasakkaden sekä lkenne- ja nf- Lsätetoja: Hekk Mustonen rastruktuuralojen asakkaden puh , klpalukykyä ympärstömyöntesest. ABB työllstää 100 hekk.a.mustonen@f.abb.com maassa non henklöä, josta Suomessa non n 4 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/2015 5

4 Porvoon Energa lsää kaukolämmön tuotantokapasteettaan Lovsassa uudella nykystä lämpölatosta suuremptehosella latoksella, jonka peruskv muurattn maanantana 14. syyskuuta. Uus latos nostaa uusutuvan polttoaneen osuuden kaukolämpötuotannossa nykysestä non 70 prosentsta yl 90 prosenttn. KPA Uncon Oy:n tomttama 10 MWth-tehonen kattlalatos tulee käyttämään polttoaneena kotmasa puupohjasa polttoaneta kuten kuorta ja haketta. Latos rakennetaan nykysen puupolttoaneta käyttävän non 7 MWth-tehosen latoksen vereen Lovsan teollsuusalueen Urakotsjantellä. Uus latos tulee olemaan jatkossa Lovsan kaukolämpöverkon päätuotantolatos. Vanha latos jää myös tuotantoon, mutta tom LOVIISAN BIOLÄMPÖLAITOKSEN PERUSKIVI MUURATTU Latoksen tomttaa Porvoon Energa Oy:lle avamet käteen -peraatteella KPA Uncon Oy avustavana latoksena. Varaöljykattloden käyttöä Porvoon Energa pyrk vähentämään. KPA Unconn avamet käteen -tomtus ssältää prosesslatteet, Uncon Bograte -polttoteknkan, rakennukset, asennustyöt, latoksen käyttöönoton ja käyttökoulutuksen. Latos luovutetaan Porvoon Energalle huhtkuussa ens vuonna. Osapuolet ovat sopneet myös vden vuoden huoltosopmuksesta, jonka avulla pystytään paremmn ja ennustavammn suorttamaan latoksen vaatmat huoltotomenpteet ja ptämään huol latoksen korkeasta käytettävyydestä. Huoltosopmus on esmerkk elnkaarkustannusajattelusta, joka on noussut merkttävään rooln latoshanknnosta päätettäessä, Porvoon Energan kehtysjohtaja Jukka Rouhanen kertoo. Hänen mukaan tärkemmät syyt KPA Unconn valntaan latostomttajaks olvat kutenkn tarjotun ratkasun soveltuvuus, Lsätetoja: Porvoon Energa Oy kehtysjohtaja Jukka Rouhanen puh jukka.rouhanen@porvoonenerga.f KPA Uncon Oy myyntjohtaja Teemu Koskela puh teemu.koskela@kpauncon.com Alstom tomttaa neljä sähköasemaa Chlen ensmmäseen sähkön superverkkoon Suomesta kuus sarjakompensontjärjestelmää Transmsón Eléctrca del Norte (TEN) on valnnut Alstomn tomttamaan neljä avamet käteen -sähköasemaa Chlen ensmmäseen sähkönsrtolnkkn, Mejllonesn ja Cardonesn välselle suurjänntesrtolnjalle. Sopmus, jonka arvo on non 260 M, ssältää kolmen uuden 500 kv:n sähköaseman tomtuksen Chacaytaan, Los Changosn and Cumbresn, sekä Nueva Cardonesn sähköaseman laajennuksen. Projektssa, joka valmstuu vuonna 2017, rakennetaan 580 km ptkä superverkko el sähkönsrtolnja, joka yhdstää kaks nykystä srtoverkkoa: Central Interconnected System (SIC) ja Interconnected System of Norte Grande (SING). SIC-srtoverkko, joka kattaa Chlen keskosat, srtää lähes 70 % maan sähköntuotannosta ja palvelee yl 90 % Chlen yl 18 mljoonan hengen väestöstä. SING-srtoverkko palvelee Pohjos-Chleä, jossa tuotetaan non 20 % maan sähköntuotannosta ja jossa on suunntelma tuottaa enemmän sähköä tulevasuudessa. Alstom tomttaa projektn lma- ja kaasuerstesä sähköasema, jotka mahdollstavat yhteensä non 1500 MW sähkönsrron. Lsäks tomtukseen kuuluu lostehon kompensontjärjestelmä. Lattestot ja järjestelmät valmstetaan Alstomn tehtalla Braslassa, Knassa, Suomessa ja Ranskassa. Projektn veto- ja koordnontvastuu on Alstomn Chlen yksköllä. Lostehon kompensontjärjestelmät tomttaa Alstom Grdn Tampereella sjatseva yhtö. Uusen järjestelmen ansosta sähkön laatu paranee, sähkönsrron hävöt penenevät ja srrettävää sähkötehoa vodaan merkttäväst kasvattaa. Tampereen Alstomn saama tlaus ssältää kuuden (6) sarjakompensontjärjestelmän (Fxed Seres Compensaton, FSC) suunnttelun, valmstuksen, latetomtukset, testauksen ja käyttöönoton mukaan luken lattestojen ohjaus- ja suojausjärjestelmät sekä yhteensä non käyttöajan tuotantokustannukset ja hankntahnta. KPA Uncon toteuttaa vastuullsa energaratkasuja, jossa korostuu korkea energatehokkuus, matalat päästöt ja alhaset elnkaarkustannukset. Lovsan uus bolämpökeskus käyttää polttoaneenaan kotmasa, uusutuva polttoaneta alhasn käyttökustannuksn. Latostomttajana haluamme lsäks olla varmstamassa latoksen korkeaa käytettävyyttä, ja tämän olemme sopneet huoltosopmuksessa, jonka myötä tulemme tekemään tvst yhtestyötä Porvoon Energan kanssa varsnasen projekttomtuksen jälkeenkn, sanoo KPA Unconn myyntjohtaja Teemu Koskela Porvoon Energan suuruusluokaltaan non setsemän mljoonan euron nvestont tonttlaajennuksneen ja -järjestelyneen mahdollstaa myös kaukolämmön jakeluverkon laajentamsta Lovsassa. Tulemme kytkemään Valkon pakallsverkon pääjakeluverkkoon. Myöhemmn saattaa tulla ajankohtaseks laajentaa verkkoa myös uusn aluesn, Porvoon Energan lämpö- ja tuotantopäällkkö Ar Rauno sanoo. Porvoon Energa vastaa kaukolämmön tuotannosta ja tomttamsesta sekä Lovsassa että Porvoossa. Lovsassa kaukolämpöverkon ptuus on non 30 km ja lämpöasakkata lähes 300. n 2000 MVAr kondensaattorparstot. Järjestelmen suunnttelu alkaa välttömäst, komponentten valmstus tehtaalla on ajotettu keväälle 2016 ja järjestelmen tomtus vuoden 2016 loppuun mennessä. Sarjakompensontjärjestelmät otetaan käyttöön vuonna Alstom Grdn Tampereen yksköllä on globaal vastuu lostehon kompensontjärjestelmstä ja tehoelektronkkajärjestelmstä (FACTS). Chlen tlaus tukee lketomntamme kasvustrategaa ja mahdollstaa lsänvestonnt sekä suunntteluresurssen kasvattamsen Tampereella, kertoo Joun Mälkönen, ALS- TOM Grd Oy:n tomtusjohtaja. n Hanhkv 1 -ydnvomalatosta varten tarvttaven vomajohtojen ympärstövakutusten arvont käynnstyy Suomen kantaverkkoyhtö Fngrd Oyj varautuu vahvstamaan sähkönsrron kantaverkkoa Hanhkv 1 -ydnvomalatosta varten. Vomajohtoja koskeva ympärstövakutusten arvontohjelma on tomtettu Pohjos-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Vomajohtojen suunnttelua tukeva ympärstövakutusten arvonttyö valmstuu vuoden 2016 akana. Fennovoma Oy suunnttelee Hanhkv 1 -ydnvomalatosta Pohjos-Pohjanmaan Pyhäjoelle. Fngrd Oyj on tarkastellut ydnvomalatoksen kantaverkkoon lttämsen vahtoehtoja ja kantaverkon vahvstamstarpeta kokonasuutena ja on ottanut huomoon myös tulevasuuden sähkönsrron kehtystarpeet. Hanhkven ydnvomalatos on ltettävä muuhun vomajärjestelmään sten, että ltyntä mahdollstaa latoksen turvallsen tomnnan ja latos vo syöttää tuottamansa sähköenergan verkkoon suunntellulla tavalla kakssa tlantessa. Hanhkven nemen ydnvomalatokselta varaudutaan rakentamaan 400 klovoltn vomajohtoyhteys Raahen Lummetsään. Lsäks tarvtaan 110 klovoltn vomajohtoyhteys ydnvomalatokselta Keskkylään (Pyhäjok) ja edelleen Keskkylästä Jylkkään (Kalajok). Osa nyt arvotavsta vomajohdosta tulee Fennovoman lttymsjohdoks ja osa Fngrdn kantaverkoks. Fngrd ja Fennovoma tekevät päätökset vomajohtojen rakentamsesta myöhemmn, Fennovoman ydnvomalatoshankkeen etenemsen mukasest. Vomajohtojen rakentamsen arvodaan kestävän 2-3 vuotta. Ympärstöselvtyksstä tetoa vomajohtojen suunntteluun Vomajohtohankkeeseen sovelletaan laksäätestä ympärstövakutusten arvontmenettelyä (YVA). YVA-menettelyn tuottaman tedon ja palautteden avulla vomajohtojen rett vovat velä tarkentua. Vomajohtorett sjottuvat Pyhäjoelle, Raaheen, Merjärvelle ja Kalajoelle. Nyt valmstuneessa ympärstövakutusten arvontohjelmassa kuvataan, mten ympärstövakutukset selvtetään. Arvontohjelma on tomtettu yhteysvranomasena tomvalle Pohjos-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Yhteysvranomanen tedottaa arvontohjelman nähtävllä olosta, pyytää lausunnot ja ohjaa arvonttyötä omalla lausunnollaan. Hanketta ja arvontohjelmaa estellään myös ylesötlasuuksssa. Teto vomajohtohankkeen vakutukssta hmsn ja ympärstöön kootaan arvontselostukseks. Arvontselostus valmstunee kesällä n Lsätetoja: Fngrd Oyj Kehtyspäällkkö Satu Vuorkosk puh teknnen asantuntja Pas Saar Puh Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/2015 7

5 KPA Uncon tomttaa kattlalatoksen terästehtaalle Etelä-Afrkkaan Ohjeet ja dokumentaato ovat avanasemassa latteden kunnossapdossa, sekä korjaavassa että ennakovassa kunnossapdossa. Järjestelmätomttajan dokumentaato ja komponentten manuaalt mahdollstavat johdonmukasen kunnossaptosuunntelman raamtuksen, mutta hyvn usen käytännön toteutuksen ykstyskohdat tarkentuvat pakanpäällä tehtyjen muutosten, lsäysten ja komponentten vahdosten vuoks ja kunnossapdon tulee huomoda nämä jatkossa. Tällön kunnossapdolta kysytään todellsta ammattosaamsta. Käyttäjälle kaatuu vastuu usean tomttajan järjestelmässä Kaksta järjestelmstä tulee vanhoja e kutenkaan välttämättä huonoja. UUSIEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖOHJEIDEN JA DOKUMENTAATION TÄRKEYS Votelu- ja vomansrtojärjestelmssä on nykyään tavanomasta että konekko, putktus, käyttölatteet, laakert ja pesät tulevat er tomttajlla. Järjestelmässä käytetyn öljyn dokumentaato on tällasssa järjestelmssä usen hyvn rajallsta ssältäen van vskosteetn ja käyttölämpötlan el välttämättömmmän. Harvon öljyltä vaadtut muut omnasuudet, vakka erttän tärkeät, mantaan käyttöohjeessa. Joskus kokonasuus vastaa suunnteltua mutta usen dokumentaatokokonasuutta tulee täydentää, myös öljyn vaatmusten osalta. Öljyjärjestelmän käyttäjän on jo uuden latteston käyttöönoton vaheessa varmstettava järjestelmän luotettava käyttö ja mahdollstettava kunnossapto varautumalla mahdollsn ongelmn. Esmerkks öljyjärjestelmässä käyttöä uhkaavat ulkopuolset epäpuhtaudet, vesvuodot, lämpöongelmat jne. Kutenkn öljyn kunto on pdettävä spesfkaatoden mukasna jatkuvast. Ylesest vastaantuleven puutteden ta vkojen kuten rttämättömän öljysuodatuksen, lmansuodatuksen ta vallsten tvsteden lsäks dokumentaaton kautta vodaan tutka ongelma järjestelmätasolla. Putkkoot, käytetyt lttmet ja sälön rakenne ovat asota, jota dokumentesta tulee voda tutka lman järjestelmän pysäyttämstä. Stoutunesuuden puute tuhoaa suunnttelun vavan Ylesest huolto-ohjelma varten on laadttava tavotteet ja suunnteltava kenot mten tavottesn päästään ja tavottessa pysytään. Ennakovan öljyhuollon suunnttelussa ja tavotteellsessa toteutuksessa vaadtaan tetoa ja huolellsuutta, joka korostuu normaalessa jokapävässsä rutnessa. Ennen kakkea rutnen on oltava käytännössä toteuttamskelposa helpost mustettavne ohjeneen ja stoutunene toteuttajneen. hyhtesen tomntatapojen sekä tedon puute tekee suunnttelun ja seurannan turhaks. n KPA Uncon tomttaa 50 t/h höyryä tuottavan kattlalatoksen ArcelorMttal South Afrca Lmtedlle, Etelä-Afrkkaan Vanderbjlparkn tehtaalle. Tomtus on avamet käteen tomtus, ssältäen latoksen kakk prosesslatteet, tomtuksen Etelä-Afrkkaan, asennustyöt, latoksen käyttöönoton ja käyttöhenklökunnan koulutuksen. KPA Uncon on lsäks järjestänyt kohteen projektrahotuksen. Polttoaneena käytettävä kaasu on terästeollsuuden svutuotteena syntyvää masuun- ja kokskaasua, lsäks latoksella on mahdollsta käyttää polttoaneena maakaasua. Uuden latoksen tuottama höyry tomtetaan tlaajan olemassa olevaan turbnn, joka tuottaa sähköä tehtaan tarpesn. KPA Unconn modulaarnen kattlalatos tehostaa tehtaan svutuotekaasujen käyttöä ja nän ollen vähentää sekä maakaasun, että ulkoa ostettavan sähköenergan käyttöä. Ympärstöystävällnen Uncon ST 50 -kattlalatos koostuu kahdesta 25 t/h kattlasta. Tomtettavassa latoksessa on edstyksellnen polttoratkasu, joka mahdollstaa korkean hyötysuhteen ja alhaset päästöt. Latos tom mehttämättömänä ja täysn automaattsest. KPA Unconn tomtus perustuu modulaarseen toteutukseen, joka takaa korkean esvalmstusasteen, lyhyen työmaa-ajan ja korkeatasosen työn laadun. ArcelorMttal ArcelorMttal on maalman johtava teräs- ja kavosyhtö. Yrtyksen tomntamall on tuottaa turvallsest, kestävän kehtyksen mukasta terästä. Se on johtava laadukkaden terästuotteden tomttaja tärkemmllä markknolla kuten auto-, rakennus-, kodnkone- ja pakkausalolla. ArcelorMttal on läsnä 60 maassa ja sllä on teollnen jalanjälk 19 maassa. KPA Uncon Yrtys on erkostunut räätälötyjen ja moduulrakentesten kattlalatosprojekten tomttamseen. KPA Unconn ratkasut hyödyntävät nn bopolttoaneta kun fosslsakn polttoaneta tehokkaalla tavalla. Yrtys tomttaa latoksa avamet käteen peraatteella ta prosesslatetomtuksena asakkaan tarpeen mukaan. KPA Unconn päätompsteet sjatsevat Peksämäellä ja Kuruvedellä. Yrtys työllstää non 160 energa-alan ammattlasta ja sen lkevahto on tänä vuonna yl 50 mljoonaa euroa. n Lsätetoja: KPA Uncon Oy myyntjohtaja Teemu Koskela, puh teemu.koskela@kpauncon.com rahotus- ja talousjohtaja Mkko Marttala Puh mkko.marttala@kpauncon.com 8 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/2015 9

6 New Baltc Sea ferry wll be powered by envronmentally sustanable Wärtslä dual-fuel engnes Vene 16 Båt -messut tukee Pdä Saarsto Sstnä ry:tä A Vene 16 Båt -messut tukee Pdä Saarsto Sstnä ry:tä tuomalla yhdstyksen tomntaa eslle vahvast messulla. Venemessut tahtoo olla mukana keräämässä varoja uuteen huoltoalukseen, kun M/S Roope on jäänyt peneks. Ve- new fast ropax ferry ordered by the Estona based Tallnk Grupp for ts Tallnn - Helsnk route, wll feature Wärtslä nemessut valtsee vuosttan yhdstyksen, jota tomntaa se haluaa tukea. Pdä Saarsto Sstnä ry on ensmmänen tällanen dual-fuel engnes runnng prmarly on lquefed natural gas (LNG). The shp s to be bult at the Meyer Turku shpyard n Fnland and s scheduled to be n operaton from the begnnng of The contract wth Wärtslä was sgned n February. By optng for Wärtslä's ndustry leadng dual-fuel (DF) engne technology wth LNG used as the man fuel, the shp wll comply wth the Internatonal Martme Organzaton's (IMO) latest sulphur emssons legslaton whch came nto force n January The Baltc Sea s desgnated as a Sulphur Emssons Control Area (SECA). When operatng n gas mode, the sulphur oxde (SOx) and partcle emssons from the Wärtslä DF engnes are neglgble at almost zero percent. Furthermore, the ntrogen oxde (NOx) emssons are at least 85 percent below those specfed n the current IMO regulatons, and CO2 emssons are some 25 percent less than those of a conventonal marne engne runnng on desel fuel. The full scope of supply ncludes three 12-cylnder Wärtslä 50DF and two 6-cylnder Wärtslä 50DF man engnes, as well as two Wärtslä fxed ptch propellers and propeller shaft lnes. The equpment wll be delvered to the yard n early The ferry wll operate at farly hgh speed and to very tght schedules. It s, therefore, mportant to the customer that the man engne propulson s hghly effcent and extremely relable. Wärtslä's extensve track record s proof of our ablty to meet these crtera. At the same tme, we are the leadng suppler of gas fuelled solutons to the marne ndustry and ths was another reason for beng awarded ths mportant contract, says Mka Ojutkangas, General manager, Sales, Wärtslä Shp Power. The Wärtslä engnes are more energy effcent and thus consume less fuel, and for a next generaton envronmentally sustanable ferry that s what we were especally lookng for, says Tarv-Carlos Tuulk, Head of Shpmanagement of AS Tallnk Grupp. The new 212 metre long ferry wll have a gross tonnage of and wll carry passengers. The Wärtslä 50DF engne The engne can be run on ether natural gas, lght fuel ol (LFO), or heavy fuel ol (HFO), and can smoothly swtch between fuels whlst operatng. It s desgned to provde the same output regardless of the fuel. Both the gas admsson and plot fuel njecton are electroncally controlled. The engne functons are controlled by an advanced automaton system that allows optmal runnng condtons to be set, ndependent of the ambent condtons or fuel type. The 50DF engne s desgned to allow use of Wärtslä's remote dagnoss and dynamc mantenance plannng solutons. These features offer owners a sgnfcant reducton n operatng costs by applyng predctve mantenance prncples and by optmsng engne performance. yhdstys. Pdä Saarsto Sstnä ry:n tomnta on erttän tärkeätä ja vakuttaa suoraan veneljöden vhtyvyyteen ja luonnon hyvnvontn. Saarstomerellä tomva huoltoalus on tehnyt hyvää työtä vuosa, mutta nyt se on jo vanha ja kulunut sekä avan lan pen. Saarstomerelle tarvttasn ehdottomast suuremp huoltoalus, kertoo Håkan Löfgren Messukeskuksesta. Haluamme olla vakuttamassa shen, että varoja uuden aluksen hankntaan saadaan kerättyä tehokkaast. Saarstomeren puhtaus on veneljölle, kalastajlle, retkeljölle ja mökkeljölle ertysen tärkeätä. Pdä Saarsto Sstnä ry kerää varoja Kalusto kuntoon -kampanjalla, jossa ykstyshenklöt ja yrtykset vovat lahjottaa varoja uuden aluksen hankntaan. Kampanjan keräystavote on euroa. Kampanjaan vo osallstua ja haastaa myös ystävät mukaan tämän yhtesen asan hotamseen. Yhdstystä vo tukea myös ostamalla Roope-tuotteta verkkokaupasta ta tulevlta venemessulta. Tärkentä kutenkn ols, että kakk PSS ry:n palveluta ja puhdasta venely-ympärstöä arvostavat veneljät lttysvät PSS ry:n jäsenks. Pdä Saarsto Sstnä ry on perntesest osallstunut venemessulle, mutta Vene 16 Båt -messulla yhdstyksen tomnta näkyy osaston lsäks myös ylesssä tlossa. Kerromme myös yhdstyksen tomnnasta tapahtuman verkkosvulla ja klubkrjessä ennen messuja. Venemessut tahtoo nän omalla tomnnallaan vakuttaa ympärstöasohn. Penellä panostuksella vodaan tehdä soja asota, kun panostaja on paljon, toteaa Löfgren. Vene 16 Båt -messut järjestetään Messukeskuksessa Helsngssä. Kyseessä on Pohjos-Euroopan suurn venelytapahtuma. Messukeskus järjestää Vene Båt -messut Fnnboat ry:n tomeksannosta. Messulla estellään uusen veneden ja venelytuotteden lsäks mökkelyyn, kalastukseen ja muhn vesharrastesn lttyvä tuotteta. Messut tarjoaa vhdyttävää ohjelmaa Purjehdussatamassa, Uus Aalto -alueella ja Rapala 3D jättakvaarossa. Messulla veralee vuosttan kävjää. Tapahtumasta saa lsätetoja #venemessut One of the reasons for the strong success of ths partcular Meda contacts: Pdä Saarsto Sstnä ry Lsätetoja: engne over the alternatves s on valtakunnallnen vuonna ts superor propulson effcency. The clear envronmental Sales ja vesllälkkujen ympärstö- tedottaja Wärtslä Shp Power 1969 perustettu veneljöden Messukeskus AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt advantages that operatng on General Manager järjestö. Yhdstys tom saarsto- ja rannkkoaluella sekä puh Teja Armanto * aputyöt gas allows, s another factor n Mr Jukka Paananen PL14, Helsnk the success of ths technology. tel: Järv-Suomessa. Yhdstyksellä teja.armanto@messukeskus.com , , fax n jukka.paananen@wartsla.com on non jäsentä. www. #venemessut jarmo.konen@eptkonen.net.f, pdasaarstosstna.f. n 10 Voma & Käyttö 9/2015 KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ ENERGIA-ALAN KOULUTUSTA AEL:stä KOULUTTAJINA PITKÄNLINJAN VOIMALAITOSASIANTUNTIJAT! Kaasutus ja pyrolyys, lsäarvoa bomassasta Vomalatosten vesenkästtely, nstrumentonnn huolto Vomalatoskunnossapto AEL Energy Manager -koulutusohjelma kesto non 9 kk, ssältää 13 lähpävää Vomalatoksen käyttäjän ammatttutknto B-koneenhotaja-, A-koneenhotaja- ja alkonemestarkoulutus alotus Kaukolämpöasentajan ammatttutknto jatkuva haku Kaukolämpöylasentajan erkosammatttutknto jatkuva haku Kunnossapdon ammatttutknto jatkuva haku Lsätetoja Rku Slván, koulutuspäällkkö , rku.slvan@ael.f Tutustu monpuolseen koulutustarjontaan! ael.f KAARNATIE 4, HELSINKI Voma & Käyttö 9/

7 Kouvolan Lakrts srtyy käyttämään Gasum-bokaasua LAKRITSITEHTAAN PÄÄSTÖT PUTOAVAT 119 TONNIA VUODESSA Perntenen lakrtstuotetalo Kouvolan Lakrts srtyy käyttämään Gasum-bokaasua. Jatkossa kakk yhtön lakrts- ja marmeladtuotteet valmstetaan kotmasella ja uusutuvalla energalla. Vahdoksen myötä lakrtstehtaan hldoksdpäästöt vähenevät 119 tonna vuodessa, mkä vastaa henklöautolla non klometrn ajosta syntyvä päästöjä. Kouvolan Lakrtsn tuotteet saavat pakkauksnsa bokaasumerkn. Kouvolan Lakrts srtyy käyttämään Gasum-bokaasua ensmmästen suomalasyrtysten joukossa. Kouvolan Tornonmäellä sjatseva lakrtstehdas saa energansa jatkossa puhtaast kotmasessa muodossa. Bokaasu auttaa Kouvolan Lakrtsa nostamaan merkttäväst uusutuvan energan osuutta lakrtsn- ja marmeladntuotannossa. Kouvolan Lakrts valttn akonaan Suomen parhaaks lakrtsks. Vahtamalla uusutuvaan ja kotmaseen bokaasuun varmstamme, että lakrtsmme valmstetaan parhaalla suomalasella energalla, lakutehtalja Tmo Nsula sanoo. Gasum-bokaasun myy ja tomttaa Kouvolan Lakrtslle kouvolalanen KSS Energa, jolle Kouvolan Lakrts on ensmmänen maakaasusta bokaasuun srtynyt asakas. Tarjoamme asakkallemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua. Kotmanen bokaasu on ernomanen lsä energapalettmme, ja krstyvät päästötavotteet sekä kuluttajen lsääntyvä ympärstötetosuus lsäävät varmast uusutuven energamuotojen kysyntää, KSS Energan tomtusjohtaja Kyöst Jääskelänen sanoo. KSS Energan myymästä sähköstä 90 prosentta on ympärstöystävällstä. Lämmön tuotannossa uusutuven energalähteden osuus on 71 prosentta. Bokaasumerkn käyttö kasvussa Bokaasulla valmstetut Kouvolan Lsätetoja: Lakrtsn tuotteet saavat käyttöönsä Kouvolan Lakrts Oy bokaasumerkn, lakutehtalja joka kertoo kuluttajalle valmstajan puh Tmo Nsula stoutumsesta ympärstövastuuseen. lakutehtalja(a)kouvolanlakrts.f Keväällä 2015 KSS Energa Oy käyttöönotettu tomtusjohtaja merkk on saanut Kyöst Jääskelänen markknolla nnostuneen vas- etunm.sukunm(a)kssenerga.f puh taanoton. Bokaasumerkn käyttäjen määrä kasvaa nyt nopeast, ja on henoa saada Kouvolan lakrts mukaan valmstamaan laadukkata tuotteta kuluttajlle Gasum-bokaasulla. Kertotalouteen ja resurssvsauteen pohjautuva bokaasu on yrtykslle kustannustehokas tapa penentää hljalanjälkeä, toteaa Gasumn bokaasulketomnnan kehtyspäällkkö Jan Arala. Srtymnen kotmaseen bokaasuun on mahdollsta kaklle teollsuuden maakaasuasakkalle Suomessa. Gasum-bokaasu on jalostettu maakaasun kaltaseks, ekä bokaasun käyttöönotto vaad lsänvestonteja lattesn. Gasum myy bokaasua valmstavalle teollsuudelle, palveluta tarjoavlle yrtykslle, lämmön- ja vomantuotantoon, leskäyttöön kottaloukslle ja ravntololle sekä maantelkenteen polttoaneeks. Bokaasu on ana täysn uusutuvsta raaka-anesta valmstettu suomalanen bopolttoane, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta. n Fortumn Lovsan ydnvomalatoksen vuoshuolto 2015 päätökseen Fortumn Lovsan ydnvomalatoksen molemmat yksköt tuottavat jälleen sähköä vuoshuoltojen päätyttyä. Ykkösykskön 21 vuorokautta kestänyt vuoshuolto saatettn päätökseen ja kakkosykskön non 17 vuorokautta kestänyt huoltosesokk Ykkösykskön käynnstys vvästy kolme vuorokautta käynnstysvaheessa lmenneen generaattorn vetyvuodon korjauksen ja vältulstmen vahdon haasteellsuuden vuoks. Molemmlle Lovsan latosykskölle tehtn nn sanottu lyhyt vuoshuolto. Vuoshuoltojen yhteydessä molempen latosyksköden polttoaneesta vahdettn non neljäsosa. Lovsan kakkosyksköllä normaalen määräakashuoltotöden ja polttoaneen vahdon lsäks merkttävmpä tötä olvat turbnn höyrylnjojen aktvsuusmttausten uusnta ja yhden hätädeselgeneraattorn moottorn vahto huollettuun. Tämän vuoden vuoshuollossa molemmlla latosyksköllä alotettn toteuttaa vältulstmen modernsonthanketta, joka parantaa vomalatoksen käytön luotettavuutta ja hyötysuhdetta, kertoo kunnossaptoykskön päällkkö Pertt Salonen Lovsan vomalatokselta. Ptkäjäntenen kehtystyö sätelytyöntekjöden sätelytasojen madaltamseks vuoshuollon akana on tuottanut tuloksa molemmlla latosyksköllä. Tämän vuoden vuoshuollossa Lovsan ykkösyksköllä sätelytasot olvat latoshstoran matalmmat ja Lovsa kakkosyksköllä Lsätetoja: Fortym kunnossaptoykskön päällkkö Pertt Salonen puh käyttöykskön päällkkö Tmo Eurasto puh matalmpen joukossa. Vuoshuoltojen työt toteutuvat kokonasuudessaan suunntellust ja akataulussa. Merkttävä henklö- ta latosturvallsuuteen vakuttava tapahtuma e sattunut, toteaa käyttöykskön päällkkö Tmo Eurasto Lovsan vomalatokselta. Elokuussa alkaneeseen Lovsan vomalatoksen vuoshuoltoon ja menellään olevn uusntahankkesn osallstuu yhteensä non 750 ulkopuolsta urakotsjaa. Non 90 prosentta työntekjöstä on suomalasa. Vomalatoksella työskentelee ympär vuoden heman yl 500 fortumlasta ja non 100 vaktusta urakotsjaa. n ABB JA TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY YHTEISTYÖHÖN: ABB modernso Turun suurmman sähköaseman Suomen ABB modernso Turun suurmman sähköaseman kaupungn ydnkeskustassa. Modernsonnssa Turku Energa Sähköverkot Oy:n Myllyahteen sähköaseman lmaerstenen 110 kv:n kojesto korvataan uudella kaasuerstesellä. Asema sjatsee Myllytunneln luolastossa ja on hupputeholla ja vuostason energamäärällä mtattuna Turun suurn. Modernsont parantaa sähkönjakelun tomtusvarmuutta ja luotettavuutta Turun keskustan alueella sekä pdentää huoltovälejä. Kaasuerstenen kojesto lsää myös työturvallsuutta. Turku Energa Sähköverkot nvesto vuosttan merkttäväst sähköverkoston kunnossaptoon, uusmseen ja kehttämseen. Myllyahteen sähköaseman kojeston uusmnen on keskustan sähkönjakelun laadun ja tomtusvarmuuden näkökulmasta merkttävä nvestont. Nykysen lmaerstesen kojeston pääkomponentt ovat elnkaarensa päässä, mnkä vuoks nvestont on nyt ajankohtanen, rakennuttamspäällkkö Jukka Suopajärv Turku Energa Sähköverkosta sanoo. Kaasuerstenen sähköasema ve jopa 70 prosentta vähemmän tlaa kun vastaava lmaerstenen, mnkä vuoks se soveltuu ertysen hyvn theään rakennetulle kaupunkaluelle. Vastaavaa kaasuerstestä teknkkaa on käytössä monen mudenkn Suomen suurmpen kaupunken sähkölatokslla, dvsoonan johtaja Rku Konstar ABB:ltä sanoo. Uusttu Myllyahteen sähköasema kattaa non puolet Turun keskustan sähköasakkaden sähköntarpeesta Aurajoen molemmn puoln. Sähköaseman uudstustyöt käynnstyvät syksyllä Uus asema otetaan käyttöön keväällä Kojeston vahtamnen e aheuta katkoja asakkaden sähkönjakeluun. Sähkönjakelu järjestetään työn akana varasyöttöjen kautta. Lsäks Myllyahteen nykynen 110 kv-kojesto on osttan käytössä lähes koko uusnnan ajan, Suopajärv panottaa. Sähköasema on sähköverkon solmukohta. Se ssältää muun muassa latteta, jotka suojaavat ja valvovat verkkoa edstäen nän sähkön tehokasta srtoa ja jakelua. ABB on maalman johtava lma- ja kaasuerstesten sähköasemen tomttaja kv:n saakka. n 12 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

8 Fortumlta ensmmänen venterä suomalasta boöljyä E.ON:lle Ruotsn STTK:N KATARINA MURTO: Sopmusvapauden rajottamnen johtas erarvosuuteen työmarkknolla STTK:N RALF SUND: Koulutuksesta ja osaamsesta lekkaamnen on tulevasuudelta varastamsta Asakkaan tarpesn räätälötyä huoltoa Sulzern vomantuotantoon kehttämät huoltoratkasut pdentävät pyörven latteden käyttökää. Edstyksellset ratkasumme varmstavat osaltaan myös lattedenne korkeaa käyttövarmuutta. Huoltoaka lyhenee, kustannukset alenevat ja latteden tehokkuus, turvallsuus ja luotettavuus paranevat. Lsäks turbnen ja kompressoreden käyttökää vodaan pdentää teknsest edstyksellsten korjaus- ja pnnotuspalvelujen avulla. Fortum on venyt Ruotsn ensmmäsen erän Suomessa valmstamaansa boöljyä. Boöljyä testattn vme vkolla E.ON:n Karlshamnn vomalatoksella. Karlshamnssa tehdyn koepolton perusteella boöljy vo korvata raskasta polttoöljyä myös sommssa vomalatoksssa. E.ON:n Karlshamnn vomalatos on Pohjosmaden suurmpa huppu- ja varavomalatoksa megawatn tehollaan. E.ON:n kanssa suortettu koepolttojakso ol merkttävä askel boöljyn tuottestamsessa. On henoa päästä vemään uutta suomalasta cleantech-tuotetta ulkomalle. Mahdollsuus käyttää boöljyä myös suuremmssa vomalatoksssa on omaan lsäämään tuotteen kysyntää, toteaa Kasper Karhapää, boöljyn lketomntavastaava Fortumsta. Fortumlle E.ON on boöljyn ensmmäsen asakas Suomen ulkopuolella. Koepolttojaksoa varten boöljyä vetn 160 tonna el neljä sälöautollsta. Koepoltossa boöljyä poltettn ennätyksellsellä 175 megawatn teholla. Aemmn boöljyä on käytetty penemmssä lämpölatoksssa. Olemme määrätetosest kehttäneet Karlshamnn vomalatosta ympärstövakutusten penentämseks. Boöljyn koepolttojakso anto vahvstusta slle, että jatkossa vosmme korvata osan raskaasta polttoöljystä bopolttoanella, kertoo Henrk Svensson, E.ON:n Karlshamnn vomalatoksen päällkkö. Boöljyllä tuotettu energa vähentää kasvhuonepäästöjä jopa yl 90 % fosslsn polttoanesn verrattuna. Fortum Otso -boöljy valmstetaan puuperäsestä raaka-aneesta kuten metsätähteestä, hakkeesta ta sahanpurusta. Joensuussa tomva Fortumn boöljylatos on teollsessa mttakaavassa ensmmänen laatuaan koko maalmassa. Anutlaatuseks latoksen tekee se, että boöljylatos on ntegrotu osaks Fortumn Joensuun sähkön ja lämmön yhtestuotantolatosta. Fortum Otso -boöljyä vodaan käyttää lämpölatokslla ta teollsuushöyryn tuotannossa korvaamaan raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Tähän mennessä boöljyä on käytetty Savon Voman lämpölatoksella Isalmessa ja Fortumn lämpölatoksella Joensuussa. Syyskuun akana boöljyä tuodaan myös Espooseen Fortumn Vermon lämpölatokselle. Tulevasuudessa boöljy vo toma raaka-aneena erlaslle bokemkaalelle ta lkenteen polttoanelle. Joensuun boöljylatoksella on mahdollsta päästä tonnn vuostuotantoon, joka vastaa yl pentalon lämmtystarvetta. n Sulzer Pumps Fnland Oy PL 66, Kotka Puh Suom on vuoskymmenten ajan pystynyt ptkäjäntesest kehttämään työelämää sekä työ- ja vrkasuhteen ehtoja kollektvsten sopmusten ja kolmkannan kenon. STTK:n edunvalvontajohtaja Katarna Murto korostaa, että pakottavalla lansäädännöllä vomaan tulevat työehtojen hekennykset rajottasvat kollektvsta sopmusvapautta. Se puolestaan horjuttas ennustettavuutta ja vakautta työmarkknolla, vos johtaa hatallseen palkkaklpaluun yrtysten välllä ja lsäs palkansaajen välstä erarvosuutta. Työ- ja vrkaehtosopmusten tarkotuksena on turvata vähmmäsehdot sovellettavalla alalla. On syytä mustaa, että työnantajat ja palkansaajat sopvat nästä ehdosta yhdessä. Paremmsta ehdosta sopmsen kääntöpuolena on usemmten jostakn edusta luopumnen, esmerkks maltllsemmat palkankorotukset. Ratkasut ovat kompromsseja, jossa jokanen sopmuksen osapuol vottaa ja hävää. Sopmukslla pystytään myös huomomaan alakohtaset tarpeet, Murto panottaa. Työmarkknajärjestöt kykenevät neuvottelemaan vakestakn asosta ja saavuttamaan ratkasuja, john osapuolet stoutuvat. Suomea velvottaven kansanvälsten sopmusten ja perustuslan mukaan kollektvseen sopmustomntaan kuuluu neuvottelu-ja sopmusvapaus, el okeus sopa myös työlansäädännön mnmsuojaa paremmsta ehdosta. Halltuksen tomet rajottasvat kollektvsta sopmusvapautta, mutta olsvat rstrdassa myös ykslötason sopmusvapauden kanssa Työsuhteen ehdosta sovtaan usen ykslötason työsopmuksssa tarkemmn kun van vttaamalla alan työ-ta vrkaehtosopmukseen. Vakka lansäädännössä säädetään enmmästaso tetylle asolle, sälyvät stä paremmat ehdot monlla palkansaajlla, koska työsopmuksessa on sovttu paremmn. Nätä ykslötasolla sovttuja ehtoja työnantaja vo hekentää van Lsätetoja: rtsanomsperusteella. Jos työnantaja palkkaa uusa työntekjötä hekommn ehdon, STTK edunvalvontajohtaja työnantajan on noudatettava Katarna Murto lan edellyttämää tasapuolsen puh kohtelun velvotetta. n STTK:n melestä kestävyysvajeen hallnta on talouspoltkassa tärkeämp tavote kun lyhyen akaväln velkaantumsen lopettamnen. Ytmessä on julksen talouden vakauttamnen samanakasest kasvua tukeven tomen kanssa. Jaksottamalla säästöt pdemmälle akavällle ja vauhdttamalla rakenneuudstuksa talouskoneeseen saatasn kpeäst kavattua vauhta. Halltuksen klpalukykypaketn toteuttamstavan taka muden keskesten rakenneuudstusten tavotteden toteutumnen vakeutuu, STT- K:n pääekonomst Ralf Sund arvo. Halltuksen ens vuoden budjetssa STTK ptää myöntesenä työtulovähennyksen akastamsta jo vuoden 2016 alkuun. Se lsää peneltä osn kulutuskysyntää, työllsyyttä ja kasvua. Tosaalta kasvupanostukset jäävät säästöhn verrattuna vaatmattomks ja budjettestyksen kokonasvakutus supstaa talouden kasvua, Sund toteaa. STTK katsoo, että koulutuksesta ja osaamsesta lekkaamnen on tulevasuudelta varastamsta. Osaamsen rapautumnen on myrkkyä, sllä se syrjäyttää hmsä työmarkknolta ja kasvattaa nän kestävyysvajetta. Rakennemuutoksessa kavattasn lsää panostuksa työkäsen väestön mahdollsuuksn uudstaa osaamstaan. Myös työttömen osaamsen pävttämseen varattuja resursseja on lsättävä, jotta julksen talouden aljäämän ja velan kasvua votasn ptkällä akavälllä hlltä. STTK on tyytyvänen shen, että paremmn tomeentulevat osallstuvat nykystä sommalla osuudella talouden tasapanottamseen. Tämä okeudenmukasuutta korostava ratkasu on pen, mutta tervetullut muutos halltuksen veropoltkassa. Huolestuttavaa sen sjaan on, että mttavsta säästötomsta huolmatta e velkaantumsta saada kurn. Näyttää sltä, että halltuksen säästötomet kasvattavat julksen talouden aljäämää. n Lsätetoja: STTK pääekonomst Ralf Sund puh Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

9 Tkst: Ma Hemmng MAJAKOILLA ELETTIIN LÄHES OMAVARAISESTI Majakolla elämä ol karua, mutta turvattua. Tänä pävänä majakat ovat hstorallsa matkakohteta. Ennen vanhaan majakan vranhaltjat perheneen asuvat majakkasaarlla vrkarakennuksssa säätynsä edellyttämssä tlossa. Majakkamestarlla ol paljon enemmän tlaa kun tavallslla majakanvartjolla. Merkapteen ja tetokrjalja Seppo Laurell lsää, että myös sumusreennhotaja kuulu muutaman majakan henklökuntaan. Majakkasaarella saatto sjata lsäks luotsasema. Utön majakkasaarella ol myös kansakoulu, ja Bengtskärssä ol opettaja lapslle, Laurell kertoo. Vakka majakostahan sammutettn valot talvks, nn henklökunta pysy vrka-asunnossaan. Mulla majakkasaarlla lapset kasvovat majakkamestarn opetuksessa. Majakkamestarlta vaadttn muun muassa hyvää lasku- ja krjotustatoa. Majakanvartjan tehtävään edellytykset olvat heman keveämpä, ja usen vartjan poka jatko sänsä ammatta. Isä opett pokansa työhön ta tosnaan sellasen puuttuessa vävynsä. Psmpään majakanvartjan työ on kulkenut samassa suvussa sältä pojalle yl sadan vuoden ajan - kuten Isokarlla. Suomessa e ole ollut nasa majakanvartjona tosn kun esmerkks Vrossa ja Yhdysvallossa useta. He olvat kunnotettuja henklötä, joden mukaan hedän hotamaan majakota alettnkn monest kutsua. Vuonna 1921 säädettn Suomessa ylenen oppvelvollsuuslak, jonka myötä kaksta 7 13-vuotasta lapssta tul oppvelvollsa. Lapset lähtvät saarlta mantereelle kouluun. He asuvat stten sukulasten luona ta mussa tlapäsmajotuksssa. Automatsont korvas majakkavrkaljat Majakkamestart ja majakanvartjat olvat keskmääräsest hyvn palkattuja ertysammattlasa ja hotvat vastuullsta vrkaa akansa hupputeknologalla. Palkan lsäks he savat valtolta halkoja, kynttlötä ja asunnot. Seppo Laurell kertoo, että ruoka pt hankka tse. Saarlla pdettn mahdollsuuksen mukaan lehmä, lampata ja skoja, kasvatettn perunaa ja kalastettn. Jos ol mahdotonta olosuhteden vuoks hankka tse ruokansa, kuulu henklökunnalle muona vrkaan. Tällasa majakota olvat Bengtskärn majakka on avonna kesäkuun alusta elokuun loppuun pävttän. esmerkks Märketn ja Bogskärn majakat. Nllä elettn talvsn muutama kuukaus täysn erstettynä muusta maalmasta, Laurell mantsee. Jollakn majakolla maksettn loppuvuoden palkka syyskuussa, jollon ostettn perustarvkkeet, joden ol rtettävä kevääseen ast. Majakkahenklöstö harven stä mukaa kun automatsont edsty. Majakoden automatsonnn myötä työn arvostus käänty laskuun. Suomen vmenen majakanvartja läht tehtävästään Norrskärn majakalta vuonna Laurell tapas majakkahenklöstöä muun muassa tomessaan sllosen Merenkulkuhalltuksen Helsngn apulasluotsprpäällkkönä ja merenmttaustomston päällkkönä. Vastuullan olvat Suomenlahden majakat. Ollessan Merenmttaustomston päällkkönä, Merenkulkuhalltus päätt antaa Bengtskärn majakan vuokralle pysäyttääkseen sen rappeutumsen. Mnäkn yrtn jo 70-luvulla krjotukslla herättää hmsä pelastamaan majakkaa. Nythän majakka on kunnossa, ktos majakan pelastamseks tastelleen ja sellä matkalutomntaa harjottavan rouva Paula Wlsonn. Majakota kunnostetaan talkollakn 25 klometrä Hangosta lounaaseen sjatseva, vuonna 1906 rakennettu Bengtskärn majakka on Pohjosmaden korken. Bengtskär on myös Suomen eteläsn asuttu saar. Majakkasaarella on majakkamuseo, museoasunto, näyttelyjä, majakkapost ja kahvla sekä majotus- ja kokoustloja. Myös Suomen Majakkaseura pyrk suojelemaan majakota. Seppo Laurell on seuran kunnapuheenjohtaja. Seuran jäsenlle on esmerkks Märketn majakkaluodolle talkootöhn velä tälle vuodelle vapata vuoroja jäljellä. Myös jotkut kunnat ovat pelastaneet majakota. Esmerkks Rauman kaupunk on kunnostanut Kylmäphjalan majakan, ja Kasksten kaupunk vuokraa tloja Sälgrundn luotsasemalta, Laurell mantsee. Lsäks muun muassa Utön majakkasaarelle ovat turstt tervetulleta yöpymään. Majakanvartjoden asuntalo tom nykyään museona. Utöhön rakennettn vuonna 1753 Suomen ensmmänen valomajakka. Se on edelleen tomnnassa merenkulun turvaks. Lsäks anakn Haluodon Marjanem, Kokkolan Tankar, Uudenkaupungn Isokar ja Porvoon saarston Söderskär tarjoavat majotus- ja muta palveluja. Suomen non 60 majakasta non puolelle järjestetään retkä vähntään kerran vuodessa. Vrossa puolestaan sjatsee koko Itämeren ja Baltan maden vanhn majakka el Kõpun majakka. Myös Kõpu on ylesölle avon. n Rönnskärn saaressa Krkkonummella on Suomen toseks vanhn, vuonna 1800 valmstunut majakka. Lue lsää: Seppo Laurell, Majakka keskellä e mtään. Dynamo, Seppo Laurell, Valo merellä, Suomen majakat Ljuset tll havs, Fnlands fyrar, John Nurmsen säätö, Seppo Laurell, Gustavsvärn, lnnotus- ja majakkasaar Hankonemen kärjessä. Suomen majakkaseura, Seppo Laurell knnostu toden teolla majakosta ollessaan Merenkulkuhalltuksen Helsngn apulasluotsprpäällkkö. Sllon Bengtskärn majakka ol rappeutumasllaan, ja Laurellkn yrtt stä valstuksella pelastaa. Suomen ensmmänen valomajakka rakennettn Utöhön vuonna Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

10 GASUM TYYTYVÄINEN HALLITUSOHJELMAN ENERGIALINJAUKSIIN VÄHÄHIILISET KAASURATKAISUT KIRITTÄMÄÄN SUOMEN KILPAILUKYKYÄ BIOUUNI SÄÄSTÄÄ JOPA 70 % ENERGIAKUSTANNUKSISTA Antt-Teollsuus laanseeraa uuden alpanesen bouunmallston Antt-Teollsuus tuo markknolle vljan kuvauskäyttöön tarkotetun boenergalla tomvan uunmallston. Uutta teknologaa hyödyntävät alpaneuunt ovat perntesä ylpaneuuneja monkäyttösempä. Antt-Teollsuuden vljankästtelytomalan kaupallsen johtajan Joun Vrtanemen mukaan Suomessa on perntesest käytetty ylpaneuuneja, mutta alpaneuunt ovat nousseet johtavaks teknologaks vmesen vden vuoden akana. Kakk Antt-Teollsuuden bouunmallt kw:n teholuokssa ovat nyt saatavlla sekä yl- että alpanesna. Suurten vljamäären kuvattamseen hyvn soveltuvat uudet suurtehoset mallt, BoHeater kw ja BoHeater kw, valmstetaan van alpanesna. Vljankuvatus on nykypävänä sojen määren kuvatusta. Kuvureden koot ja tarvttavat lmamäärät ovat ertysest maalmalla nn soja, että markknolle tarvtaan suuremptehosa latteta. Bo- Heater ja BoHeater mallen teholla kuvataan taloudellsest, tehokkaast ja ympärstöystävällsest suurakn vljamäärä, Joun Vrtanem sanoo. Uus suurtehonen BoHeater bouun on ollut kesän ajan koekäytössä Antt-Teollsuuden koetlalla Salossa ja stä aletaan käyttää kuvauskäytössä kahdessa kohteessa, kun punt pääsee alkamaan. Antt-Teollsuudella on ptkä kokemus bouunen valmstamsesta. Bouunelle on kysyntää nn Suomessa kun muuallakn maalmassa, sllä esmerkks EU:ssa nvestonttukea saa nykysn van uusutuvaa energaa käyttävn lattesn, ja bouunn käyttökustannukset ovat merkttäväst alemmat kun perntesten öljykäyttösten latteden. Poltettavasta raaka-aneesta rppuen energakustannukset ovat bouunella jopa 70 % alemmat kun öljyä poltettaessa. Uusen kuvurjärjestelmen rakentajat nvestovatkn bouunehn juur nden penempen käyttökustannusten vuoks mtä suuremmat kuvausmäärät, stä järkevämpää ja kannattavampaa on nvestoda bouunehn, sanoo Joun Vrtanem. Ertysest Suomessa boenergan käyttämnen on helppoa, sllä vljeljät pystyvät käytännössä hankkmaan raaka-aneen omasta metsästä. Bouunen polttoaneeks soveltuvat mm. kotmanen hake, turve, pellett, brkett, energavlja ta jäte. Bouunen käyttökä e eroa öljy- ta kaasukäyttösstä uunesta. Polttoaneen syöttö tom täysn automatsodust, joten bouun on myös huoleton käytössä. n Lsätetoja: Antt-Teollsuus vljankästtelytomalan kaupallnen johtaja Jun Vrtanem puh joun.vrtanem@antt-teollsuus.f Gasum ptää hyvänä halltusohjelman lnjausta, jonka mukaan verotuksen tuls ohjata koht vähäpäästösä energalähtetä. Ktosta saa myös selkeä lnjaus stä, että hlen käytöstä energantuotannossa tullaan luopumaan 2020-luvun akana. Halltusohjelmassa estetään yhdstettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa ohjattavaks vähäpäästösemmäks CO2-veron alennuksen postamsella portattan. Gasum on aemmn esttänyt polttoaneverotuksen uudstamsta malllla, joka ohjas käyttämään hlen sjasta olemassa olevaa, vähäpäästösempää ja energatehokkaampaa kaasukapasteetta, ekä lsäs nvestonteja fosslsn polttoanesn Gasumn veromall tarjoas konkreettsen kenon päästä eroon suuresta osasta kvhlen käyttöä nopealla akataululla ja vähentäs päästöjä merkttäväst. Gasum tovoo tulevan halltuksen CO2-veronalennuksen portattasen postamsen saavan akaan muutoksen kaasu- ja hlkäyttösten vomalatosten edullsuusjärjestyksessä nn, että vähäpäästösempä kaasuvomalatoksa kannattas taas käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa. Bokaasu edstää resurssvsasta kertotaloutta Bokaasun tuotanto on keskenen osa botaloutta ja mahdollstaa resurssvsaan kertotalouden. Gasum panostaa vahvast kotmasen ja uusutuvan bokaasun markknan kehttämseen ja kasvattamseen. On ernomasta, että myös halltusohjelmassa on huomotu bokaasun tuotannon ja teknologan kehttämsen tuomat mahdollsuudet päästöttömän, uusutuvan energan käytön kasvulle. Bokaasulla on myös suur merktys, kun lkenteen uusutuven polttoaneden osuus nostetaan 40 prosenttn vuoteen 2030 mennessä halltusohjelman tavotteen mukasest, Gasumn tomtusjohtaja Johanna Lammnen sanoo. Autoverotuksen laskemnen penpäästösä autoja suosen tukee vähäpäästösä polttoaneta kuten maa- ja bokaasua käyttäven ajoneuvojen kysyntää ja vahtoehtosten polttoaneden tankkausnfrastruktuurn kehttymstä. Bokaasu on lkenteen bopolttoanesta tehokkan ja edullsn tapa vähentää lkenteen hldoksdpäästöjä, sllä se mahdollstaa jopa 97 prosentn päästövähenemän bensnn verrattuna. Älykkäät kaasuratkasut edstävät klpalukykyä ja hlneutraalutta Halltusohjelmassa tavotellaan myös Suomen klpalukyvyn vahvstamsta. Nesteytetty maakaasu el LNG on energatehokas ja puhdas vahtoehto kaasuverkoston ulkopuolselle teollsuudelle sekä maa- ja merlkenteelle. LNG:n avulla vodaan saavuttaa merkttävä päästövähennyksä ja varmstaa samalla suomalasen ventteollsuuden klpalukyvyn sälymnen. Suomalanen korkeatasonen osaamnen ja panostus cleantechn, ertysest energateknologan kehttämseen, mahdollstavat botalouden merkttävän kasvun ja srtymsen koht hlneutraala yhteskuntaa. Gasum tukee halltusohjelmassa estettyä uuden teknologan käyttöön ottamsen edstämstä cleantech-sektorn plotthankkella. Ertysest kaasujärjestelmän hyödyntämnen uusutuvan energan varastona nn sanotun Power-to-Gas -teknologan avulla on knnostava mahdollsuus. Gasum panostaa vomakkaast yhtestyöhön ylopstojen, tutkmuslatosten ja start-upen kanssa kehttääkseen tulevasuuden älykkätä kaasuratkasuja, Lammnen sanoo. n Lsätetoja: Gasum yhteskuntasuhdepäällkkö Juha Ala-Hukku puh juha.ala-hukku@gasum.f POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ 18 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

11 Bore-varustamon ss Bore VI ( ), 1. helmkuuta 1953 Kuva: Rettg Ab Bore Bore VI Kuva: Rettg Ab Bore Tekst: Bengt Karlsson Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! Kuva: Kar Vrtasen postkortt-arksto Tamm-helmkuun vahteessa 1953 Pohjanmer ol hrmumyrskyn vallassa, mkä merkts että yhteensä kakskymmentäkahdeksan lavaa joutu merhätään; nden joukossa suomalanen, Bore-varustamon ss Bore VI. Pääsemme seuraamaan dramaattsta meronnettomuutta Hollannn rannkolla nn kun varustamon sllonen jurst Nls Wettersten sen on krjannut pöytäkrjaprotokollassaan. Varustamojurststa tul myös Boren varatom.johtaja ja sttemmn Turussa perustetun Sljavarustamon tom.johtaja. Tasavallan presdentt myöns hänelle 1972 merenkulkuneuvoksen arvonmen. 31. tammkuuta kello Schevenngenn rado sa ensmmäsen Bore VI:n hätäsgnaaln ja pelastusalukset Veeerenssä ja Stellendamssa hälytettn avuks, mutta ne evät pystyneet lähtemään. Yön kottaessa koht sunnuntaaamua rahthöyry pääty Westerschouwenn dyynelle. Lavan mehstöllä e kutenkaan ollut vältöntä vaaraa. Vaarassa olvat sen sjaan seudun saarten asukkaat ja yhdessä pakallsten merpelastajen kanssa osa ss Bore VI:n mehstöstä käv pelastusveneellä auttamassa mona saarelasa turvaan hyökyaallolta. Kokouksessa 9. helmkuuta 1953 Boren johtokunta totes: Ss Bore VI ajo hrmumyrskyssä karlle Hollannn West(er)schouwenn rannkolla sunnuntana 1. helmkuuta Aluksen, joka ol panolastssa matkalla Rouensta Amsterdamn, yllätt Pohjanmerellä WNW-myrsky, joka vähtellen ylty täydeks hrmumyrskyks. Alus asettu vastahankaseen kaukana Pohjanmerellä sekä lask molemmat ankkurt samalla, kun koneet kävvät täyttä vauhta eteenpän. Stä huolmatta katkes jonkn ajan kuluttua ensn vasen kettnk ja kaks tunta myöhemmn okea. Alus kutsu radolla apua, jota e kutenkaan saatu. Hätämerkk tosn kuultn massa, mutta myrskyn vuoks e mkään pelastuslava vonut tulla merelle, ja Bore VI ajautu auttamatta rannkkoa koht. Saatuaan useampa kertoja pohjakosketuksen särkllä Westerschouwenn ulkopuolella lava lopulta vskautu mahn tälle saarelle. Nden katastrofaalsten hyökyaaltojen tähden, jotka samaan akaan kohtasvat Hollanta, e lavaan saatu moneen pävään kontakta, mutta myöhemmn havattn, että kakk lavalla olvat vahngottumattoma ja että lavan sjant massa e tuottanut helle mtään vaaraa, vakka he pysyttelvät lavassa. Aluksen keula ol maata koht ja perä merelle mutta täysn kuvlla, ja etäsyyttä on perästä veteen nousuveden akana non 18 m ja laskuveden akana non 100 m. Aluksen pelastamseks e voda tässä vaheessa tehdä päätöstä. Juhlakrjasta Bore vuossata suomalasta merenkulkua vomme lsäks lukea: Rahthöyry Bore VI ol sllä haavaa vanha alus. Se ol rakennettu jo 1919 Malmössä ruotsalasten laskuun ja tul Boren omstukseen Suomen katkastua suhteensa Saksaan syyskuussa 1944 lava takavarkotn Danzgssa ja mehstö lähetettn hrvttävn kärsmyksn Stutthofn kesktyslerlle. Sodan päättymsen jälkeen alus löydettn uudelleen Flensburgsta, ja lttoutuneet luovuttvat sen takasn Bore-varustamolle Kun 34-vuotas Bore VI nyt loju Hollannssa rantautuneena, johtokunta totes, ette stä kannattas kunnostaa uudelleen lkenteeseen, vaan se myytn sllosessa kunnossa. Turkulanen J.K. Kosknen Oy ost haaksrkkoutuneen ja pelastuspäällkkö joutu työskentelemään lokakuuhun 1953 saakka saadakseen sen rt. Bore VI nostettn hydraulslla väkvvulla samalla kun vahvat tammklat skettn lavan pohjaan ja puusta rakennettujen petblokken väln. Onneks lavan omat höyryvntturt tomvat, mkä helpott operaatota. Kun lavaa ol onnstuttu nostamaan kyllks, sen keula käännettn koht merta ja pelastajat rakensvat kelkat, jotka vodeltn rasvalla perntestä vesllelaskua varten. Hnausalusten avulla Bore VI saatn lopulta 3. joulukuuta 1953 okeaan elementtnsä, mutta se tarttu het knn uudelleen. Vasta 19. joulukuuta se ol veden varassa pelastustomen jälkeen, jotka olvat maksaneet enemmän kun ol lavan arvo. Krjan Lavandexssä lopulta todetaan Bore VI:stä, että vuonna 1953 se ol myyty ranskalaselle ostajalle ja saanut nmeks Karthoga. Kauppa e kutenkaan toteutunut, vaan se myytn NV Frank Rjsdjklle romutettavaks Hendrk-Ido-Ambachtssa. Raskaat murrosajat ja hakurahtlkenne lopetetaan. Vuoskymmen 1950-luvun puolvälstä vuoteen 1965 ol Bore-varustamolle vakea. Huomattn kasvavat ongelmat jotka kohdstuvat selkeäst pernteseen hakurahtlkenteeseen. Ol ss haettava uusa ratkasuja ja nmenomaan lnjalkenteestä, josta ol tuleva tulevasuuden te. Ilman stä kokemusta, jonka varustamon johto ja henklökunta mennetten vuoskymmenten akana olvat saaneet, ja lman stä ennakkoluulottomuutta, jolla ol antauduttu uusn tehtävn vähten tämä e koske Boren (perust. 1897) yhtestyötä lavanrakentajen kanssa e ols ollut mahdollsta nnkn nopeast saavuttaa ne rohkasevat tulokset, jotka Bore saavutt muutoksllaan 1960-luvulla. Vuoden 1963 yhtön vuoskertomuksessa todetaan: Boren hakulkenne on päättynyt ss Bore V:n ja ss Bore VI:n(2) myyntn. (Erk Lodenus/Meren avara työkenttä/ krja Huom. artkkel Voma & Käyttö -lehdessä nro10/2014: Boren ja Rauma-Repolan teknnen yhtestö Synty maamme ensmmänen rollar. n Konttlavat ovat kauan olleet valtamerten domnantteja Ensmmäset contanerlavatyypt kehtettn ja kehttyvät jo 1950-luvulla. Keksntönä se ol lman muuta mullstava. Nyt on jo kuudes sukupolv lkenteessä maalman merllä, ja yhä van enemmän rahdataan contaneressa(kontessa). Maalmamme nvoutuu yhteen, kun kädenverran varustamo-allanseja opero monta sataa erttän suurta konttlavaa. Nästä monen lavan lastauskapasteett on jo yl kontta. Maersk Lnen nk. E-tyypp lavat lastavat TEU(Twenty-feet Equvalent). Määrä vastaa tlaa joka tarvtaan yhdelle 20-jalan contanerlle. Vuonna 2013 rahdattn 9,2 mljarda tonna tavaraa mertetse. Stä ol 1,2 mljarda contanersotuja. Muun kuvarahdn osuus ol 243 mljoona tonna, tästäkn määrästa potentaalnen rahtsrtymä tapahuu contanerkuljetukseen. Tänään rakentella ovat monet uudet setsämännen sukupolven konttlavat ( TEU), ja nden katsotaan kasvavan 40 prosentlla vuoteen Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

12 Manskapshytt på ss Bore IV (es. Olof 1907) Ångfartygs Ab Bores åren Bld: Bore arkv Ss Bore VI (2), fr. Oskarhamns varv/sverge. Lev. Ångfartygs Ab Bore 1957, såld Bld: Oy Rettg Ab Bore Ms Bore VI (3) fr. Rauma-Repola, Raumo 1967, såld Bld: Oy Rettg Ab Bore Text: Bengt Karlsson 28 fartyg sjönöd på Nordsjön januar 1953 Orkan blev lastångaren Bore VI:ns öde slungades upp på land! I månadsskftet januar-februar 1953 drabbades Nordsjön av en orkan som nnebar sjönöd för sammanlagt tjugoåtta fartyg, bland dem Bore-rederets ss Bore VI. V får här följa med den dramatska sjöolyckan vd holländska kusten, då protokollförts av rederets jurst Nls Wettersten Åbo. Wettersten blev Bores och senare Sljarederets verkställande drektör. Han förlänades sjöfartsrådstteln av Republkens presdent Den 31 januar kl fck Schevenngens Rado den första nödsgnalen från Bore VI och räddnngsbåtarna Veere och Stellendam larmades, de kunde nte gå ut.. Natten tll den 1 februar 1953 strandade lastångaren dynerna på Westerschouwen. För besättnngen ombord var det dock nte någon drekt fara.. Det var det däremot för öborna trakten: Tllsammans med den lokala sjöräddnngen gck en del av besättnngen på Bore VI en lvbåt för att hjälpa tll att rädda lvet på många öbor vd översvämnngen. Vd stt möte noterade Ångbåts Ab Bores drekton: Ss Bore VI har under en orkan strandat å West (er) schouwen på holländska kusten söndagen den 1 februar kl Fartyget som befann sg på ballastresa från Rouen tll Amsterdam överraskades av en WNW. storm ute Nordsjön, vlket smånngom tlltog tll full orkan. Fartyget lades b långt ute Nordsjön samt frade ut båda ankarena på tamp samtdgt som masknerna gck full fart framåt. Det oaktat sprang efter någon td först BB-kättng och två tmmar därefter SB-kättng. Nödsgnalerna uppfattades från land, men p.g.a. ovädret kunde ngen båt gå komma ut och drev fartyget ohjälplgt n mot kusten. Efter att flera gånger haft bottenkännng på bankarna utanför Westschouwen kastades fartyget slutlgen upp på land på denna ö. Tll följd av de katastrofartade översvämnngarna som samtdgt nträffade Holland kunde på flera dagar ngen kontakt nås med fartyget, men befanns senare att samtlga ombordvarande voro oskadade och att fartygets poston på land ej medförde några som helst rsker för dem att stanna ombord. Fartyget lgger med förstäven uppåt land och akterstäven mot havet, men fullkomlgt på det torra och utgör avståndet tll vattnet vd högvatten ca 18 m och vd lågvatten ca. hundra meter. Om fartygets bärgnng kan nte vd detta tllfälle ännu beslutas. I jubleumsboken Bore ett sekel fnländsk sjöfart kan v dessutom läsa: Lastångaren Bore VI var vd det här laget ett gammalt fartyg. Hon var byggd redan Malmö för svensk räknng och kom tll Ångfartygs Ab Bore Efter Fnlands brytnng med tyskarna september 1944 beslagtogs hon Danzg och besättnngen sändes tll fruktansvärda ldanden koncentratonslägret Stutthof. Efter krgsslutet återfanns hon Flensburg för att av de allerade återges tll Bore När Bore VI 34 år gammal låg strandad Holland ansåg drektonen nte att det skulle löna sg att låta bärga fartyget för fortsatt trafk, och Bore VI såldes där hon låg. Åbofrman J.K. Kosknen Ab köpte haversten och bärgnngschefen tvngades arbeta ända tll oktober 1953 för att få henne loss. Fartyget lyftes med hydraulska domkrafter, samtdgt som man slog n kraftga ekklar mellan bottenblocken och skrovet. Tll all lycka fungerade ångvnscharna ombord, vlket underlättade operatonen. När man lyckats lyfta Bore VI tllräcklgt mycket vändes hon med stäven mot havet och bärgarna byggde kälkar som smordes med fett för en konventonell sjösättnng. Med hjälp av bogserbåtar drogs Bore VI slutlgen den 3 december tllbaka ut stt rätta element., bara för att omedelbart fastna på nytt. Först den 19 december var hon flott efter en bärgnng som kostat mer än vad fartyget var värt. Slutlgen noteras bokens skeppsndex om henne, år 1953: Enlgt uppgft såld tll fransk köpare och fått namnet Karthoga men köpet fullföljdes aldrg. Den såld tll NV Frank Rjsdjk för skrotnng Hendrk-Ido-Ambacht. Svåra brytnngstder och trampfarten läggs ner Det årtonde som låg mellan mtten av 1950-talet och mtten av 1960-talet var en hård td för Bore-rederet. Man såg de växande svårgheter som tornade upp sg den tradtonella trampfartens väg och sökte nya vägar mot den lnjefart som skulle domnera framtden. Utan den erfarenhet bolagets lednng och personal under de gångna årtondena vunnt och utan den fördomsfrhet med vlken man gav sg kast med nya uppgfter och det gäller nte mnst de skeppsbyggare med vlka Bore samarbetade hade det nte vart möjlgt att så snabbt med så goda resultat genomföra den omställnng som Ss Bore VI totalförlorad, 1. februar Bld: Kar Vrtanen vykortsarkv förverklgades under 60-talet. Slutpunkten för det gamla sattes 1967 då såsom det nedskrevs årsberättelsen: Rederets trampfart har upphört och med avyttrandet av ss Bore V och ss Bore VI(2). Obs. artkeln Kraft&Drft nr 10/2014: Bore och Rauma-Repola teknskt samarbete På Rauma-varvet föddes landets första rollare. n Idag är contanerfartygen världshavens domnanter Det första fartyget av denna typ utvecklades redan på 1950-talet och kan betecknas som en omvälvande uppfnnng. Nu är det redan sjätte generatonen som seglar världshaven och allt mer fraktas contanrar. Världen bnds dag samman av en handfull rederallanser som opererar flera hundra mycket stora contanerfartyg. Flera av dessa fartyg har dag en lastkapactet på över contanrar. Maersk Lnes E-typ lastar TEU (Twenty-feet Equvalent). Måttet motsvarar det utrymme som krävs för en 20-fots contaner. Under 2013 skeppades 9,2 mljarder ton gods tll sjöss. Av dem var 1,2 mljarder ton contanserade. Övrg torrlast utgjorde 243 mljoner ton, vlket är potentellt kommande contanergods också. Det lgger dag flera beställnngar på nya contanerfartyg(upp tll TEU). Contanerflottan beräknas växa med ca 40 procent tll år Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

13 Energaa tuhlataan julksssa rakennuksssa kunnlla mahdollsuus lekata päästöjään ja energalaskuaan ENERGIATEHOKKUUDELLA Kunnat hallnnovat Suomessa mttavaa rakennuskantaa, joka on pääosn hekossa kunnossa. Valtavasta energatehokkuuspotentaalsta huolmatta korjausvauht matelee nvestonten puuttuessa. WWF:n ja Schneder Electrcn tuoreen raportn mukaan energatehokkuusparannukset vodaan rahottaa syntyven säästöjen avulla jopa kokonaan kunnan budjettn kajoamatta. Rakennuskanta on Suomen lmastotavotteden kannalta tärkeässä roolssa, sllä energan loppukäytöstä 38 prosentta tapahtuu rakennuksssa. Kasvhuonekaasupäästöstä rakennusten osuus on lähes kolmannes, teollsuuden päästöjä vastaava määrä. Kunnat lmastokrsn ratkasjona -raportssa lstataan konkreettsa kenoja shen, kunka kunnat vovat parantaa omen rakennustensa energatehokkuutta. Kaupunken pohtessa energa- ja lmastolnjauksaan on energatehokkuus polttoanevahtoehdosta paras. Kaupunktason akajänteellä energatehokkaden korjausten takasnmaksuaka on usen lyhyt, jonka jälkeen kaupunk vo päästä knn jopa satojen tuhansen eurojen vuossäästöhn ja samanakasest lekata päästöjään tuntuvast, toteaa WWF Suomen pääshteer Lsa Rohweder. Kovmman uudsrakentamsaallon akaan luvulla energa ol halpaa, ekä energatehokkuuteen juurkaan knntetty huomota. Nyt nämä rakennukset odottavat peruskorjausta, jonka yhteydessä myös energatehokkuus on kannattavaa pävttää nykystandardeja vastaavaks. Kntestöteknkka on avanasemassa tavoteltaessa energansäästöjä. Kntestöjen energatehokkuuden edstämsessä on huomotava kntestön kokonasuus, latteden okeanlanen käyttö, laadun varmstamnen sekä hmsten hyvnvont, panottaa Tuomas Qvck, EcoBuldngs & Feld Servces -lketomnta-alueen johtaja Schneder Electrcltä. Uusssa rahotusmallessa pääomaa e tarvta Monssa kunnssa nvestotavan pääoman ja henklöresurssen puute hdastavat energatehokkuushankkeden käynnstymstä. Uudenlasssa rahotusmallessa alkupääoma e kutenkaan ole välttämätöntä. ESCO (Energy Servce Company) -hankntamallssa ulkopuolnen asantuntja vastaa energansäästöhankkeen toteutuksesta, ja kunta maksaa hankkeen kustannukset takasn syntynellä säästöllä. Takasnmaksuajan jälkeen kakk alentuneden energakustannusten säästöt jäävät kunnalle. Suurssa korjaushankkessa tyypllnen takasnmaksuaka on non kymmenen vuotta, mutta kntestöteknkan henosäätö mahdollstaa energansäästön van kuukausen takasnmaksuajalla. Uudet rahotusvahtoehdot tunnetaan velä melko huonost, ekä hankntalan kanssa haluta ottaa kunnssa rskejä. Rahotusmallen ylestymstä hdastavat esteet ols kutenkn helppo postaa okealla ja ajanmukasella tedolla. Raportssa estellään Vantaalla, Turussa ja Rovanemellä toteutettuja, onnstuneta ESCO-hankketa. Edelläkävjäkunnat on palkttu muhkella säästöllä, jotka jatkuvat koko rakennuksen elnkaaren ajan. Kunnat lmastokrsn ratkasjona -raportt: n Lsätetoja: WWF Suom projekttyöntekjä Jere Lehtomaa, puh Schneder Electrc Feld Marketng Manager Lnda Hellroos-Hekklä puh More bogas for Fnland from waste processed at An upgraded bogas producton faclty, gas network connecton and around 10 km of gas ppelne wll be constructed n cooperaton between Gasum and Botehdas at the Ekokem Crcular Economy Vllage n Rhmäk, Fnland. To be completed n 2016, the Rhmäk bogas faclty wll have an annual producton potental of 50 GWh, whch corresponds to the annual energy need of cars or detached houses. Renewable and 100 % Fnnsh, the bogas produced at the Crcular Economy Vllage wll be easly accessble n the area covered by the gas network. To be completed n late 2016, at the Ekokem Crcular Economy Vllage located n Rhmäk muncpal waste wll be crculated va the Eco Refnery, Plastc Refnery and Borefnery. Durng the constructon phase the Crcular Economy Vllage wll provde around 100/ full-tme equvalents of employment and, once completed, wll have employees, wth 4 6 of these workng at the bogas producton faclty. The Rhmäk Crcular Economy Vllage s Fnland s frst concrete step toward the crcular economy. Waste delvered to the Vllage wll be processed nto recycled plastcs, constructon Meda contacts: Botehdas Oy Managng Drector Kasa Suvlamp tel Kasa.suvlamp@botehdas.f Ekokem Group Strategy Drector Mar Puoskar Tel Kasa.puoskar@ekokem.com Ekokem Crcular Economy Vllage Gasum and Botehdas to cooperate n bogas producton materals, dstrct heat, and electrcty and thanks to Gasum s contrbuton nto bogas at the Botehdas Borefnery. At the Crcular Economy Vllage the recyclng rate of muncpal waste s already 50% and the recovery rate around 98 %, says Ekokem Strategy Drector Mar Puoskar. At the bogas producton faclty, Botehdas wll be responsble for gas producton, whle the upgradng and network njecton of bogas wll be carred out by Gasum. In addton to the upgradng faclty, Gasum wll construct a gas network connecton on the ste as well as a gas ppelne secton that wll be around 10 km long. Once upgraded, the propertes of bogas correspond fully to those of natural gas. Ths nvestment by Botehdas and Gasum wll enable the drect network njecton of renewable and 100 % Fnnsh bogas from the Ekokem Crcular Economy Vllage for use by a varety of customers n sectors such as transport, heat producton, ndustral processes, property heatng and gas cookng. The nvestment wll ncrease the annual volume of bogas njected nto the Gasum gas network consderably from the current level to around 130 ggawatt-hours. We want to put Fnnsh bowaste processng on a sustanable bass, ncrease the use of bogas and promote the crcular economy. Our cooperaton wth Gasum opens up opportuntes to offer bogas to more target groups, partcularly n transport use. Bogas s also a component of Fnland s renewable energy producton target. In 2020, Fnland must produce 38 % of ts energy wth renewable energy forms, says Botehdas Managng Drector Kasa Suvlamp. Our cooperaton wth Ekokem and Botehdas at the Rhmäk Crcular Economy Vllage s an excellent example and a major step forward n the development of the bogas market. The project enables the producton of bogas from a new type of raw materal bass. The Rhmäk producton faclty wll strengthen the role of Fnnsh bogas n concepts based on the crcular economy and wll consderably ncrease the volume of bogas offered to customers. Thanks to ths nvestment, we ll be able to offer bogas to an even larger number of customers, says Gasum Vce Presdent, Bogas busness unt Jukka Metsälä. Bogas s a Fnnsh bofuel that s always produced from fully renewable raw materals. n 24 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

14 Wärtslä awarded repeat order to supply exhaust gas cleanng systems for 3 Fnnlnes vessels Fnnlnes, a leadng Ro-Ro and passenger vessel operator wth servces n the North and Baltc Seas, has contracted Wärtslä to supply three of ts vessels wth exhaust cleanng scrubber systems. Fnnlnes s part of the Grmald Group. Ths s a repeat order as n 2014 Fnnlnes placed a smlar contract to have sx of ts shps ftted wth Wärtslä's exhaust gas cleanng systems. Ths latest contract s booked n the thrd quarter. The equpment s scheduled for delvery n early We are very pleased to call on Wärtslä agan to provde us wth the latest emssons abatement technology and know-how. Ths s an mportant step towards havng our entre Baltc fleet scrubber equpped and n fully operatonal servce, says Tapan Voonmaa, Group General Counsel, Fnnlnes Plc. Repeat orders are always very satsfyng as they represent confrmaton that the performance of the systems delvered earler fully meets the owners' needs and expectatons. Wärtslä s the market leader n scrubber systems for marne applcatons. We have a very strong track record. n Meda contacts: Wärtslä Marne Solutons Envronmental Solutons Drector, Retroft Ms Brtt-Mar Kullas-Nyman tel: brtt-mar.kullas-nyman@wartsla.com Talouselämä SUOMEN KILPAILUKYKY PARANI TAAS: Saksan kustannukset kasvovat yl tuplast nopeammn Suomen hntaklpalukyky paranee oma akojaan - mutta paraneeko se lan htaast? Työvomakustannukset nousvat Suomessa euroaluetta htaammn tosella vuosneljänneksellä, kerto Eurostat. Suomen työvomakustannukset kasvovat van 1,3 prosentta, kun ne euroalueella kasvovat 1,6 prosentta keskmäärn. Saksassa työvomakustannukset kasvovat 3,1 prosentta, el relust yl kaks kertaa Suomen vauhta nopeammn. Myös esmerkks Ruotsssa kustannukset nousvat Suomea nopeammn, 2,1 prosentta. Krekassa, Kyproksella ja Italassa työvomakustannukset laskvat, mutta usemmssa EU-massa ne kasvovat Suomea nopeammn. Hurjmmn työvomakustannukset laukkaavat nyt Itä-Euroopan massa, kärjessä Latva, Romana ja Bulgara. Kyse on pdempään jatkuneesta trendstä. Suomen teollsuuden ykskkötyökustannukset suhteessa Saksan teollsuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kun puolttuneet, krjott professor Pertt Haaparanta Akateemsessa talousblogssa. Haaparanta arvo, että halltuksen tavottelema tuottavuuslokka on käytännössä jo suurelta osn otettu. n Skangas ja Porn Prosessvoma Oy sopmukseen LNG:N TOIMITTAMISESTA VOIMALAITOKSEN ENERGIANTUOTANTOON LIITTYY RAUHANEHTOIHIMME Kun vapaudun sota-akasesta armejan palvelusta , san het jopn. el ss Canopuksen lämmttäjäks. Hamme Gdansksta kvhltä, koska lavat olvat suurssa vakeuksssa, kun e ollut polttoanetta. Kun jän pos Canopuksesta joudun olemaan massa sen talven. San vasta jopn ss Peggy Thordenn, trmmarn vakanslle. Lava ol 1784 bruttovetonen kuvaraht. Hamme Pohjanlahden satamsta, mm. Raumalta ja muualta, saksalasten jättämä vaatevarstoja. Koko Suomen lahden matkan kuljmme ssäväylää, koska mnanravaajat ravasvat auk ulkoväylä rauhanehtojen mukasest. Lasta tul ruumat täyteen jopa kanslastna. Stten lähdmme ajamaan koht Lenngrada en enää musta sellä tarkkaa pakkaa, johon jämme ankkurn, mutta jonknlanen sohko lahdenpohjukka se ol johon asetumme. Snä Tekst: Jorma Kataja lahdella ol useampkn lava ja myös muutama suomalasalus ol ankkurssa. Snä stten sesomme ja odotmme laturpakkaa, mustaaksen yl kaks vkkoa. Lavohn emme saaneet mnkäänlasta huoltoa, e vettä ekä provantta, puhumattakaan lääkehuollosta, johon ols ollut tarvettakn. Anoa yhteys, ol yhteys tosn ankkurssa olevn suomalasn aluksn penllä venellä, ja se tom. Kun stten lopulta pääsmme laturn, tul lavaan ensmmäsenä kolme korkea-arvosta upseera. Nämä komensvat koko lavan mehstön kannelle rvn. Stten he kulkvat rvn edessä päästä päähän ja hyvn halveksuvast lausuvat hyvn kauan suomalaset yrttvät päästä tänne, vaan evät päässeet ennen kun me nyt laskmme tedät. Alkohan se lastn purkamnenkn stten ja me pääsmme lähtemään pos! n LNG-yhtö Skangas ja energayhtö Porn Prosessvoma Oy ovat solmneet sopmuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) tomttamsesta vomalatokseen Kaanaan teollsuusalueella Porssa. Porn Prosessvoma ostaa nesteytettyä maakaasua teollsuusalueen tuotantoprosessessa käytetyn energan tuotantoon. Nesteytetty maakaasu korvaa öljyn, jota on käytetty vomalatoksen varakattloden polttoaneena. LNG tomtetaan kaasumasena vomalatokselle yhdysputkella Skangasn syksyllä 2016 valmstuvasta Porn LNG -termnaalsta. Porn Prosessvoma Oy vomalatos tuottaa energaa Kaanaan ja Phlavan alueen teollsuudelle sekä kaukolämpöä Por Energa Oy:n kaukolämpöverkkoon. Vomalatoksen pääpolttoane on puu. Porn Prosessvoma korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä nesteytetyllä maakaasulla. Polttoaneen muutos parantaa energantuotannon hyötysuhdetta ja vähentää samalla yhtön vuosttasa hldoksdpäästöjä n tn/v, rkkpäästöjä (SOx) n kg/v, typppäästöjä (NOx) n kg/v ja penhukkasa n kg/. Noudatamme kestävän kehtyksen peraatteta ja olemme stoutuneet alentamaan vomalatoksen päästöjä tukentuva päästörajoja vastaavaks. Nesteytetty maakaasu on varmemp, klpalukykysemp ja ennen kakkea ympärstön kannalta puhtaamp polttoane verrattuna raskaaseen polttoöljyyn.lng parantaa vomalatoksemme luotettavuutta ja penentää vomalatoksen päästöjä, sanoo Porn Prosessvoma Oy:n tomtusjohtaja Tmo Mäk. Olemme ktollsa, että Porn Prosessvoma Oy valts medät kaasun tomttajakseen. Tarjoamme ympärstöystävällstä LNG:tä monpuolsest er teollsuuden tarpesn ja merlkenteeseen sekä raskaan maantelkenteeseen polttoaneeks. Maakaasu on ernomanen vahtoehto korvaamaan raskasta polttoöljyä vomalatoksen energan tuotannossa ja ympärstöystävällsyys on yks sen vahvuukssta, sanoo Skangas Oy:n myyntpäällkkö Joun Bedda. LNG on ympärstöystävällnen polttoane joka e ssällä rkkä. LNG:n avulla vodaan korvata öljypohjasten polttoaneden käyttöä teollsuudessa, energantuotannossa sekä mer- ja maatelkenteessä, ja sten vähentää merkttäväst nstä aheutuva penhukkas-, sekä rkkdoksd-, hldoksd- ja typenoksdpäästöjä. n 26 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

15 AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO Höyrytykset ja kattlanuohoukset H&T Höyrytys- ja tehdaspesu... s. 29 Höyrynmyynt Varsnas-Suomen Höyrymyynt Oy... s. 28 Koneet ja latteet Alfa Laval... s. 30 Korkeapanepesut ja mupalvelut Pesupalvelu Hans Langh... s. 29 Kunnossaptopalvelut Konemestarpalvelu Korhonen Oy... s. 30 Käyttövarmuutta teollsuudelle Caveron Industra Oy... s. 28 Lavadeseleden huolto ja korjaus Marne Desel Fnland Oy... s. 30 Sukelluspalvelut Dvng Group... s. 30 Rannkon Sukelluspalvelu Oy... s. 31 Sähköasennukseet Lavasähkötyö Oy... s. 31 Tvsteet Tartek Oy... s. 30 Tvsteteknkka... s. 30 Tulenkestävä muurauksa Erkosmuuraus Oy... s. 31 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe... s. 29 Vomalatos- ja prosesspolttmet JS Oy Petarsaar... s. 31 Olon Energy Oy... s. 31 Puh faks Rstkvente 4, TUUSULA , fax e-m al: Lavaelektronkka ja huolto AT-Marne... s. 30 Lavakorjauksa ABB... s. 30 JAP-Metall... s. 30 Lavakone... s. 31 Lavatarvkketa Tecmarn Shp Supply... s. 29 Lämpöteknset latteet Vtos-metall Oy... s. 30 Vomansrtolatteet Trans-Auto Marn Oy... s. 31 Öljy- ja kaasupolttma Lavapoltn... s. 31 Öljynpuhdstusratkasut KL-Yhtöt Oy... s. 29 PALOVARTIOINTI BRANDBEVAKNING Laaja sammutuskalusto, asantunteva henklökunta, paloautot ja palopumput Omfattande brandutrustnng, yrkeskunng personal, brandblar och brandpumpar PUHDISTUSTYÖT RENGÖRINGSARBETEN Korkeapanepesut ja märkämut. Teollsuus, lavat, sälöt... Palosaneeraukset & JVT. Högtryckstvättnng och våtsugnng. Industr, fartyg, csterner... Brandsanerngar och RVR. LIETTEENKUVAUS SLAMTORKNING Letteen lnkousta koko Suomessa. Slamcentrfugerng hela Fnland. Drty job well done Paneenalaset tvstykset FSC-Servce... s. 31 Palovartonta Alanda Easy Wash... s. 29 ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, ISKMO , pävystys/dejour: VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI OY VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Archme / Kahlenberg (USA) panelmatyfont Autronca Fre & Securty, Marne (Norja) lavojen palohälytys-, sammutusjärjestelmät ja testlatteet Color Lght (Ruots) valonhettmet Kongsberg Martme As (Norja) lämpö- ja paneanturt (ak. Autronca), konehälytysjärjestelmät, navgontjärjestelmät Martechnc Gmbh (Saksa) poltto- ja voteluaneden testlatteet Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englant) elektronset ään- ja valohälyttmet Wkrolux Oy (Suom) turvavalastus oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, pernteset sekä osotteellset järjestelmät valopylvästaulut Puhdstamme Plsst Konehuoneet Tuotanto- ja prosesslnjat Sälöden ssä- ja ulkopuolet Lämmönvahtmet VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Uranuksenkuja 10, VANTAA P. (09) , F. (09) autrosafe@autrosafe.f Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, Pkkö Puh. (02) Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

16 A M M AT T I H A KEM ISTO AM MATTI HA K E MI S TO A MMATTI HA K E MI S TO A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A MMATTIHAKEMISTO Konemestarpalvelu Korhonen Oy Konekunnossapdon ammattlanen suunnttelu valvonta varaosahallnta ABB Turboahtmet Turboahtmet ABB p Myynt: Tel. turbo@f.abb.com Fax Huolto: Tel ABB Oy, Turboahtmet turbo@f.abb.com Lyhtyte Tulenkestävät muuraukset ja massaukset Savupppujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpakantyöt Rannkon Sukelluspalvelu Oy ERIKOISMUURAUS OY Coastal Dvng Servce Ltd Pkku-Hetanen, Kotka nfo@sukelluspalvelu.f PL 117, TUUSULA Lasse Nemelä, puh , tomsto@erkosmuuraus.f Helsnk ABB Oy, ABB Asakaspalvelukeskus Turboahtmet p Lyhtyte 20 Erkosmuuraus Oy_140x40.ndd Twn Dsc Mervahteet ja rrotuskytkmet Sähkö- ja automaatosuunnttelu Lavasähköasennukset Teollsuuden sähköasennukset Sähkömoottoreden myynt ja huolto Konehuone- ja ulkokansvalasmet Kaapelradat ja tarvkkeet Webshop ( Hamlton Jet Vesjett Transflud Nestekytkmet Tarjante 5, Vantaa Puh lavapoltn@elsanet.f Lavadeseleden huolto ja korjaus Täydellset konehaalaukset CAT Authorzed Marne Dealer KEMEL akseltvsteet ja -laakert Vahteden ja potkurlatteden työt Koneden lnjaukset ja muovvalut Sälnkäänte 12, Mäntsälä PUHELIN pekka.valln@japmetall.net.f ISO sertfotu Eteläkaar 10, Leto Puh Rech Joustavat kytkmet LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, Turku p. (02) , f Lavasa hko tyo _60x52.ndd 1 koneden ja moottoreden huolto- ja asennustyöt männän haalaukset putk- ja htsaustyöt pumppujen huollot Faks: Uranuksenkuja 1 C, Vantaa e-mal: lavakone@lavakone.f PL 20 ABB vahde p HELSINKI Prosessa pysäyttämättä Paneenalaset FSC-tvstykset Vuodesta 1977 Varoventtlen säätö ja käynnnakanen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, TAMPERE Puh. (03) , Fax. (03) fsc@dens.f Sulzer tvsteet AT-Marne Oy Pumppuhn, sekottmn ja muhn lattesn Täyden palvelun tvstehuolto Nopea tomtusaka Palveluksessa maalla ja merellä Navgont-, ja merenkulkulatteet Kommunkontlatteet Erkoselektronkkalatteet puolustusvomlle Sälömttauslatteet ja lastausvarret teollsuudelle Tartek Oy Jyrsjänte 3, Rauma Puheln (02) Voma & Käyttö 9/2015 navg-atmarne-palveluksessanne.ndd , Voma & Käyttö 9/

17 Julksen Alan Merenkulku-, Erkosja Energateknset Jame ry:n VAALIKOKOUS klo STTK, Mkonkatu 8 A 6.krs, Helsnk valtaan Espoossa pdettävässä Suomen Konepäällystölton lttokokouksen lttokokousedustajat ja helle varajäsenet sekä Konepäällystölton lttohalltuksen ehdokkaat, varsnanen jäsen sekä 1. ja 2. varajäsen Halltuksen kokous klo Kokouksen jälkeen, perntenen Joululounas Panossa Tervetuloa Konemestart ja Energateknset KME:n VAALIKOKOUS lauantana klo Radsson Blu Seasde Hotellssa Ruoholahdenranta 3, Helsnk Kokouksessa valtaan johtokunnan jäsenten lsäks edustajat 2016 lttokokoukseen Lsätetoja nettsvultamme Tervetuloa! KUTSU Helsngn Konemestaryhdstys ry:n perntenen PIKKUJOULU yhdstyksen tlossa lauantana klo alkaen Kutsu on avec Ilmottautumset 2.12 mennessä Kalev Korhoselle kalev.korhonen@suom24.f ta Tervetuloa! VAASAN KONEMESTARIYHDISTYS TIEDOTTAA Marraskuun kuukaus- ja vaalkokous sekä Jouluatera Lauantana klo Sulvan Kestkevarssa, Sulvante 199, Sulva Vaasasta lähtevät; lähtö Vaasan kaupungntalon edestä klo Ohjelma: kokous alkaa klo jouluateralle srrytään n. klo paluu Vaasaan klo Ilmottautumset lauantana mennessä. Vaasassa; Pekka Utto pekka.utto@hotmal.com ta pekka.utto@vv.f Senäjoella; Kejo Latnen sähköpostlla kejo.latnen@vv.f Krstnankaupungssa; Hemo Norrgård hemo.norrgard@pvo.f Johtokunta Johtokunta Meny: Alkuruoka; Grav loh, savulohta, 2xsll, 2xslakka, san mätä lsukkenen, rosolla ja tllperunat, kananmuna. Pääruoka; 1. Pekonn käärtty Chateaubrand, pastetut pkkuperunat, punavnkastke. Ta; 2. Uunpaahdettua nerää, vo-struunakastke, perunakompott. Jälkruoka; Suklaabrowne portvn-kanel päärynä, vanljajäätelöä Yhdstyksen jäseneltä tlasuus on maksuton, seuralaselta pertään 30 omavastuu. Osallstumses vahvstat maksamalla omavastuuosuuden yhdstyksen t-llle nro FI mennessä. Maksettaessa on käytettävä vtenumeroa Mantkaa pääruokavahtoehto lmottautuessanne. Tlasuuteen järjestetään yhteskuljetus. Tervetuloa Halltus Majotus Radsson Blu Olumpa 2 hh. MATKAOHJELMAAN SISÄLTYY Lähtö Länssatamasta lauantana Tallnk Superstarlla klo Saapumnen Tallnnaan klo Bstro buffet lavolla molempn suuntn. Busskuljetus hotelllle Illallnen kaupunglla, johon kuljetus, paluu hotelllle omaan tahtn. Aamanen hotellssa Paluu sunnuntana Tallnnasta Vkng XPRS: klo Kuljetus hotelllta satamaan. Tulo Helsnkn, Katajannokalle klo Molemmlla lavolla varattu 2 x B4-hyttä vaatteta varten. Matka on varattu 50 henklölle. Tampereen konemestart ja Insnöört ry:n VAALIKOKOUS torstana klo 18 alkaen Hotell Cumulus Pnjassa Kästellään sääntömääräset asat. Kokouksen jälkeen tarjotaan ltapala. Tervetuloa! Turun Konepäällystöyhdstyksen JOULUJUHLA jäsenstölle/avec vetetään tänä vuonna Ravntola Verkahovssa, Verkatehtaankatu 4, Turku , alkaen klo Hnta 44 euroa/osallstuja. Hnta ssältää: erttän kattavan joulumenun tuloglögn muskka, josta vastaa Tutta Carpelan ja Merja Lehtnen arpajaset tanssa ja hauskaa yhdessäoloa Ilmottautumset jarmo-maknen@luukku.com ta puh Tervetuloa! Konemestart ja energateknset ry:n HOTELLIMATKA TALLINNAAN Johtokunta Ilmottautumset matkalle Markku Onnelalle mennessä meluten osotteeseen matka15@kme.f, ta Ilmotukseen mukaan syntymäaka. Matkalla tarvtaan pass ta ns. uus henklökortt. Matkan hnta yhdstyksen jäsenltä on 90 ja aveclta 180. Matka maksettava yhdstyksen tllle Nordea FI myös mennessä, koska joudumme tlttämään matkanjärjestäjälle varauksemme kokonasuudessaan Kokoontumnen Länssataman termnaalssa, tonen kerros, lukuportaden okealla puolella lähtöpävänä klo mennessä. Matkatervesn Markku Julksen Alan Merenkulku-, Erkosja Energateknset Jame ry:n SYYSKOKOUS klo Turun konepäällystöyhdstyksen tlossa, Puutarhankatu 7,a A2 Turku Halltus klo Tervetuloa Tampereen konemestart ja Insnöört ry järjestää jsäenlle teatter-llan TAMPEREEN TEATTERISSA PIUKAT PAIKAT klo Näytöksen jälkeen on ruokalu Teattertalon ravntolassa. Aveclta pertän teatterlpun hnta 50 euroa, ruoka helle tarjotaan. Ennakkolmottautumset marraskuun 20. pävään mennessä Martt Nupposelle, puh ta Eero Klpselle, puh Avecen lppusuortukset tllle FI mennessä. Tervetuloa kulttuurn parn! Halltus Johtokunta 32 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

18 JÄSENYHDISTYKSET / MEDLEMSFÖRENINGAR SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENYHDISTYKSET / FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS MEDLEMSFÖRENINGAR Nro 001 Etelä-Samaan Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1921) Puh.joht. Tapan Hrvonen Iltaruskonkuja 5, Imatra puh Varapuh.joht./Rah.hot. Seppo Pääkkönen Kornetnkatu 1 as. 10, Lappeenranta puh Sht. Pekka Sevänen Kalervonkatu 53, Lappeenranta puh. k , sevanen.pekka@luukku.com Kokoukset syys-toukokuun akana, kuukauden kolmantena arkkeskvkkona klo Lappeenrannan Upseerkerho, Upreerte 2, Lappeenranta Nro 002 Hamnan Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1947) Puh.joht. Juha Suomalanen Humaljoenkatu 14, Hamna puh juha.suomalanen@pp2.net.f Varapuh.joht. Nlo Sro Nnstönte 16, Pyhältö puh Sht./rah.hot. Juhan Jusslanen Torpparnpolku 1, Potsla puh Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan krjetse Nro 003 Svenska Masknbefälsförenngen Hfors (Perust. Grund. 1909) Ordf./sekr. Henrk Eklund Söderbyvägen 50, Ekenäs tel henrk.eklund@adven.com Vceordf. Bo Wckholm Lsebergsvägen 33, Kalkstrand tel Kassör Lef Wkström Brovägen 2 bst. 1, Kyrkslätt tel Förenngens lokal Stora Robertsgatan D 51. Obs. Ingång va Fredrkstorget där summertelefon fnns. Månadsmöten den första helgfra onsdagen månaden kl , styrelsemöte kl Jun, jul och august, nga möten Nro 004 Helsngn Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1869) Puh.joht. Kmmo Kojamo Myötätuulenkuja 4 B 24, Espoo puh kkojamo@gmal.com Varapuh.joht./sht. Jar Luostarnen Tyynelänkuja 5 E 65, Helsnk puh. k , t jar.luostarnen@kolumbus.f Rah.hot. Ramo Harju Krjokallonte 15 A, Helsnk puh harjunramo@gmal.com Kokoukset pdetään syys-toukokuun välsenä akana (vaalkokous joulukuussa ja vuoskokous maalskuussa) kuukauden ensmmäsenä arkkeskvkkona klo 19.00, osotteessa Tunturnkatu 5 A 3, Helsnk. Mkäl em. ajankohta on pyhä- ta aattopävä, pdetään kokous seuraavan vkon keskvkkona. Tervetuloa Nro 005 Hämeenlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Länste 25, Hkä puh. t , Varapuh.joht. Laur Pävänen Mäntyte 7, Launonen puh. k Sht. Seppo Helmnen Aleksnkatu 8, Rhmäk puh Rah.hot. Rsto Mukkala Hämeenkatu 13 B 20, Hyvnkää puh Nro 007 Kemn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1941) Puh.joht. Tapo Huuska Heknkuja 10, Kem puh Varapuh.joht. Kalle Kostamo Perttusenkatu 25, Kem puh Sht. Tmo Kest Seponkatu 30, Kem puh Rah.hot. Marja-Leena Huuska Heknkuja 10, Kem puh Yhdstys kokoontuu erkseen lmotettuna ajankohtana Nro 008 Kesk-Pohjanmaan Konemestaryhdstys Mellersta Österbottens Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1939) Puh.joht. Laur Mattla Khute 15, Petarsaar puh. k , t Varapuh.joht. Teuvo Petlä Runsanmäk 4, Petarsaar puh. t , Sht. Esa Jylhä Kermate 4, Kokkola puh. k , t Rah.hot. Pertt Nevala Kedonte 20 H 28, Petarsaar puh. t , Nro 009 Kesk-Suomen Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1947) Puh.joht. Pas Peräsaar Hsknkuja 4, Tkkakosk Varapuh.joht. Hannu Orslaht Kukante 322, Kukka puh Sht. Tapo Roha Satamakatu 21 A 18, Jyväskylä puh Rah.hot. Pekka Raatkanen Sääksmäente 10, Jyväskylä puh Kokoukset kuukauden tosena keskvkkona klo Ravntola Sohvssa Nro 010 Kotkan Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1923) Puh.joht. Mkko Järvnen Rauduskatu 21, Kotka puh , Varapuh.joht. Antt Luostarnen Käpylänkatu 2 A 12, Kotka puh Sht./rah.hot. Jouko Pettnen Rotnpää 39, Kotka puh jouko.pettnen@keng.f Kokoukset talvkuukausen ensmmäsenä arktorstana klo kokouspakka Ravntola Vaust Nro 011 Konemestart ja Energateknset KME (Perust. Grund. 1958) Puh.joht. Pertt Rot puh pertt.rot@kme.f Varapuh.joht. Jarmo Lahdensvu puh jarmo.lahdensvu@kme.f Sht. Juha Umonen (pävätyö) puh juha.umonen@kme.f Varasht. Tanel Varjus puh Rah.hot. Lasse Laaksonen (pävätyö) puh lasse.laaksonen@kme.f Yhdstyksen sähköpostosotteet ovat etunm.sukunm@kme.f. Yhdstyksen postosote on Rstolante 10 A, Helsnk. Yhdstyksen ylesstä kokoukssta lmotetaan enssjasest Voma ja Käyttö -lehdessä ja Mutta elle se jostan syystä ole mahdollsta, kuukauden ensmmäsen maanantan Helsngn Sanomssa. Nro 012 Kuopon Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1899) Puh.joht. Ilkka Relander Humpnte 172, Lapnlaht puh Varapuh.joht. Sam Koponen Luhtalahdente 71, Räsälä Sht. Vejo Tolonen Lehtonemente 114 C 82, Kuopo puh Rah. hot. Merja Korhonen Häntäahonte 33, Kuopo puh Kuukauskokoukset talvkuukausna erkseen lmotettuna akana Nro 013 Lahden Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Mkko Anttla Västäräknkuja 16 as. 4, Laht puh puheenjohtaja@lahdenkone...* Varapuh.joht. Kar Nygren Ruolankatu 20 A 42, Laht Sht./rah.hot. Juha Snvaara Vherlaaksonte 9, Laht puh shteer@lahdenkone...* Kuukauskokoukset tamm-toukokuun ja syysjoulukuun ensmmäsenä arkstorstana klo Hotell Cumuluksessa. Sähköpostosotteden loppuosa on *@lahdenkonemestaryhdstys.f Nro 014 Mkkeln Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1948) Puh.joht. Seppo Pra Suentassu 4, Mkkel puh , t seppo.pra@ese.f Varapuh.joht. Osmo Blom Kölkaar 29 D 44, Mkkel puh Sht. Tapo Havernen Aurakatu 5 H 59, Mkkel puh tapo.havernen@ese.f Rah.hot. Mka Mannnen Mukulapolku 3, Mkkel puh mka.mannnen@ese.f Kuukauskokoukset tamm-, maals-, touko-, syys- ja marraskuussa kuukauden ensmmäsenä arktstana klo Ravntola Pruuv, Mkkel Nro 015 Oulun Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1903) Puh.joht. Jouko Saarela Kurkelante 1 C 8, Oulu puh jouko.saarela@oulunenerga.f Sht. Ar Henonen Hekkalahdente 24, Kello puh ar.henonen@pp.net.f Rah.hot. Ka Väsänen Vllente 5, Martnnem puh ka.vasanen@dnanternet.net Teollsuusjaoston yhdysmes Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, Oulu puh hannuw.pesonen@luukku.com Kuukauskokoukset Oulu lavalla. Topplan satama , 10.2., 14.4., 12.5., 8.9., , ja klo Maalskuun vuoskokouksesta ja marraskuun vaalkokouksesta erllnen lmotus Raahen kerho Puh. joht. Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, Oulu puh hannuw.pesonen@luukku.com Sht./rah.hot. Pentt Ala-Lehtmäk Samnaarnkatu 9 A 23, Raahe puh pentt.alalehtmak@gmal.com Kajaann kerho Puh.joht. Tasto Karvonen Kovkoskenkatu 17 A 8, Kajaan puh Varapuh.joht. Pentt Mäkelänen Vrkote 5, Kajaan puh Sht. Tmo Myllynem tmo.myllynem@kanuu.f Rovanemen kerho Puh.joht. Rejo Rajala Kolpeneente 41 C 4, Rovanem puh Sht. Harr Juntunen Karjate 16, Saarenkylä Rah.hot. Tapo Saarelanen Närete 15, Rovanem puh Lava-asames Ka Väsänen Vllente 5, Martnnem puh ka.vasanen@dnanternet.net Nro 016 Pargas Masknbefälsförenng (Perust. Grund. 1925) Ordf. Tage Johansson Skogsuddevägen 8, Pargas tel. hem , Vceordf./kassör Jan-Erk Söderholm Skepparvägen 35, Pargas tel janerk/annel@pp.net.f Sekr. Berndt Karlsson Tervsundsvägen 150, Pargas tel , berndt.karlsson@parnet.f Nro 017 Porn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1894) Puh.joht. Pas Kaja Setälänte 16, Harjavalta puh pas.kaja@satshp.f Varapuh.joht. Jorma Elo Kvenhakkaajankatu 33, Por puh Sht./Rah.hot. Tmo Kuosmanen Attaluodonkatu 4 E 43, Por puh tmo.kuosmanen@fortum.com Lava-asames Pertt Venttnen Hekkapellonte 18, Por puh pventtnen@gmal.com Kokoukset tamm-toukokuun ja syys-joulukuun akana joka kuukauden tosena keskvkkona klo Porn Klublla, Eteläranta 10. Vuoskokous huhtkuussa ja vaalkokous joulukuussa 34 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

19 Nro 018 Rauman Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1926) Puh.joht. Antta Hekura Mäkte 6 A 2, Kortela puh eahekura@gmal.com Varapuh.joht. Kar Snkallas Koulurante 541, Kollaa puh kar.snkallas@tvo.f Rah.hot. Petter Uutela Hakapolku 4, Eurajok puh petter.uutela@tvo.f Sht. Merv Fagerström Jepyrte 17, Rauma puh merv.fagerström@tvo.f Kuukauskokoukset pdetään talvkuukausna erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 019 Savonlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1933) Puh.joht. Esa Pekknen Ano Actén pustote 2 A 1, Savonlnna Varapuh.joht. Juha Puurtnen Tottnkatu 2 B 16, Savonlnna puh Sht./rah.hot. Vejo Anttonen Kangasvuokonte 21 C 27, Savonlnna puh Kokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 020 Tampereen Konemestart ja Insnöört (Perust. Grund. 1937) Puh.joht. Pentt Aarnmetsä Teteenkatu 6 A 74, Tampere puh p.am@suom24.f Varapuh.joht. Martt Nupponen Porrassalmenkuja 4 A 11, Tampere puh Sht. Eero Klpnen Ahvensjärvente 22 C Tampere puh eero.klpnen@tpnet.f Rah.hot. Joachm Alatalo puh Kuukauskokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 021 Turun Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1874) Puh.joht. Jukka Lehtnen Somersojante 13, Raso puh jukka.lehtnen@turkuenerga.f Varapuh.joht. Harr Pspanen Kattarakatu 3, Raso puh harr.pspanen@suom24.f Sht./jäsenkrjur Hemo Kumlander Betanankatu 2 as. 16, Turku puh hemo.kumlander@elsanet.f Rah.hot. Ismo Sahlberg puh smo.sahlberg@fortum.com Huonestoasat Rauno Palonen Varsojankatu 33, Turku ulla.ahlqvst-palonen@pp.net.f Huvtomkunta Jarmo Mäknen Tkkumäenkuja 2 A 10, Turku puh jarmo-maknen@luukku.com Yhdstyksen kokoukset pdetään joka kuukauden ensmmäsenä arktorstana (syys-toukokuu) klo yhdstyksen huonestossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Turku. Helmkuun kuukauskokous on yhdstyksen vuoskokous ja joulukuun kokous on vaalkokous. Ikäveljet kokoontuvat joka tsta (syys-toukokuussa) klo Yhdstyksen sähköpost on tkpy@tkpy.f ja kotsvut Yhdstyksen tlnumero on Osuuspankk FI (vuokrat, lahjotukset yms., e osallstumsmaksuja). Huvtomkunnan tlnumero, johon maksetaan kakk osallstumsmaksut, on Osuuspankk FI Nro 022 Vaasan Konemestaryhdstys Vasa Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1911) Puh.joht./ordf. Tmo Leppäkorp puh Varapuh.joht. Hemo Norrgård puh Sht./sekr. / rah.hot./kassör Vel-Pekka Utto puh Lava-asames Tmo Leppäkorp Yhdstys kokoontuu talvkuukausna kuukauskokouksn neljä (4) kertaa: -syyskuussa, -joulukuussa, kuukaus/vaalkokous, -helmkuussa, kuukaus/vuoskokous sekä toukokuussa, em. kokouskuukausen ensmmäsenä arktorstana, elle tosn lmoteta. Kokouspakka: Hotell Teklan ravntola Brando, Palosaarente 58, klo Förenngen har månadsmöten fyra (4) gånger under vnterhalvåret: -september, -december/valmäte, -februar/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles första helgfra torsdagen, om nte annan meddelas. Mötesplats Hotell Tekla, restaurang Brando, Brändövägen 58, kl Nro 023 Julksen alan merenkulku-, erkosja energateknset JAME (Perust. Grund. 1950) Puh.joht. Heno Kovanen Vherte 53 B, Vantaa puh heno.kovanen@saunalaht.f Varapuh.joht. Tomm Nlsson Suomenlnna C 52 A 1, Helsnk puh Sht. Pekka Savkko Varkkavuorenkatu 19 B 46, Turku puh Rah.hot. Hannele Haaranen Kallopohjante 5 E 50, Tuusula puh Turun kerho Puh.joht. Mauno Hasunen Sltavoudnkatu 1 as. 19, Raso puh Vaasan kerho Puh.joht. Åke Norrgård Erksgränd 3, Övermark puh. k Sht. Pertt Toropanen Rnnete 5, Vaasa puh Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan Voma ja Käyttö lehdessä Nro 024 Lovsan Vomalatosmestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Pekka Vano Pohjolante 46, Kerava puh Varapuh.joht. Tmo Järvmäk Retsaarente 41, Kotka puh tmo.jarvmak@fortum.com Sht. Markku Sopanen Kuovnte 2, Sltakylä puh Rah.hot. Pekka Tahvananen Runar Schldtnte 18, Lovsa puh. k , t Nro 025 Ålands energ och sjöfartsteknska förenng ÅESF (Perust. Grund. 1942) Ordf. Hans Paln Ljungvägen 4, Marehamn tel ordforande.aesf@aland.net Vceordf. Ole Gnman Mustervägen 2, Godby tel Sekr. Harry Holmström Österbygge bst 1, Kökar tel Kassör Thomas Strömberg Granvägen 54, Marehamn tel Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Paln. Månadsmöte den andra tsdagen månaden kl Hotell Arkpelag. Inga möten jun, jul, august Nro 026 Kokkolanseudun konemestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Järvnen Tapo Raksonte 18, Kokkola puh Varapuh.joht. Kallokosk Tom Kahvkuja 12, Kokkola puh Sht. Nemonen Vel Markusbackante 303, Alavetel puh. t ta Rah.hot. Smlä Sam Vesakkote 1, Kokkola puh Nro 027 Pohjos-Karjalan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1987) Puh.joht. Jukka Ahtonen Rauhankatu 37, Joensuu puh Varapuh.joht. Pertt Tuhkanen puh Sht. Seppo Luostarnen Pajate 14, Lehmo Rah.hot. Jorma Tavanen Opotante 5, Joensuu puh Nro 029 Luotskutternkuljettajat Lotskutterförarna (Perust. Grund. 1989) Puh.joht./ordf. Kar Nyholm Alekss Kven katu 33 A, Helsnk puh kar.nyholm@fnnplot.f Varapuh.joht./vceordf. Teemu Kour Talomäenkatu 14, Turku puh Sht. Ar Tarka puh Rah.hot. Ar Pöyhtär Lassente 7, Hmanka Nro 030 Energansnöört (Perust. Grund. 1992) Puh.joht./sht. Antt Laaksonen Talpakuja 6 F Turku puh anss.laaksonen@kolumbus.f SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA JYTK OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK Asemamehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.servce Statonskarlsgatan Helsnk / Helsngfors (arksn / vardagar klo ) Neuvonta / Info Fax TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR Mermespalvelutomsto: Sjömansservcebyrån: puh tel Mermeseläkekassa: Sjömanspensonskassan: puh tel Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Helsnk Helsngfors FPA Infopaket om sjukförsäkrng av sjömän sjukforsakrng-av-sjoman Kela Mermehen sosaalturva ja sarausvakuutus Lastenkodnkuja 1/ Barnhemsgränd Helsnk / Helsngfors Fax Talous / ekonom Jäsenasat / medlemsärenden Gunne Andersson Tomnnanjohtaja / verksamhetsledare Lef Wkström , Asamehet ombudsmän Joachm Alatalo , Päv Saarnen , Sam Uolamo , etunm.sukunm@konepaallystoltto.f fornamn.efternamn@konepaallystoltto.f kassa@jytk.f Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/

20 MATKA WHITE ROSILLAETELÄ-AMERIKKAAN Tekst: Jorma Kataja Säästä tlaa Vahteruksen Plate & Shell Levylämmönsrtmllä Examensarbete Högskolan på Åland Utbldnngsprogram: Författare: Arbetets namn: Handledare: Uppdragsgvare: Höyrylauhduttmet Höyrynmuuntmet Öljynlämmttmet ja jäähdyttmet Savukaasun lämmöntalteenotto Lämmöntalteenottosrtmet Pruuknte 7, Kalant, puh Masknteknk Km Troberg & Benjamn Byman Uppvärmnng av utomhusbar med spllvärme från avgaspannor ombord på M/S Fnlanda Claes Ekström Reder Ab Eckerö Abstrakt: Syftet med detta examensarbete är att undersöka möjlgheterna att nstallera ett värmesystem tll M/S Fnlandas utomhusbar. Baren är placerad på däck no, vars klmat är blåsgt och kallt. Genom att konstruera ett system för uppvärmnng av lokalen skulle man dels ta tllvara det värmeöverskott som produceras, samtdgt som man förlänger säsongen för resenärerna ombord. Två av fartygets huvudmotorer och hjälpmotorer är försedda med avgaspannor som tar tllvara på energ avgaserna. Ångproduktonen är under normal drft över den förbruknng som fartyget har, vlket nnebär att överskottet av ånga nte utnyttjas och därför dumpas va en kondensor. Arbetet har under hösten 2014 och vntern 2015 omfattat ett flertal mätnngar ombord för att samla n nformaton om den värmeeffekt som fnns att tllgå vd olka drftförhållanden. Utgående från erhållna mätvärden har beräknngar utförts, vars resultat har används för att konstruera ett värmesystem. Nyckelord (sökord): Spllvärme, avgaspanna, utomhusbar, M/S Fnlanda Högskolans serenummer: ISSN: Språk: Sdantal: 12: Svenska 63 Inlämnngsdatum: Presentatonsdatum: Datum för godkännande: Degree Thess Högskolan på Åland / Åland Unversty of Appled Scences Study program: Author: Ttle: Academc Supervsor: Techncal Supervsor: HYVINVOINTIA YDINSÄHKÖLLÄ Mechancal Engneerng Km Troberg & Benjamn Byman Heatng of Outdoor Bar Usng Surplus Heat Produced by Exhaust Bolers onboard M/S Fnlanda Claes Ekström Eckerö Group Abstract: The purpose of ths thess s to examne the possbltes of nstallng a heatng system for a outdoor bar located on sun deck onboard a Fnnsh flagged passenger ferry named M/S Fnlanda. The outdoor bar, whch s located on deck nne often has a wndy and cold clmate. By constructng a heatng system for ths area, not only would the advantages be that surplus heat produced s utlzed, t would also extend the season for the passengers on board. Two of the shp's man engnes and auxlary engnes are equpped wth exhaust gas bolers that utlze the energy n the exhaust gases. Durng normal operaton the steam producton s hgher than the consumpton of the vessel, whch means that the excess steam s not used and s therefore dumped trough a condenser. Durng the fall 2014 and wnter 2015 ths thess has ncluded several measurements onboard to collect nformaton regardng the energy output avalable durng dfferent operatng condtons. Based on the obtaned measurement values, calculatons have been performed. The results have been used to desgn a heatng system. Key words: Surplus heat, exhaust boler, outdoor bar Seral number: ISSN: Language: Number of pages: 12: Swedsh 63 Handed n: Date of presentaton: Approved on: Kerronpa tässä ms Whte Rosen matkosta, josta ensmmäsen ten Lava ol 5251 Brutto vetonen kuvalastalus, se ol valkonen kauns lava. Se ol juur tullut Itä-Aasasta, jossa se ol ryvettynyt. Matkalla Suomeen se ol pokennut Puolassa, mssä lava sa lotytöltä lempnmen Ruosteruusu. Vakka se täällä Suomessa maalattnkn uudestaan valkoseks, säly lempnm velä ptkään. Huollon jälkeen lähdmme ajamaan koht Etelä-Amerkan Braslaa ja Argentnaa. Päväntasaajalla suortettn pernteset lnjakastajaset, josta jokanen osallstunut sa todstuksen. Mellä ol passeerna vanhemp teologan tohtor, joka ol menossa Roon johonkn konferenssn. Ensmmänen satama jossa pokkesmme ol Resfee, el vanhalta nmeltään Pernapuulsko, n. keskpävällä tulmme satamaan. Kun ol ptkä mermatka takana, halus tohtor vähän verrytellä ja lähteä mahn kävelemään. Osa pojsta tunsvat tämän sataman pakallset olosuhteet, jotta evät olleet kovn turvallsa yksnäselle vanhalle pastorlle johtuen stä, että satamasta joht van yks ptkä slta kaupunkn jota aktvt lotytöt tarkast valvovat. Tämä ol seurausta Braslan sen akasesta nasten sosaalsesta tlanteesta. Mutta emmehän me voneet kakkea vanhalle pastorlle selvttää. Hän van vttas kädellään ja sano, kyllä mnä olen pahossakn pakossa käynyt, kyllä mnä selvän, kun ehdotmme että mensmme töden jälkeen yhdessä, se ols turvallsempaa. Tohtor läht, ja e kestänyt kauankaan kun hän tul takasn läähättäen hksenä. Musta puku osttan revttynä, hän van läähättäen hok, herra jumala, herra jumala, se on maanpäällnen helvett. No hän men hyttnsä, ekä tullut seltä pos ennen Roa, jossa men konferenssn. Myöhemmn kuulmme että pastor ol saanut nfarktn ja joutu Rossa saraalaan. Me mermehet kyllä selvsmme seltä lman henksä vaurota, sllä mehän olemme kaken kokeneet. Seuraava satama ol Ro de Janero, sellä olkn nn paljon vapaa-akaa että kapteen orkanso mehstölle kaupunkkerroksen. Kun ol pyhäpävä, kävmme veralulla 1800-luvulla Braslaa hallnneen kesarn kesäpalatsssa, joka sjats Petropolssa. Sellä ol lostohotell Qutandnha, jossa samme tutustua pakan hstoraan. Seltä lähdmme keskkaupunglle ja sllon tul tunne että ptäs saada jotan syömstäkn. Pokkesmme peneen ruokabaarn, mutta sellä ol koko henklökunta van portugalnkelsä, ekä mestä osannut kukaan portugala. Snä stten tul pen ropleema, joka kutenkn selvs, kun joku pojsta keks että kotetaan markkeerata kanaa ja senhän älys kokk het ja kohta rokott elävää kanaa nähtäväks. No se kanaruoka ol kyllä tos stkeä, mutta läht stä se pahn nälkä. Petropols ol korkealla pakalla non 1,5 2 klometrä merenpnnasta. Seltä tulmme hammaspyöräjunalla alas Roon. Seltä jatkomme matkaa Santokseen. Se on kauns kaupunk ja henot umarannat jota hyödynsmme ana kun ol vapaata. Stten pyhänä kapteen järjest Sao Paulon kerroksen, snne ol mahtava serpentnkatu, plvkerroksen yläpuolella. Sao Paulo on suur teollsuuskaupunk, sellä on edustettuna vähän joka puolelta maalmaa yrtyksä myös Suomesta. Seltä tullessa vetmme kaunn ltapävän Santoksen mahtavalla umarannalla. Stten tul taas aka jatkaa matkaa. Seuraava satama ol Uruguayn Montevdeo. Sellä ol kevään karnevaalt parhallaan ja meno ol valtavaa, mekn pääsmme stä näkemään. Stten ol vuorossa matkan pääkohteet Argentnassa, ensn Buenos Ares, mkä ol myös kauns pustomanen kaupunk. Ol myös eläntarha jota kuvasmme paljon. Stten oma lukunsa ol tetyst Evtan ja Peronn palats, joka ol sllon velä täydessä lostossaan. Stten seuras matkan vmenen Argentnassa ollut satama, snne ajomme kahdeksan tunta Ro Parana jokea. Kaupunk ol Rosaro, sellä lastasmme koko lastn rehukakkuja säkessä. Lastn kanto mehet säkessä selässään neljän tunnn jaksossa lavaan. Sks lastaus kest kaks vkkoa. Kaupunk ol nykyakanen, leveät pustoreunaset kadut, josta sa varakkaan tuntusen kuvan. Varsnkn keskkaupunglla johon me etupäässä tutustumme, kadun varret tonen tosensa veressä kakskerrokssa ssäpatolla varustettuja yhden perheen taloja. Melle tul tavaks joka lta töden jälkeen lähteä kaupunglle syömään loomoa, Argentnan loomo on avan fantastnen. Se on joka ravntolassa erlanen, kun stä joskus kysymme, ol vastaus että se on salasuus, joka kulkee suvussa sältä pojalle. Stten melle sattu erkonen tapaus. Istumme loomon jälkeen ravntolan katuterasslla kaljalla. Mellä kaklla ol ana amerkkalasa skaretteja mukana kun lähdmme kaupunglle. Sks että ne ol helppo muuttaa pesoks jos kätesvarat sattuvat loppumaan. Sllä kertaa porukassa olvat kpnä, tonen perämes, nuor säkäkokk ja mnä. Snä rupatellessamme tul lähpöytään arstokraattsen näkönen parskunta mukana kauns non vuotta vanhan tyttärensä kanssa. Mes rupes kavamaan taskujaan, lmesest ets tupakkaa, kun e löytänyt rupes katselemaan ympärlleen, lmesest katso olsko myyjä lähettyvllä. Sllon säkäkokk ampas ylös ja men tarjoamaan tupakka-askn. Mes tarjos rahaa, mutta säkä e ottanut vastaan, häntä knnost van tyttö. Tämän ka meskn huomas, koska hän ktt ja kutsu medät kakk kotnsa patolle ltaa vettämään. Tetyst me lähdmme, sehän ol melle suur vahtelu ykstokkoseen elämään. Talo ol kakskerroksnen, snne ol kulku adassa olevan portn ja penen pustkon kautta. Patota kers parveke avan ympär ja paton harvassa välkatossa kasvo vnrypälepensata, josta kypsät tertut rokkuvat, osa velä raakona. Tyttären nm ol Norma, hänen ja säkän ystävyys kehtty nopeast. Samme tetää että ät ol ranskalanen ja sä belgalanen, ammatltaan sä ol tullpäällysmes. Kokt olvat kovassa kurssssa Argentnassa. Se tas olla syy, että medät kutsuttn useammnkn snne ltaa vettämään. Sellä me vetmme useta ltoja, varsnkn kun Normalla ol useta ystävä, jota hän kutsu medän seuraks. Norman ja säsäkokn romanss ka eten jollekn asteelle, mutta en stä vaheesta tedä tämän enempää. Kun samme Rosaron lastn lavaan, lähdmme hakemaan velä Braslasta lastn täydennystä el raakakahva Suomeen. Vuonna 2008 san kahden sähköpostn vältyksellä puhelntedustelun säkäkoksta. Tedustelja ol Rosarosta Argentnasta, tekstessän mantun perheen tytär. Hän halus saada yhteyden säkäkokkn 51:n vuoden jälkeen. Muuten asa ols järjestynyt, mutta ol jo vähän myöhästä. Sllä säkä ol saraalassa vakeast saraana, ekä pystynyt enää kommunkomaan kenenkään kanssa. Ilmotn van ette hän ollut enään tavotettavssa. n 38 Voma & Käyttö 9/2015 Voma & Käyttö 9/