Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus

82120665 Hattulan kunta Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus 1

Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä heinäkuuta 2010 päivättyjä asemakaavakarttoja. ALUE 1: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Mervin kunnanosan kortteleita 204, 206-208 ja niihin liittyviä virkistys-, erityis-, suojaviher-, maa- ja metsätalous-, katu- ja liikennealueita sekä Parolan kunnanosan virkistysaluetta ja osaa liikennealueesta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Mervin kunnanosan korttelit 206-208 ja niihin liittyvät virkistys-, erityis-, suojaviher-, maa- ja metsätalous-, katu- ja liikennealueet sekä Parolan kunnanosan virkistysalue ja osa liikennealuetta. ALUE 2: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan kortteleita 1, 2, 2a, 2b, 3-6, 6a, 7, 9, 10, 15, 15a, 19, 65, 89, 91-98, 102, 105-137, 800-806, 806a, 807-809, 820 sekä osia kortteleista 7, 16, 18, 66, 75 sekä niihin liittyvistä lähivirkistys-, urheilu-, liikenne-, erityis-, pysäköinti-, puisto-, maatalous-, ja katualueita ja Mervin kunnanosan kortteleita 200-201 sekä niihin liittyviä katu- ja liikennealueita sekä Parkunhaan kunnanosan erityisaluetta. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan osia tiloista RN:o 6:26, 7:65, 8:41, 9:12 ja 9:124. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan korttelit 1, 2, 2a, 2b, 3-6, 6a, 7, 9, 10, 15, 15a, 19, 65, 89, 91-98, 102, 105-137, 800-806, 806a, 807-809, 820 sekä osa kortteleista 7, 16, 18, 66, 75 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet ja Hattulan kunnan Mervin kunnanosan korttelit 200-201 sekä niihin liittyvät katu- ja liikennealueet ja Parkunhaan kunnanosan erityisalue. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan korttelit 821-824 sekä niihin liittyvät virkistys-, katu- ja liikennealueet. ALUE 3: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Parkunhaan kunnanosan kortteleita 138-147, Mierolan kunnanosan kortteleita 1, 2, 2 a, 3, 4, 6, 7, 7a, 8, 731, 732, Parolan kunnanosan kortteleita 66-68, 72, 73, 75-78, 80, 720, 730 ja Kalliolan kunnanosan kortteleita 11-13, 50-57, 57a, 58-62 ja niihin liittyviä lähivirkistys-, puisto-, erityis-, satama-, muinaismuisto-, maa- ja metsätalous- ja katualueita sekä Alhaisen ja Herniäisen kunnanosan osaa liikennealueesta. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Mierolan kylän tilaa RN:o 7:65 ja osaa tilasta 4:108. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: 2

Hattulan kunnan Parkunhaan kunnanosan korttelit 138-147, Mierolan kunnanosan korttelit 1, 2, 2 a, 3, 4, 6, 7, 7a, 8, 731, 732, Parolan kunnan osan korttelit 66-68, 72, 73, 75-78, 80, 720, 730 ja Kalliolan kunnanosan korttelit 11-13, 50, 52-57, 57a, 58-65 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, puisto-, erityis-, satama-, muinaismuisto-, maa- ja metsätalous- ja katualueet sekä Alhaisen ja Herniäisen kunnanosan osa liikennealueesta. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan osa korttelia 730 ja Kalliolan kunnanosan osa korttelia 50 sekä niihin liittyvät viher- ja katualueet. ALUE 4: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan kortteleita 43-51, Kanungin kunnanosan kortteleita 63-64, 727-729, 731 ja niihin liittyviä maa- ja metsätalous-, suojaviher-, yleisen tien-, rautatie-, yleisen pysäköinnin-, puisto- sekä lähivirkistysalueita ja osaa Kinnalan kunnanosan liikennealuetta. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Hurttalan kylän osaa tilasta RN:o 4:106 ja Nummen kylän osaa tilasta 2:127 sekä tiloja RN:o 1:161 1:168. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan korttelit 42-53 ja osa korttelia 724, Kanungin kunnanosan korttelit 63-64, 727-729, 731, 732 ja osa korttelia 733 ja niihin liittyvät maa- ja metsätalous-, suojaviher-, liikenne-, katu-, rautatie-, virkistysalueet ja osa Kinnalan kunnanosan liikennealuetta. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Kanungin kunnanosan osa korttelia 733 ja korttelit 734-735 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. ALUE 5: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Herniäisen kunnanosan kortteleita 10, 15, 20-22, 24, 25, 28-30, 32-35, 401-406, 406b, 420-424 ja niihin liittyviä virkistys-, liikenne-, erityis-, maatalous-, vesi-, loma- ja matkailu-, hautausmaa- ja katualueita sekä Kalliolan kunnanosan maatalousaluetta. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Herniäisen kunnanosan osaa tiloista 1:103, 6:6, 6:28, 6:29, 6:130, 6:131 ja tilaa 2:103 sekä yhteistä vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Herniäisen kunnanosan korttelit 10, 15, 20-22, 24, 25, 28-30, 32-35, 401-406, 406b, 420-426 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis-, maatalous-, suojelu-, vesi- ja katualueet. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Herniäisen kunnanosan korttelit 315-316 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, puisto-, katu- ja vesialueet sekä Kalliolan kunnanosan maatalousaluetta. ALUE 6: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Katinalan kunnanosan kortteleita 1, 2, 4, 5-10, 10a, 11, 12, 12a, 13-16, 18-22, 22a, 23-37, 41-43, 300-303 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi-, puisto-, lähivirkistys-, urheilu-, leikkikenttä-, uimaranta-, venevalkama-, luonnonsuojelu-, voimansiirto-, vaara-, maa- ja metsätalous-, muinaismuisto- ja katualueita ja Kalliolan kunnanosan 3

virkistys-, katu- ja liikennealuetta ja osaa Herniäisten kunnanosan liikennealueesta. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Katinalan kylän osia tiloista RN:ot 1:39, 1:56, 1:58, 2:91, 2:103, 2:112, 3:72, 4:116, 5:60, 6:94, 6:131, 8:10, 8:101, 8:105, 8:124, 8:125, 8:134, 8:135, 10:1, 11:34, 11:93, 11:94, 11:95 ja 13:30 sekä tiloja 3:72, 4:128, 5:60, 6:16 ja yht. 878:5. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Katinalan kunnanosan korttelit 1, 2, 4-6, 6a, 7-10, 10a, 11, 12, 12a, 13, 14a, 14b, 15, 18-22, 22a, 22b, 23-36, 37a, 37b, 41-43, 300-303 ja niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis-, suojelu-, maa- ja metsätalous-, vesi- ja katualueet ja Kalliolan kunnanosan virkistys-, katu- ja liikennealueet sekä osa Herniäisen kunnanosan liikennealueesta. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Katinalan kunnanosan korttelit 44-50, 304-314 ja osa kortteleista 13, 14a, 36, 302 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, katu- ja vesialueet sekä katuaukio. ALUE 7: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Pekolan kunnanosan kortteleita 1-5 ja Poransaaren kunnanosan kortteleita 601-611, sekä niihin liittyviä erityis-, suojelu-, katu-, liikenne-, virkistys-, maa- ja metsätalous- ja vesialueita. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Tenhiälän kylän osaa yleisen tien alueesta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Pekolan kunnanosan korttelit 1-5 ja Poransaaren kunnanosan korttelit 601-611, sekä niihin liittyvät erityis-, suojelu-, virkistys-, maaja metsätalous-, katu-, liikenne- ja vesialueet. ALUE 8: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Pappilannimen kunnanosan kortteleita 620-638 ja Keltomäen kunnanosan kortteleita 650-652 sekä niihin liittyviä erityis-, suojelu-, virkistys-, maatalous- ja katualueita. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Saaren kylän tilaa RN:o 1:61 ja osaa tiloista 1:143, 4:16, 4:160, 4:251 sekä Rahkoilan kylän tiloja RN:o 1:29, 3:4, 3:9, 3:11, 3:30, 3:31, 3:36, 3:37, 3:40, 5:3, 5:7, 5:15, 5:39, 5:40, 7:1-7:10 ja osia tiloista RN:o 3:32, 1:141 sekä niihin liittyvää yleisen tien aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Pappilanniemen kunnanosan korttelit 620-638, 650-652 sekä niihin liittyvät erityis-, suojelu-, virkistys-, maatalous- ja katualueet. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Pappilanniemen kunnanosan korttelit 653-655 ja Rahkoilan kunnanosan korttelit 1013-1023, 1027-1029 sekä niihin liittyvät erityis-, suojelu-, virkistys-, maatalous- ja katualueet. ALUE 9: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Rahkoilan kunnanosan kortteleita1-16 sekä niihin liittyviä lähivirkistys-, erityis-, suojelu-, katu- ja liikennealueita. 4

Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Rahkoilan kunnanosan osia tiloista RN:o 1:21, 3:8, 1:141 ja 1:173. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Rahkoilan kunnanosan korttelit 1-18 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, erityis-, suojelu- ja katualueet. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Rahkoilan kunnanosan korttelit 1001a-b, 1002-1011 sekä niihin liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. ALUE 10: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Lepaan kunnanosan kortteleita 1-7 sekä niihin liittyviä lähivirkistys-, puisto-, maa- ja metsätalous-, maatalous-, maisemallisesti arvokkaita pelto-, maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Lepaan kunnanosan korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, puisto-, maa- ja metsätalous-, maatalous-, maisemallisesti arvokkaat pelto-, maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja sekä katualueet. ALUE 11: Asemakaavan muutos koskee: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan kortteleita 12-14, 16, 17, 20, 21, 22, 25, 27-30, 71, 701-703, osaa korttelista 704, 705, 721-724, 732 ja osia kortteleista 7, 8 sekä niihin liittyviä virkistys-, erityis-, katu- ja liikennealueita ja Kinnalan kunnanosan kortteleita 24, 32, 34, 37, 38, 85, 86, 150-157, 725, 726, 730, 733 sekä niihin liittyviä virkistys-, erityis-, maatalous-, katuja liikennealueita. Asemakaava koskee: Hattulan kunnan Kalliolan kunnanosan tiloja RN:o 47:8 ja Kinnalan kunnanosan tiloja RN:o 3:139 ja 3:140. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Hattulan kunnan Parolan kunnanosan korttelit 12-14, 16, 17, 20-22, 25, 27-30, 71, 701-703, osa korttelista 704, 705, 721-724, 732 ja osa kortteleista 7, 8 sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis-, katu- ja liikennealueet ja Kalliolan kunnanosan korttelit 54, 706 ja osa korttelista 52 sekä virkistys-, erityis-, maatalous-, katu- ja liikennealueet ja Kinnalan kunnanosan korttelit 24, 32, 32a, 33, 34, 37, 85, 86, 150-157, 725, 727, 730, 733, 735 ja osa korttelista 736 sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis-, maatalous-, katu- ja liikennealueet. Asemakaavalla muodostuvat: Hattulan kunnan Kalliolan kunnanosan osa korttelista 736 sekä siihen liittyvä virkistys- ja maatalousalue ja Kinnalan kunnanosan kortteli 734 ja osa korttelista 34 sekä siihen liittyvä katualue. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh 020 755 7800 Vireille tulo Kaavoitus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä 19.11.2007. 5

Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen _._.200_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen _._.200_. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hattulassa Kanta-Hämeessä. Ajantasaistettava asemakaava-alue käsittää koko kunnan voimassa olevan asemakaavaalueen, joka on pinta-alaltaan n. 9,55 km 2. Asemakaavan laajennusalue käsittää n. 116 ha. Mahdolliset laajennusalueet sijaitsevat Aulangontien itäpuolella, Keltomäessä sekä asemakaava-alueen eteläosassa Katinalan alueella ja Parolalan Korpiniityllä. Suunnittelualue ulottuu luoteessa Merventien teollisuusalueelle, rajautuu pohjoisessa Teollisuustien, lännessä Tampere-Helsinki moottoritiehen ja Sahanmäkeen, etelässä Katinalassa Hämeenlinnan kaupungin rajaan sekä idässä Herniäinen - Hurttalaan. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Vanajaveden itäpuolella Lepaan asuin- ja yritysalue, Pekolan, Poransaaren, Keltomäen, Pappilanniemen ja Rahkoilan asemakaavoitetut alueet. 6

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan nimi ja tarkoitus Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus. Asemakaavan ajantasaistamisen tavoitteena on tarkistaa asemakaavaalueen tonttijaot, tehokkuusluvut ja rakennusoikeuden määrä, yhtenäistää asemakaavamerkinnät ja huomioida suojelutarpeet. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on osoittaa uusia asuin- ja työpaikka-alueita sekä niihin liittyviä virkistys- ja liikennealueita, tutkia mahdollisuuksia Pappilan alueen lisärakentamiseen sekä uusien asuinalueiden sijoittamiseen Vanajaveden kulttuurimaisema-alueelle maisemaan sopeutuen. Lisäksi tutkitaan asuinkerrostalojen lisäämistä Parolan Korpiniitylle. Ajantasaistettava asemakaava-alue käsittää koko kunnan voimassa olevan asemakaava-alueen. Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 9,55 km2. Asemakaavan laajennusalue käsittää n. 116 ha. Rakennusoikeutta muodostuu 1 452 027 k-m2. 7

Selostuksen sisällysluettelo Perus- ja tunnistetiedot 2 1. Tiivistelmä 10 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 10 1.2 Asemakaavan keskeinen sisältö 11 1.3 Toteuttaminen 11 2. Lähtökohdat 11 2.1 Alueen yleiskuvaus 11 2.2 Luonnonympäristö 11 2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva 11 2.2.2 Maaperä 12 2.2.3 Kasvillisuus ja eläimistö 12 2.2.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet 13 2.2.5 Pienilmasto 13 2.2.6 Vesistöt ja vesitalous 13 2.2.7 Maa- ja metsätalous 15 2.2.8 Luonnonsuojelu 15 2.3 Rakennettu ympäristö 15 2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys 15 2.3.2 Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva 16 2.3.3 Asuminen 17 2.3.4 Palvelut 17 2.3.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 17 2.3.6 Virkistys 18 2.3.7 Liikenne 18 2.3.8 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset 19 2.3.9 Tekninen huolto 22 2.3.10 Erityistoiminnat 24 2.3.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 24 2.4 Sosiaalinen ympäristö 27 2.5 Maanomistus 27 2.6 Suunnittelutilanne 28 2.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 28 2.6.2 Maakuntakaava 28 2.6.3 Yleiskaava 29 2.6.4 Voimassa oleva asemakaava 31 2.6.5 Tonttijako ja rekisteri 32 2.6.6 Pohjakartta 32 2.6.7 Rakennuskiellot 32 2.6.8 Suojelupäätökset 32 2.6.9 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 32 2.6.10 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 34 2.6.11 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 34 2.6.12 Muut selvitykset 34 2.6.13 Tarvittavat lisäselvitykset 34 3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 36 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 36 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 36 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 37 3.4 Asemakaavan tavoitteet 37 3.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet 37 8

3.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 37 3.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 38 3.4.4 Osallisten tavoitteet 38 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 38 4. Asemakaavan kuvaus 38 4.1 Kaavan rakenne 38 4.1.1 Mitoitus 38 4.1.2 Palvelut 50 4.1.3 Rakennettu kulttuuriympäristö 50 4.1.4 Maisema-alueet 52 4.1.5 Historiallisen tielinjaukset 52 4.1.6 Keskiaikaiset kylätontit 53 4.1.7 Aluevaraukset 53 4.1.8 Alue 1, Mervin teollisuusalue 53 4.1.9 Alue 2 Parola 56 4.1.10 Alue 3 Mierola Hurttala Parola Parkunhaka 69 4.1.11 Alue 4 Haljami Sahanmäki 81 4.1.12 Alue 5 Hurttala-Herniäinen 86 4.1.13 Alue 6 Katinala ja Kauksaari 96 4.1.14 Alue 7 Poransaari ja Pekola 108 4.1.15 Alue 8 Pappilanniemi, Keltomäki, Koreila, Piipala 112 4.1.16 Alue 9 Kettumäki - Rahkoila 117 4.1.17 Alue 10 Lepaa 121 4.1.18 Alue 11 Parola Yllitty - Haljami 123 4.1.19 Yleiset määräykset 139 4.2 Kaavan vaikutukset 145 4.2.1 Vaikutukset väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella 146 4.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 147 4.2.3 Vaikutukset taajamakuvaan 147 4.2.4 Vaikutukset asumiseen 147 4.2.5 Vaikutukset palveluihin 147 4.2.6 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 147 4.2.7 Vaikutukset virkistykseen 147 4.2.8 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen 148 4.2.9 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin 148 4.2.10 Vaikutukset tekniseen huoltoon 148 4.2.11 Vaikutukset erityistoimintoihin 149 4.2.12 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 149 4.2.13 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön 149 4.2.14 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 149 4.2.15 Vaikutukset talouteen 150 4.2.16 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen 151 4.2.17 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä 151 4.3 Ympäristön häiriötekijät 151 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 151 4.5 Nimistö 151 5. Asemakaavan toteutus 151 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 151 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 151 5.3 Toteutuksen seuranta 152 9

Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnekuva täydennetään myöhemmin 3. Kaavoituksen seurantalomake täydennetään myöhemmin 4. Luontoselvitys 5. Liikenne-ennuste 6. Rakennettavuusanalyysi 7. Pohjavesiselvitys 8. Maanomistuskartta 9. Asemakaavan ajantasaisuus- ja toteumakartta 10. Palvelukartta 11. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 12. Asemakaavan laajennus-, muutostarve- sekä kuntalaispalautekartta 13. Lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1. Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Hattulan kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan ajantasaistamisen käynnistämisestä kokouksessaan 19.11.2007 (Khall 311 ). Asemakaavan ajantasaistamisen käynnistämisestä ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2008. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 10.9.2008. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 27.5.2008 Hämeenlinnassa. Yleisötilaisuus pidettiin Juteinitalossa Parolassa 25.6.2008. Tekninen lautakunta päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja pyytää siitä lausunnot kokouksessaan 2.9.2008 68. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.9-13.10.2008 MRL 63 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana pyydettiin tarpeelliset viranomaislausunnot. Lausunnot saatiin Hämeenlinnan seudulliselta ympäristötoimelta, Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen tiepiiriltä, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Museovirastolta, Puolustusvoimilta, Hattulan sivistys- ja rakennuslautakunnilta. Hämeen liitolta ja Hämeenlinnan kaupungilta saatiin lausunnot käynnissä olevaan Keskeisten alueiden osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 21 palautetta osallisilta. Aloitus- ja valmisteluvaiheen aineiston, osallisilta ja kunnalta saadun palautteen sekä 17.11.2009 järjestetyn viranomaisten työneuvottelun tulosten perusteella laadittiin asemakaavaluonnos. Luonnoksen nähtävilläoloaikana osallisille varataan mahdollisuus jättää suullisia ja kirjallisia mielipiteitä. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Luonnoksesta saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaluonnosta kokouksessaan... Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. -.. Luonnosvaiheen lausunnot saatiin. 10

Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella asemakaavaluonnosta valmistellaan asemakaavaehdotukseksi. Kaavan toinen viranomaisneuvottelu pidettiin... Toinen yleisötilaisuus pidettiin... Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaehdotusta kokouksessaan... Kunnanhallitus käsitteli asemakaavaehdotusta kokouksessaan... Asemakaavaehdotus oli nähtävillä. -.. MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotusvaiheen lausunnot saatiin. Asemakaavan ajantasaistamisen ja laajennuksen hyväksyi Hattulan kunnanvaltuusto kokouksessaan... 1.2 Asemakaavan keskeinen sisältö Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 9,55 km 2. Asemakaavatyössä on tarkistettu aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen ajantasaisuus sekä huomioitu alueen suojelutarpeet. Asemakaavan laajennusalue käsittää n. 116 ha. Asemakaavan laajennusalueet, jotka ovat pääosin asuinalueita, sijaitsevat Aulangontien itäpuolella Piipalassa ja Rahkoilassa, Tenhiälässä, asemakaava-alueen eteläosassa Katinalan alueella, Parolassa ja Parolan Korpiniityllä. Työpaikka-alueita on osoitettu Kanungintielle ja Pälkäneentien varteen asemakaava-alueen eteläosassa. Asemakaavan sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 4. asemakaavan kuvaus. 1.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen riippuu kunnan sekä yksityisten maanomistajien toimista. Kaava on toteuttamiskelpoinen sen saatua lainvoiman. 2. Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Hattulan kunta sijaitsee Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää Hattulan kunnan voimassa olevan asemakaavaalueen, joka on pinta-alaltaan alaltaan n. 9,52 km 2 ja kokonaisuudessaan suunnittelualue on n. 9,55 km 2. Asemakaavan laajennusalue käsittää n. 116 ha. Mahdolliset laajennusalueet sijaitsevat Aulangontien itäpuolella sekä asemakaava-alueen eteläosassa Katinalan alueella ja Parolan Korpiniityllä. Suunnittelualue ulottuu luoteessa Merventien teollisuusalueelle, rajautuu pohjoisessa Teollisuustien, lännessä Tampere-Helsinki moottoritiehen ja Sahanmäkeen, etelässä Katinalassa Hämeenlinnan kaupungin rajaan sekä idässä Herniäinen - Hurttalaan. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Vanajaveden itäpuolella Lepaan asuin- ja yritysalue, Pekolan, Poransaaren, Keltomäen, Pappilanniemen ja Rahkoilan asemakaavoitetut alueet. 2.2 Luonnonympäristö 2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue sijoittuu länsiosiltaan kaakko-luodesuuntaiselle harjujaksolle. Kunnan keskustaajama Parola rajautuu lännessä Parolanharjuun ja Kerälänvuoreen, pohjoisessa Teollisuustien pohjoispuolisiin peltoaukeisiin, idässä Vanajaveteen ja etelässä Hurttalan peltoaukeisiin. Suunnittelualueen itäosan 11

Aulangontien varren kylämäiset asuinalueet sijaitsevat nauhamaisesti laajojen peltoaukeiden reunoilla Hattulanselän ja Mierolanvirran itäpuolella. Vanajaveden laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maisemaaluetyöryhmän mietintö II, Mietintö 66/1992; YM/YSO, Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995). Asemakaava-alueelle sijoittuu osa valtakunnallisesti merkittävää Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaa sekä Hattulan vanhan kirkon maisemaa (Rakennettu kulttuuriympäristö, julkaisu 16/1993; Museovirasto, YM). Vanajaveden laakso on yksi Suomen kansallismaisemista (Kansallismaisema, 1993; YM/ALO). Hurttalan peltoaukea on merkittävä yhtenäinen peltoalue ja keskeinen osa Hattulan maisemaa ja Hattulan vanhan kirkon maisemaa. Suunnittelualueella sijaitsevia maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat Hattulan vanhan kirkon maisema (Hurttala- Herniäinen), Mierolan kylä ja kulttuurimaisema, Koreilanlahden kulttuurimaisema (Rahkoila) ja Pekolan kulttuurimaisema. Suunnittelualue rajautuu Ahlbackan kartanon ja Tenhiälän kulttuurimaisemaan. Maisema-alueet on esitetty selostuksen liitteenä olevan maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen kartassa. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) päivitys on valmistumassa loppuvuodesta 2009. Suunnittelualueella sijaitsevat uuden RKY-2000 mukaiset maisema-alueet ovat Hattulan Pyhän Ristin kirkon sekä Mierolan ja Rahkoilan kylien maisema-alueet. Alueet on rajattu liitteen 11 b kartalla. Hattulan vanhan kulttuurimaiseman ytimen muodostavat vanhat kylätiet ja niiden varrelle muodostuneet kylät, joita ympäröivät pellot ja niityt. Hattulan historiallisista tielinjauksista Aulangontie (Pekola-Tenhiälä-Koreila-Rahkoila), Pappilanniementie (Pappilanniemi), Parolannummentie-Parolantie- Kanungintie-Asemantie-Parolantie-Mierolantie-Kirkkotie-Tanhuanpääntie (Parolannummi-Parola-Mierola-Rahkoila-Tanhuanpää), Merven kylätie- Marttaristintie (Mervi-Kivismäki-Ihalempi), Pyhänristintie-Kalliolantie- Merventie (Hurttala-Parola-Rietoo-Rajala), Katinalantie-Vanhankirkontie- Kirkkotie (Katinala-Herniäinen-Hurttala-Mierola) halkovat suunnittelualuetta. Historialliset tielinjaukset on esitetty selostuksen liitteenä olevan maisemaja kulttuuriympäristöselvityksen kartassa. 2.2.2 Maaperä Suunnittelualueen luoteisosissa luoteis-kaakkosuuntainen Kerälänharjun ydinosat ovat soraa ja hiekkaa sekä hienojakoisempi aines on levittäytynyt etäämmälle laajoina tasaisina hietamaina. Hattulanselän molemmin puolin maaperä koostuu hiesusta ja savesta. Hiekkaisia peltoaukeita täplittävät moreenimäet. Herniäisistä Kalliolan kautta Mierolaan kulkee matala harju. Suunnittelualueen korkeimpia kohtia ovat Kettumäki +135 mpy Rahkoilassa ja Taivaskallio +140 mpy moottoritien ja junaradan välissä. Hattulan eteläosasta, Hämeenlinnan pohjoispuolelta koilliseen, Tuuloksen eteläosaan kulkee emäksinen juonne amfiboliittia ja tuffiittia. Selostuksen rakennettavuusanalyysiliitteessä on esitetty maaperäkartta sekä alustava geotekninen tarkastelu uusien asemakaavoitettavien alueiden osalta. 2.2.3 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen Lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Luonnon monimuotoisuutta lisää alueen sijoittuminen Etelä-Hämeen lehtokeskukseen, minkä johdosta alueella esiintyy myös jaloja lehtipuita. Alue on pitkään ollut kulttuurivaikutuksen alaisena, mikä on rikastuttanut ja köyhdyttänyt kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoisuutta. Ajantasaistettavat ja laajennettavat asemakaava-alueet sijoittuvat pääasiassa rakennetun ympäristön välittömään läheisyyteen peltoalueille. Suotuisista 12

kasvuolosuhteista huolimatta valtaosa suunnittelualueen pienialaisista metsistä on talouskäytössä olevia kasvatusmetsiä. Yleisimpiä metsiköitä kaavaalueella ovat mustikka- ja käenkaalimustikkatyypin (MT ja OMT) kuusikot, sekä peltoja reunustavat pienialaiset sekapuumetsät. Kerälän- ja Laikkaanvuoren laajoilla harjualueilla vallitsevia ovat puolestaan puolukkatyypin (VT) talousmetsämänniköt. Asemakaavan laajennusalueiden kasvillisuutta on tarkasteltu tarkemmin selostuksen liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Alueen eläimistö on pääasiassa tavanomaista ja kulttuuriympäristöön sopeutunutta. Maastokäyntien aikana suunnittelualueella tavattiin muun muassa rusakoita, valkohäntäpeuroja, lumikko, fasaaneja ja tavallisimpia metsän lintulajeja. 2.2.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualueen luontoselvityksessä on esitetty mm. luontotyyppikohteet, luonnonmuistomerkit, lehdot ja mahdolliset suojelualueet. Muinaismuistolain 1 ja 2 :n mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Suunnittelualueella sijaitsevat muinaismuistot on esitetty selostuksen kohdassa Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot. 2.2.5 Pienilmasto Vanajavedenlaakso on maakunnnan alinta aluetta. Vesistö tasaa lämpötilaeroja ja vähentää hallojen esiintymistä. Suojaisa Vanajavedenlaakso on pienilmastoltaan ympäröivää aluetta lämpimämpi, mikä on tarjonnut otolliset olosuhteet maanviljelykselle ja rakentamiselle. Rakentaminen on sijoittunut pienille moreenimäille. Harjujaksojen etelärinteet ovat pienilmastoltaan lämpimiä kun taas pohjoisrinteet saavat vain vähän aurinkoa. Suunnittelualueen länsiosien tuntumassa harjujen paisterinteillä on erityisen lämmin ja kuiva pienilmasto. 2.2.6 Vesistöt ja vesitalous Pohjavesi Hattulassa on runsaat pohjavesivarat. Suunnittelualueen luoteisreunan Kerälänharjun pohjavesialue (0408202 alueluokka I kokonaispinta-ala 4,83 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 2,99 km 2 ) on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta, jossa sijaitsee Kalkkosen vedenottamo. Kerälänharjun pohjavesialue on osa Ahveniston, Parolan ja Vanajaveden kautta kulkevaa pitkittäisharjua. Muodostuvan pohjaveden määrä on n. 2300 m 3 /d. Pohjaveden pinta vaihtelee +82,00 +85,50 metrin tasolla. Kerälänharjun pohjavesialueella pohjaveden päävirtaus suuntautuu kohti etelää, jossa pohjavesi purkautuu Lehijärveen. Arvioitu vedenjakaja sijoittuu Kerälänvuoren luoteispuolelle, josta pohjavesi virtaa kohti Tenholan pohjavesialuetta sekä etelään kohti Kalkkosen vedenottamoa. Kerälänharjun pohjavesialueella sijaitsee Kalkkosen vedenottamo, joka on ollut poissa käytöstä 1995-2005 pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Kerälänharjun pohjavesialueen länsireunalle sijoittuu Merven teollisuusalue, josta voi mahdollisesti aiheutua riskiä pohjavedelle laadulle. Teollisuusaluetta on suunniteltu laajennettavaksi. Alueelta voi olla virtausyhteys vedenottamolle. Alue sijaitsee harjun liepeellä, jossa maaperä on pääosin hietaa. Karkeimmat hiekka- ja sorakerrokset sijaitsevat harjun ydinosissa. Suunnittelualueella sijaitsee Vanajaveden länsirannalla Hurttalan pohjavesialue (0408203 alueluokka II kokonaispinta-ala 0,83 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,49 km 2 ). Nykyisin Parolan vesi pumpataan Marttaristin vedenottamolta, joka sijaitsee Tenholan pohjavesialueella noin kolme kilometriä Kalkkosen vedenottamolta luoteeseen. Pintavedet 13

Suunnittelualue kuuluu läntiseen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesistömaantieteellisesti suunnittelualueen pintavedet purkautuvat Kokemäenjoen päävesistöalueella Vanajaveden reitin kautta Kokemäenjokeen ja edelleen Selkämereen. Tänne vesiä tulee sekä Vanajan että Längelmäveden-Hauhon reitiltä. Suunnittelualueen itäosia halkoo Kokemäen vesistöön kuuluva Vanajavesi. Vanajanreitti kuuluu suuriin humusjärviin. Vesireitin alkulähteet ovat Riihimäen seudulla ja vesistö jatkuu Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kautta aina Valkeakoskelle saakka. Vanajavesi on säännöstelty vesistö, jonka vedenpinnan korkeus on vaihdellut paljon kautta aikojen. Vanajaveden vedenlaatua on seurattu vuosittain vuodesta 1961 lähtien. Ihmistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi Vanajanreitillä. Vanajavesi on haja- ja pistekuormituksen voimakkaasti rehevöittämä. Nykyään hajakuormitus on muodostunut pistekuormitusta merkittävämmäksi. Järveen johtuu runsaasti ravinteita Lepaanvirtaa pitkin maataloudesta sekä teollisuuden ja taajamien jätevesistä. Tärkeimpiä saaliskaloja Vanajavedellä ovat kuha, lahna, hauki ja ahven. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Vanajaveden rannalla on +80,90 (N60). Kuva 2-1. Ote pohjavesialueista ja riskikohteista, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 14

2.2.7 Maa- ja metsätalous Hattulan kunnan elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden osuus on 4,5 % (Tilastokeskus, 2004). Suunnittelualueella sijaitsee muutamia maatalouskeskuksia lähinnä Katinalassa. Hurttalan laaja viljelyskäytössä oleva peltoaukea sijaitsee Katinalan, Yllityn ja Hurttalan suunnittelualueiden välissä. Asemakaava-alueen itäosien tuntumassa Aulangontien molemmin avautuvat laajat peltoaukeat Pappilanniemessä, Tenhiälässä, Piipalassa, Koreilassa ja Rahkoilassa. Osa Piipalan ja Koreilan peltoaukeista sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Asemakaava-alueella ei sijaitse merkittävässä määrin metsätalousalueita. Lähialueiden metsätalouskäytössä olevat alueet sijoittuvat suunnittelualueen itä- ja länsiosien tuntumaan. 2.2.8 Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei sijaitse yksityisiä luonnonsuojelukohteita eikä suojelualuevarauksia. Luontotyyppipäätöskohteista suunnittelualueella sijaitsee Kettumäki. Kettumäen jalopuumetsikkö (LTA201777, 0,98 ha) sijaitsee Pälkäneentien ja Aulangontien tienhaaran pohjoispuolella Rahkoilassa. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä alueella on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuore lehto. Alueella kasvaa yhteensä yli 30 runkomaista lehmusta, joista osa on suuria ja järeitä. Lehmukset ovat sijoittuneet kallioiden reunamille. Luontotyyppipäätöskohteista suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee Tanhuan pähkinälehto. Tanhuanpään pähkinälehto (LTA202762, 1,09 ha) sijaitsee Pälkäneentien itäpuolella, Rahkoilan pohjoispuolella. Alueen kasvillisuustyyppi on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuore lehto. Kenttäkerros on tiheän puusto- ja pensaskerroksen vuoksi harva. Alueella kasvaa runsaasti pähkinäpensasta, vähintään 50 pensasta. Pääpuulajina alueella on haapa. Suunnittelualueen luontotyyppipäätöskohteet ja luonnonmuistomerkit sekä on esitetty liitteenä olevassa osayleis- ja asemakaava-alueiden luontoselvityksessä. 2.3 Rakennettu ympäristö Vanajavesi on ollut merkittävä kulkureitti ja Vanajaveden alue pysyvän asutuksen sijaintipaikka esihistoriallisella kaudella. Esihistoriallisen ajan lopulta pysyvää kylämäistä asutusta on ollut ainakin Hurttalassa, Katinalassa, ja Mierolassa. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on rakennettu 1300-luvulla. Hattulan Pyhän Ristin kirkosta muodostui tunnettu pyhiinvaelluskohde. Hämeen Härkätie muodosti keskeisen pyhiinvaelluspolun Turun ja Hattulan välille sekä yhdystien Turun ja Hämeen linnojen välille. Asutus laajeni Vanajaveden kyläalueilla 1700- ja 1800 -luvuilla. Hattulan uusi kirkko rakennettiin Rahkoilaan vv. 1852-1857. Helsinki-Tampere välinen ratayhteys otettiin käyttöön 1870-80-luvulla, jolloin rautatieasema sijoittui Parolaan. Parolan kehitystä vahvisti teollisuuslaitosten rakentaminen 1900-luvun alussa Parolaan, jolloin myös kunnalliset palvelut keskittyivät sinne. Sittemmin Hattulan keskusta-alue on laajentunut Parolan ja Mierolan väliselle alueelle. 2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys Kunnassa oli 9 444 asukasta 2007/2008. Kunnan väkiluvun kehitys on pysynyt lähes ennallaan 2000 luvun alun vuosina. Ikärakenteeltaan suurin ryhmä ovat 15 64 vuotiaat, joita oli 65,5 %. Ikäryhmiä 0 14 vuotiaat oli 19,3 % ja yli 65 vuotiaita 15,2 % (Suomen kuntaliitto). Tilastokeskuksen v. 2007 väestöennusteen mukaan Hattulan väkiluku kehittyy lähivuosina seuraavasti: 15