NOKIAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan erityisaluetta ja 26. kaupunginosan kortteleita 7 ja 8 sekä erityis-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 16. kaupunginosan erityisalue ja 26. kaupunginosan kortteli 7 sekä erityis-, katu- ja liikennealueet. Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon, jolla muodostuvat korttelin 7 tontit 1 ja 2. Asemakaavahankkeen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 20.12.2013. Tekla 16.12.2014 Kh Kv NOKIAN KAUPUNKI KAAVOITUSYKSIKKÖ (Dno TEKE 1241/2014)
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavaselostus koskee 17.12.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan erityisaluetta ja 26. kaupunginosan kortteleita 7 ja 8 sekä erityis-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 16. kaupunginosan erityisalue ja 26. kaupunginosan kortteli 7 sekä erityis-, katu- ja liikennealueet. Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon, jolla muodostuvat korttelin 7 tontit 1 ja 2. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, Asko Riihimäki. Kohdealue sijaitsee Porintien (valtatie 11) pohjoispuolella Juhansuon kaupunginosassa, noin 3 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavan seurantalomake - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - ote ajantasa-asemakaavasta - ote asemakaavan hakemistokartasta 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ - Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys ( Suunnittelukeskus Oy, 2002) - Nokian Kyynijärvi-Juhansuon osayleiskaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys (Tampereen kaupunki/kari Korte, 2003) - Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys Lisäselvitykset (Suunnittelukeskus Oy, 2004) - Myllypuron Vihnusjärven ympäristöselvitys (Tampereen kaupunki, 2005) - Myllypuron virtausmallinnuksen päivitys (Suunnittelukeskus Oy, 2006) - Kolmenkulman aluesuunnitelma (Sigma konsultit Oy, 2006) - Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärven.Juhansuon osayleiskaavojen Natura 2000 vaikutusarvio (Pöyry Enviroment Oy, 2006) - Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärvi-Juhansuon osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi (Suunnittelukeskus Oy, 2006) - Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma (Suunnittelukeskus Oy, 2006) - Kolmenkulman itäosan hulevesien hallintasuunnitelma (FCG Planeko Oy 2009) - Juhansuon 2. vaiheen katu- ja vesihuoltosuunnitelmat (A-Insinöörit Oy, 2010) Nykyinen asemakaava laadittiin sellaisella periaatteella, että Kolmenkulmantien länsipuolisissa kortteleissa 7 ja 8 maanpinta jäisi likimäärin nykyiselle korkeudelle, mutta Kolmenkulmantien itäpuoliset korttelialueet louhittaisiin likimäärin samalle tasolle kuin tuleva Kolmenkulmantie. Nyt tehtävässä asemakaavamuutoksessa tavoitteena on, että länsipuolen rakentamisalue louhittaisiin likimäärin samalle korkeustasolle kuin viereinen valtatie 11. Tällöin alueelle suunniteltu tonttikatu, Kaarnakatu, siirtyy toiseen paikkaan sähkölinjan eteläpuolelle. Sähkölinjan pohjoispuolelle ei muodosteta korttelialuetta ollenkaan.
3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa ja kallioista havumetsää. Alueen läpi itälänsi-suunnassa kulkee suurjännitesähkölinja. Eteläreunassa on valtatie 11, länsireunassa louhosalueelle johtava tie ja itäreunassa tulevan Kolmenkulmantien kohdalla oleva hakkuuaukio. Pystyilmakuva Viistoilmakuva etelästä katsottuna
4 Viistoilmakuva idästä katsottuna Viistoilmakuva pohjoisesta katsottuna 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Muutosalue eteläpuolella on Nokian Renkaat Oyj:n rengasvarasto, luoteispuolella Rudus Oy:n kalliolouhos ja itäpuolella yksityisomistuksessa oleva varastorakennus sekä kaupungin omistama pientalo talousrakennuksineen.
5 Liikenne Alueen eteläreunassa on valtatie 11, jonka alitse alueen kaakkoiskulmassa on ajoyhteys kaavamuutosalueelle. Valtatien alituksen jälkeen haarautuvat yksityistiet itään ja länteen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Ympäristöhäiriöt 3.1.3 Maanomistus Alueella ei ole suojelulakien nojalla tai asemakaavalla suojeltuja alueita tai kohteita. Liikenne aiheuttaa melua. Louhosalue aiheuttaa väliaikaisesti melua. Muita ympäristöhäiriöitä alueella ei ole. Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta valtateiden maantiealuetta, joka on valtion omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa alue on työpaikkaaluetta. Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Myllypuron Natura-alueesta johtuen alueeseen kohdistuu erityismääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen ei yksin tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura-alueen vesitasapainoa. Myllypuron veden laadun säilymisestä on huolehdittava siten, ettei suojelun perusteena olevia luontotyyppejä merkittävästi heikennetä. Kaupunginvaltuuston 22.10.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa korttelialueet ovat työpaikka-aluetta, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristökuvallisesti näihin verrattavia teollisuus- ja varastotiloja. Teollisuus- ja varastotiloja voidaan rakentaa enintään 50 % rakennetusta kerrosalasta. Nykyisessä asemakaavassa korttelialueet ovat yleiskaavasta poiketen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, missä tontille saa rakentaa myös toimistotiloja enintään 40 % rakennetusta kerrosalasta ja pääkäyttötarkoitukseen liittyvää liiketilaa enintään 10 % rakennetusta kerrosalasta. Alueella on voimassa seuraava asemakaava: Arkistotunnus Hyväksymispäivä 26:2 20.8.2012 Nokian kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 22.10.2001.
6 Pohjakarttana on kaupungin kartta- ja tonttiyksikön ylläpitämä pohjakartta. Korttelialueilla on voimassa rakennuskielto, koska kortteleihin ei ole hyväksytty tonttijakoa eikä tontteja ole lohkottu. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Katso kohta 2. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Kaupungin lisäksi osallisia ovat Pirkanmaan ELY-keskus, rakennus- ja ympäristölautakunta, naapurikiinteistöjen omistajat sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 20.12.2013. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidetään laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä. Lisäksi asiasta ilmoitetaan kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta sekä rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Asemakaavaehdotuksessa mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Päätökseen voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Katso kohta 2. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja asemakaavaratkaisun valinnan perusteet Kaavamuutosta suunniteltaessa tutkittiin myös sellaista vaihtoehtoa, että Kaarnakadun pohjoisreunaankin oli muodostettu korttelialue, joka olisi sijainnut osittain sähkölinjan alla. Sen todettiin kuitenkin olevan epätarkoituksenmukainen, koska louhinta olisi ollut hankalaa ja kallista, ja rakennuskelpoinen alue melko pieni. Lisäksi tutkittiin sellaista vaihtoehtoa, että kokonaan sähkölinjan pohjoispuolelle olisi tehty erillinen pieni korttelialue, jolle olisi johdettu oma tonttikatu Kolmenkulmantieltä siltä kohdalta, missä nykyisessä asemakaavassa on Kaarnakadun liittymä. Sitäkään ratkaisua ei pidetty tarkoituksenmukaisena eikä ympäristökuvan kannalta hyvänä, koska se korttelialue olisi tullut yli 10 m korkeammalla kuin sähkölinjan eteläpuolinen korttelialue.
7 4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 16.12.2014 tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtäville. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Yleiskaavan tavoitteena oli muodostaa alueesta pääosin kaupallisten palvelujen alue. Nykyisessä asemakaavassa ja myös nyt käsiteltävässä asemakaavan muutoksessa alue on kuitenkin teollisuus- ja varastoaluetta, joten alueen yleisluonne poikkeaa alkuperäisestä tavoitteesta. Aluerakenne pääväylien, viheralueiden ja rakentamisalueiden osalta toteutuu yleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve toteutuu laaditussa asemakaavassa Purranmetsän suojaviheralueena. Jo nykyistä asemakaavaa laadittaessa todettiin, ettei yleiskaavassa olevaa ulkoilureittiyhteyttä kyseisen suojaviheralueen kautta tarvita, koska Kolmenkulman alueen läpi valtatie 11:n eteläpuolelta pohjoisessa Koukkujärventien länsipuolella olevalle seudulliselle laajalle ulkoilualueelle on jo olemassa ulkoilureitti jonkin verran lännempänä. Korttelialueen kaavamääräykset säilyvät ennallaan. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-7) tontille saa rakentaa myös toimistotiloja enintään 40 % rakennetusta kerrosalasta ja pääkäyttötarkoitukseen liittyvää liiketilaa enintään 10 % rakennetusta kerrosalasta. Liiketila saattaa jäädä käytännössä toteutumatta, mutta kaava antaa mahdollisuuden siihen, että esimerkiksi tuotantolaitos voisi halutessaan tehdä tontilleen pienen ns. tehtaanmyymälän. Autopaikkoja on tehtävä vähintään 1 autopaikka / 70 kerrosala-m 2. Rakennuksen julkisivujen tulee olla ympäristökuvallisesti korkealaatuisia. Jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennuksen sisään tai aidattuun katokseen, ja ulkovarastoalueet on aidattava vähintään kaksi metriä korkealla umpinaisella aidalla. Alueelle tulee tehdä vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevan huleveden viivyttämiseksi ja veden laadun parantamiseksi maanpäällisiä tai maanalaisia altaita, joiden vesitilavuuden tulee olla vähintään yksi kuutiometri sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Altaiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Kestopäällystetyillä piha-alueilla hulevedet on kerättävä sadevesiviemäröinnillä, joka on varustettu suljettavilla öljyn- ja hiekanerotuskaivoilla. Öljynerottimien tulee täyttää ENstandardin 858 I-luokan vaatimukset. Hulevesien käsittelyssä voidaan käyttää myös ohivirtausjärjestelmää, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset. Mainospylväät ja muut mainoslaitteet eivät saa aiheuttaa kohtuutonta valohaittaa asutukselle, häiritä liikennemerkkien havaittavuutta, ja niiden on kohtuullisesti sopeuduttava ympäristöön. Tontilla liikkuvien ajoneuvojen valot, tonttien ulkovalaistus ja rakennusten julkisivuvalaistus eivät saa aiheuttaa liikennealueen liikennettä haittaavaa häikäisyä. Tarvittaessa haitta on estettävä aidalla. Tontin hulevesiä ei saa johtaa liikennealueen kuivatusjärjestelmään. Rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että liikenteen aiheuttama melu liike- ja toimistotiloissa on enintään 45 dba.
8 5.2.2 Muut alueet 5.3 Kaavan vaikutukset Sähkömuuntamoa varten Kaarnakadun varteen on osoitettu energiahuollon alue, ja telelinkkimastoa varten mastoalue kallion päälle. Valtatie on kaavassa maantiealuetta. Kolmenkulmantie ja Kaarnakatu ovat katualuetta. Purranmetsänpuisto on suojaviheraluetta. Maantien eteläpuoliselle suojaviheralueelle on kielletty mainosten sijoittaminen. Suojaviheralueilla puusto tulee pääosin säilymään, mutta korttelialueilta nykyinen puusto tulee kokonaan häviämään rakentamisen myötä. Nykyisen asemakaavan mukaan korttelialueiden tuleva maanpinta olisi ollut likimäärin nykyisellä korkeudella. Kaavamuutoksen seurauksena korttelin kaakkoisosan maanpinnan korkeutta pudotetaan noin 4 m, lounaisosan korkeutta noin 5 m, luoteisosan korkeutta noin 12 m ja koillisosan korkeutta noin 10 m. Muutoksen seurauksena korttelialueen maanpinnan korkeustasoksi tulee likimäärin sama taso kuin viereisellä valtatiellä ja sen eteläpuolisella varastorakennuksen tontilla. Korttelialuetta laajennetaan hiukan valtatielle päin, jottei tiealueelle jäisi kapeaa ja korkeaa kallioharjannetta korttelialueen viereen. Sähkölinjan pohjoispuolelta korttelialue poistuu kokonaan. Alueelle suunniteltu tonttikatu, Kaarnakatu, siirtyy uuteen paikkaan sähkölinjan eteläpuolelle. Kolmenkulmantien länsipuolelle jää kaavamuutosalueella vain yksi korttelialue, jonka alueelta louhitaan kalliota karkeasti arvioiden noin 570 000 kiinto-m 3. Kolmenkulmantien ja Kaarnakadun alueilta tämän kaavamuutosalueen kohdalla louhittaan kalliota noin 140 000 kiinto-m 3. Hulevesien tonttikohtaisella ja alueellisella hallinnalla saadaan estettyä niiden haitallinen vaikutus Myllypuroon. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräyksen mukaan alueen rakennussuunnitelmia laadittaessa ja aluetta toteutettaessa on huolehdittava siitä, että Myllypuron valintaan Natura 2000 -verkostoon perustuvia luonnonarvoja ei heikennetä. Hulevesialtaat tulee toteuttaa ennen kuin alue rakennetaan. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee suunnitella ennen rakentamiseen ryhtymistä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada kaavamuutos voimaan vuoden 2015 kesään mennessä. Nokia 18.12.2014 Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti
9 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 536 Nokia Täyttämispvm 18.12.2014 Kaavan nimi Nokian kaupungin 26. (Juhansuo) kaupunginosan kortteli 7 sekä erityis- katu- ja liikennealueet ja 16. ( Lehtimäki) kaupunginosan erityisalue Hyväksymispvm Ehdotuspvm 17.12.2014 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 20.12.2013 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Ranta-asemakaava Rakennuspaikat [lkm] Kunnan kaavatunnus 32,9058 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Rantaviivan pituus [km] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 32,9058 Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 32,9058 100,0 29879 0,09 0,0000-7250 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 7,4698 22,7 29879 0,40-1,8126-7250 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 7,2355 22,0-0,5261 E yhteensä 18,2005 55,3 2,3387 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
10 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 32,9058 100,0 29879 0,09 0,0000-7250 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 7,4698 22,7 29879 0,40-1,8126-7250 T 7,4698 100,0 29879 0,40-1,8126-7250 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 7,2355 22,0-0,5261 Kadut 2,9610 40,9 0,0012 Kev.liik.kadut -0,3730 LT 4,2745 59,1-0,1543 E yhteensä 18,2005 55,3 2,3387 EN 0,0100 0,1-0,0100 EMT 0,0425 0,2 0,0000 EV 18,1480 99,7 2,3487 S yhteensä M yhteensä W yhteensä
11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 2 HANKE Nokian kaupunki, asemakaavan muutos koskien 26. kaupunginosan kortteleita 7 ja 8 (Dnro TEKE 1241/2014). ALOITE Kaavamuutos on laitettu vireille kaupungin aloitteesta. SUUNNITTELUALUE Kohdealue sijaitsee Porintien (valtatie 11) pohjoispuolella Juhansuon kaupunginosassa, noin 3 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. LÄHTÖTIEDOT JA NYKYTILANNE MAANOMISTUS Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta valtateiden maantiealuetta, joka on valtion omistuksessa. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on työpaikka-aluetta. Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Myllypuron Natura-alueesta johtuen alueeseen kohdistuu erityismääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen ei yksin tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura-alueen vesitasapainoa. Myllypuron veden laadun säilymisestä on huolehdittava siten, ettei suojelun perusteena olevia luontotyyppejä merkittävästi heikennetä.
12 YLEISKAAVA Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa korttelialueet ovat työpaikkaaluetta, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristökuvallisesti näihin verrattavia teollisuusja varastotiloja. Teollisuus- ja varastotiloja voidaan rakentaa enintään 50 % rakennetusta kerrosalasta. ASEMAKAAVA Nykyisessä, vuonna 2012 hyväksytyssä asemakaavassa korttelialueet ovat yleiskaavasta poiketen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, missä tontille saa rakentaa myös toimistotiloja enintään 40 % rakennetusta kerrosalasta ja pääkäyttötarkoitukseen liittyvää liiketilaa enintään 10 % rakennetusta kerrosalasta. TAVOITTEET OSALLISET Nykyinen asemakaava laadittiin sellaisella periaatteella, että Kolmenkulmantien länsipuolisissa kortteleissa 7 ja 8 maanpinta jäisi likimäärin nykyiselle korkeudelle, mutta Kolmenkulmantien itäpuoliset korttelialueet louhittaisiin likimäärin samalle tasolle kuin tuleva Kolmenkulmantie. Nyt tehtävässä asemakaavamuutoksessa tavoitteena on, että myös länsipuolen rakentamisalue louhittaisiin likimäärin samalle korkeustasolle kuin viereinen valtatie 11. Tällöin alueelle suunniteltu tonttikatu, Kaarnakatu, siirtyy toiseen paikkaan sähkölinjan eteläpuolelle. Sähkölinjan pohjoispuolelle ei muodosteta korttelialuetta ollenkaan. Kaupungin lisäksi osallisia ovat Pirkanmaan ELY-keskus, rakennus- ja ympäristölautakunta, naapurikiinteistöjen omistajat sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
13 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 20.12.2013. Kaavaluonnos pidetään laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä kaupungin teknisen viraston ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivulla. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Lisäksi asiasta ilmoitetaan kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta sekä rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Asemakaavaehdotuksessa mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Internetiin kaupungin kotisivulle. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Päätökseen voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELU Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavamuutoksen tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville joulukuussa 2014. Tavoitteena on hyväksyä kaavamuutos vuoden 2015 alkupuolella. Kaavamuutos laaditaan Nokian kaupungin kaavoitusyksikössä. Suunnittelijana toimii kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki (p. 040 779 9171), jolta saa tarvittaessa lisätietoja hankkeesta. Osoite: Nokian kaupunki, kaavoitusyksikkö, PL 2, 37101 Nokia. Sähköpostiosoite: asko.riihimaki@nokiankaupunki.fi Nokialla 18.12.2014 Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti