Kuntakohtaiset sopeutustarpeet

Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014

Kuntakohtaiset sopeutustarpeet Sopeutustarve milj eur eur/as vero-% Hyvinkää -32,5-713 -4,07 Järvenpää -20,0-504 -2,68 Kerava -17,0-493 -2,58 Mäntsälä -9,5-464 -3,10 Nurmijärvi -34,5-847 -4,54 Pornainen -3,3-642 -4,22 Sipoo -14,0-747 -3,89 Tuusula -36,0-949 -4,84 Yhdistelmä -166,8-687 -3,75 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 2

Tilanne sopeutus ennen kuntaliitosta Hyvinkää sopeuttaa toimeksiannon mukaisesti, mutta ei ole esiteltyjä keinoja. Jos raami ja säästöohjelma leivotaan sisäkkäin, raamista tulee miinusmerkkinen Järvenpää 23.5 kehys valmistuu ensi viikolla, noudattaa tasapainopakettia. Kerava-26.5 hallitus käsittelee näitä asioita. Hallitus hyväksyi 2014 muutoksen, toimintakatteen kasvuun (suuri? verrattuna 2013 kasvuun). Mäntsälä 23.5 säästöt ja raami valmistelussa aineistosta ilmenee tämänhetkisen TA2015 hyvin aggressiivinen-kasvu 1,0%-2,8% ja 2,9%. Kuinka holdingin verotuspäätös vaikuttaa? Nurmijärvi ei listaa keinoista. Kehys ja OVK I ovat kesken käsittelyn. Maanantaina 9.6. on kevään viimeinen talousseminaari kunnanhallituksen kanssa. Sen jälkeen kehys luonnoksena vasta varmistuu ja samoin ennuste -14. Pornainen päättänevät tasapainotusprosessista maanantaina 2.6, jolloin hallitus käsitteli kehystä. Sipoo 3.6 ehkä jotain alustavaa. Sopeuttavat osana prosessia. Tuusula sopeuttaa, tavoitellaan toimintamenojen kasvun painamista lähentymiskriteerien mukaisesti verorahoituksen kasvun tasolle. 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 3

Lähentymiskriteerit Mitä ovat? Lähentymiskriteerit ovat (yleensä) kriteerejä, jotka täytettyään esimerkiksi joku Euroopan maa pääsee hakemaan EU:n jäsenyyttä. Kriteerit tulee siis täyttää ja haku on non-stop hakua. Jokainen voi asettaa itselleen haluamansa ajan, jonka aikana täyttää kriteerit ja hakeutuu jäsenyyteen. Kriteerit tulee asettaa niin, että ne voidaan saavuttaa. Kuuma-kuntien liitoksen lähentymiskriteerit toimivat hiukan toisin päin kriteerit pitäisi täyttää, jotta muut kunnat hyväksyvät kunnan kuntaliitoskumppaniksi. Aikajakso sopeutumiselle on reaalisesti ajatellen hyvin lyhyt. Siksi olisi ajateltava, että kunnat alkavat nyt toimia kriteerien tavoittamisen mukaisesti ja uusi kunta täyttää kriteerit terveen talouden periaattein. 1. Kunnan ja kuntakonsernin nettolaina veroprosenttiyksikköä 2. Tuloksenteko rahoituksen riittävyys 3. Menojen kasvu Ei kriteerit, vaan tiedettävä Konsernitase netto eur/as 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 4

Tasepohjainen-nettolainakanta Mittari: kunnan nettolainakanta (lainakanta rahavarat antolainat) veroprosenttiyksikköä; konsernin nettolainakanta soveltuvin käsittein. Mitä kuvaa: Kunnan ja kuntakonsernin velkaantumista suhteessa muihin, kuinka monta veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrä kunnalla ja kuntakonsernilla on nettolainaa. 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 5

Tase - nettolaina Lainakanta-rahavarat-antolainat vero-% 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tpe 2013 Hyvinkää 3,6 3,2 5,7 8,5 9,6 8,4 7,6 9,6 7,7 8,6 10,5 10,3 Järvenpää 1,7 4,3 5,0 5,0 5,4 6,2 6,3 5,7 3,8 3,9 4,7 5,0 Kerava 3,7 5,6 8,3 9,3 8,8 9,1 8,3 9,1 6,0 4,8 6,0 5,6 Mäntsälä 6,4 8,3 9,7 10,1 14,1 14,3 13,7 14,7 14,5 14,6 16,8 16,3 Nurmijärvi 5,0 6,4 8,5 11,6 11,2 9,4 9,2 9,4 8,7 7,3 7,9 8,8 Pornainen 8,4 9,0 8,2 10,9 14,9 18,3 19,2 16,7 15,1 11,2 12,1 12,2 Sipoo 9,8 13,1 13,5 13,9 12,3 10,8 11,8 12,7 13,2 15,6 13,6 15,0 Tuusula -2,5-1,4 0,6 0,7 1,8 1,2 1,8 2,6 2,6 3,2 3,6 3,6 Uusi kunta 3,3 4,8 6,6 7,9 8,4 7,9 7,8 8,4 7,2 7,1 8,0 8,2 Maks 36,1 33,7 34,6 35,0 36,6 30,0 29,7 30,6 35,1 37,3 43,8 Keskiarvo 1,4 2,3 4,4 6,5 7,0 7,0 7,0 7,5 7,6 8,4 10,3 Mediaani 1,9 3,0 4,9 7,0 7,5 7,7 7,2 8,1 8,0 9,0 10,6 Min -29,1-32,0-35,6-37,5-40,8-42,9-44,1-43,8-33,8-34,0-29,3 Nettolaina = lainakanta rahavarat antolainat Laskennallinen verotettava tulo = kunnallisverotulot/veroprosentti 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 6

Konsernin nettolaina 1000 (lainakanta-rahoitusvarallisuus) Konsernitase - nettolaina 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Hyvinkää 77 764 85 632 102 156 117 179 121 061 121 949 130 152 122 503 131 105 141 775 64 011 Järvenpää 64 710 69 542 76 961 83 373 91 356 100 391 106 993 107 471 120 160 141 085 76 375 Kerava 89 638 104 482 110 378 94 830 95 429 100 790 121 465 100 763 97 711 102 958 13 320 Mäntsälä 17 628 20 174 21 747 37 246 42 314 48 790 51 375 53 227 58 691 74 418 56 790 Nurmijärvi 42 965 47 411 65 440 67 002 60 306 62 857 66 115 63 609 57 180 67 952 24 987 Pornainen 4 651 4 576 5 803 6 578 9 564 11 415 11 635 10 817 8 513 9 299 4 648 Sipoo 21 242 15 441 32 307 31 481 31 406 35 393 38 148 40 701 43 315 21 214-28 Tuusula 10 119 19 836 18 890 20 711 24 650 26 736 40 570 43 079 47 029 64 053 53 934 Uusi kunta 328 717 367 094 433 682 458 400 476 086 508 321 566 453 542 170 563 704 622 754 294 037 Konsernin nettolaina vero-% (lainakanta-rahoitusvarallisuus) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Sijoitus ryhmässä Hyvinkää 13,3 14,5 16,7 18,2 17,7 16,5 17,2 16,2 17,0 17,8 4,5 6 Järvenpää 12,1 12,6 13,6 13,9 14,6 14,8 15,2 15,0 16,6 18,9 6,8 7 Kerava 19,2 22,2 22,9 18,4 17,2 16,4 19,4 15,9 15,3 15,6-3,6 5 Mäntsälä 9,1 10,0 10,3 16,7 17,6 18,0 18,1 18,3 19,7 24,3 15,1 8 Nurmijärvi 8,8 9,2 12,4 11,7 9,7 9,4 9,6 9,0 7,9 8,9 0,2 3 Pornainen 9,8 9,3 11,1 11,6 15,4 16,7 16,0 14,6 10,8 11,9 2,1 4 Sipoo 8,1 5,6 11,6 10,4 9,7 9,7 10,1 11,5 12,9 5,9-2,2 1 Tuusula 2,1 4,0 3,6 3,7 4,0 4,1 5,8 6,2 6,5 8,6 6,5 2 Uusi kunta 10,7 11,6 13,3 13,2 12,8 12,5 13,5 12,8 13,1 14,0 3,3 Nettolaina = lainakanta rahoitusvarallisuus Laskennallinen verotettava tulo = kunnallisverotulot/veroprosentti 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 7

Tuloksenteko rahoituksen riittävyys Mittari: oikaistu vuosikate/poistot Oikaistu vuosikate määritetään oikaisemalla verotuloja Kuuma-kuntien verotettavalla tulolla painotetulla veroprosenttien keskiarvolla kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien tasoerot saadaan eliminoitua. Mitä kuvaa: Kunnan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin keskimääräisellä veroprosentilla. Jos osamäärä on 100%, (kasvu)kunta todennäköisesti velkaantuu 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 8

Tuloksenteko rahoituksen riittävyys Muokattu vuosikate/poistot 2008 2009 2010 2011 2012 Tpe 2013 KA Hyvinkää 165 % 71 % 105 % 115 % 62 % 98 % 103 % Järvenpää 146 % 162 % 250 % 155 % 50 % 95 % 143 % Kerava 238 % 190 % 277 % 239 % 142 % 206 % 215 % Mäntsälä 91 % 81 % 209 % 136 % 46 % 102 % 111 % Nurmijärvi 119 % 95 % 180 % 168 % 96 % 121 % 130 % Pornainen 70 % 139 % 143 % 157 % 12 % 56 % 96 % Sipoo 140 % 239 % 154 % 46 % 78 % 65 % 120 % Tuusula 157 % 139 % 189 % 189 % 129 % 123 % 154 % Uusi kunta 155 % 131 % 187 % 154 % 87 % 113 % 138 % Sopeutustarve 2013 1000 /as 1000 /as 1000 /as 1000 /as Tavoite: 100 % 110 % 120 % 130 % Hyvinkää -331-7 -1 938-42 -3 544-78 -5 151-113 Järvenpää -622-16 -1 864-47 -3 106-78 -4 348-110 Kerava 9 526 276 8 627 250 7 728 224 6 829 198 Mäntsälä 137 7-549 -27-1 234-60 -1 919-94 Nurmijärvi 2 778 68 1 429 35 80 2-1 270-31 Pornainen -656-128 -803-156 -951-185 -1 098-214 Sipoo -3 203-171 -4 115-220 -5 027-268 -5 939-317 Tuusula 2 545 67 1 428 38 310 8-807 -21 Uusi kunta 10 173 42 2 215 9-5 744-24 -13 703-56 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 9

Mittari: Menojen kasvu Toimintakatteen kasvu / verorahoituksen kasvu Mitä kuvaa: Toimintakatteen muutoksen suhdetta verorahoituksen muutokseen. Vetorahoitukseen lasketaan kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero sekä valtionosuudet. Kunnallisverosta ja kiinteistöverosta poistetaan veroprosenttien nousut. 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 10

Menojen-toimintakatteen kasvu Toimintakatteen kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana / verotettavan tulon kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana 1997-2000 1998-2001 1999-2002 2000-2003 2001-2004 2002-2005 2003-2006 2004-2007 2005-2008 2006-2009 2007-2010 2008-2011 2009-2012 2010-2013 1997-2013 Hyvinkää 0,74 0,89 1,04 0,97 3,25 4,17 1,43 1,05 1,07 1,24 0,76 1,24 1,83 1,39 1,10 Järvenpää 0,90 1,55 0,95 0,91 1,72 6,07 1,20 1,13 0,93 0,93 0,76 1,75 2,92 1,61 1,06 Kerava 0,56 1,04 1,12 1,31 7,65 5,12 1,55 0,94 0,73 1,07 1,22 3,98 3,31 1,65 1,15 Mäntsälä 2,25 1,04 1,06 0,80 1,15 2,52 1,31 1,17 0,88 0,94 0,89 1,25 1,62 1,01 1,04 Nurmijärv 0,76 0,74 0,92 1,46 2,50 3,78 1,11 0,92 0,72 1,21 1,09 1,50 1,44 1,30 1,13 Pornainen 1,71 1,07 0,96 0,62 1,48 1,80 1,52 0,85 0,82 0,65 0,97 0,68 2,17 1,15 1,02 Sipoo 0,79 1,03 1,22 1,21 1,20 1,51 0,71 1,14 0,93 0,62 1,29-0,76-3,69 1,47 1,05 Tuusula 0,74 1,11 0,83 1,25 1,78 4,17 1,24 0,57 1,00 1,11 1,48 1,57 1,75 1,36 1,10 Uusi kunta 0,79 1,03 0,98 1,12 2,19 3,66 1,23 0,94 0,89 1,04 1,04 1,98 2,45 1,40 1,09 Toimintakatteen kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana / verotulojen + valtionosuuksien kasvu keskimäärin viimeisen 3 vuoden aikana 1997-2000 1998-2001 1999-2002 2000-2003 2001-2004 2002-2005 2003-2006 2004-2007 Hyvinkää 0,62 0,96 1,18 1,38 2,37 2,74 1,00 0,78 0,75 1,07 0,87 2,39 1,13 1,15 1,00 Järvenpää 0,71 1,27 0,94 1,07 1,63 4,47 0,94 0,95 0,87 0,76 0,53 0,79 1,76 1,79 0,94 Kerava 0,42 1,01 0,94 2,15 3,12 3,42 0,99 0,76 0,72 1,18 0,71 0,97 1,12 2,24 0,98 Mäntsälä 1,36 0,87 0,97 0,88 1,31 2,37 1,19 0,95 0,75 0,80 0,76 1,01 1,32 1,19 0,97 Nurmijärv 0,61 0,55 0,91 1,42 2,56 1,78 0,82 0,77 0,71 1,35 1,03 0,94 1,10 1,35 1,01 Pornainen 1,32 1,01 0,82 0,61 1,47 2,68 1,46 0,76 0,69 0,62 0,91 0,73 3,67 1,99 1,01 Sipoo 0,81 0,93 0,95 1,06 0,92 1,10 0,61 1,07 0,97 0,77 0,87 6,99 2,58 1,65 0,97 Tuusula 0,88 1,18 0,96 1,56 1,88 1,91 0,98 0,58 1,04 1,15 1,20 1,13 1,27 1,15 1,10 Uusi kunta 0,70 0,95 0,98 1,31 1,93 2,23 0,94 0,80 0,81 1,02 0,83 1,07 1,35 1,41 1,00 2005-2008 2006-2009 2007-2010 2008-2011 2009-2012 2010-2013 1997-2013 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 11

Konsernitase konsernin netto-omaisuus eur/as Mittari: (konsernitaseen loppusumma konsernivelat) (kunnan käyttöomaisuus kunnan lainakanta) eur/as Oikaistaan sähköyhtiöiden arvolla ja maaomistuksen arvoilla mutta kuinka kommunikoidaan? Kuvaa vain konsernin omaisuutta Ei varsinainen lähentymiskriteeri 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 12

Konsernin netto-omaisuus eur/as 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Sijoitus ryhm äss ä Hyvinkää 1 192 1 390 1 307 1 332 1 360 1 251 1 355 1 282 1 366 1 387 195 5 Järvenpää 430 467 453 460 465 519 509 631 683 641 212 7 Kerava 1 687 1 917 2 291 2 959 2 983 3 365 3 431 3 494 3 631 3 735 2 048 1 Mäntsälä 1 444 1 520 1 588 1 468 1 649 1 612 1 583 1 551 1 595 1 536 92 4 Nurmijärvi 1 889 2 109 2 055 2 125 2 088 2 306 2 520 2 750 2 778 2 827 939 2 Pornainen 708 698 809 1 012 945 917 655 635 728 517-191 8 Sipoo 1 077 1 629 927 1 045 1 064 1 119 1 347 1 661 1 441 2 415 1 338 3 Tuusula 888 795 838 983 833 977 946 886 993 920 32 6 Uusi kunta 1 201 1 352 1 334 1 476 1 474 1 580 1 648 1 715 1 770 1 841 640 Oikaistaan sähköyhtiöiden ja maaomistuksen arvolla arvot ovat tiedossa, kuinka nämä kommunikoidaan? (Konsernitase konsernin lainakanta) (kunnan käyttöomaisuus kunnan lainakanta) 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 13

Taloudenhoidon periaatteet Tämä olisi ohjausryhmän esitys kunnille vuosien 2015 ja 2016 talousarvion laadinnasta. Kaikkien selvityskuntien tulee hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä. Jos vuosien 2015-2016 aikana kunnissa on pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, on asia käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus päättää uusista taloudellisia vaikutuksia tai muuta huomattavaa merkitystä sisältävistä uusista sopimuksista, joiden vaikutus jatkuu vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Sopijaosapuolet eivät käynnistä vuosina 2015-2016 ilman kuntien keskinäistä sopimusta taloussuunnitelman ulkopuolisia investointihankkeita tai toimenpiteitä, joilla on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia uudelle kunnalle. Nykyisten kuntien investointiohjelmiin tms. sisältyvistä investoinneista 1.1.2017 jälkeen sovitaan yhdistymissopimuksessa. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistoimista vuosille 2015-2016 vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä, jotta seuraavat kriteerit on mahdollista täyttää: Kunnat itsenäisinä: Kunnan ja kuntakonsernin nettolainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna ei kasva ainakaan käyttötaloutta rahoittavana nettovelkana ( syömävelka ). Alueen veroprosenttien keskiarvolla oikaistu vuosikate lähestyy kattamaan poistot seuraavasti: 90% vuonna 2015 ja 100 % vuonna 2016. Toimintakatteen ja verorahoituksen kasvun välinen suhde ei heikkene. Uuden kunnan taloudenpito: Uuden kunnan ja kuntakonsernin nettolainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna pysyy vakiona. Uuden kunnan vuosikate kattaa 120%:sti poistot ja Toimintakatteen kasvu rajautuu verorahoituksen kasvun tasolle. 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 14

Pidättäytyminen Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, että ne eivät perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstömäärän tarkastelutasona pidetään vuoden 2015 talousarvion määrittämää tasoa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Vai - yli 2015 talousarvion tasosta 11.6.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 15