Asianumer 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013 HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013 HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄT: Vireilletul: Tekninen lautakunta 13.6.2006 Kaavalunns: Tekninen lautakunta 31.3.2009 Kaavaehdtus: Tekninen lautakunta 3.12.2013 Hyväksyminen: Kaupunginhallitus..20 Kaupunginvaltuust..20 Lainvima
Päivämäärä 3.12.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Ahlfrs Annu Tulnen Matti Kautt Kaavaselstus Viite 1510007303 1
Perus- ja tunnistetiedt Osayleiskaavaselstus, jka kskee 3. päivänä marraskuuta 2013 päivättyä kaavakarttaa. Vireilletul Kaavitus n käynnistetty Heinlan kaupungin alitteesta teknisen lautakunnan päätöksellä 13.6.2006 194. Kaupunginhallitus laajensi aluetta 28.1.2008 55, jllin kaavaalueen nimeksi päätettiin Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava. Alueen sayleiskaavituksen käynnistämisestä n ilmitettu paikallislehdessä ja kaupungin ilmitustaululla. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma valmistui 16.10.2006 ja sitä n täydennetty kaavatyön aikana. Valmisteluvaiheen nähtävilläl Osayleiskaavalunns n llut lunnksena nähtävillä 8.4. 17.5.2009 välisenä aikana. Ehdtusvaiheen nähtävilläl Osayleiskaavaehdtus n llut ehdtuksena nähtävillä _._.201_ - _._.201_ välisenä aikana. Kaupunginvaltuustn hyväksyminen Kaupunginvaltuust n hyväksynyt kaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee valtatien 4 mlemmin pulin ja sen phjisin kärki n Lusintien ylityskhdasta ja eteläisin Tähtiniemen sillan phjispäässä. Kaava-alue n pituudeltaan nin 8 km ja se rajautuu itäpulelta Lusintiehen ja Kirknkyläntiehen ja lännessä pääsin Rutsalaisen järveen, jnka rannat vat sa suunnittelualuetta. Heinlan keskusta jää alueen kaakkispulelle ja sinne matkaa suunnittelualueen eteläreunasta n nin 1,5 km. Valtatien 4 eritasliittymiä suunnittelualueella n klme; Kuvlantien liittymä (25), Heinlan phjinen liittymä (24) sekä Tähtihvin hultasemien liittymä (23). Suunnittelualueen pinta-ala n nin 987 ha ja Rutsalaisen rantaviivaa nin 15 km. 2
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus paskartalla Kaavan tarkitus Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena sayleiskaavana hjaamaan asemakaavitusta. Osayleiskaavalla ratkaistaan Heinlan keskustan phjispulen ja mttritien läntisen pulen maankäytön ratkaisujen pääpiirteet ja yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdllisuudet. Kaavassa sitetaan liikenteen perusratkaisut ja kevyenliikenteen reitit sekä humiidaan suunnittelussa liikennemelun trjunta, eklgisten käytävien tteutuminen, phjavesialueet sekä jukkliikenteen mahdllisuudet. 3
Sisältö Perus- ja tunnistetiedt 2 1. Tiivistelmä 10 1.1 Kaavituksen vaiheet 10 1.2 Osayleiskaavan sisältö 10 2. Lähtökhdat 11 2.1 Alueen yleiskuvaus 11 2.2 Lunnnympäristö 11 2.2.1 Maisema 11 2.2.2 Maaperä 11 2.2.3 Lunnnlt 13 2.2.4 Lunnnsujelu 15 2.2.4.1 Muut arvkkaat luntkhteet 15 2.2.5 Vesistöt ja vesitalus 15 2.2.6 Maa- ja metsätalus 18 2.3 Rakennettu ympäristö 18 2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys 18 2.3.2 Yhdyskuntarakenne 18 2.3.3 Taajamakuva 20 2.3.4 Asuminen 21 2.3.5 Palvelut 22 2.3.6 Työpaikat ja elinkeintiminta 23 2.3.7 Virkistys 23 2.3.8 Liikenne 24 2.3.9 Rakennettu kulttuuriympäristö 26 2.3.10 Muinaismuistt 28 2.3.11 Tekninen hult 28 2.3.12 Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt 29 2.3.13 Maanmistus 31 2.4 Suunnittelutilanne 32 2.4.1 Maakuntakaava 32 2.4.2 Maakuntakaavalunns 2014 34 2.4.3 Heinlan kansallinen kaupunkipuist 34 2.4.4 Heinlan strateginen yleiskaava 2035, ehdtus 35 4
2.4.5 Asemakaavat 37 2.4.6 Rakennusjärjestys 37 2.4.7 Phjakartta 38 2.4.8 Rakennuskiellt 38 3. Suunnittelun vaiheet 39 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 39 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset 39 3.3 Osayleiskaavan tavitteet 39 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet 39 3.3.2 Kaupungin asettamat tavitteet 41 3.3.2.1 Heinlan strategisen yleiskaavan 2035 ehdtuksen mukaisia timinnallisia ja määrällisiä tavitteita ja kehittämissusituksia 41 3.3.3 Suunnittelutilanteesta jhdetut tavitteet 42 3.3.4 Alueen lista ja minaisuuksista jhdetut laadulliset ja timinnalliset tavitteet 42 3.3.5 Kaavatyön aikana syntyneet tavitteet ja tavitteiden tarkentuminen 43 3.3.6 Osallisten tavitteet 44 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö 44 4. Osayleiskaavan kuvaus 45 4.1 Kaavituksen vaiheet 45 4.2 Kaavan rakenne ja mititus 46 5. Kaavan vaikutukset 48 5.1 Ympäristön häiriötekijät 53 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset 54 6. Osayleiskaavan tteutus 56 6.1 Tteuttaminen ja ajitus 56 6.2 Tteutuksen seuranta 56 YHTEYSTIEDOT 57 5
Selstuksen liiteasiakirjat Liite 1 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Liite 2 Laajalahden sayleiskaava-alue, Maisema- ja luntselvitys, Pöyry, 2007 Liite 3 Heinlan kirknkylän alue, Maisema- ja luntselvitys, Pöyry, 2008 Liite 4 Erityisesti sujeltavien perhslajien selvityksiä Heinlassa 2006 ja 2007, Väliraprtti II, Faunatica Oy, 2008 Liite 5 Pikkusinisiiven esiintymisen jatkselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinlan kirknkylässä vunna 2008, Faunatica, 2008 Liite 6 Laajalahden sayleiskaava, meluselvitys, Rambll Finland Oy, 2007 Liite 7 Laajalahden sayleiskaava-alueen arkelginen inventinti 2007, Akuliina Aartlahti, Lahden kaupunginmuse, Päijät-Hämeen maakuntamuse, 2007 Liite 8 Kuvlantien risteysalueen kehittäminen, selvitys, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007 Liite 9 Vuhkallin luntselvitys 2010, Luntselvitys Ktkansiipi Liite 10 Heinlan Vuhkallin liit-ravaselvitys 2009. Envir 2009 Liite 11 Marjniementien alueen luntselvitys, Rambll Finland Oy, 2011 Liite 12 Pikkusinisiiven elinpaikkjen humiiminen kaavituksessa, Faunatica Oy, 2013 Selstukseen kuuluu kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 6
Kaavaa kskevat muut asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali: Kartat, paikkatietaineistt ja tilastt Heinlan kaupunki, kantakartta Heinlan kaupunki, paskartta, 2009 Peruskartta Ulkilukartta, 2003 Saittalahden suunnistuskartta, Juha Nivukski ja Pentti Siimelä, 1999 Tilastt ja ennusteet (asuminen, työpaikat, väestö), Tilastkeskus Maakuntakaava Päijät-Hämeen kknaismaakuntakaava 2006 (YM vahv. 11.03.2008) Päijät-Hämeen kknaismaakuntakaavalunns 2014 Strategiset suunnitelmat Heinlan kaupungin strateginen suunnitelma 2011-2013 (kv 2010) Valtuustseminaari 9.2.2010, Muutsvimat ja haasteet ryhmätyöyhteenvet Terveysliikunnan timenpidehjelma vusille 2008-2012, Heinlan kaupunki Heinlan kestävän kehityksen timintahjelma 2011-2016 Yleiskaavat ja kaavarungt Heinlan strateginen yleiskaavaehdtus 2035, A-Knsultit, 2013 Rutsalainen rantasayleiskaava, 2011 Heinlan kaupunkiseudun strateginen yleissuunnitelma, 1995 Heinlan yleiskaava, kaupunki ja maalaiskunta, lunns 1970 Heinlan kansallinen kaupunkipuist Ympäristöministeriön perustamispäätös, 2002 Hit- ja käyttösuunnitelma, 2007 Selvitykset, TKK maisema-arkkitehtuurin laits, 2005, 2006 Heinlan mttritieympäristön maisemasuunnitelma, Anna Maria Levnmaa, 2006 Heinlan kulttuurireitti, lähiliikenteen ympäristösuunnitelma Perusselvitys ja strateginen maisemanhitsuunnitelma/harjualue, Pamela Arslanbayrak, Katarina Surakka, Heidi Svärd, 2006 Perusselvitys ja strateginen maisemanhitsuunnitelma/metsät, rannat ja saarist, Niina Alapeteri, Veera Hakala, Riikka Nusiainen, 2005 Lunt- ja maisemaselvitykset Heinlan kirknkylän Piksenrinteen tikka- ja liit-ravaselvitys 2009, Ympäristösuunnittelu Envir Oy, 2009 Liit-ravan esiintymisalueet, täydennysraprtti, T:mi Mark Vauhknen, 2007 Rutsalaisen ROYK, Luntarvt yhteenvet, FCG Planek Oy, 2008 Lunnn ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet, Sumen Ympäristökeskus SYKE, 2007 Lunt ja lunnnsujelu Heinlan maalaiskunnassa, Piia Väre, 1994 Päijät-Hämeen eklginen verkst, Sit Oy, Päijät-Hämeen liitt 2006 7
Valtakunnallinen harjujensujeluhjelma, Gelgian tutkimuskeskus, 1984 Uhanalaisten kasvien ja sienien esiintymät Heinlassa, Mark Vauhknen, 1997 Kangasvukkinventinnit Päijät-Hämeessä 2008-2010, Mark Vauhknen, 2011 Laajalahden vesihultsuunnitelma, Heinlan kaupungin vesihultlaits ja Paav Ristla Oy, 2006 Heinlan kaupunki, phjavesialueiden sujelusuunnitelma, lunns, Jnna Markkanen, 2013 Heinlan phjavesivarat ja phjavesien hit, Etelä-Savn ympäristökeskus, Sara Kajander, 1998 Päijät-Hämeen POSKI-prjekti, Gelgian tutkimuskeskus, Päijät-Hämeen liitt, kunnat ja kiviainesalan yritykset, 2012 Heinlan kaupungin metsäsuunnitelma, Heinlan kaupunki, 2007 Kulttuuriympäristö- ja argelgiset selvitykset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt 2009 (RKY) Maakunnallisesti arvkkaat rakennetut ympäristöt 2005 (MARY) Heinlan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Hämeen ympäristökeskuksen mniste 96/2005 (KUKUSE) Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Päijät-Hämeen liitt, 2006 Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitt, 2006 Päijät-Hämeen perinnemaisemat, Antti Hvi, Hämeen ympäristökeskus, 2000 Heinlan argelginen täydennysinventinti, Lahden kaupunginmuse, Päijät-Hämeen maakuntamuse, 2003 Julkiset palvelut Liikenne Heinlan keskustan päiväkti- ja kuluverkksuunnitelma, Heinlan kaupunki, 2010 Erityisryhmien asumisratkaisut, työryhmän raprtti, Heinlan kaupunki, 2012 Lahden seudun liikennemallin laajentaminen Heinlaan ja strategisen yleiskaavan 2035 lunnsvaihtehtjen arviinti, 2012 Oikrataselvitys La-He-Mi, Oy VR-Rata Ab, Itä-Sumen ratakeskus, Suunnittelukeskus Oy 1995 Heinla-Kuusankski Vesiväylän perusparannushankkeen yhteenvet, Kuvlan seudun kuntayhtymä, 2002 Kymijen kanava, vusina 1993 ja 2000 tehtyjen raprttien tiivistelmä, Dranva Oy, 2010 Järvi-Sumen väylät, Järvi-Sumen kanavat neuvttelukunta Jukkliikenne Bussireitit, 1.6.2013 Kaukliikenteen aikataulu, 9/2013 Paikallisliikenteen aikataulu, 9/2013 Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinelämälle ja yhdyskuntarakenteelle, Pöyry, 2010 Selvitys, liikennemääriä VT 4 1996-2010, Uudenmaan ELY-keskus Muut selvitykset, hjeet ja suunnitelmat 8 Helmiä nauhassa maisemalähtöinen urbanismi Laajalahden suunnittelussa. Diplmityö TKK:n arkkitehtuurin laits, maisema-arkkitehtuurin kulutushjelma, Elisa Lähde, 2008
Ympäristölupa, KRV-Palvelu Oy, Neste, Heinla Ympäristölupa, Heinlan Autpurkam Oy Maa-ainesten ttlupa, Sipilä Maa-aineksen ttlupa, Orasmaa Ympäristöilmitus, Lhja Rudus Oy Ab, Heinlan betnitehdas Heinlan maankäytön tehstaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta, raprtti, A-Knsultit Oy, 2011 Heinlan seudun matkailun master plan 2015, CreaMentrs Oy, 2009 Heinlan kaupallisten palveluiden selvitys, Tumas Santasal Oy, 2007, päivitys 2011 Kuvlantien risteysalueen kehittäminen, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007 Heinlan entisen liimatehtaan alueen maaperän pilaantuneisuus ja tutkimustarve, Hämeen ympäristökeskuksen lausunt, 30.8.2007 Maaperän ympäristötutkimukset Heinlan entisen liimatehtaan eteläpulella, Haitta-ainetutkimusraprtti, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 Heinlan vanha liimatehdas maaperän kunnstyön lppuraprtti ja riskiarviinti, Rambll Finland Oy Helsingin kaupungin entinen saha, maaperän puhdistustyö, Hämeen ympäristökeskus, 11.5.2006 Helsingin kaupungin entinen saha, kuivaamrakennus, Hämeen ympäristökeskus, 3.6.2008 Heinlan sahan kuivaam, -maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviinti, Rambll Finland Oy, Esk Rssi Oy, 2010 Entisen Helsingin sahan kuivaamn pilaantuneen maaphjan kunnstus, ppuraprtti, Pöyry Oyj, 2011 Entisen Helsingin kaupungin sahan kuivaamn ja piipun rakenteiden pilaantuneisuustutkimus, Pöyry Oyj, 2011 Helsingin kaupungin Heinlan sahan pilaantuneen maaperän kunnstus 2005, Jaakk Pöyry Infra, 2006 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie maaperän puhdistustyö, 1. vaiheen lppuraprtti, Insinööritimist Paav Ristla Oy, 2000 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie maaperän puhdistustyö, 2. vaiheen lppuraprtti, Insinööritimist Paav Ristla Oy, 2001 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie phjavesitarkkailu, insinööritimist Paav Ristla Oy, 2001 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie phjavesitarkkailu, insinööritimist Paav Ristla Oy, 2002 Yhdyskuntarakenteen taludellisuuden parantaminen, selvitys FINNMAP Infra Oy Raprtti I Lähtökhdat, 1998 Raprtti II Taajamat, 1999 Kaavitetut vapaat rakentamattmat tntit, kk kaupunki, selvitys ja kartta Rantayleiskaavituksen tavitteet, Heinlan kaupunki, 1999 Lma-asumisen seminaari Heinlassa 9.9.2010 9
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavituksen vaiheet Laatimispäätös ja vireilletul tekla 13.6.2006 194 Suunnittelualueen laajennuspäätös khal 28.1.2008 55 Oas:n nähtävilläl 16.10.2006 lähtien Lunnksen nähtävilläl 8.4. 17.5.2009 Ehdtuksen nähtävilläl Hyväksymispäätös Asukastilaisuudet Yleisötilaisuus valtuusttallla 4.5.2009 1.2 Osayleiskaavan sisältö Osayleiskaavalla ratkaistaan Heinlan keskustan phjispulen ja mttritien läntisen pulen maankäytön ratkaisujen pääpiirteet ja yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdllisuudet. 1.3 Tteuttaminen Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena. 10
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Mttritie (Valtatie 4) jakaa phjis-etelä suuntaisesti pitkänmaisen suunnittelualueen kahtia. Rutsalaisen rantaviivaa n nin 15 km ja suunnittelualueeseen kuuluu is Huhtisaari. Alueen phjissassa n laajempi Pirttiniemen asuinalue, muutin asutus n lähinnä rannille keskittynyttä lma-asutusta. Eteläsa kaava-alueesta n metsää, jka n virkistyskäytössä. Mttritien ja Vartianlahden välissä sijaitsee Sukannaksen alue, jka n kaavitettu Heinlan maalaiskunnan tellisuusalueeksi 1970-luvulla. Heinlan phjisen liittymän alueella, mttrien itäpulella, sijaitsee Vuhkallin tellisuusalueen phjinen sa, jka n kehittynyt viime vusina kaupallisempaan suuntaan. Alueella timii muun muassa ABC-liikenneasema, Heilalähirukatri, Rbin Hd tavaratal, JYSK-hunekaluliike sekä E75-Outlet Stres. 2.2 Lunnnympäristö 2.2.1 Maisema Kaava-alue sijaitsee kahden maisemamaakunnan, Hämeen viljely- ja järvimaan ja Itäisen Järvi- Sumen rajalla, kuuluen kuitenkin ensin mainittuun ja sen Phjis-Hämeen järviseudun saalueeseen. Suunnittelualueen eteläsassa ja Laajalahden alueella maisemarakennetta lunnehtivat pääsin kalliselänteet, jista laajimmat vat Saittalahden ympäristössä, Pitkäniemessä ja Vartialahdella. Selänteiden väleissä n järveä khti laskevia laakspainanteita Haukilammelta, Kaaknlammelta ja Jurnatjelta. Suunnittelualueen phjissassa maisemarakennetta hallitsevat phjis-eteläsuuntainen harjuselänne sekä lunais-killissuuntainen vimakas kalliselännealue Ismäen ja Rautvuren alueella. Pitkittäisharjun mlemmilla pulilla n pienempiä kalliselänteitä. Selännealueiden välisissä laaksissa n pienvesistöjä ja vesiumia. Mttritie kulkee phjis-eteläsuunnassa kk suunnittelualueen pikki. Suunnittelualueen eteläsassa se kulkee maastn alavassa khdassa, pikittain laaks- ja selännelinjihin nähden. Alueen phjissassa mttritie kulkee phjis-eteläsuunnassa pitkin harjua ja pikittain vasten laaksja ja kalliselännelinjja, maastn alavassa khdassa. Kaava-alueen krkein piste n 152 mpy ja se sijaitsee alueen phjissassa Ismäessä. Alueen krkeussuhteet vaihtelevat erityisesti Laajalahden alueella. Jyrkkiä kallirinteitä (<16,7 % eli 1:6) sijaitsee Laajalahden alueella ja phjisessa Ismäen rinteillä ja Kkkalammen rannilla. Arvkkaat maisemakhteet vat Saittalahden ja Sukuranlahden kalliperän murrslinjat, Saittalahden phjukka, Pirttisalmen kallit ja pienet saaret, Vanha-Sukura tilan miljöö, Is Samjärven, Kkkalammen ja Aitjärven alueet. 2.2.2 Maaperä Maapeitteen huudesta jhtuen kalliperä mudstaa pinnanmutjen perustan. Kalliperä n alueen eteläsassa amfibliittia, keskisassa n niukkaravinteisempaa kiillegneissiä, graniittia ja kvartsi- ja grandiriittia. Aivan alueen phjissassa Kkkalammen eteläpulella n kapea vyöhyke emäksistä gabra. Heinlan läpi kulkeva Salpausselän pitkittäisharju, Heinlan harju jää pääsin kaava-alueen itäpulelle. Alueen maaperä mudstuu pääsin avkalliiden päälle kerrstuneesta mreenista. Lajittuneita kivilajeja, hietaa, savea ja hiekkaa esiintyy alueen eteläsassa lähinnä mttritien ympäristössä ja phjissassa lähinnä Kirknkylä-Sumäki -alueella. Alueella esiintyy myös vähäisiä turvealueita. 11
Suunnittelualueen tpgrafia 12
Kalliperäkartta Maaperäkartta 2.2.3 Lunnnlt Osayleiskaava-alueelta laadittuja luntselvityksiä n esitetty kaavaselstuksen liitteenä. Selvitysten phjalta sana kaavaselstusta esitetään lyhyt kuvaus alueen lunnnlsuhteista. Kaavitettavan alueen phjissat vat pääsin rakennettua ympäristöä, jssa lunnnympäristöä n pienehköinä saarekkeina. Kaava-alueen phjissassa laajja alueita sijittuu Salpausselkään liittyvälle pitkittäisharjulle, Heinlan harjalle, jlla vallitsevana kasvillisuustyyppinä n kuivahk kangas. Muualla kaava-alueen phjisemmissa sissa vallitsevana kasvillisuustyyppinä n ture kangas. Kaava-alueen eteläisemmät sat sen sijaan vat rehevämpiä, ja vallitseva kasvillisuustyyppi n lehtmainen kangas. Kaava-alueen eteläsiin sijittuu myös kallialueita. Oheisella kartalla n esitetty kasvillisuustyyppien sijittumista. 13
Suunnittelualueen kasvillisuustyypit Kaava-alueen luntselvityksissä, liitteet 2 ja 3 (Pöyry 2007 ja 2008), n tehty kahdessa sassa, selvitysalueiden raja n Sukannaksen phjispulella. Linnustllisilta arviltaan kaava-alueen phjissa n tdettu tavanmaiseksi, ja lajist pääasiassa kulttuuriympäristöille tyypillisiksi lajeiksi. Kaava-alueen eteläsa n elinympäristöjen suhteen phjissaa mnimutisempi, jka näkyy myös vaihtelevassa ja suhteellisen mnipulisessa linnustssa. Kaava-alueelle sijittuva harju n ihmistiminnan vimakkaasti mukkaamaa (mm. maa-ainestentt), mutta häiriöt harjuympäristössä vat luneet mm. perhslajeille spivia uusympäristöjä. Kaava-alueelle sijittuu useita huminarvisia perhsten esiintymiä, kuten mm. erittäin uhanalaista pikkusinisiipeä. Kaava-alueen perhslajista n kuvailtu tarkemmin selstuksen liitteissä 5 ja 6 (Faunatica 2008). Kaava-alueen hiekkaphjaisilla alueilla tavataan myös vaarantuneeksi lukiteltua kangasvukka. 14
2.2.4 Lunnnsujelu Lunnnsujelulain mukaiset lunttyypit Selvitysalueella esiintyy kaksi lunnnsujelulain 29 :n mukaista lunttyyppiä (jalpuumetsikkö). Mlemmat khteet vat lehmusmetsiköitä, jista n tehty lunnnsujelulain mukaiset lunttyyppien rajauspäätökset. Lehmusmetsiköt sijittuvat Pitkäniemeen sekä Saittalahden läheisyyteen. Lehmusmetsiköistä n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteessä 2 (Pöyry 2007). Vesilaki Selvitysalueella esiintyy vesilain tisen luvun 11 :n mukaisia lunnntilaisia umia (nr). Khteista n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteissä 2 ja 3 (Pöyry 2007 ja 2008). Luntdirektiivin liitteen IV(a) lajit Luntdirektiivin liitteen IV lajeista kaava-alueella n havaittu liit-ravia. Liit-ravien elinympäristöjä sijittuu Vuhkallin sekä Jurnatjen alueille. Vuhkallin alueella n liit-ravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, jnka hävittäminen ja heikentäminen n kiellettyä (lunnnsujelulain 49 ). Liit-ravista n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteissä 2 (Pöyry 2007) ja 9 (Luntselvitys Ktkansiipi). Uhanalaiset perhset Kirknkylän Aitjärven, Kkkalampien ja maantien 140 tieluiskissa esiintyy paahdealueiden erityisesti sujeltava perhnen; pikkusiipi. Esiintymistä n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteissä 4 ja 5 (Faunatica 2007 ja 2008). 2.2.4.1 Muut arvkkaat luntkhteet Linnust Kaava-alueen eteläsiin sijittuu linnustllisesti mnimutisia alueita. Laajalahden alueella uhanalaisista lajeista havaittiin inventinnissa harmaapäätikka, käki tiltaltti. Aiemmin n alueella havaittu myös pikkutikka. Linnuststa n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteessä 3 (Pöyry 2007). Kasvillisuus Huminarvisista kasvilajeista kaava-alueella esiintyy rauhitettua valklehdkkia ja kirknkylän harjualueilla uhanalaista, vaarantunutta kangasvukka. Lisäksi kaava-alueelle sijittuu useita metsälain 10 :n mukaisia arvkkaita elinympäristöjä. Huminarvisista kasvilajeista ja metsälain 10 :n mukaisista khteista n kerrttu tarkemmin liitteissä 2 ja 3 (Pöyry 2007 ja 2008). 2.2.5 Vesistöt ja vesitalus Heinlan seudulle n tyypillistä vesistöjen runsas määrä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Rutsalaiseen, jsta n yhteys Knnivedeltä Kymijkeen ja aina Sumenlahteen saakka. Järvialueiden hella seudulle n tyypillisiä erittäin pienet ksteikt kumpumreeniselänteillä. Laajalahden alueella krkeampien kallikumpareiden väliin jää useita mreeni- tai turvephjaisia sulampia, jtka laskevat pieninä purina Rutsalaiseen. Nämä pintavesiumat vat Laajalahdella maisemallisesti ja vesitaludellisesti hallitseva piirre. 15
Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava Suunnittelualueen phjissassa leva phjis-eteläsuuntainen pitkittäisharju mudstaa päävedenjakajan. Harjualueella n useita pieniä lampia (Is Samjärvi, Vähä Sam-järvi, Kkkalampi ja Aitjärvi). Harjun reuna-alueet vat paikin hyvin ksteita ja sistuneita. Lammet ja pintavesiumat vat alueen maiseman ja vesitaluden lennainen piirre. Alueen halkaiseva mttritie liittymäjärjestelyineen peittää sittain sualueen ja pintavesiumat ja haittaa pintavesien luntaista kulkua. Pääsa Heinlan phjavesivarista sijittuu suunnittelualueen itäpulella levalle HeinlanharjunJyrängönharjun alueelle, jlla n useita merkittäviä phjaveden mudstumisalueita ja vedenttamita. Osayleiskaavan suunnittelualueen itäreunalle sijittuu Heinlan kirknkylän phjaveden mudstumisalue lähinnä Aitjärvestä Vuhkallin asti, jsta alkaa Veljeskylän phjavesialue. Phjavesialueen rajat n tarkistettu vunna 2013. Suunnittelualueen vesistölsuhteet. (Maisema- ja luntselvitys, Pöyry 2007, 2008) 16
Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava Phjavesialueiden tarkistetut rajat (2013) 17
2.2.6 Maa- ja metsätalus Lakeasuntien ja Sukurantien mlemmin pulin sijaitsee viljeltyjä peltja, mutta ne vat pintaalaltaan melk pieniä ja sijaitsevat mttritien läheisyydessä. Myös Sumäen eteläpulella n viljelty pelt. Suunnittelualueen phjissassa ja Saittalahden mlemmin pulin mttritien länsipulella n laajja yhtenäisiä metsäalueita. 2.3 Rakennettu ympäristö 2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella n yhteensä 657 asukasta (2013). Yli pulet asukkaista n 25-62 vutiaita (53 %) ja vain vähän lapsia ja nuria. 0-6 vutiaita 7 % ja 7-16 vutiaita 10 %. Diagrammi sayleiskaava-alueen asukkaiden ikäjakaumasta 2.3.2 Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava-alueen keskisa n rakentunut melk tiiviisti ja phjis- ja eteläsa suunnittelualueesta n lähes rakentamatnta. 18
Suunnittelualueen rakennuskannan sijittuminen Mttritien länsipulella, Pirttiniemen ja Sukannaksen välillä n asuinpientalja ja vapaa-ajan rakennuksia ja Sukannaksen ja Vuhkallin asemakaavitetut alueet vat tteutuneet tellisina ja työpaikka-alueina, jissa n jnkin verran palveluita ja kaupallista rakentamista. 19
Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava 2.3.3 Taajamakuva Suunnittelualue n rakentunut keskisaltaan ja etelä- ja phjissassa n runsaasti lunnntilaisia alueita. Heinlan maalaiskunnan aikana kaavitetut alueet Pirttinimessä vat maktitalja ja rivitalja isilla vehreillä tnteilla Rutsalaisen rannan läheisyydessä. Sukannaksen alue n asemakaavitettu Heinlan maalaiskunnan aikana 1970-luvulla tellisuusalueeksi. Alueella n pientellisuutta, palveluita ja rakennustarvike- ja autvarasaliikkeitä. Huhtisaarentien varressa n asumista ja alueella n myös käytöstä pistunut ja sittain purettu Helsingin sahan alue. Vasemmalla suunnittelualueen eteläsan laajat metsäalueet, Tähtiniemen silta ja Tähtihvin liikennepalveluasema. Oikealla Huhtisaari ja Huhtisaarentien varren rakentaminen.(kuvaaja Hannu Vallas) Pirttiniemen pientalalue mttritien länsipulella.(kuvaaja Hannu Vallas) 1.1.1 2.3.4 Asuminen Asuminen n pientalvaltaista ja keskittyy pääsin 1990-luvulla rakennetulle Pirttiniemen 2.3.4 Vasemmalla Sukannaksen tellisuusalue Vartialahden suunnasta. Oikealla Vuhkallin alue ja Heinlan phjinen mttritien liittymä. (Kuvaaja Hannu Vallas) 20
2.3.4 Asuminen Asuminen n pientalvaltaista ja keskittyy pääsin 1990-luvulla rakennetulle Pirttiniemen alueelle. Jnkin verran asuinpientalja n myös Vartianlahden ranta-alueella sekä suunnittelualueen itärajalla maantien 140 läheisyydessä. Välittömästi suunnittelualueen itäpulella vat laajat Heinlan kirknkylän asuinalueet. Vapaa-ajan asuntja alueelle sijittuu tasaisen harvasti Rutsalaisen rantaan Marjniementien varresta Pitkäniemeen. Suunnittelualueen asuinrakennukset punaisin pistein ja vapaa-ajan rakennukset vihrein pistein kartalle merkittynä 21
2.3.5 Palvelut Suunnittelualueella ei le julkisia palveluita. Suunnittelualueen phjissien lähin päiväkti n Kettukallin päiväkti Heinlan kirknkylässä. Heinlan kirknkylän kulussa n 1.-6. lukat, jsta siirrytään ylälukille Lysenmäen kuluun. Suunnittelualueen eteläsassa asuville lähimmät julkiset palvelut sijaitsevat Heinlan keskustassa tai sen lähikaupunginsissa. Lähimmät päiväkdit vat Rainin päiväkti ja Niemelän talssa sijaitseva varhaiskasvatuksen. Niemelän kulussa n petusta 1.-6. lukkaan. Kaupallisia palveluita n Tähtihvin alueella, aivan suunnittelualueen eteläkärjessä, jssa timii päivittäistavarakauppa ja ravintlat mttritien mlemmin pulin sijaitsevien hultasemien yhteydessä. Heinlan phjisen liittymän alueella, mttrien itäpulella, sijaitsee Vuhkallin tellisuusalueen phjinen sa, jka n kehittynyt viime vusina kaupallisempaan suuntaan. Alueella timii ABC-liikenneasema, Heila-lähirukatri, Rbin Hd tavaratal, JYSK-hunekaluliike sekä E75- Outlet Stres. Myös Sukannaksen tellisuusalueella, mttritien ja Vartianlahden välissä, timii jitain kaupallisia palveluita tarjavia yrityksiä kuten rakennustarvikeliikkeitä, krjaampalveluyritys ja katsastusasema. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat kulut ja päiväkdit sekä kaupat ja kiskit 22
2.3.6 Työpaikat ja elinkeintiminta Mttritien ja Vartianlahden välissä sijaitseva Sukannaksen alue n kaavitettu 1970-luvulla Heinlan maalaiskunnan tellisuusalueeksi. Nykyisin alueella n pieniä tellisuusyrityksiä ja palveluita sekä tilaa vaativan erikiskaupan yrityksiä. Suunnittelualueeseen kuuluu Vuhkallin tellisuusalue, nk. Heinlan phjisen liittymän seutu, jta rajaavat mttritie, Sukurantie ja Työmiehentie. Tällä alueella avattiin v. 2008 ABC-liikenneasema, Heila-lähirukatri ja Rbin Hd tavaratal. Phjisen liittymän alueella n mttritiehen perustuva vimakas kasvuptentiaali, jka aiheuttanee Vuhkallin rakentamis-/muutspainetta liittymän lähialueen tistaiseksi rakentamattmiin siin. Myös suunnittelualueen ulkpulisen Vuhkallin tellisuusalueen kiinteistöihin vi syntyä muutspaineita kaupallisten palveluiden, erityisesti tilaa vaativan erikiskaupan suuntaan. Lakesin vuden 2009 tilast suunnittelualueen työpaikkjen jakautumisesta timialittain 2.3.7 Virkistys Suunnittelualueen eteläsassa n laaja virkistysplkujen verkst, jka liittyy pitkinä yhtenäisinä reitteinä Kymenvirran rantaa pitkin Heinlan keskustan puistihin ja kansalliseen kaupunkipuistn. Osana tätä verksta n Htelli Kumpelilta alkava ja Tähtihvin palvelualueen kiertävä 4,5 km valaistu plku-/latureitti. Reitin phjispäässä Saittalahden rannalla n laavu ja nutipaikka. Rutsalaisen rannat vat suunnittelualueen keski- ja phjississa melk tiiviisti asuinkäyttöön rakennettuja, eikä siellä le pastettuja virkistysreittejä. Lähimmät kaupungin valvmat uimarannat vat Kirknkylän keskustan Ktajärvi ja Kaivannnranta. Uimapaikkja n lisäksi Pirttiniemessä, Kkkalammilla ja Kirknphjassa. 23
2.3.8 Liikenne Suunnittelualueen liikenne tukeutuu Heinlan phjisen liittymän kautta mttritiehen ja phjisten alueiden salta Marjniementien ja Lakeansuntien kautta Kirknkyläntiehen (mt. 140). Kirknkyläntie timii nrmaaliliikenteen lisäksi myös erikiskuljetusten reittinä. Suunnittelualueen kevyenliikenteenväylät sijaitsevat Pirttiniemen asuinalueella. Myös Sammntien, Huhtisaarentien, Lakeansuntien ja sittain Kirknkyläntien yhteydessä n kevyenliikenteen väylät. Bussiyhteydet Heinlan keskustaan ja kirknkylälle kulkevat Kirknkyläntietä pitkin nin tunnin välein. Paikallisliikenteen bussireitti kiertää myös Pirttiniemessä mttritien länsipulella. Valtatie 4 Lusintie Marjniementie Kuvlantie 46 Lakeasuntie E 75 Kirknkyläntie Sukurantie Valtatie 4 Suunnittelualueen päätiet (MML maasttietkanta) 0 1 2 Km Suunnittelualueen päätiet 24
Suunnittelualueella lemassa levat kevyenliikenteen yhteydet ja bussipysäkit (MML maasttietkanta) 25
2.3.9 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei le valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, mutta Vanha-Sukuran tilakeskus n paikallisesti merkittävä khde jka n kuvattu Heinlan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (Hämeen Ympäristökeskus, KUKUSE-hanke, 2005). Vanha-Sukuran päärakennus Vanha-Sukuran päärakennus ja luhtiaitta Rutsalaisen rannalla sijaitseva Vanha-Sukuran tilakeskus n tdennäköisesti siirtynyt nykyiselle paikalleen isjan aikaan 1800-luvun alkupulella. Tila lienee Niemelän kartansta ertettu satal ja se n llut samalla mistajasuvulla vudesta 1645. Mäen päällä levan tilakeskuksen päärakennus n rakennettu 1870-luvulla Plaanin mäeltä siirretyn riihen hirsistä palaneen rakennuksen tilalle. Uusrenessanssityylistä rakennusta n jatkettu 1800-luvun lpulla ja 1920-luvulla. Pihapiiriä rajaavat 1800-luvulta peräisin leva luhtiaitta sekä 1930-luvun tiilinavetta. Pihan laidalla n riihi, jnka vanhempi sa n 1800-luvulta. Pihan hyvin säilynyt rakennuskanta edustaa aikakautensa rakennustyyliä ja tapaa. 26
Heinlan maaseurakunnan kirkkympäristön valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue (RKY) sijittuu suunnittelualueen itärajalle. Alue sisältää kirkn, tapulin, Ktajärven rantaan rajautuvan pappilan, seurakuntataln sekä hautausmaan, pappilan puutarhan, Ktajärven rantapellt, Pikinlampi ja lammen rantaan laskeva, havupuita kasvava harju. Suunnittelualueen kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet ja -alueet sekä muinaismuistt 27
2.3.10 Muinaismuistt Suunnittelualueella sijaitsee kuusi muinaisjäännösaluetta tai khdetta. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä inventinnissa alueelta löytyi klme uutta klmen j aiemmin löydetyn khteen lisäksi. Aiemmin havaittuja khteita vat Pirtinphja, Itäpirtinniemi ja Huhtisaari ja vunna 2007 löydettyjä Rantaväentie, Sukuranlahti sekä Vanha-Sukura. Pirtinphjan alueella n kivikautinen asuinpaikka, Itäpirtinniemessä sijaitsevat khteet vat kivirakenteita, jiden latmisajankhtaa ei tarkasti tiedetä. Ne vivat lla histrialliselta ajalta peräisin levia ampumasujia tai esihistriallisen ajan metsästäjien näkösujia. Huhtisaaressa n esihistriallinen lapinrauni. Rantaväentiellä sijaitsee useita muinaisjäännösryhmiä; kivirakenteita, röykkiöitä ja kuppia, jtka viittaavat tdennäköisesti maanviljelyyn ja laidunnukseen. Sukuranlahdessa n histriallisen ajan asuinpaikka ja kiviröykkiöt, jtka mahdllisesti vat kaskiviljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä. 2.3.11 Tekninen hult Pirttiniemen, Huhtisaarentien varren, Sukannaksen ja Vuhkallin asemakaavitetut alueet vat kaupungin vesi- ja viemäriverkstn piirissä. Kauklämpö n vedetty Vuhkallin alueelle. Lusi Pertunmaa vesi- ja jätevesilinjat n rakennettu Pertunmaan talusveden saatavuuden turvaamiseksi sekä Pertunmaan jätevesien jhtamiseksi Heinlan jätevedenpuhdistamlle. Samalla myös Heinlan ja Pertunmaan väliselle haja-asutusalueen asujaimistlle n lutu mahdllisuus liittyä vesihulln palvelujen piiriin. Vesijhtlinjan välityskapasiteettia llaan parantamassa. Yhdyskuntajäte kuljetetaan Lahden Kujalaan, jssa sijaitsee maakunnallinen jätehultalue. Suunnittelualueen vesi- ja viemärihultverkst 28