Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 28 Asianro 5373/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / As Oy Kuopion Valionportti / Vahtivuori 2-41-6 (Kauppakatu 7) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Hakemus koskee vanhan Meijerirakennuksen muutostyötä, jonka yhteydessä poiketaan rakennuksen suojelua koskevista määräyksistä. Asemakaavoitus on valmistellut 30.5.2013 jätetystä ja 11.12.2013 täydennetystä hakemuksesta kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten myönteisen päätösesityksen. Hakija Kaupunki Kaupunginosa Asunto Oy Kuopion Valionportti c/o NCC Rakennus Oy Asemakatu 7 70100 KUOPIO Kuopio 2 Vahtivuori Rakennuspaikka Korttelin 41 tontti 6 Rakennushanke Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus- ja muutostyö. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Liitteenä 20.5.2013 päivätyt pääpiirustukset ja 22.5.2013 päivätyt havainnekuvat. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n nojalla maankäyttö- ja rakennuslain 58 :stä. Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta seuraavasti: Rakennuksen suojelua koskevasta määräyksestä (sr-11) siten, että 2. kerroksen hirsirunko korvataan betonirungolla. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta +92.20 (N43) siten, että julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi tulee +92.50 (N43). Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta +98.40 (N43) siten, että julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi tulee +98.55 (N43).
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 2 (2) Päätösesitys perustuu seuraaviin selvityksiin: Kaavoitustilanne Nykyinen tilanne Korttelissa 41 alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 24.10.2005 vahvistama asemakaava, jossa ko. kortteli on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-40), jolla uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten sopeutumiseen kaupunkikuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Julkisivun tulee olla rapattu. Rakennuksen julkisivupinnan tulee ensimmäisen maanpäällisen kerroksen osalta poiketa muiden kerrosten julkisivupinnasta. Asuntoja ei saa sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, mikäli ikkunat eivät ole vähintään 170 cm korkeudella katutasosta. Tonttia varten varattavan leikkiin ja oleskeluun tarkoitetun alueen ei tarvitse sijaita kyseisellä tontilla. Korttelia 41 rajaavat Satamakatu, Kauppakatu, Niemenkatu ja Lukkarinkatu. Asuinrakennusten päämassat sijoittuvat yhtenäisinä Lukkarinkadun, Satamakadun ja Kauppakadun varrelle. Rakennusmassat ovat kiinni Lukkarinkadussa ja Satamakadussa. Kauppakadun suuntainen rakennusmassa on 19,5 m päässä Kauppakadusta, muodostaen pienen aukion säilytettävän konttorirakennuksen eteen. Satamakadun ja Kauppakadun varrella kerroslukuna on neljä ja Lukkarinkadun varrella kolme. Kauppakadun ja Niemenkadun kulmauksessa, tontilla 2-41-6 oleva Meijerin vanha konttorirakennus on merkitty arvokkaammaltaan osaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-11). Rakennusoikeudeksi on merkitty olevan tilanteen mukaisesti 685 km2, vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi +98.40 sekä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi +92.20. Rakennuksen Kauppakadun puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Rakennusala on varustettu merkinnällä ap/sr, jonka mukaisesti kaavan autopaikkavaatimusta ei sovelleta säilytettävään rakennukseen. Tontille on mahdollistettu ajoyhteyden järjestäminen Niemenkadun kautta. Rakennusten alimman kerroksen alimmaksi likimääräiseksi korkeusasemaksi on merkitty +82.50. Korttelialueelle saa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa osittain tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevia tai niihin liittyviä maanpäällisiä asukkaiden yhteiskäyttö- ja pysäköintitiloja (mayp). Autopaikka vaatimuksesi on merkitty 2 ap/as ja 1 ap/40 Km2. Korttelialueella ei saa ilman ympäristöviranomaisten lupaa tehdä täyttö- tai kaivutöitä (saa-1). Alueelle on laadittu rakentamistapaohje (rto), jota on ehdottomasti noudatettava. Tontti 2-41-6 on merkitty kiinteistörekisteriin 23.6.2011 ja sen pinta-ala on 651 m 2. Tontti ja rakennus ovat hakijan omistuksessa. Tontilla on Arkkitehti J.V. Strömbergin vuonna 1906 suunnittelema ja vuoden 1907 alkupuolella valmistunut Osuusmeijerirakennus. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (30.12.2010 QVIM Arkkitehdit Oy / Arkkitehti Kristiina Helin), joka on asiakirjoissa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 3 (3) Laaditussa rakennushistoriaselvityksessä rakennuksesta todetaan mm. seuraavaa: Rakennus tarvitsee täydellisen peruskorjauksen ja siinä tullaan tekemään mittavia korjaus ja muutostöitä. Näiden lähtökohtana julkisivujen osalta tulisi olla rakennuksen alkuperäisen, kansallisromanttisen ilmeen ja rakennuksen arvon palauttaminen. Julkisivuun tehtävien muutosten tulee sopeutua rakennuksen alkuperäiseen ulkoasuun ja mittasuhteisiin. Rakennukselle ominainen kattomuoto tulee säilyttää. Alkuperäisten ikkuna aukkojen palauttaminen on tavoiteltavaa ja ikkunat tulisi kunnostaa mahdollisuuksien mukaan. Uusittavat ulko ovet voisi tehdä alkuperäisen mallin mukaisiksi. Rakennuksen suojelumerkintä ei koske sisätiloja. Ne ovat kokeneet niin monia muutoksia, että alkuperäisiä tiloja tai rakennusosia on vain vähän. Sisätiloista tärkeimmän, avoimen ja korkean meijerisalin palauttaminen on tavoiteltavaa, jos rakennuksen tuleva käyttö sen mahdollistaa. Rakennus ja taloteknisillä ratkaisuilla tulee turvata rakennuksen säilyminen myös tulevaisuudessa. Pyydetyt lausunnot ja selvitykset Hakemuksesta on pyydetty museoviraston, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kaupunkikuvatyöryhmän lausunnot. Lausunnossaan 18.10.2013 museovirasto esittää kantanaan seuraavaa: Museovirasto pitää 6.8.2013 päivättyä, perinteisellä puu-ulkoseinällä tehtyä suunnitelmavaihtoehtoa toivottavana toteutuksen pohjana (pohjapiirrokset ja leikkaus L1-2 L1-5). Rakennukseen tulisi 12 asuntoa ja liiketila, yhteensä 745 m2 huoneistoalaa, hirsirakenteinen yläkerta ja asuntoullakko. Vesikattomuotoa on suunnitelmassa muutettu ja räystäslinjaa korotettu 30 cm. Insinööritoimisto Savon Controlteam Oy on 11.3.2013 laatinut rakenneosista vauriokartoituksen ja koosteen haitta-aineanalyyseistä (mikrobi-, asbesti-, PAH-, PCB- ja lyijyanalyysit). Niiden perusteella Osuusmeijerin entinen konttori on tavanomainen aikansa hirsirakentamisen edustaja, jossa bitumipohjaisia tuotteita käytettiin lähinnä kosteuseristeissä. Jotta kaavassa määritelty rakennuksen historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyisi, tulee korjaussuunnitelman perustua rakennuksen nykytilaan. Hirsiseinät on korjattava hirrellä ja kapseloida ongelmalliset alueet. Kaupunkikuvallisesti tärkeää on Kauppakadun puoleinen kattomaiseman ja vesikaton säilyttäminen rakentamisaikansa hollantilaistyylisessä asussa mataline kattoikkunoineen. Kauppakadun ikkuna-aukotuksen voi toteuttaa nykyistä kuutta aukkoa hyödyntäen tarvitsematta palata vuoden 1906 viiden ikkunan vaiheeseen. Puuikkunoita korjattaessa tulee heloituksen ja tiivistyksen lisäksi tehdä tarvittavat puupaikkaukset. Energiatehokkuuden ja äänieristyksen parantamiseksi voidaan toiseen puitteeseen vaihtaa kapea lämpölasielementti. Suljettu kolmas korkea ikkuna Kauppakadun puolella voidaan entistää, reliefi säilyttäen. Vanhoille taloille tyypillisesti alkuperäisiä ulko-ovia on säilynyt vain sekundääritiloissa. Hyvällä suunnittelulla ja huolellisella puusepäntyöllä ulko-ovet voidaan uusia lämpöeristettyinä. Samat laatuvaatimukset kohdistu-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 4 (4) Naapurien kuuleminen Päätösesityksen perustelut vat myös ulkoverhouksen uusimiseen. Jugendaikaisten koristeosien rekonstruktiota tulee välttää. Koska rakennuksen sisätilat ovat kärsineet suurista muutoksista, voidaan sisäpuolista lämmöneristettä lisätä hirsirakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan sallimissa rajoissa. Rakennuttaja on laajennusosat purkaessaan jo käyttänyt hyväkseen kaavan sallimaa mahdollisuutta tehdä muutoksia pihan puoleisiin julkisivuihin. Mikäli ullakkotilaa halutaan ottaa käyttöön ja avata lapetta pihan puolelle, tulisi katon hollantilaistyylinen perusmuoto kaupunkikuvasyistä säilyttää. Lausunnossaan 30.5.2013 laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä toteaa seuraavaa: Mikäli hirsirungon muuttaminen ei vaikuta julkisivun tai sen detaljien ulkonäköön (esim. ikkunoiden syvyyteen suhteessa julkisivupintaan), laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä ei ota kantaa rakennuksen rungon materiaaliin tai rakenteeseen. Rakennuksen räystäslinjaa voidaan nostaa 0,3 m. Rakennuksen julkisivuväritys on esiteltävä laajennetussa kaupunkikuvatyöryhmässä. Hakija on käynyt esitetyistä muutoksista neuvotteluja Pohjois-Savon ELYkeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. Hakijaa edustavalle suunnittelijalle lähettämässään lausunnossaan 27.11.2013 ELY-keskus (Eeva Pehkonen) toteaa seuraavaa: Keskustelin Heli Ekin kanssa ja tulimme seuraaviin päätöksiin: Lapeikkunavaihtoehto ei ole hyvä. Siinä on epävarmoja rakenteita ja ullakkokerroksen julkisivukaan ei parane. Jos halutaan ullakkokerroksen ulkonäköä lähemmäksi alkuperäistä, olisi keinona vähentää asuntojen neliöitä kerroksessa. Päädyimme kuitenkin siihen, että olemme kaupunkikuvatyöryhmän kanssa samaa mieltä rakennuksen korjaus/muutostöistä. Hakija on suorittanut naapurien kuulemisen (2 20-6 ja -7, 2 29-2, 2-30-5 ja -7 sekä 2-41-5). Naapureilla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Museoviraston kannanotosta poiketen ja kaupunkikuvatyöryhmän sekä ELYkeskuksen kannanottoihin yhtyen asemakaavoitus puoltaa poikkeamishakemusta ja hyväksyy hakijan poikkeamisen tueksi esittämät perustelut, joissa hakija toteaa seuraavaa: Nykyinen julkisivu on kokenut useita muutoksia ja se on erittäin huonokuntoinen tällä hetkellä. Julkisivu joudutaan siis joka tapauksessa rakentamaan uudelleen. Myös sen koristeaiheet on aikojen saatossa poistettu ja ne palautetaan muutoksen yhteydessä. Vanha hirsiseinä on kokenut useita aukkomuutoksia ja on verraten pirstaleinen. Seinän alareuna on käsitelty kreosoottiöljyllä joten ainakin alin hirsi on vaihdettava koko talossa. Ääniteknisesti hirsiseinä on hankala, asuntojen välisiä äänisiltoja on erittäin vaikea katkaista ja lisäksi hirsiseinä välittää liikenteen tärinää maaperästä. (Talo on kiinni vilkkaassa Kauppakadussa). Myös paloteknisesti hirsirakenne on
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 5 (5) ongelmallinen. Räystäslinjan vähäinen nosto auttaa yläkerroksen asuntojen rakentamista katon olevan muodon sisäpuolelle siten että 2. kerroksen julkisivun mittasuhteet voidaan säilyttää sekä riittävät tuuletustilat voidaan rakentaa rakennuksen yläpohjaan. Muutostarve johtuu 2. kerroksen korkeista ikkunoista jotka määrittävät ylimmän kerroksen välipohjan korkeusaseman. Vesikatto rakenteineen joudutaan rakentamaan uudelleen joka tapauksessa. Hirsiseinien poisto ei vaikuta julkisivujen käsittelyyn jonka toteutamme mahdollisimman tarkasti alkuperäisen mallin mukaan (1909 tehty paneeliverhous). Asemakaavan asettamat säilytystavoitteet täyttyvät kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriallisten tavoitteiden osalta sillä, että rakennuksen julkisivujen käsittely ja detaljit toteutetaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisen mallin mukaan, kuten hakemusaineistossa on esitetty. Lisäksi voidaan todeta, että esitetyt muutokset edistävät olevan rakennuskannan hyötykäyttöä. Ratkaisuvalta Päätösesitys (maankäyttö- ja rakennuslaki 171.1, kv 28.1.2013, laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 3 ). Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 172 ). Poikkeamisen myöntämiseen on erityinen syy. Lupa asemakaavasta poikkeamiseen myönnetään hakemuksen mukaisesti. Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta, jona aikana vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Hakemuksen valmistelusta peritään kaupunginhallituksen 17.12.2012 tekemän päätöksen mukaisesti 470. Poikkeamispäätös tulee toimittaa tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Museovirastolle. Vaikutusten arviointi Hakemuksen mukainen poikkeaminen on ilmastopoliittisesti neutraali, koska rakentaminen ei olennaisesti poikkea alueen vastaavasta rakentamisesta. Yritysvaikutuksiltaan hanke on positiivinen, sillä käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa rakennuksen monipuolisen käytön. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy päätösesityksen. Liitteet 13 5373/2013 Ote ajantasa-asemakaavasta 14 5373/2013 Ote asemapiirroksesta Viiteaineisto 1 5373/2013 Hakijan selostus poikkeamisista perusteluineen 2 5373/2013 Valionportin havainneaineisto
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 6 (6) 3 5373/2013 Valionportti piirustukset julkisivut (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen, museoviraston lausunto 18.10.2013, kaupunkikuvatyöryhmän lausunto 30.5.2013 ja Pohjois- Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto 27.11.2013. Valmistelija Jussi Partanen puh. +358 017 18 5416 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 7 (7)