Omakotitalo Hietalantie 5, Salo 1/6 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen huoneistoala: n. 100 m2 (ei tarkistusmitattu) Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: Käyttötarkoitus: 2008-09 (käyttöönottotarkastus -09, ei ole tehty lopputarkastusta. Asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja: Varsinais-Suomen ulosottovirasto Tarkastuspäivä: 15.6.2016 Tarkastuksen syy: Tarkastaja: Tarkastushetken olosuhteet: Käytettävissä olleet asiakirjat: Käytettävissä olevat välineet: Rajaukset kohteessa: Asuntokaupan kuntotarkastus. Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan. Aurinkoinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 65 % RH lämpötilassa + 24 C. Sisäilman suhteellinen kosteus 65 % RH lämpötilassa + 20 C. Kohteen piirustuksia. Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T (porareikämittauksiin), Tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri vikavirtasuojatesterillä. Yläpohjan tuuletustilaan ei päästy tarkastusluukun hankalan sijainnin takia, mutta yläpohjaa saatiin kuvattua aluskatteen välisauman kautta.
Omakotitalo Hietalantie 5, Salo 2/6 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Perustamistapa Betonianturoilla, betonielementtiperustus. Perusmuurit Betonirakenteisia Alapohjarakenteet Ontelolaatat, tuuletettu alapohja. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne. Julkisivupinnoite Lautaverhous. Väliseinät Puurankarakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen. Vesikate Betonitiilikate, aluskatteena kudosvahvistettu muovi. Lämmitys- Suora sähkölämmitys pattereilla, lisäksi varaava takka ja ilmalämpöpumppu, pesutiloissa järjestelmä lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Kunnallistekniikka Kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä. Suoritetut korjaukset Ei ole tehty merkittäviä korjauksia. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi vaikutusta rakennuksen rakenteiden toimivuuteen ja rakennus noudattaa aikakautensa yleistä hyväksyttyä ja vallinnutta rakennustapaa, ainoastaan lähinnä lämmöneristysten paksuusvaatimukset ovat jonkin verran kiristyneet rakennuksen rakentamisajankohdan jälkeen. Rakennuksen yleiskunto on sen iän huomioiden kuitenkin pääosin melko hyvä. Lähivuosina rakennus edellyttää myös iän mukanaan tuomia lähinnä ulkopuolen puuosien huoltomaalaus- ja muitakin ylläpitotarpeita, joihin tulee varautua. Autokatos-varastorakennus on keskeneräinen, kuten myös pihatyöt osin kesken. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat lisätä alapohjan tuuletustilan kosteusrasitusta, mikäli salaojien toiminta jostain syystä häiriintyy tilapäisesti tai kokonaan. Salaojien toimivuus tulee varmistaa säännöllisin väliajoin avaamalla kaikkien salaojakaivojen kannet ja ainakin puhdistaa niiden sakkatila, myös salaojien huuhteleminen aika ajoin on suositeltavaa. Alapohjan tuuletustilan sepelikerroksen pinnalla havaittiin merkkejä siitä, että ylärinteen(pihan) puolelta voi joskus tulla vettä tuuletustilaan, tämänkin takia salaojituksen toimivuus on hyvin tärkeätä. Vesikatteen kunnon tarkistus ja puhdistus yleisesti ainakin vuosittain, kuten myös rännien puhdistus. Valokatteen tukirakenteet eivät välttämättä kestä lumikuormaa, tulisi vahvistaa ja parantaa yläpohjaan pääsyä, valokaterakenteelle voi myös olla tarpeen hakea toimenpidelupa ennen lopputarkastusta. Kiinteät katolle johtavat tikkaat olisi suositeltavaa maalata. Yläpohjan lämmöneristeen mahdollinen lisäys lähivuosina ja sinne kulun parantaminen. Sisäpinnoissa paikoin tapetin irtoilua erityisesti saumoissa. Ilmanvaihtokanavien nuohoustarve. (Suositeltava puhdistustarve 10 vuoden välein) Autokatos-varastorakennus on keskeneräinen, kuten myös pihatyöt osin kesken.
Omakotitalo Hietalantie 5, Salo 3/6 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa 1910-90. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa ei enää ole saanut käyttää asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen on yleisesti kiinteistönomistajan vastuulla, mutta rakennuksessa ei havaittu materiaaleja, joissa voisi olla vielä käytetty asbestia (esimerkiksi jo kertaalleen käytettyjä rakennustarvikkeita). Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruostuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.
Omakotitalo Hietalantie 5, Salo 4/6 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tarkastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määriteltäessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Tiilikate 50 5 7 20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput 50-100 5-10 5-10 (Nuohous kerran vuodessa) Puu-ulko-ovet 40 5 5-15 (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-alumiini-ikkunat 60 10 10 Lattiakaivot 50 3 15-50 Lämminvesivaraajat 15-25 5 20 25 (Uusimistarve) Pesutilat; sauna, ph ja kph 5-20 1 3-10 (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys 20-40 5 20-30 Puujulkisivut, ulkopuuosat 50 3 5-10 (Huoltomaalaustarve n. 5-10 vuoden välein) Räystäskourut 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä 50 10 30 (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Sähkölämmityspatterit 15-20 2-5 20 Vesijohdot, kupari 30 10 10-30 Vesijohdot, muovi 50 10 40-50 Viemärikaivot 40 3 10 Viemäriputket, muovi 50 10 25-50 Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n. 5-10 vuoden välein ja korjata samanaikaisesti havaittavat mahdolliset lahovauriot. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Iv-kojeen suodattimet tulee puhdistaa ja/tai uusia säännöllisesti, yleensä ainakin puolivuosittain. Raportin lopussa 12 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa 16.6.2016 Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh.0500 940984, Mulloskuja 2, 21420 LIETO
Omakotitalo Hietalantie 5, Salo 5/6 Kuva 1 Kattovesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin ja pitää rännikaivot puhtaina roskista Kuva 2 Salaojat on tehty kaivoista tarkasteltuna asianmukaisesti, mutta salaojien toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti mm. huuhtelun avulla ja kannet on suositeltavaa kiinnittää kateruuveilla Kuva 3 Rakennuksen vierusta tulisi pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan kohdistuvaa kosteusrasitusta Kuva 4 Alapohjaratkaisu on yleisesti parhaiten toimiva, mutta pihan puolelta saattaa joskus päästä vettä tuuletustilaan, joskaan betonirakenteille siitä ei helposti ole haittaa Kuva 5 Rakennuksen julkisivut ja ikkunat ovat hyvässä kunnossa pääosin, mutta mm. puuosien huoltomaalauksesta tulee huolehtia säännöllisesti Kuva 6 Autokatos-varastorakennus on keskeneräinen ja voi tarvita osin materiaalien uusimistakin, koska on ollut jo pitkään osin ilman vesikatetta
Omakotitalo Hietalantie 5, Salo 6/6 Kuva 7 Vesikate on vielä hyväkuntoinen, mutta tulee tarkastaa ja puhdistaa ainakin vuosittain, kuten rännitkin (mielellään keväisin ja syksyisin) Kuva 8 Yläpohjan tuuletustilaa kuvattiin aluskatteen välistä ja havaittiin runsaasti hiirien jälkiä, mutta näkyviltä osin yläpohjarakenteet ovat kunnossa Kuva 9 Pesutiloissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä merkkejä mahdollisista vaurioista Kuva 10 Tapettisaumoissa havaittiin paikoin irtoamista, mihin voi olla syynä mm. liian alhainen lämpötila, jonka seurauksena sisäilman kosteus pääsee nousemaan Kuva 11 Asuintiloissa ei havaittu merkittäviä rakennetai kosteusvaurioita,. Kuva 12 eikä myöskään normaalista poikkeavaa asumisen aiheuttamaa kulumista