Kulttuurisensitiivinen sukupuoli kirjan esittelyä Airin Bahmani & Veronika Honkasalo 13.10.
Mistä lähdettiin liikkeelle? Mitä ja miten tutkittiin? - Nuorisotutkimusseura toteutti Setlementtiliitolle tutkimushankkeen (1.2.-31.7.2016), jonka tarkoituksena oli: 1) Tarkastella suomalaisen setlementtiliikkeen kontekstissa sukupuolisensitiivisen ja monikulttuurisen työn toimintatapoja. 2) Selvittää, minkälaisia käytäntöjä ja menetelmiä toimintaan on kentällä kehitetty ja miten kentän toimijat arvioivat työn onnistumista. 3) Koota yhteen setlementeissä tehtävän sukupuolisensitiivisen ja monikulttuurisen työn parhaita käytäntöjä, analysoida niitä sekä esittää tämänhetkisiä kehittämistarpeita. 2
Mistä lähdettiin liikkeelle? Mitä ja miten tutkittiin? - Tutkimushanke päätettiin toteuttaa haastatteluiden, osallistuvan havainnoinnin ja kyselyn avulla. Lopulta tutkimushankkeen pääaineistoksi muodostui ympäri Suomen kerätyt 24 haastattelua. Kyselyyn vastasi vain 21 toimijaa. Hankkeen rajoittavat tekijät: - Hankkeessa oli yksi palkattu puolipäiväinen tutkija, jonka tehtävänä oli kuudessa kuukaudessa suorittaa haastattelut, analysoida ja kirjoittaa selvitys. Aikaan nähden työmäärää oli melkoisesti. Mutta lopputulos tätä vasten erittäin onnistunut 3
Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen lähtökohtana on palvella kenttää, siksi jokaisen luvun lopussa on haluttu nostaa esille hyviä käytäntöjä. Tutkimuksen rakenne: 1) Tila osana sukupuolisensitiivistä työtä 2) Sukupuolisensitiivinen työ, sen määritteleminen ja toimintatavat 3) Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ 4) Rasisminvastaisuus osana sukupuolisensitiivistä työtä 5) Turvapaikanhakijat ja setlementeissä tehtävä sukupuolisensitiivinen työ 4
Tila ja paikka sukupuolisensitiivisessä työssä Tilan ja sukupuolisensitiivisen työn välistä suhdetta pidetään tärkeänä. Sukupuolisensitiivisen työn toimipisteissä tila nähdään usein sukupuolisensitiivisen työn mahdollistajana. Sukupuolisensitiivisen työn tilat koetaan turvallisina ja työn ulkopuoliset tilat ja paikat erityisesti nuorten näkökulmasta turvattomina ja valtasuhteiltaan hierarkkisina. 5
Tila ja paikka sukupuolisensitiivisessä työssä Tilat eivät ole neutraaleja tai staattisia paikkoja tai itseisarvollisesti avoimia kaikille. Käsitys tilasta ja paikasta vaikuttaa sukupuolen, identiteetin, hyvinvoinnin ja toiseuden ymmärtämiseen. Toisaalta sukupuoli ja identiteetti muovaavat kokemusta tilasta. Tilassa toteutettu eriytetty toiminta ei itsessään voi olla tasaarvoistavaa, sukupuolirooliodotuksia ja stereotypioita rikkovaa. Tila itsessään ei ole mikään orientaatio. 6
Tila ja paikka sukupuolisensitiivisessä työssä Tila tulisi mieltää vallitsevalla ajanhetkellä/ajanjaksolla olevana sosiaalisten suhteiden muuttuvana verkostona, jossa Rakentuneet ryhmäsuhteet/jännitteet Symbolit Tilassa toteutuva toiminta Ohjaavat tilassa olemista ja tilassa liikkumista sekä vaikuttavat tilalliseen kokemukseen, esim. kuinka turvalliseksi tila koetaan. 7
Tila ja paikka sukupuolisensitiivisessä työssä Kuinka toimintaan osallistuvien positiivista tilallista kokemusta lisättiin aineistossa? Työntekijät uskaltavat puuttua nuorten välisiin ryhmäjännitteisiin ja asenteisiin. Erilaisia valtasuhteita pyritään ehkäisemään ennaltaehkäisevän työn kautta. Toimipisteissä, joissa sukupuolisensitiivisen orientaation saavuttamiseksi katsottiin tarvittavan muutakin kuin tilassa sukupuolen mukaan eriytettyä toimintaa, tilan avoimuutta onnistuttiin lisäämään toiminnallisten menetelmien avulla sekä keskustelemalla avoimesti sukupuolesta, seksuaalisuudesta sekä monikulttuurisuudesta. 8
Sukupuolisensitiivinen työ Mitä on sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolisensitiivinen työ? Kuinka sukupuolisensitiivisyys tulisi määrittää ja ymmärtää? Onko yhteistä ajatusta, mitä se on? Kenen sukupuolisensitiivisyys on oikeaa ja mitä se tarkoittaa arjessa, arjen työssä? (Työntekijän kirjoittama palaute.) 9
Sukupuolisensitiivinen työ Käsitteistöön, termien määrittelemiseen sekä työn sanoittamiseen liittyvä epäselvyys vaikuttaa aineistossa työn sisällöllisiin kysymyksiin ja siihen, kuinka sukupuolisensitiivisyys näyttäytyy käytännön asiakastyössä. Aineistossa käytännön työ ja toiminta poikkeaa eri toimipisteissä sen mukaan, 1) Määritelläänkö sukupuolisensitiivisyys taustalla vaikuttavaksi tekijäksi 2) Osaamiseksi, jota tulee soveltaa käytännön työssä asiakkaiden kanssa sukupuolen pohtimiseksi. 10
Sukupuolisensitiivinen työ Tilassa mahdollistuvaa eriytettyä toimintaa ei tulisi pitää synonyyminä sukupuolisensitiiviselle työlle. Niissä toimipisteissä, joissa sukupuolisensitiivisen orientaation saavuttamiseksi katsottiin tarvittavan muitakin ominaispiirteitä, kuten Sukupuolikysymysten pohtiminen ja näkyväksi tekeminen Käsittelemällä, purkamalla sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä stereotypioita Tilaa tehtiin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudelle, jolloin asiakaskunta oli myös moninaisempaa. 11
Sukupuolisensitiivinen työ Kuinka tehdä näky näkyväksi sukupuoli ja seksuaalisuus? Sukupuolisensitiivisyys ei näyttäydy valmiina työmallina Jokin määrätty työkalu saattaa olla hedelmällinen tietyssä tilanteessa, toisessa ei. Toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Menetelmiä ja työkaluja luotiin ja kehitettiin tilanteiden, aiheiden ja ryhmien tarpeiden mukaan. Luovia menetelmiä: kortit, elokuvat, musiikki, teatteri ja kuvataide 12
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Voidaanks me jotenkin erottaa sukupuolisensitiivisyys tai kulttuurisensitiivisyys? Monikulttuurisen ja sukupuolisensitiivisen työn yhteennivoutumista tulisi pitää sekä monikulttuurisen että sukupuolisensitiivisen työn ihanteena. Sukupuoleen ja etniseen sekä kulttuuriseen taustaan liittyvien kysymysten erilainen yhteiskunnallinen rakentuminen ja valtaasetelmat johtavat siihen, että näiden erojen ja eriarvoisuuksien tarkastelemiseksi ja purkamiseksi kysymyksiä tulisi pohtia erikseen myös kentällä. 13
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Musta tuntuu, että sukupuolisensitiivisessä työssä on vähän vaarana se kun ajatellaan, että tasa-arvoistetaan tai on jotain rakenteita purkavaa, niin osais automaattisesti viedä se sukupuolisensitiivinen kulttuurisensitiivisyyteen. Ne on kuitenkin silleen eri asiat. Ne vaatii kummatkin oman prosessinsa. (Työntekijän haastattelu.) 14
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Rasisminvastaisuuden tulee olla monikulttuurisen sukupuolisensitiivisen työn lähtökohta ja kulttuurirajat ylittävän dialogin syntymiselle. Ei ole esitettävissä yhtä valmista työmallia. Monikulttuurisuus tulisi nähdä työssä läpileikkaavana teemana, joka ei koske ainoastaan maahanmuuttajaväestöä, vaan yhdenvertaisuutta edistävän työn näkökulmasta myös kantaväestöä. [E]ihän oo kotouttamista ilman sitä et myös suomalaisia kotoutetaan vastaanottamaan muista maista. 15
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Kantaväestön parissa tehtävälle monikulttuuriselle ja rasisminvastaiselle työlle entistä suurempi tarve. Esim. Ennakkoluulojen käsittelyä Tabuja ja myyttejä Mediakritiikkiä Historiallisia tosiasioita 16
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Aineistossa monikulttuurisen työn kohdalla työntekijöiden osaamisessa korostettiin kulttuuritietoutta. Kulttuuritiedon lisäksi tulisi kiinnittää huomiota monikulttuuristen nuorten ja aikuisten elinolosuhteisiin vaikuttaviin tekijöihin. Maahanmuuttajien kulttuuriin ja uskontoon viitataan aiempien tutkimusten mukaan etenkin silloin, kun muita selityksiä ei keksitä. Saatetaan ohittaa muita toimintaan osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten ikä, sosioekonominen tausta tai puutteellinen kielitaito. 17
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Samalla kun sukupuolisensitiivisessä toiminnassa on laajasti hyväksytty se tosiasia, että toiminnassa huomioidaan sukupuoli ja toimintaa voidaan perusteellisista syistä eriyttää sukupuolen mukaan, monikulttuurisessa toiminnassa samanlaista yhteisymmärrystä on harvemmin. Monikulttuuristen asiakkaiden lähtökohtien huomioiminen ja heille suunnatun eriytettyyn toimintaan suhtauduttiin paikoin jopa jyrkän kielteisesti? 18
Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja toiminnan tasa-arvoinen mahdollistuminen edellyttää heterogeenisissä toimintaympäristöissä heikommassa asemassa olevien erityistarpeiden ja lähtökohtien huomioimista. Epätasa-arvoisessa asemassa olevien lähtökohdat ja erityistarpeet osattiin ottaa huomioon onnistuneesti, esim. Tiedottamalla selkeästi Oikeuksista tiedottaminen (erityisesti aikuistyön puolella) Kulttuurirajat ylittävässä dialogin keskiössä ei ole kulttuurierot, vaan yhteinen tekeminen ja luominen. 19
Rasisminvastainen toiminta - Rasismin määritelmät ja rasisminvastaisuuteen sitoutuminen vaihtelivat aineistossa suuresti. Jotkut pohtivat rasismia esim. rodullistamisen kautta, ja toiset totesivat yksinkertaisesti, ettei rasismia esiinny heidän toimipisteessään ja hyvä niin. - Yhtenä haasteena aineiston perusteella näyttäisi olevan se, ettei rasismia hukutettaisi moninaisuuspuheen alle -> kaikenlainen syrjintä ei ole samanlaista eivätkä seuraukset ole samanlaisia. - Enemmän määrittelyvaltaa ja tilaa niille, jotka kokevat rasismia -> arkipäivän rasismin merkitys -> kaikki syrjintä ei näy kantaväestön edustajille -> Sitä nyt ei vaan itse kantasuomalaisena kuule. 20
Muuttuva yhteiskunnallinen tilanne - Tutkimushankkeen ajankohtaisen yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi haluttiin kartoittaa myös sitä, mitä eri toimipisteissä ajateltiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta vuonna 2015 ja miten asiaan oli varauduttu/vastattu. - Niin kuin suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä, myös tutkimushankkeen toimipisteissä ilmiö oli tullut yllätyksenä. Tilanne oli kuitenkin vaikuttanut haastateltavien mukaan monella tavalla: - Turvattoman ilmapiirin kasvu, vahvuus vaihteli (joissakin toimipisteissä konkreettista uhkaa, toisissa asenteiden kiristymistä). - Turvapaikanhakijanuorille tarjottu vapaa-ajanvietto. Vaati enemmän koordinointia kuin alkuun oli ajateltu. - Oman toiminnan kohderyhmän uudelleenmäärittely. - Järjestöyhteistyön lisääminen. Ei keksitä pyörää uudelleen kukin omassa poterossaan. 21
Yhteenveto: Miten tästä eteenpäin? - Intersektionaalinen näkökulma järjestötyössä yleisesti vaikea. Miten tehdä työtä niin, että kaikki erot huomioidaan? - Yhdessä tekemisen ja eriytetyn työn ristiriita. Mennään mieluummin sisältö edellä, ja mietitään sitten metodi. Sekä yhdessä tekemistä että eriytettyä toimintaa tarvitaan. - Miten Setlementtiliitossa voitaisiin paremmin huomioida ajankohtainen yhteiskunnallinen tilanne (esim. turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, kriisi ei koskenut vain vuotta 2015, vaan jatkuu edelleen, esim. paperittomien määrän kasvu). - Setlementtiliitossa tarvitaan vielä enemmän tilaa oman toiminnan kriittiselle itsereflektiolle ja monikulttuurisen sukupuolisensitiivisen toiminnan määrittelylle. 22
Yhteenveto: Miten tästä eteenpäin? - Pohdittavaa: 1) Ideoita selvityksen jalkauttamiseksi? Monilla työntekijöillä ei ole kovasti aikaa lukea ja pohtia rauhassa, miten sille voitaisiin luoda tilaa? 2) Tulevaisuuden haasteet? Miten tästä eteenpäin? Entä mitä tulisi tutkia jatkossa? 23