Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasaarvo nuorisotyössä. Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto

Transkriptio

1 Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasaarvo nuorisotyössä Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto

2 Tausta Tutkimushanke : Kyselyt (n. 1400) ja haastattelut (38) nuorille kysely järjestöille (n. 140) ja kunnallisen nuorisotyön edustajille (n.300). Haastattelut nuorisotyöntekijöille (n. 83) Tausta: vapaa-ajan tasa-arvosta ei ole juurikaan puhuttu - etnografiset analyysit, joiden tulosten perusteella esimerkiksi joidenkin maahanmuuttajanuorten (tai muuten ulkomaalaistaustaisten ) pääsy vapaa-ajan ja kansalaistoiminnan yhteisille kentille ollut rajoitettua ( epäviralliset sisäpiiri ) mikä estää, mikä rohkaisee, mikä kiinnostaa?

3 Nuorille suunnatun kyselyn tulokset Monikulttuuristen kohtaamispaikkojen merkitys keskeistä. Luovan taiteen merkitys keskeistä nuorten harrastustoivomusten listalla. Toiveissa korostui nuorten oma-aloitteellisuus eikä niinkään järjestetyn toiminnan keskeisyys. Suhteessa nuorten toiveisiin näyttää ongelmalliselta ja toivottomaltakin se, että useat järjestöjen vetämät monikulttuurisuusprojektit ovat väliaikaisia ja lyhytkestoisia. Toiveissa oman kulttuurin ja uskonnon vaalimiseen tähtäävä toiminta ei saanut niin paljon tukea kuin monikulttuurisuutta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa usein oletetaan. Ohjaajien ja muiden nuorten ennakkoluuloisuus.

4 Nuorille suunnatun kyselyn tulokset Toimeliaisuutta toiminnan ulkopuolella Halua aktiivisempaan osallistumiseen Herkimmin ulkopuolelle jäävät: vasta tulleet, suomea taitamattomat nuorisotalojen merkitys näille ilmeisempi kuin muille Toiveet monikulttuurisesta toiminnasta Toiveet rasisminvastaisesta toiminnasta, ei niinkään suvaitsevaisuuskasvatuksesta Luovan toiminnan ja itseilmaisun haaveet Loukkaavien käsitteiden kenttä

5 Haastattelut nuorisotyöntekijöiden kanssa 2007: 1) Milloin, minkälaisen eetoksen tai millaisten käytäntöjen toteutuessa nuorisotyötä voidaan kuvata monikulttuuriseksi? 2) Mitä vaaditaan työntekijöiltä ja työyhteisöltä, mitä hallinnolta ja johtamiskulttuurilta, entä nuorilta ja toimintaympäristöltä? 3) Miten monikulttuurisuus haastaa nuorisotyön totuttuja työtapoja: nuorisotyön lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät tai toteutuneen työn arviointi?

6 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 1. Monikulttuuriset asiakkaat Lähtee nuorista asiakaista: tasa-arvoinen kohtelu, kaikkien nuorten hyväksyntä semmoisina kuin he ovat. Haasteet: * Riskinä sektoriajattelu: Ei kuulu minulle koska en työskentele maahanmuuttajien kanssa. * Monikulttuurinen nuorisotyö kohdistuu ainoastaan maahanmuuttajiin. Suomalaisnuorten kanssa tehtävä monikulttuurisuustyö jää sivuun. * Jaottelu: maahanmuuttajatyö vs. tavallinen nuorisotyö ongelmallinen vrt. monikulttuuristen nuorten heterogeeninen joukko.

7 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 2. Monikulttuurinen työyhteisö Nuorisotyö voi olla monikulttuurista täysin yksikulttuurisessakin ympäristössä. Henkilökunta tekee työstä monikulttuurista. Haasteet: Työntekijöiden epävarmat, usein määräaikaiset työsuhteet Epäselvä asema ja työnkuva nuorisotoimen organisaation sisällä Vähäinen satsaus maahanmuuttajataustaisten/romanityöntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen

8 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 3. Toimintaympäristö ja sosiaaliset verkostot Monikulttuurinen nuorisotyö lähtee siitä, että otetaan perheiden lähtökohdat huomioon ja rakennetaan siltä pohjalta työmallia. Haasteet: Järjestöjen kanssa tehtävä työ: -> jäykät rakenteet, asenteet, ristiriitaiset näkemykset nuorten kotouttamisen tavoitteista, eriävät kasvatukselliset näkemykset Perheiden kanssa tehtävä työ: -> perhe nuorisotyön uudenlaisena kohteena; tiedonkulku ja asenteet; kohtaamispaikat ja -tavat, kasvatusnäkemykset Viranomaisten moniammatillinen yhteistyö Viraston sisäinen yhteistyö ja 10-kerhon yhteistyö kentän tasolla

9 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 4. Toiminnalliset ratkaisut Monikulttuurinen toiminta ei lähde monikulttuurisista ihmisistä vaan siitä, että asiasta keskustellaan, se on osa arkea. Haasteet: Toimintojen pitkäjänteisyys & kasvatukselliset lähtökohdat keskeisiä Toimintojen taustalla aktiivinen monikulttuurisuutta edistävä & rasismia vastustava eetos Toimintoihin mukaan myös monikulttuurisuuteen vieroksuvasti asennoituvia nuoria

10 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 5. Työntekijöiden ja nuorten asenteet Asenteista täytyy voida ja uskaltaa puhua, sille täytyy raivata tilaa. Haasteet: Miten nuorisotyöntekijän perimmäiset roolit tukevat monikulttuurisuuden edistämistä: kasvattaja vs. vapaa-ajan ohjaaja? Koulutuksessa tulisi tarjota myös välineitä asenteiden tunnistamiseen ja remontointiin, ei ainoastaan kulttuuritietoutta Rasisminvastaisuuteen liittyvä koulutus riittämätöntä

11 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 6. Työntekijöiden osaamisen päivittäminen ttuurisen toiminnan pitäisi haastaa siten, että mietitään syvällisesti nuorten tarpeita ja niiden monimuotoisuutta. - - Monikulttuurisuus haastaa nuorisotyön tapakulttuuria. Haasteet: Monikulttuurisuus muutakin kuin ammatillinen brändi Ammatillinen osaaminen kaksijakoista sekä kuntien kesken että kuntien sisällä: toisilla työntekijöillä monikulttuurinen osaaminen on vahvaa ja motiivia uuden oppimiseen löytyy, toisilla ei Monikulttuurisen osaamisen keskeiset osa-alueet: kentän työntekijöiden ja johdon näkemykset eivät kohtaa

12 Tausta 7. Strateginen suunnittelu ja johtaminen Johdon tehtävä on motivoida, selkiyttää prioriteetteja, tarkistaa vuorovaikutuksen perillemeno viraston hierarkian eri portailla. Johtaja voisi työskennellä myös omien asenteidensa kanssa. Haasteita: Myös johdon monikulttuurisen tietotaidon kehittäminen tärkeää Monikulttuurisuutta edistävän strategian puuttuminen nuorisotoimista (kysely: 95 % kunnista ei ole monikulttuurisuusstrategiaa. 10 suurimmasta kunnasta kolme on laatinut strategian) -> työ epäsystemaattista, ongelmiin puuttumista pikemminkin kuin ennaltaehkäisevää Strategioiden (jos ne on laadittu) jalkautuminen käytännöiksi

13 Johtopäätöksiä Monikulttuurisuus ei nuorisotyön erillinen sektori vaan nuorisotyötä läpäisevä asenne, lähtökohta, toimintatapa, haaste. -> mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? -> monimuotoisuutta vai monikulttuurisuutta? -> sukupolviero aikuisten nuorisotyöntekijöiden ja nuorten välillä -> rasisminvastaisuutta vai suvaitsevaisuutta? Kenen tietoa rasismista on kuunneltava?

14 TAUKO

15 Tausta Väitöstutkimus Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä (maaliskuu 2011): Miten monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo on omaksuttu osaksi nuorisotyötä? Monikulttuurisuuden ja tasa-arvon suhde. Nuorisotyöntekijöiden (n=42) ja nuorten haastattelut (n=39), osallistuva havainnointi, etnografia tyttöryhmissä ( ).

16 Taustaa: lähtötunnelmia Kuva maahanmuuttajatytöstä on kapea, yleinen julkisessa keskustelussa, mutta heijastuu myös viranomaispuheeseen, kansalaisjärjestökenttään jne. Maahanmuuttajatyttö on kulttuurinen figuuri, jota kuvaillaan väkivallan, ahtaiden perheolosuhteiden ja rajoitetun liikkumavapauden kautta. Miksi näin? Miksi tyttöjen (naisten) asema on niin keskeinen maahanmuuttokeskustelussa, jopa siinä määrin, että maahanmuuttoon vieroksuvasti suhtautuvat ovat huolissaan sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta?

17 Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen on haastanut kasvatusalan ammattilaisia pohtimaan työhön liittyviä kysymyksiä (arvot, tavoitteet, kasvatusperiaatteet). Monikulttuurisuus on tehnyt sukupuolten tasa-arvosta näkyvämpää kuin aikaisemmin. Nuorisotyö määrittyy sukupuolineutraaliksi ja lähtökohtaisesti tasaarvoiseksi. Samalla maahanmuuttajien koetaan olevan tietämättömiä sukupuolten tasa-arvon suhteen. Tasa-arvo tarkoittaa kentällä usein samaa kuin määrällinen tasaarvo: kun tilanne on tyttöjen ja poikien osalta saavutettu, on sukupuolten tasa-arvo tosi. Tasa-arvo käsitys pohjautuu usein samaa kaikille ajatteluun. Universaali tasa-arvo käsitys.

18 Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo Jos sukupuolten tasa-arvon suhteen on ongelmia, niin ne liitetään helposti maahanmuuttajataustaisiin tyttöihin: Tytöt eivät osallistu nuorisotyöhön tai heitä on vaikea rekrytoida mukaan. Tytöt määritellään perheen vallan alla eläviksi. Näkemys siitä, että tyttöjen tasa-arvoa jarruttaa kulttuuritausta (=uskonto). Tytöistä ollaan huolissaan -> suuri huoli liittyy erityisesti seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin. Tyttöjen ei tulkita tietävän seksuaalisuudesta tarpeeksi, samassa määrin kuin valtaväestön tyttöjen.

19 Aikuisten näkökulma Ratkaisuksi esitetään: Tyttöjen aktiivisempaa rekrytointia nuorisotyöhön tyttöerityisten ryhmien kautta. Seksuaalikasvatukseen panostamista. Tyttöjen hoivaamista (kauneus- ja hemmotteluhoidot). Ongelma: Aikuiset määrittelevät mitä tytöt kaipaavat. Tyttöjen toiveita/näkemyksiä ei kuunnella. Nuorisotyön sisältö suunnitellaan suomalaisesta näkökulmasta käsin. Tyttöjen rooliksi jää helposti uhriasema. Paikkoja puhua vaikeista asioista ei ole, uhriasema ei rohkaise dialogiin.

20 Tyttöjen näkökulma Tytöt toivovat, että: heidän toiveitaan kuunneltaisiin. heidät otettaisiin mukaan toiminnan suunnitteluun. heidän perheitään arvostettaisiin ja tehtäisiin yhteistyötä. ammattilaiset arvioisivat uudelleen kasvatustyön tavoitteet - > myös suomalaisuudesta on hyvä keskustella (ei aina maahanmuuttajista), rasismin vastustamisesta ja naisten asemasta. Kipupisteet: Ystävyyssuhteet suomalaistaustaisten tyttöjen kanssa (miksi aina eriyttää kulttuuritaustan mukaan?). Ongelmista keskusteleminen, kun niitä ilmenee. Luottamuksen rakentaminen.

21 Mitä on monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo? Julkunen (2010, 71): Tasa-arvo on niin monitulkintainen ja ongelmallinen käsite, että voi melkein epäillä sen käyttökelpoisuutta. Sekä sukupuolten tasa-arvo että monikulttuurisuus ovat käsitteinä häilyväisiä. Sukupuolten tasa-arvoa että monikulttuurisuutta voidaan käyttää joustavasti, jopa inflatorisesti, kun halutaan tukea omia argumentteja, ajaa omaa asiaa, tai osoittaa omaa ylemmyyttä muihin nähden. Nykyisissä poliittisissa keskusteluissa sukupuolten tasa-arvosta voidaan esimerkiksi todeta, että se on jo saavutettu ja monikulttuurisuudesta puolestaan, että siinä on epäonnistuttu.

22 Mitä on monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo? Mitä tarkoitamme monikulttuurisuudella? Lähtökohta, toimintaa ohjaava eetos, taustaan liittyvä tekijä, rasisminvastaisuus, asennekysymys, kasvatustyötä leikkaava periaate. Kuvaammeko väestöryhmien rinnakkaiseloa vai tähtäämmekö toimintaan, joka mahdollistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen? Sukupuolten tasa-arvolla? Kohtelun, oikeuksien, mahdollisuuksien vai lopputuloksen tasa-arvo? Nykytrendi: mahdollisuuksien tasa-arvo-> kaikkien yhtäläinen mahdollisuus tavoitella arvostettuja asioita (=tasa-arvon illuusio). Sukupuolisensitiivisyydellä? Eriytetty työ, ohjaajan tietotaito, kasvatusalan rakenteisiin liittyvä analyysi, tilastointi ja jatkuva arviointi.

23 Mitä on monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo? Sukupuolten tasa-arvo Tasa-arvoretoriikan ja käytännön välillä iso kuilu. Tasaarvosta puhutaan paljon eikä sen tärkeyttä välttämättä kiistetä. Samalla monien on hankala osoittaa, miten tasaarvo toteutuu käytännössä ja mitä sen parantamiseksi voitaisiin tehdä. Kriittisimmät äänet korostavat, ettei sukupuolten tasa-arvo ole maahanmuuttokysymys, sillä kasvatustyötä toteutetaan edelleen paljolti poikien ehdoilla, tasa-arvon toteutumista ei seurata/tilastoida systemaattisesti. Monikulttuurisuus ja tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvosta (sisällöstä/tavoitteesta) on voitava keskustella, ei ole yhtä totuutta olemassa. Samalla yhdessä jaetut periaatteet.

24 Miten huomioida sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus kasvatuksessa? Millä tavalla puhua monista eroista/erilaisuuksista samanaikaisesti -> entä käytännön työ? (sekä tutkimuksessa että käytännön työssä). - Työmuotojen jatkuva arviointi ->tyttötyötä yhdessä ja erikseen, sukupuolisensitiivistä työtä yhdessä ja erikseen, myös poikatyötä. - Koulutusta. -Tilastointia/arviointia. -Tyttöjen toiveiden kuuntelemista ja osallistamista. - Yhteistyötä perheiden kanssa.

25 Miten huomioida sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus kasvatuksessa? Kitkoja: 1) Monikulttuurisuuden huomioiminen kohdistuu maahanmuuttajataustaisiin, sukupuolten tasa-arvon huomioiminen tyttöihin. Maahanmuuttajien tehtävänä on edistää monikulttuurisuutta, tyttöjen tasa-arvoa. 2) Monikulttuurinen toiminta, joka tukee lasten ja nuorten dialogin edistämistä. Ystävyyssuhteet ehkäisevät nuorten näkökulmasta parhaiten syrjäytymistä. 3) Sukupuolisensitiivistä toimintaa sekä tyttö- että poikaerityisesti. Sukupuolisensitiivistä toimintaa sekaryhmissä. 4) Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitava jo varhaiskasvatuksessa. 5) Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolen neutralisoimista. Universalismi uhkana, kun halutaan tunnistaa sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyvää syrjintää.

26 Paljon puhututtava seksuaalisuus Seksuaalisuuden määrittelyt: Laaja: kulttuuriset ulottuvuudet Suppea: fysiologiseen kehittymiseen liittyvät tekijät Seksuaalisuutta on hankala määritellä: Liittyy itsetuntoon, kehollisuuteen, identiteettiin, kaikki minussa. Jos seksuaalisuus on vaikea määritellä, miten sitä tulisi opettaa? Monikulttuuriset kysymykset luovat näkökulman seksuaalisuuteen -> kenellä on oikeus määritellä, mikä seksuaalisuudessa on tärkeää?

27 Paljon puhututtava seksuaalisuus Lasten ja nuorten oikeus seksuaalisuutta koskevaan tietoon Aiheen välttely ja ylikorrektius saattaa johtaa siihen, että nuoret eivät saa tietoa -> nuoret eriarvoisessa asemassa suhteessa seksuaalikasvatukseen. (Kenttäesimerkki). Kulttuurisensitiivisyys paikallaan, mutta ei liiallinen, ihmisten kohtaaminen yksilöinä -> asioista keskusteleminen nuorten ehdoilla > monet haastateltavat tuovat esille, että ennakkoluulot estävät huomaamasta, että nuoret ovat rohkeampia keskustelemaan kuin kuvitellaan.

28 Paljon puhututtava seksuaalisuus Haastatteluissa heränneitä kysymyksiä: Mikä on oikea ikä aloittaa seksuaalikasvatus? Ei yhteisymmärrystä (biologinen vs. kulttuurinen ikä). Joidenkin mielestä seksuaalikasvatus olisi hyvä aloittaa 9-10-vuotiaana, ja tehostaa vuotiaana. Joidenkin mielestä seksuaalikasvatus tulisi aloittaa vasta 13-vuotiaiden keskuudessa. Tiedon oltava erilaista lapsille ja nuorille (lapsille fysiologian perusteita, nuorille konkretiaan pohjaavaa tietoa). Pitääkö seksuaalikasvatusta antaa erikseen tytöille ja pojille? (Edut vs. haitat). Pitääkö seksuaalikasvatusta antaa yksilöllisesti/ryhmässä vai sekä että? Mikä on kansalaistoiminnan merkitys seksuaalikasvatuksessa vs. koulun antamassa kasvatuksessa?

29 Seksuaalikasvatus: kysymyksiä Kenelle kasvatusvastuu kuuluu seksuaalikasvatukseen liittyen? -> Vanhemmille, koululle, kansalaistoiminnalle? Koulu: takaa sen, että koko ikäluokka saa tasavertaisesti tietoa 1) Miten opetuksessa huomioidaan eri ryhmät (tytöt, pojat, monikulttuurisista taustoista tulleet, entä seksuaalinen suuntautuminen). 2) Kuka antaa seksuaalikasvatusta koulussa, oma opettaja, terveydenhoitaja, paikalle kutsuttu vierailija? Koetaanko seksuaalikasvatus pakkopullaksi, joka pitää hoitaa nopeasti? 3) Miten seksuaalikasvatusta käsitellään oppilaiden omilla ehdoilla/spontaanisti (esim. käsityötunnit)? Koti: Voiko kasvatusvastuu jäädä vain kodin harteille? 1) Omilta vanhemmilta saatu tieto nolostuttaa. 2) Perheissä ei puhuta seksuaalisuudesta/ollaan neuvottomia (varsinkin pojat). 3) Vanhempainillloissa pitäisi käsitellä paljon enemmän seksuaalikasvatukseen liittyviä asioita.

30 Seksuaalikasvatus: kysymyksiä Kenelle kasvatusvastuu kuuluu seksuaalikasvatukseen liittyen? -> Vanhemmille, koululle, kansalaistoiminnalle? Kansalaistoiminta: Matalankynnyksen palvelut. 1) Tavoittaa nuoret vapaa-ajanympäristöissä ja harrastuksissa -> kouluvapaakonteksti voi luoda luottamuksellisen ympäristön seksuaalisuuden käsittelemiselle. 2) Kohdennettua seksuaalikasvatukseen liittyvää toimintaa ja vapaaajantoimintaa, jossa seksuaalisuuteen liittyviä asioita voidaan nostaa esille toiminnan ohella spontaanisti nuorten tai aikuisten aloitteesta. 3) Luottamuksen säilyttäminen.

31 Seksuaalikasvatus: kysymyksiä Paitsioon jääviä kysymyksiä/kritiikkiä: Seksuaalinen moninaisuus. Seksuaalikasvatus edelleen hyvin heteronormatiivista ja valkoista. Seksuaalinen väkivalta ja kaltoinkohtelu. Sukupolvikuilu nuorten ja aikuisten maailmojen välillä > miten seksuaalikasvatukseen vaikuttaa se tosiasia, että nuorten maailma on virtuaalisempi kuin aikuisten? Miten Internet ja sen vaarat tulisi huomioida seksuaalikasvatuksessa? Kenellä on oikea tieto seksuaalisuudesta -> miten nuorten omaa tietoa voisi kunnioittaa -> emme ole koskaan seksuaalisuuden suhteen valmiita. Seksuaalikasvatus ei saisi olla vaarojen luettelua, samalla nuoret kaipaavat tietoa hyvinkin konkreettisista asioista. Opetusmetodeja tulisi monipuolistaa, pelkkä luennointi ei riitä, keskusteleminen keskeistä.

32 Pähkinöitä purtavaksi 1) Mistä tietää, onko sukupuolten tasa-arvo nuorisotoiminnassa toteutunut? Miten tasa-arvon toteutumista voidaan seurata/mitata? 2) Mitkä kysymykset ovat sellaisia, että nuorisotoimintaa on mielekästä eriyttää sukupuolen mukaan? 3) Miten sukupuolisensitiivisyyttä voitaisiin edistää avoimessa toiminnassa? 4) Miten mahdollistaa se, että kaikki saavat osallistua tasa-arvon sisällön määrittelyihin? 5) Kehittäkää 4 eri toimintamallia (työkalua), joissa huomioidaan sukupuolten tasaarvo ja monikulttuurisuus? Toimintamallit voivat käsitellä tasa-arvoa tai monikulttuurisuutta tai kumpaakin yhtäaikaisesti.