Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo

Transkriptio

1 Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo

2 Päivän kulku Päivän ohjelma 10 Tervetuloa Osallistujien esittely Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen tutkimustulosten esittely; Monikulttuuriset nuoret, vapaa aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen tutkimushankkeen keskeisiä löydöksiä / tutkija Veronika Honkasalo Kanuuna verkoston monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen sisällön ja alustavan toimintasuunnitelman esittely Lounas 13 Pienryhmätyöskentelyä (hankkeen kehittämiskohteet, ks. ennakkotehtävä) 14 Työryhmien purku (iltapäiväkahvi keskustelun lomassa) 15 Yleiskeskustelu (hankkeen tavoitteet, toimintatavat, koulutustoiveet jne.) Seminaari päättyy

3 Monikulttuuriset nuoret, vapaa aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen Tutkimushanke (Nuorisotutkimusverkosto/OPM/10 kerho): Kysely (n=1358) Mitähän tekis? (2005) Haastattelut (n=38) Yhdessä erilaisina (2007) Kysely järjestöille (n=146) Monikulttuurisuus suomalaisten nuorisojärjestöjen toiminnassa (2007) Haastattelut nuorisotyöntekijöille (n=83) Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? (2007) Kysely kunnille (n=226) Tärkeäähän se olisi, mutta... Nuorisotoimen johdon näkemyksiä monikulttuurisuudesta.(2008) Hankkeen loppuraportti Ovet auki! (2009) Tausta: Tutkimushankkeen tehtävänä on ollut tuottaa kattavaa tietoa monikulttuuristen nuorten osallistumisesta kansalaisyhteiskuntaan, erityisesti järjestö ja nuorisotyön toimintoihin. Mikä estää, mikä rohkaisee, mikä kiinnostaa?

4 Nuorille suunnatun kyselyn tulokset Monikulttuuristen kohtaamispaikkojen merkitys keskeistä. Luovan taiteen merkitys keskeistä nuorten harrastustoivomusten listalla. Toiveissa korostui nuorten oma aloitteellisuus eikä niinkään järjestetyn toiminnan keskeisyys. Suhteessa nuorten toiveisiin näyttää ongelmalliselta ja toivottomaltakin se, että useat järjestöjen vetämät monikulttuurisuusprojektit ovat väliaikaisia ja lyhytkestoisia. Toiveissa oman kulttuurin ja uskonnon vaalimiseen tähtäävä toiminta ei saanut niin paljon tukea kuin monikulttuurisuutta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa usein oletetaan. Ohjaajien ja muiden nuorten ennakkoluuloisuus.

5 Nuorille suunnatun kyselyn tulokset Toimeliaisuutta toiminnan ulkopuolella Halua aktiivisempaan osallistumiseen Herkimmin ulkopuolelle jäävät: vasta tulleet, suomea taitamattomat nuorisotalojen merkitys näille ilmeisempi kuin muille Toiveet monikulttuurisesta toiminnasta Toiveet rasisminvastaisesta toiminnasta, ei niinkään suvaitsevaisuuskasvatuksesta Luovan toiminnan ja itseilmaisun haaveet Loukkaavien käsitteiden kenttä

6 Nuorisotyöntekijöiden haastattelut Haastattelut nuorisotyöntekijöiden kanssa 2007: 1) Milloin, minkälaisen eetoksen tai millaisten käytäntöjen toteutuessa nuorisotyötä voidaan kuvata monikulttuuriseksi? 2) Mitä vaaditaan työntekijöiltä ja työyhteisöltä, mitä hallinnolta ja johtamiskulttuurilta, entä nuorilta ja toimintaympäristöltä? 3) Miten monikulttuurisuus haastaa nuorisotyön totuttuja työtapoja: nuorisotyön lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät tai toteutuneen työn arviointi?

7 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 1. Monikulttuuriset asiakkaat Lähtee nuorista asiakaista: tasa arvoinen kohtelu, kaikkien nuorten hyväksyntä semmoisina kuin he ovat. 2. Monikulttuurinen työyhteisö Nuorisotyö voi olla monikulttuurista täysin yksikulttuurisessakin ympäristössä. Henkilökunta tekee työstä monikulttuurista. 3. Toimintaympäristö ja sosiaaliset verkostot Monikulttuurinen nuorisotyö lähtee siitä, että otetaan perheiden lähtökohdat huomioon ja rakennetaan siltä pohjalta työmallia.

8 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? 4. Toiminnalliset ratkaisut Monikulttuurinen toiminta ei lähde monikulttuurisista ihmisistä vaan siitä, että asiasta keskustellaan, se on osa arkea. 5. Työntekijöiden ja nuorten asenteet Asenteista täytyy voida ja uskaltaa puhua, sille täytyy raivata tilaa. 6. Työntekijöiden osaamisen päivittäminen Monikulttuurisen toiminnan pitäisi haastaa siten, että mietitään syvällisesti nuorten tarpeita ja niiden monimuotoisuutta. Monikulttuurisuus haastaa nuorisotyön tapakulttuuria. 7. Strateginen suunnittelu ja johtaminen Johdon tehtävä on motivoida, selkiyttää prioriteetteja, tarkistaa vuorovaikutuksen perillemeno viraston hierarkian eri portailla. Johtaja voisi työskennellä myös omien asenteidensa kanssa.

9 Rasismin paikka nuorisotyössä Nuorten näkökulma Kokemus ennakkoluuloista suurin syy osallistumattomuudelle. Ei tilaa rasismikokemusten purkamiselle. Ei tilaa rasismista puhumiselle. Käsitteistä puhuminen niiden oikeilla nimillä.

10 Rasismin paikka nuorisotyössä Nuorisotyöntekijöiden näkökulma Ei halua puhua rasismista (sen sijaan käänteisen rasismin korostaminen). Nuorten kokemusten väistäminen yliherkkyytenä. Rasismin vähätteleminen, työkalujen puuttuminen. Rasismin määritelmän tuntemattomuus. Syrjinnän (moninaisuuden) korostaminen pikemmin kuin rasismin käsitteleminen.

11 Rasismin paikka nuorisotyössä Nuoret + aikuiset: Ristiriita sukupolvien välillä. Nuoret toivovat rasisminvastaista toimintaa, rasismista puhumista, aikuiset suvaitsevaisuuskasvatusta. Miksi? > Nuoret elävät monikulttuurisempaa arkea kuin aikuiset?

12 Yhteenvetoa Monikulttuurisuus ei nuorisotoiminnan erillinen sektori vaan nuorisotoimintaa läpäisevä asenne, lähtökohta, toimintatapa, haaste > mikä tekee nuorisotoiminnasta monikulttuurisen? > monimuotoisuutta vai monikulttuurisuutta?

13 Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishanke Sisältö ja toimintasuunnitelma Hankkeen aikataulu: vuotta (?) Hankkeen lähtötilanne: Monikulttuuristuminen haastaa nuorten kanssa toimivat pohtimaan monikulttuurista työotetta arjessaan: sille ei ole olemassa valmiita toimintatapoja, se vaatii jatkuvaa työn kehittämistä. Työhön on valmiuksia ja osaamista, mutta vaihtelevasti, ei osa normaalia toimintaa. Monikulttuurisessa nuorisotyössä ei ole kyse yhdestä erillisestä osaalueesta vaan nuorisotyön toimintaympäristön muutoksesta, joka vaatii huomioimista, reagoimista ja toimintatapojen päivittämistä. Hankkeen lähtökohta on etnisen yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen nuorisotyön keinoin.

14 Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishanke Hankkeen tavoitteet: Hanke pohjautuu tutkimuksen Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? tutkimustuloksille. Hanke on yhdistelmä kehittämistä ja tutkimista. Hanke on käytännönläheinen. Kehittäjä tutkija kouluttajan tehtäviin kuuluu muun muassa käytäntöjen seuraaminen, niiden kirjaaminen ja niistä tiedottaminen. Hankkeen lähtökohtana on nuorisotyön kenttä. Hankkeessa tutkimus yhdistetään koulutukseen, ja hankkeen aikana järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja seminaareja. Hanketoiminnot: Hankkeeseen sitoutuneet kunnat lähtevät mukaan omilla resursseillaan ja valitsevat hankesuunnitelmasta kukin yhden tai useamman kehittämisalueen. Hankkeen alkuseminaarissa ideoidaan yhdessä hankkeen tavoitteita ja keskeisiä toimintatapoja ja käydään läpi se, mitä on suunniteltu tehtäväksi. Lisäksi seminaarissa tehdään lyhyt koulutus liittyen monikulttuurisiin kysymyksiin ja nuorisotyöhön. Lisäksi seminaarissa kirkastetaan hankkeen tavoitteet.

15 Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishanke Hankkeen alussa tutkija kehittäjä tekee kartoituksen jokaisen hankkeessa mukana olevan kunnan tilasta monikulttuurisesta näkökulmasta (mm. alueen väestörakenne, maahanmuuttajaryhmät, nuorisopalveluiden asiakkaat kulttuuritaustan mukaan, erityishaasteet, monikulttuurisen työn tila). Tämän jälkeen tutkija kehittäjä kouluttaa kunkin kunnan työntekijät, jotta he ovat tietoisia hankkeen tarkoituksista ja oman kuntansa tilanteesta ja erityishaasteista. Kuntien kartoitus ja koulutukset hoidetaan syksyn 2009 aikana. Vuonna 2010 tutkija kehittäjä seuraa kunkin mukana olevan kunnan etenemistä tekemällä kuntiin vierailuja ja seuraamalla kentällä toimintojen etenemistä. Hankkeen intensiivisempi kenttäjakso keskittyy erityisesti keväälle 2010, vaikka toimintojen kehittymistä seurataan etnografisesti pitkin vuotta Hankkeen ideana on, että kukin kunta lähtee viemään eteenpäin yhtä teema aluetta tai useampaa ja hankkeen kuluessa kuntien kokemuksia vertaillaan keskenään.

16 Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishanke Hankkeessa kartoitetaan lisäksi kaikkien Kanuuna kuntien hyviä monikulttuurisia käytäntöjä. Hankkeen tuotokset (alustava suunnitelma) Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja kuntien käyttöön (sis. hyviä käytäntöjä ja kokemuksia, menetelmäopas). Tutkimusraportti. Muuta?

17 jatkuu Hankkeen haasteita Miten hankkeessa mukana olevat kunnat sitoutetaan mukaan? Aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että työntekijöiden ja hallinnon sitouttaminen monikulttuurisiin kysymyksiin on vaativaa ja haastavaa. Miten huomioida kuntien erilaiset olosuhteet ja lähtötilanteet monikulttuurisuuden suhteen? Esimerkiksi Itä Suomessa tilanne on erilainen kuin pääkaupunkiseudulla. Mikä on tutkija kehittäjän rooli hankkeessa? Hankkeen osa alueiden jalkauttaminen jokaisessa mukana olevassa kunnassa ei hoidu itsestään. Tutkija kehittäjä osallistuttaa, ja rooli on siten lähellä toimintatutkijaa. Hankkeessa on voitava tuoda avoimesti esille myös kunkin kunnan kohdalla, mitkä asiat eivät ole hoituneet, mitkä asiat ovat haasteellisia.

18 Pienryhmätyöskentely Työryhmäkeskustelu klo Ryhmäjako=5 ryhmää. Ryhmille valitaan sihteerit, jotka kirjaavat ylös työryhmän keskustelua. Tarkoituksena on, että kukin työryhmä keskustelee yhdestä hankkeen kehittämisalueesta ja kehittää 2 3 toimenpide ehdotusta. Lisäksi ryhmässä pohditaan ehdotukseen liittyviä haasteita. Purku klo Puretaan yhdessä työryhmien keskustelu. Sihteerit esittelevät ryhmien toimenpide ehdotukset ja näistä keskustellaan yhdessä. Toive! Kriittistä ja avointa keskustelua. Nostakaa esille myös haasteita ja hankaluuksia.

19 Yleiskeskustelu Työryhmäkeskustelujen pohjalta 1. Kerrataan hankkeen tavoitteet, toimintatavat, kuntien sitoutuminen jne. Kenelle hanke on tarkoitettu, kuka maksaa ja mitä hankkeesta hyödytään? 2. Veronikan työnkuva ja kuntakartoitukset. Toivomuksia. 3. Mitä konkreettista hankkeesta saa irti? Toivomuksia. 4. Koulutustoiveet. Missä asioissa halutaan lisää osaamista ja tietoa. Keskeiset teemat ja kysymykset. 5. Yhteenveto. Miten päivän aikana vastattiin aamulla esitettyihin toiveisiin ja kysymyksiin. 6. Sitoutumisen ja yhteyshenkilön ilmoittaminen.