Terveisiä Kanuunan kehittämishankkeesta. Veronika Honkasalo, NTV

Transkriptio

1 Terveisiä Kanuunan kehittämishankkeesta Veronika Honkasalo, NTV

2 Kanuuna: Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisesta näkökulmasta 13 kaupunkia mukana monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeessa ( ) Kehittämistä, kouluttamista ja tutkimista Viisi kehittämisteemaa kaupungeille: dialogin edistäminen, rasisminvastainen nuorisotyö, monikielinen/monipuolinen tiedottaminen, monitoimijainen työ, työyhteisöjen monikulttuurinen tieto taito

3 1)Monikulttuurinen tietotaito Mitä tulee tehdä: Koko organisaatiota velvoittavia koulutuksia. Monikulttuurisuuskoordinaattoreille ja muille konkareille kohdennettuja tapaamisia kuntarajat ylittäen. Hyviä käytäntöjä: Koko työyhteisön kokoavat koulutukset ja kehittämispäivät, joissa myös eriävät näkemykset asettuivat dialogiin. Esim. MOD koulutus tarjosi motivoivan alkusysäyksen kehittämishankkeen keskeisiin teemoihin. Parhaiten koulutus toteutui silloin, kun se yhdistyi kunnan konkreettisiin haasteisiin, ja otti lähtökohdaksi nuorten kokemukset.

4 2) Kulttuuritiedosta elinolosuhteiden tarkasteluun Mitä tulee tehdä: Nuorisotyössä tulee panostaa työntekijöiden kouluttamiseen uusilla tavoilla. Tapakulttuureiden opettelun sijaan on tärkeää suunnata resursseja monikulttuuristen nuorten elinolosuhteita ja sosioekonomista asemaa käsitteleviin koulutuksiin. Hyviä käytäntöjä: Nuorten paneelikeskustelut monipuolistivat kuvaa siitä, millä tavalla kulttuurinen tausta ja rasismi heijastuvat nuorten arkielämään ja identiteetteihin. Koulutuksia ulkomaalaislainsäädännöstä ja turvapaikanhakijoiden asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

5 3) Monikulttuurinen tietotaito ohjelmaja strategiatyönä Mitä tulee tehdä: Ohjelmatyöprosessiin tulee varata riittävästi aikaa ja työntekijäresursseja > työyhteisön keskustelut ja eri tahojen kuulemiset sekä kartoittamiset. Ohjelmatyö ei ole pelkkä paperi, vaan siihen on hyvä kirjata konkreettisesti, mitä nuorisotoimessa on tähän asti tehty ja mitä monikulttuurisuus tarkoittaa yksittäisten työntekijöiden sekä eri työmuotojen näkökulmista. Hyviä käytäntöjä: Parhaiten monikulttuurisessa ohjelmatyössä onnistuttiin niissä kunnissa, joissa johto asetti asian ensisijaiseksi ja sitoutui sen työstämiseen henkilökohtaisesti. Työlle varattu riittävä aika sekä henkilöstöresurssit olivat keskeisiä edellytyksiä onnistuneessa ohjelmaprosessissa.

6 4) Monikulttuurisen tiedon koordinointi ja verkostointi Mitä tulee tehdä: Tärkeitä askeleita ovat koordinaattorin toimenkuvan perustaminen ja rajaaminen sekä organisatorisen sijainnin valitseminen koordinoivalle tai suunnittelevalle henkilöstölle > koordinaattori linkkinä hallinnon ja kentän sekä eri kentän sektoreiden kuin myös nuorisotoimen ja muiden alueen organisaatioiden väleissä. Koordinaattorin alle tulee perustaa tiimi tai verkosto monikulttuurisen tiedon ja käytäntöjen käyttöönoton varmistamiseksi. Hyviä käytäntöjä: Koordinaattorit ovat itse kokeneet tärkeänä sen, että heillä on tarpeeksi valtaa viedä tehtäviä ja uusia menetelmiä käytäntöön. Koordinaattorin on hyvä sijoittua hallinnon puolelle ja saada etäisyyttä kentästä, että irrottautuminen kentän tulipalojen sammuttajan roolista mahdollistuu. Uusi tieto ja käytännöt otetaan kentällä parhaiten käyttöön silloin, kun koordinaattorin alaisen tiimin tai verkoston jäsenet koostuvat kenttätyöntekijöistä (eikä yhtä ylimääräistä väliporrasta merkitsevistä lähiesimiehistä).

7 5) Tiedon jakaminen irti yksilöistä Mitä tulee tehdä: Tulee panostaa siihen, että mahdollisimman moni nuorisotoimen työntekijä kykenee katsomaan työtään oman organisaationsa näkökulmasta. Kaikkien työntekijöiden valmiuksia työskennellä monikulttuuristen nuorten parissa tulee kehittää. Hyviä käytäntöjä: Kehittämishankkeessa tiedon jakamista on tehty työntekijävaihtojen avulla, esimerkiksi nuorisotalojen ja yksiköiden välillä. Lyhyet vaihtojaksot herättävät vähiten närää talotyöntekijöiden keskuudessa. Avartavia ovat olleet myös vaihdot järjestöjen sekä muiden julkishallinnollisten organisaatioiden ja nuorisopalveluiden välillä.

8 6) Monikulttuurinen tietotaito moniammatillisissa verkostoissa Mitä tulee tehdä: Selkeä strateginen näkemys siitä, mitä moniammatilliselta yhteistyöltä kulloinkin halutaan kokoontuminen kokoontumisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista. Keskeistä on kartoittaa huolellisesti lähialueen tai oman kunnan monikulttuurisuustoimijat. Organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle tulee varata työntekijäresursseja. Monikulttuurisuusasioista vastaava koordinaattori tai suunnitteluhenkilöstö mahdollistaa moniammatillisen työn kehittämisen. Hyviä käytäntöjä: Maahanmuuttajanuorten kanssa toimivien tahojen kanssa toteutetun yhteistyön kautta on onnistuttu rekrytoimaan uusia maahanmuuttajataustaisia nuoria mukaan kunnan nuorisopalveluihin. Monikulttuurisuuskoordinaattorin toimen perustamisen tai selkiyttämisen jälkeen moniammatillinen yhteistyö on saatu käynnistettyä systemaattisella tavalla.

9 7) Rasisminvastaisuus Mitä tulee tehdä: Nuorisotoimissa tulisi pohtia menetelmiä rasismia kokeneiden tai vähemmistöasemassa olevien nuorten kuulemiseksi. Rasismi on tärkeää kiinnittää nuorten ryhmäsuhteisiin, eikä ainoastaan yksilöiden välisiin kiistoihin. Rasismiin puuttuminen edellyttää yhteisökasvatuksellista otetta, ei yksilöiden jalustalle nostamista. Rasismiin puuttumisen lisäksi rasismin kohteeksi joutuneita nuoria tulee tukea kiistämättä heidän omaa kokemustaan. Hyviä käytäntöjä: Nuorten kuuleminen paneelikeskustelujen sekä kyselyiden kautta. Rasismin nollatoleranssi > puututaan kaikkeen läpänheittoon, jonka merkityksistä ei voida olla varmoja. Positiivinen puuttuminen rasismiin >Kyetään huumorinkin keinoin haastamaan nuorten ennakkoluuloisia tai rasistisia näkemyksiä uusia näkökulmia tarjoten. Olennaista on tarttua nuorten sanomisiin tai tekemisiin nimenomaan ryhmänä, ei niinkään yksilöinä.

10 8) Eritaustaisten nuorten tuominen samaan tilaan Mitä tulee tehdä: Nuorten tilat eivät saa jäädä yhden tai kahden nuorisokulttuurisen ryhmän valtaamaksi. On kyettävä neuvottelemaan harmaan alueen symboleista, kuten leijonakoruista tai Etelävaltioiden lipuista. Nuorisotyöntekijöille koulutusta nuorisokulttuurisista ilmiöistä ja symboleista. Yhteistyötä esimerkiksi paikallisten yhdistysten tai maahanmuuttajapalveluiden kanssa.

11 Eritaustaisten nuorten tuominen samaan tilaan Hyviä käytäntöjä: Koulutus nuorisokulttuureista ja rasistisista symboleista on koettu hyväksi. Faktatieto auttaa nuorisotyöntekijöitä tunnistamaan symboleita ja aloittamaan keskusteluja niiden kautta. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointi rakentavat ulospäin näkyvää monikulttuurisuuden kunnioittamista ja auttaneet saamaan paikalle moninaisen joukon nuoria. Työntekijöiden liikuttamisen ja nuorisotalojen aukioloaikojen porrastamisen avulla eritaustaisia nuoria on kyetty tuomaan saman katon alle. Nuorisopalvelujen yhteistyö esimerkiksi kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kanssa koottaessa eriytettyä nuorten ryhmää on mahdollistanut monikulttuurisen dialogin käynnistämisen.

12 9) Avaimia nuorten välisen dialogin edistämiseen Mitä tulee tehdä: Pitkäjänteiseen kasvatustyöhön ja ryhmäyttämiseen panostamisen ohella nuorisotyössä tulisi pyrkiä kokoamaan mahdollisimman heterogeenisia ryhmiä samaan tilaan tai saman toiminnan ympärille. Varsinkin dialogia edistämään pyrkiviä eriytettyjä nuorten ryhmiä perustettaessa on pohdittava tarkoin kenen kotikentällä toiminta järjestetään. Vähemmistöön jäävien nuorten osallisuutta on erityisesti tuettava. Hyviä käytäntöjä: Pitkäjänteisen työn seurauksena nuorisotalolle saatu moniryhmäinen nuorten joukko auttoi lievittämään aikaisempia valtaasetelmia tai vastakkainasetteluja ja hälventämään ryhmärajoja ilman erityistä panostamista dialogin edistämiseen. Monikulttuurista dialogia edistävään ryhmään rekrytoitiin kantaväestöstä sellaisia nuoria, jotka eivät tunteneet toisiaan etukäteen. Tämä todennäköisesti helpotti kulttuuriseen vähemmistöön jääneiden nuorten tutustumista enemmistönä olleisiin kantaväestön nuoriin.

13 10) Monikulttuurisuus ja talotyön kehittäminen Mitä tulee tehdä: Kaikkien ohjaajien tulee sitoutua yhteisiin sääntöihin samalla osallistaen nuoria niiden laatimisessa. Tärkeä on myös ohjaajien kyky perustella sääntöjen mielekkyys nuorille, etenkin vakiokävijöille. Nuorisotalojen fyysisen tilan asettamia rajoituksia nuorten sisäänpääsyehdoille on syytä asettua pohtimaan: Ketkä toimivat portinvartijoina talon ulko oven edustalla ja eteistilassa? Ohjaavatko talon seinät ja huoneet ohjaajia vetäytymään takahuoneisiin? Hyviä käytäntöjä: Keskustelu nuorten kanssa yhteisistä säännöistä on johtanut joillakin taloilla uusien nuorten sisäänpääsyn kynnyksen madaltumiseen. Nuorisotalojen käyttäjäkunnan ylisukupolvistaminen (lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset samassa tilassa samaan aikaan) on tehnyt näkyväksi ulossulkevia käytäntöjä sekä lisännyt avoimuutta.

14 11) Nuorisotalojen avautuminen alueelle Mitä tulee tehdä: Nuorisotoimissa tulee kehittää menetelmiä, joilla talotyöntekijät kykenevät näkemään toimintakenttänään myös nuorisotaloa ympäröivän alueen, ei ainoastaan talon seinien sisäpuolelleen rajaaman tilan. Olennaista olisi kuulla niiden nuorten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä, joita ei kohdata tekemällä työtä nuorisotalojen sisäpuolella. Hyviä käytäntöjä: Alueiden väestötilastojen vertaaminen kävijänuorten tilastointiin, yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa, asukasiltojen järjestäminen nuorisotalon tiloissa, alueelle jalkautuminen ja toistaiseksi toimintaan osallistumattomien nuorten kuuleminen. Uusien kuulemismenetelmien kehittämistä perinteisten asiakaspalautemenetelmien rinnalle. Tämänkaltainen menetelmä on ollut esimerkiksi nuorten kuuleminen koulujen kautta.

15 Lopuksi: Tulevaisuuden haasteet 1. Moniperustaisen syrjinnän huomioiminen nuorisotyössä 2. Monikulttuurinen työyhteisö ja vähemmistötaustaiset työntekijät 3. Yhteistyö monikulttuuristen toimijoiden kanssa 4. Ylirajainen ja globaali nuorisotyö