Kouvolan alkukartoitustilaisuus Alkutilaisuudessa esille nousseita yleisiä teemoja. kartoitettaisiin perusteellisesti, mitä tällä

Transkriptio

1 Kouvolan alkukartoitustilaisuus Kouvolan tilaisuudessa oli paikalla 34 kunnan nuorisotyöntekijää, mikä oli hieno saavutus. Paikalla olijat osallistuivat innokkaasti keskusteluun ja toivat esille rakentavia näkemyksiä koko teeman kannalta. Nuorisotyöntekijöitä oli suositeltu painokkaasti osallistumaan tilaisuuteen, ja itse asiassa tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun monikulttuurisuutta käsiteltiin nuorisopalveluissa. Vaikka nuorisopalveluissa otetaan vasta ensimmäisiä askeleita monikulttuurisen nuorisotyön kehittämiseksi, monikulttuurinen nuorisotyö on saatu jo kirjattua Kouvolan kaupungin maahanmuutto ohjelmaan ( ). Positiivista tässä kirjauksessa on se, että se on hyväksytty nuorisolautakunnassa (jolloin sillä voi olettaa olevan myös poliittista painoarvoa), ja että se pyrkii myös pohtimaan teemaa konkreettisesta näkökulmasta toimenpiteiden kautta. Tästä esimerkkinä esimerkiksi kulttuurikummitoiminnan aloittaminen (vrt. Helsingin kulttuuritulkit). Ennen koulutustilaisuutta tehdystä pienimuotoisesta Kouvolan tilanteen kartoituksesta kävi ilmi, että aikaisemmin nuorisopalveluissa monikulttuurisuutta on pyritty käsittelemään lähinnä siten, että kaikkia kohdellaan tasa arvoisesti samalla periaatteella. Samaan aikaan maahanmuuttajataustaisten nuorten erityistarpeita tai toivomuksia ei ole kartoitettu, eikä nuorisopalveluissa ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka hyvin nuorisopalvelut tavoittavat eri kulttuuri ja kielitaustoista tulevat nuoret. Myöskään alueellisia kartoituksia väestörakenteista ja alueellisista toimijoista (yhdistykset, järjestöt, koulut) jne. ei ole tehty. Kouvolan ulkomaan kansalaisten osuus on muihin naapurikuntiin ja Suomen samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna suhteellisen pieni, 1,8 %. Alkutilaisuudessa esille nousseita yleisiä teemoja. Kouvolaa koskettava kuntaliitos asettaa oman haasteensa myös nuorisopalveluiden toimivuudelle ja monikulttuurisuuden sitouttamisessa tämä voi myös näkyä. Myös nuorisopalveluissa menee aikaa kun työntekijät tottuvat erilaisten työkulttuureiden yhteensovittamiseen, kuntaliitos on myös vaikuttanut yleisesti työntekijöiden motivaatioon (esim. kaikki työntekijät eivät liitoksen jälkeen päässeet toivomiinsa tehtäviin). Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa on myös alueita, joiden kohtaamat haasteet eroavat toisistaan suuresti. Kouvolan keskustan nuorisotalojen nuoret vaativat nuorisotalotoiminnalta (toiminnallisia pelejä jne.) eri asioita kuin esimerkiksi maaseudulla esimerkiksi (Kaipiaisten nuorisotila). Koko hankkeessa olisi hyvä miettiä tarkemmin, minkälaisia haasteita kuntaliitokset ja alueelliset eroavaisuudet asettavat kokonaisuudessa monikulttuurisen nuorisotyön kehittämiselle. Kouvolan yleinen asenneilmasto on viime aikoina muuttunut entistä muukalaisvihamielisemmäksi, mikä heijastuu myös nuorisotyön arkeen ja siihen, miten monikulttuurisuuteen on vuosien aikana satsattu. Kouvolan kohdalla olisi hyvä pohtia tarkemmin, millä tavalla nuorisotyöntekijät operoivat asenteiden kanssa käytännössä ja miten poliittinen ilmapiiri näkyy myös nuorten asenteissa. Kouvola on tunnettu myös rasistisen alakulttuurin olemassa olosta (skinhead bändit, jne.). Kouvolassa voitaisiin miettiä syvällisemmin, millä tavalla nuorisopalveluiden tulisi suhtautua rasististen alakulttuurien läsnäoloon, esim. rasisminvastainen nuorisotyö (linjaukset rasismin nollatoleranssista nuorisotyössä, kohdennettu työ rasistisesti asennoituvien nuorten kanssa ja asennekasvatus kaikkien nuorten kanssa). Koska Kouvolassa ollaan vasta niin alussa monikulttuurisuusteeman kanssa, olisi hyvä, että nuorisopalveluissa lähdettäisiin liikkeelle siitä, että kartoitettaisiin perusteellisesti, mitä tällä

2 hetkellä jo tehdään, ketä tavoitetaan, minkälaista yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ovat Kouvolan erityishaasteet monikulttuurisuuden edistämiseen liittyen. Kartoitustyön voisi samalla yhdistää nuorisopalveluiden monikulttuurisuusohjelman/strategian laatimiseen. Ohjelmaan voitaisiin kirjata eri prioriteetteja ja toimenpide ehdotuksia eri vuosille seuraten koko kaupungin yleistä maahanmuutto ohjelmaa. Kouvolassa ei ollut valittu erityistä kehittämisteemaa, vaan sen sijaan alkukoulutuksessa käytiin läpi kaikki viisi teemaa ja niistä keskusteltiin pienryhmissä. Kouvolan nuorisopalvelut päättävät marrasjoulukuun aikana, mihin teemaan keskitytään vuoden 2010 aikana tarkemmin. Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon (nr. 5) lisääminen voisi sopia Kouvolaan hyvin. Kouvolan maahanmuuttoohjelma Monikulttuurinen nuorisotyö mainitaan ohjelmassa. Monikulttuurinen nuorisotyö kehittää tapoja miten maahanmuuttajataustaiset nuoret ja kantasuomalaiset nuoret kohtaavat toisiaan ja pääsevät ympäröivän yhteiskuntaan osallisiksi ja jäseniksi. Maahanmuuttajanuorille kerrotaan suomalaisen yhteiskunnan toimintamekanismeista, säännöistä ja tavoista. Maahanmuuttajanuoret puolestaan toimivat kulttuuritulkkeina suomalaisille nuorille ja kertovat omista tavoistaan ja säännöistään. Maahanmuuttajataustaisia nuoria autetaan pääsemään mukaan kaupungin nuorisotoimintaan kouluttamalla tukioppilaita tai tutoreita, jotka toimivat sisään heittäjinä harrastuksiin. Miten tämä kaikki näkyy konkreettisesti toiminnoissa?

3 Kouvolan tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta Haasteet Strateginen työ osana organisaation kehittämistä ja koulutusta: Kyselyt. Nuorten kuulemiset. Asiantuntijat + moniammatilliset verkostot (onko yhteistyötä olemassa?). Koko organisaatiota koskeva tahtotila: Monikulttuuristen asioiden huomioiminen on koko organisaation tehtävä. Ei tarkoita ammattitaidon häviämistä, vaan monikulttuuristen asioiden huomioinen on osa koko organisaation yleistä kehittämistä. Maahanmuuttajapalveluiden ja nuorisopalveluiden yhteistyö. Ehdotuksia Alkutilanteen kartoittaminen (väestö, kulttuuriryhmät, jo tarjolla olevat palvelut nuorille, asuinalueet). Tarpeiden tunnistaminen. Strategian luominen. Missä ollaan, minne menossa, mitä tavoitellaan. Koko organisaation sitouttaminen monikulttuurisuuteen, ei yksittäinen osa alue, vaan kaikkia koskettava periaate ja toimintamuoto.

4 Teemat 1. Monipuolinen ja monikielinen tiedottaminen 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja Monitoimijainen yhteistyö, LANUKE Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen 1. Monipuolinen ja monikielinen tiedottaminen 1. Monipuolinen ja monikielinen tiedottaminen Tiedotusryhmä hoitaa tiedottamispuolen, pohtii osa alueena monikulttuurista tiedottamista. Monikieliseen tiedottamiseen tulee panostaa > esitteitä pääkielillä (esim. venäjä, turkki, englanti, jne), tiedottaa toiminnasta nuorille ja perheille. Esitteiden jakaminen > koulujen yhteyshenkilöt, nettisivuille myös monikielistä tietoa. Haasteena esim. tulkkausta vaatineet tilanteet, esim. perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, voisiko muita viranomaisia hyödyntää näissä tilanteissa. Miten saadaan rekrytoitua enemmän maahanmuuttajataustaisia lisää > omia harrastusvuoroja enemmän (miten näistä tiedotetaan?). Nuortenpalveluiden pitäisi lisätä yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa, joiden toimintaan maahanmuuttajataustaiset nuoret osallistuvat.

5 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE 4.5. Miten voi dialogia jos ei ole yhteistä kieltä, mitä dialogi on, menetelmiä löytyy kyllä, niitä pitää osata hyödyntää. Kieli ei ole ainoastaan verbaalista, myös toiminnallinen ulottuvuus. Toiminnalliset menetelmät erilaisiin vuorovaikutuksellisiin tiloihin, miten luodaan paikkoja kohdata muita nuoria. Matalan kynnyksen palvelut. Voiko aktiivisesti lähteä tukemaan monikulttuurista toimintaa jos osaamista tai tietotaitoa ei ole? Osa nuorista ei halua osallistua, jo koulussa on pakko osallistua yhdessä. Miten yhteensovittaa sellaisia nuoria joiden arvomaailmat ovat konfliktissa keskenään, missä kulkee nuorisotyöntekijän vastuu näissä tilanteissa? Elävä kirjasto on hyvä esimerkki toimivasta menetelmästä dialogin rakentamiseen. Lupa kysyä, kyseenalaistaa jne. Vertaistukiryhmä >kulttuuritulkit > mitä toivomuksia/ideoita nuorilla itsellään on mielekkäästä toiminnasta. Tämä vaatii verkostoitumista myös nuorisotyöntekijöiltä > moniammatilliset verkostot. Jo olemassa olevien käytäntöjen ja menetelmien hyödyntäminen > työparien valitseminen niin että klikkiytyminen estetään. 3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön 3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja 4.5. Kaikki lähtee liikkeelle tästä teemasta, miten asenteet ovat läsnä nuorisopalveluiden sisällä. Koulutusta pitää olla tarjolla riittävästi. Arvojen pitäisi olla yhteisiä ja niistä pitäisi keskustella yhdessä. Kulttuuritulkkimalli yhtenä konkreettisena mallina, myös tiedottamisen näkökulmasta. Onko hyvä integroida maahanmuuttajanuoret valtaväestöön kun vanhemmille on tärkeää säilyttää omat arvot, on tärkeä luoda myös yhteistä toimintaa, ei pelkästään eriyttävää. Monikulttuurinen keskus Kouvolaan. Kulttuurikummitoiminta, koulujen tukioppilastoiminta. Tiedotuskampanjat säännöllisin väliajoin rasisminvastaisuuteen liittyen. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytoiminen, kuinka realistista. Vapaaehtoistyö, Youth in Action ohjelman hyödyntäminen.

6 4. Monitoimijainen yhteistyö, LANUKE Monitoimijainen yhteistyö, LANUKE 4.4. Kokemuksia on niukasti, koulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä eniten kokemusta (opettaja, terveydenhoitaja, tulkki). Haasteena ovat ennakkoasenteet, onko opettajilla esim. näkemyksiä nuorisotyöntekijöiden toimenkuvasta. Haasteena myös vaitiolosäännöt. Kulttuurinen tietämys puuttuu, tämä voi olla haasteena, jos joutuu esimerkiksi hankaliin tilanteisiin. Kulttuuripuoli on aikaisemmin tehnyt kv työtä. Mypa tekee rasisminvastaista jalkapalloon liittyen. Myös 4 H yhdistys tekee, samoin asukastuvat. Ystävyysseurat Kouvolassa. 5. Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen 5. Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen Nuorisotyöntekijät voivat osallistua muiden toimijoiden tapahtumiin. Niillä taloilla joissa jo käy monikulttuurisia nuoria, olisi helppo saada apuohjaajaksi, vapaaehtoiseksi. Taloille rasismin hälventämiseksi vapaaehtoisia. Nuorisotyöntekijöiden KV vaihto. Jos nuoret matkustavat, he voisivat saada tehtäväksi kertoa muista kulttuureista ja tavoista. Koulutus on tärkeää.

7 Ehdotuksia Maahanmuutto ohjelman mukaan kaupungin henkilöstöpalvelut tarjoavat perehdytystä rasismin ja syrjinnän kitkemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen > nuorisopalvelut osaksi koulutusta. Muita vaihtoehtoja: Monikulttuurinen työnohjaus ( MOD koulutus (