Espoon yleisiä haasteita monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen:
|
|
- Juha-Pekka Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkukartoitus Espoo, Espoon alkukartoituksessa oli paikalla Nuorisotalo Sentterin työntekijät (Tarja, Anssi, Nana, Johanna) ja Sari Vahtera, Viula Pakka, Tero Luukkonen. Petra Sorvasto oli etukäteen lähettänyt hankesuunnitelman, jossa eriteltiin sitä, miten Espoon valitsemaa teemaa nuorten keskinäisen dialogin tukeminen lähdetään kehittelemään Sentterin nuorisotilalla. Tilaisuuden alussa käytiin läpi tutkimushankkeen Monikulttuuriset nuoret, vapaa aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen ( ) teemoja ennen kuin siirryttiin pohtimaan Espoon tilannetta tarkemmin. Tutkimushankkeen keskeiset tulokset herättivät erittäin vilkasta keskustelua. Yksi keskeisistä keskustelunaiheista oli nuorten rasismikokemukset ja käänteisen rasismin käsitteleminen. Paljon väittelyä herätti myös teemat nuorisotyöntekijöiden tehtävästä ja toimenkuvasta erityisesti liittyen vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Monet nostivat esille, että vanhempia ei saa houkuteltua mukaan nuorisotalon vanhempainiltoihin ja heihin on muutenkin vaikeaa saada kontaktia. Tosin kävi ilmi, että erityisesti pienryhmätoiminnan kautta ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön avulla vanhempia on tavoitettu. Paljon pohdiskelua herätti kuitenkin kysymys siitä, pitäisikö nuorisotyöntekijöiden jalkautua nuorten perheisiin, esim. vierailemalla kodeissa. Muita esille nousseita asioita olivat kotouttamispolitiikan ja monikulttuurisuuden välinen suhde (miten näiden tehtävät eroavat toisistaan, tai ovat keskenään limittäisiä?). Paikalla olijat toivat esille Espoon erityisen tilanteen, jossa tietyt asuinalueet ovat eriytyneet sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan vahvasti. Tämä vaikuttaa siihen, että myös nuorisotalojen kävijäkunta eri alueilla on eriytynyttä ja hyvin erilaista. Esimerkkinä tästä mainittiin esimerkiksi Tapiolan nuorisotila, jossa suurella osalla nuorista on maahanmuuttajatausta, mutta joiden vanhemmista suurin osa on tullut työn takia Suomeen hyväpalkkaisiin tehtäviin. Näiden nuorten elinolosuhteet erovat puolestaan paljon esimerkiksi Sentterissä käyvien nuorten tilanteesta, joista monella on pakolaistausta. Espoossa on törmätty samaan ilmiöön kuin muualla Suomen suurissa kaupungeissa; maahanmuuttajataustaisten nuorten suosiessa tiettyä nuorisotaloa, suomalaistaustaiset nuoret jättäytyvät toiminnasta pois. Tämä teema pohditutti paljon ja mietittiin yhdessä niitä nuorisotyöllisiä keinoja, miten tilanteeseen voitaisiin puuttua rakentavalla ja myös ennaltaehkäisevällä tavalla. Espoon eriytynyt tilanne on vaikuttanut myös siihen, että espoolaisten nuorisotyöntekijöiden tietotaito monikulttuurisuuden suhteen on epätasaisesti jakautunutta, jotkut nuorisotyöntekijät ovat puurtaneet kysymysten parissa jo pitkään, kun puolestaan toisille asia on varsin uusi ja varsinkin sellainen, jota ei arjen työssä joudu pohtimaan. Espoon yleisiä haasteita monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen: Rasismi oli teemana sellainen, joka herätti alkutilaisuudessa jo niin paljon keskustelua, että sitä olisi hyvä pohtia jatkossakin. Varsinkin tilanteet, joissa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja nuorisotyöntekijöiden näkemykset rasismin sisällöstä ja merkityksestä eivät kohtaa, nousi esille. Nämä konkretisoituvat esimerkiksi tapauksissa, joissa nuorisotyöntekijät kokevat, että heitä nimitetään syyttä rasisteiksi niissä tilanteissa, joissa he esimerkiksi osoittavat nuorille, että kaikkien pitää noudattaa nuorisotalon yleisiä sääntöjä. Pohdittiin paljon sitä, kuinka paljon haukkumista ja nimittelyä nuorisotyöntekijän tulee sietää, mitkä asiat ovat väistettävissä ammattimaisesti ja mitkä tilanteet taas loukkaavat. Samanaikaisesti olisi hyvä pohtia sitä elämäntilannetta, jossa monet nuoret elävät arkeaan Suomessa, ja joissa arkipäivän rasismi on keskeisellä sijalla. Yhtenä mahdollisuuten näiden teemojen läpikäymiselle voisi olla esimerkiksi monikulttuurisen työnohjauksen järjestäminen ( Jarkko Soininen).
2 Kävijätilastot. Espoo tilastoi tarkasti kaikki kävijät/asiakkaat myös taustan mukaan (laveasti maahanmuuttajatausta). Espoon kävijäseurannan kokemuksista olisi hyvä saada tietoa jaettua muihin kuntiin, joissa kävijätilastoihin suhtautudutaan yleisesti varauksella. Koska Espoossa tietyt alueet ja nuorisotilat ovat eriytyneet monikulttuurisuuden suhteen,olisi hyvä pohtia, millä tavoin tietotaitoa voitaisiin jakaa tasaisemmin (esim. työntekijävaihdot talojen välillä, Espoossa on ollut käytössä vaihdot pe iltojen suhteen). Yleisesti Kanuuna hankkeelta toivottiin nimenomaan hyvien käytäntöjen ja työkalujen kehittämistä ja jakamista valtakunnallisesti, sen sijaan monikulttuurisen nuorisotyön yleistä käsittelyä voitaisiin jättää vähemmälle. Espoon valitsema teema nuorten keskinäisen dialogin tukeminen ja sen kehittäminen: Todettiin, että Espoo ollaan jo pitkällä teeman suunnittelun suhteen verrattuna muihin Kanuunahankkeessa mukana oleviin kuntiin. Seuraava tehtävä on pohtia tarkemmin sitä, miten hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet konkretisoidaan toimenpide ehdotuksiksi. Sovittiin, että ensimmäinen askel on sen kartoittaminen ja tunnistaminen, mitä nuorten keskinäisen dialogin edistämiksi jo tehdään Sentterissä. Eli kirjataan ylös, millä tavoin nuorten ystävyys ja ryhmäsuhteita tuetaan arjen toiminnoissa, ja miten toisaalta klikkiytymiä on pyritty purkamaan. Samanaikaisesti tehdään yleistä kartoitusta sen suhteen, miten Sentterin (ent. Suvelan nuorisotilan) toiminta on kehittynyt vuosien aikana ja miten kävijämäärät ja keskeiset haasteet muuttuneet (aikaisempien vuosien toimintakertomukset ja kävijätilastot). Sovittiin, että teeman puitteissa tavataan seuraavan kerran klo 9.00, jolloin myös hankkeen tutkija kehittäjä Antti Kivijärvi on paikalla.
3 Espoon tilanne monikulttuurisesta Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma (hyväksytty syyskuussa 2009). Tilastointi äidinkielen mukaan. Suurimmat kieliryhmät, venäjä (3029), viro (2403), somali (1500), eng. (1487), kiina (1255). Muunkielisten osuus Espoon väestöstä 8 %, palvelusuhteessa olevat 3,4 %. Miten hyvin nuorisotoimi tavoittaa maahanmuuttajataustaisia nuoria? Tilastot? Espoon tilanne monikulttuurisesta Nuorisotoimen asema monikulttuurisuusohjelmassa (S.10): 13. Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista. Nuorisotoimi haluaa tavoittaa nuoret heidän taustastaan riippumatta ja edistää luontevaa vuorovaikutusta eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten välillä. Työntekijöiden toiminnassa heijastuu rasismin vastainen työote. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan yhdenvertaisuuden edistäminen. Seurantamittari: Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista verrattuna muunkielisten osuuteen Espoon väestöstä. Mitä tarkoittaa konkreettisesti?
4 Espoon tilanne monikulttuurisesta Moneen muuhun hankkeessa olevaan kuntaan verrattuna Espoossa ollaan jo pitkällä. Tilanteeseen liittyviä haasteita: Alueelliset ja henkiöiden motivaatioon liittyvät eroavaisuudet edelleen isoja, joillakin alueilla monikulttuurisuuden edistämistä pidetään itsestään selvänä tavoitteena > miten saada koko organisaatio sitoutumaan. Aiheeseen leipääntyminen. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen on prosessi, ei ole loppupistettä, jossa voitaisiin todeta, että kaikki on tehty ja valmista >muuttuvat tilanteet, nuoret, jne. 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE 4.5. Honkasalon, Soudon ja Suurpään (2007) tutkimuksessa nousee esille nuorisotyöntekijöiden ajatus nuorten välisiin ystävyyssuhteisiin puuttumattomuudesta. Monikulttuuristen kysymysten vakavasti ottaminen kuitenkin edellyttää, että nuorten välisiä suhteita ja ryhmärajoja ollaan valmiita madaltamaan ja tekemään tunnistettavaksi. Tämä on olennaista erityisesti tilanteissa, joissa ne sisältävät toimintaan osallistuvia nuoria syrjiviä käytäntöjä tai ennakkoluuloisuutta. Ryhmien kokoonpanoihin vaikuttaminen, niiden sekoittaminen on yksi tapa lisätä nuorten ja heidän ryhmiensä välistä vuorovaikutusta ja samalla heidän sosiaalisia taitojaan.
5 Miten Espoossa kehitetään valittua teemaa? Kehittämisen kohteena on Espoon keskuksen alueella lokakuussa 2009 avattu nuorisokeskus Sentteri. Hankkeen tavoitteena on nuorisotilan toiminnan kehittäminen monikulttuurista dialogia edistäväksi. Hankkeen onnistuessa nuorisotilan asiakaskunnassa vallitsee tasa paino eri nuorten ryhmien välillä ja tilasta on muodostunut "kaikkien Suvelan nuorten" nuorisotila. Nuorten ja nuorten ryhmien välinen vuorovaikutus on avointa ja ennakkoluulotonta ja kaikki pääsevät vaikuttamaan nuorisotilan asioihin. Hankkeen tavoitteita seurataan haastatteluin ja koulutusta teemaan saadaan Mukaan hankkeessa. Miten Espoossa kehitetään valittua teemaa? Haasteita: Mitkä ovat ne konkreettiset työkalut ja toimenpiteet, joilla dialogia edistetään? Miten välttyä siltä ajatukselta, että monikulttuurinen nuorisotila lähtökohtaisesti olisi ongelma? Miten nuoret itse osallistutetaan hankkeeseen? Millä tavalla hankkeen tulokset jalkautetaan niin, että ne koskettavat Espoon nuorisopalveluita kokonaisuudessaan?
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää
LisätiedotKanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009
Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia
LisätiedotTurun alkukartoitustilaisuus
Turun alkukartoitustilaisuus 3.11.2009 Turun nuorisotoimesta oli paikan päällä noin 35 henkilöä (25 % koko henkilöstöstä). Paikalla olijat olivat pääosin talotyöntekijöitä. Turun nuorisopalveluissa monikulttuuriset
LisätiedotLahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:
Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
LisätiedotMonikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo
Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari 24.8.2009 Veronika Honkasalo Päivän kulku Päivän ohjelma 10 Tervetuloa 10.15 Osallistujien esittely 11 12 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen
LisätiedotKouvolan alkukartoitustilaisuus 25.11.2009 Alkutilaisuudessa esille nousseita yleisiä teemoja. kartoitettaisiin perusteellisesti, mitä tällä
Kouvolan alkukartoitustilaisuus 25.11.2009 Kouvolan tilaisuudessa oli paikalla 34 kunnan nuorisotyöntekijää, mikä oli hieno saavutus. Paikalla olijat osallistuivat innokkaasti keskusteluun ja toivat esille
LisätiedotMiten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011
Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotMonikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto
Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Päivän rakenne 1. Yleistä tutkimushankkeesta Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Nuoret vs. nuorisotyöntekijät.
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez
MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä
LisätiedotTampereen alkukartoitus 11.11.2009
Tampereen alkukartoitus 11.11.2009 Tampereen koulutuksessa oli paikalla noin 30 henkilöä. Koulutusta on Tampereella paljon tarjolla, ja osallistujia oli nyt sitoutettu osallistumaan nimenomaan monikulttuurisen
LisätiedotTäsmäiskuja hankkeen onnistumisiin
Täsmäiskuja hankkeen onnistumisiin Veronika Honkasalo, Antti Kivijärvi, Tomi Kiilakoski 28.1.2010 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1 Ensimmäinen isku hankkeiden myötä palkattiin monia työntekijöitä ja luotiin
LisätiedotRovaniemen muistio 4.12.2009
Rovaniemen muistio 4.12.2009 Rovaniemen alkukartoituksessa oli paikalla koko nuorisopalveluiden työyhteisö ja moninetin kaksi työntekijää (monikulttuurisuuskeskus Rovaniemellä). Keskustelu tilaisuudessa
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu
MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotTerveisiä Kanuunan kehittämishankkeesta. Veronika Honkasalo, NTV
Terveisiä Kanuunan kehittämishankkeesta Veronika Honkasalo, NTV Kanuuna: Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisesta näkökulmasta 13 kaupunkia mukana monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeessa (2009
LisätiedotNuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli
7.2.2017 www.nuorisokanuuna.fi 1 Nuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli Laatukriteerein tuotetaan yhteistä käsitystä siitä, millainen nuorisotyö on hyvää ja tavoiteltavaa
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotMonikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
Pöytäkirja 1 (6) Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Aika 14.12.2017 klo 17:46-19:46 Paikka Kirkkojärven nuorisotila, Kylätorintie 5 Osallistujat Luottamushenkilöjäsenet: Cristian Tudose pj Hossein
LisätiedotNuorisopalvelut Asukastilaisuudet 2017 kevät
Nuorisopalvelut Asukastilaisuudet 2017 kevät Nuorisotoimi Sirpa Räikkönen, nuorisotoimenjohtaja Mitä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää kasvatustyötä päihteetöntä perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen nuoren
LisätiedotMETELIÄ. Rasismista ja siihen puuttumisesta
METELIÄ. Rasismista ja siihen puuttumisesta - Verkko ja rasismivastainen työ nuorten parissa Heli Markkula Projektisuunnittelija, VTM Pelastakaa Lapset 10.11.2011 Verkostotapaaminen nuorisotyön monikulttuurisuudesta
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018
Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) 1.1.2017- LUKUVUOSI 2017/2018 Mikä tasa-arvosuunnitelma on? Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena edistää eri sukupuolten tasa-arvoa koulussamme Muodostetaan
LisätiedotLounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /
Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa
LisätiedotTyöskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi
Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotNuorisopalvelut Asukastilaisuudet 2017 kevät
Nuorisopalvelut Asukastilaisuudet 2017 kevät Nuorisotoimi Kimmo Hölkki, nuorisotoimintayksikön päällikkö Mitä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää kasvatustyötä päihteetöntä perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen
LisätiedotNuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja
Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotHYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Panu Artemjeff Erityisasiantuntija https://www.youtube.com/watch?v=t_aqusmq Eyw Hannah Arendt Poliitisen filosofian historiassa vain kaksi merkittävää kysymystä:
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotLasten parlamenttimalleja Liisa Korppi
Lasten parlamenttimalleja 9.1.2018 Liisa Korppi 1 Tietoja suomalaisten kaupunkien lasten parlamenteista Tiedot koottu 10 kaupungin verkkosivuilta (Tampere, Turku, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Pori, Mikkeli,
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotMonikulttuuriasiain neuvottelukunta
Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 13.9.2018 Suomen- ja vieraskielisen varhaiskasvatusikäisen väestön määrä kasvaa 2 Varhaiskasvatusikäinen väestö vuosina 2000 2017 (virallinen väestötieto 31.12.) Muutos
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotNuori rikoksen uhrina ja tekijänä - miten kysyä, puuttua ja ehkäistä -seminaari
19.3.2018 Kanuuna, verkostopäällikkö suvi.lappalainen@lahti.fi 1 Nuori rikoksen uhrina ja tekijänä - miten kysyä, puuttua ja ehkäistä -seminaari 21.3.2018 Kunnallisen nuorisotyön Osaamiskeskus Kanuuna
Lisätiedottyötä kartoittamassa
Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotPääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa
KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotKriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa
Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Veronika Honkasalo & Antti Kivijärvi & Tomi Kiilakoski 28.1.2011 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1 Näkökulma 1 pilottihankkeen
LisätiedotMonikulttuurisuuden asema nuorisotyössä
Monikulttuurisuuden asema nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto 22.2.2010 www.nuorisokanuuna.fi 1 Esityksen rakenne 1) Esityksen näkökulma 2) Monikulttuurinen nuorisotyö yhteisesti jaettuja
LisätiedotOpetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous
Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
Lisätiedotkouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotKulttuurien välisen työn valmukseen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä -MULTI-TRAIN, Toimintatutkimushanke
Paneeli: Monikulttuurisuus ja kulttuurien välinen osaaminen tulevaisuuden työyhteisöissä: MULTI-TRAIN tutkimushanke, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sekä Kuntatyönantajat Kuntatalo, Huone A
LisätiedotProjektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
LisätiedotNuorisotyöpäivät Seinäjoki
Nuorisotyöpäivät Seinäjoki 15.-16.4.2015 TUNNUSLUKUJA RAKENTAMASSA Nuorisotyön tunnuslukujen verkostomainen kehittäminen hanke /Nuorisotutkimusseura ry Anu Gretschel & Pirjo Junttila-Vitikka & Anne Puuronen
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 11.10.2017 LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE Maahanmuuttajataustainen vammainen lapsi sosiaali- ja
LisätiedotOnko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?
Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotKouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren
LisätiedotKumppanuutta kotouttamisen kentillä
Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö
LisätiedotHenkilöstöjohtaja Hannu. Tulensalo
Ammatillisen suomen kielen kehittäminen monimuotoisessa työyhteisössä Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Helsingin kaupungin henkilöstössä Henkilöstöjohtaja Hannu Erityissuunnittelija
LisätiedotNuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa
Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Tuloksia Viisaat valinnat hankkeen interventiotutkimuksesta Viivi Mäkinen, VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto Tutkimuksen lähtökohdat
LisätiedotYHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019
YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotVuonna 2017 Kanuuna. Kouvola
10.11.2016 www.nuorisokanuuna.fi 1 Vuonna 2017 Kanuuna Kouvola 10.-11.11.2016 10.11.2016 www.nuorisokanuuna.fi 2 Kanuuna 2017 Kanuuna-verkoston tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa kunnallista nuorisotyötä
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille!
ETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille! 1. Osallisuusperiaatteella kaikki nuoret mukaan Eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaiset suomalaiset nuoret on saatava mukaan nuorisopalveluiden
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotViestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin
Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotKansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä
Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista
LisätiedotNuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna
Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotDigihaaste hanke. Rahoittaja Etelä-Suomen AVI Hanke alkanut Hankekoordinaattori Jari Karjalainen
Digihaaste hanke Rahoittaja Etelä-Suomen AVI Hanke alkanut 1.9.2017 Hankekoordinaattori Jari Karjalainen Hanke toimii ympäri Lahden nuorisopalveluiden organisaatiota, sijaitsee Itäisellä alueella Hanke
LisätiedotHankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotYHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN. Suomen Vanhempainliitto
YHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN Suomen Vanhempainliitto YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,
LisätiedotKOMIASTI KOTONA JA OPINTIELLÄ
KOMIASTI KOTONA JA OPINTIELLÄ TYÖNTEKIJÄT Tiimipäällikkö, perheterapeutti Anne Mariapori 044 7341 578 Kasvatusvalmentaja Päivi Hietikko 044 0819958 Kasvatusvalmentaja Päivi Koivisto 044 7486713 Etunimi
LisätiedotYksilöllinen alkutapaaminen -keskustelurunko ryhmän ohjaajalle. Maari Parkkinen, Mikko Henriksson, Satu Niskanen, Petri Hälikkä ja Tarja Heinonen
Yksilöllinen alkutapaaminen -keskustelurunko ryhmän ohjaajalle Maari Parkkinen, Mikko Henriksson, Satu Niskanen, Petri Hälikkä ja Tarja Heinonen Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 00410 Helsinki
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotOtsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4
Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotTÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***
Ilmiö: Muuttuvat perhemallit. Kirja: Kolu Siri, Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava 2016. Lyhyt kuvaus kirjasta: Kesän jälkeen kaikki on toisin -teoksen päähenkilö Peetu on 17- vuotias transnuori, joka
Lisätiedot