Lahden alkukartoitustilaisuus Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Transkriptio

1 Lahden alkukartoitustilaisuus Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna kuntiin verrattuna Lahti on parin edellisen vuoden aikana kehittänyt nuorisopalveluiden toimintaa huomattavasti nimenomaan monikulttuurisesta näkökulmasta. Nuorisopalvelut ovat luoneet strategisen työkalun vuonna 2009 monikulttuurisen nuorisotyön seuraamiseksi, Katsaus Lahden monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Lisäksi nuorisopalveluilla on monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori vuodesta 2008 alkaen. Lahden haasteet Kanuunan hankkeen tiimoilta näyttäisi liittyvän ennen kaikkea siihen, millä tavalla pysytään vauhdissa mukana ja viedään myös pitkäjänteisesti monikulttuurisuutta käytäntöön. Katsaus toimii tällä hetkellä nimenomaan eri nuorisopalveluiden toimintojen kuvaamisena, mutta kovin syvälle luotaavaa analyysiä toimintojen yhdenvertaisuudesta tai niiden kehittämisestä katsaus ei sisällä. Katsauksen kehittämisen näkökulmasta olisi myös hyvä jatkossa pohtia sitä, millä tavalla kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kehittäminen liittyvät toisiinsa ja missä mielessä ei. Kansainvälisyys kun monesti näyttäytyy positiivisena Suomen ulkopuolelle asettuvana brändinä kun taas monikulttuurisuuden huomioiminen pakkopullana. Alkukoulutustilaisuudessa kävi ilmi, että tavoitteena on palata katsaukseen vuoden 2009 lopussa ja vuoden 2010 alussa ja pohtia, miten se voitaisiin jalkauttaa jokaisen yksikön näkökulmasta paremmin ja miten monikulttuurista kehittämistyötä seurataan koko organisaation tasolla. Muita ennen koulutustilaisuutta esille nousseita haasteita olivat muun muassa se, ettei Lahden nuorisopalveluiden kävijöitä ole tilastoitu eikä alueellisia kartoituksia ole tehty systemaattisesti. Monikulttuurisuuden edistäminen on Lahdessa myös sikäli uusi asia, että koko organisaation ja henkilöstön sitouttaminen teemaan tuntuu vielä olevan varsin haasteellista. Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Tilastointi. Lahdessa olisi syytä kartoittaa yleisesti nuorisopalveluiden kohderyhmää ennen kaikkea kulttuuritaustan mukaan (ketkä jo tavoitetaan, keitä ei). Tilaisuudessa nousi esille, että esimerkiksi thai nuorten suhteellisen suuri määrä Lahdessa oli monelle yllätys, lisäksi pohdittiin millä tavalla kaksikulttuuriset nuoret näkyvät tilastoissa. Tilastointia olisi lisäksi hyvä tehdä alueellisten kartoitusten pohjalta, minkälaista väestöä eri alueilla asuu ja minkälaisia mahdollisia muita toimijoita alueilla on. Lisäksi olisi pohdittava sitä, voitaisiinko nuorisopalveluiden käyttäjiä tilastoida kulttuuritaustan mukaan esim. tietyllä etukäteen sovitulla aikavälillä. Rasistisesti suuntautuneista ja asenteellista nuorista keskusteltiin alkukoulutuksessa varsin vähän, vaikka tämä nousi ennen tilaisuutta esille. Olisi hyvä pohtia, voidaanko näiden nuorten kanssa tehdä esim. kohdennettua/eriytettyä nuorisotyötä ja millä tavalla organisaatiossa suhtaudutaan ylipäätään nuorten rasistisiin asenteisiin. Vaikka Lahden nuorisotyöntekijät tuntuvat alkutilaisuuden pohjalta ottavan Kanuunan kehittämishankkeen teeman innolla vastaan verrattuna moneen muuhun hankkeessa mukana olevaan kuntaan, olisi hyvä pohtia, missä kysymyksissä kaivataan enemmän koulutusta ja tukea ja miten saadaan kaikki työntekijät sitoutumaan monikulttuurisuuden edistämiseen. Lahden kehittämisteemasta Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen keskusteltiin tilaisuudessa vilkkaasti. Esille nousi muun muassa seuraavia ajatuksia: o Monikulttuurisuutta olisi hyvä pohtia myös siitä näkökulmasta, että monen työntekijän perhetaustat saattavat olla monikulttuurisia ilman että kollegat tietävät siitä.

2 o Organisaatiossa olisi pohdittava kattavasti muun muassa sitä, onko rekrytointi tällä hetkellä avoin ja yhdenvertainen ja houkutteleeko se ylipäätään myös eri kulttuuritaustaisia hakijoita. Entä millä tavalla työnhaussa voitaisiin harjoittaa positiivista diskriminaatiota, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja miten sitä perustellaan ulospäin (vrt. Helsinki, Nuorten ääni toimituksen maahanmuuttajatoimittajan rekrytointi) ja millä tavalla tällöin toimenkuvaa ja työtehtäviä voitaisiin muokata niin, että ne ovat joustavia. o Harjoittelijoiden (oppilaitokset, amk jne.) oppisopimusopiskelijoiden ja vertaisohjaajien hyödyntäminen erityisesti silloin kun halutaan rekrytoida maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. o Nuorisotyöntekijät voisi käydä kertomassa kohdennetusti omasta työstään lukioikäisille ja vanhemmille maahanmuuttajanuorille (myös ysiluokkalaisille). Nuorisotyöntekijän ammatti varteenotettava vaihtoehto! o Etsivän nuorisotyöntekijän työpariksi esim. venäläistaustainen nuorisotyöntekijä. o EVS:n hyödyntäminen Lahden teeman kehittämisessä. o Monikulttuuristen nuorten systemaattinen rekrytointi nuorisopalveluiden vapaaehtoistoimintaan (esim. International youngsters club). Jatko. Sovittiin, että Lahdessa pohditaan Tutuxi tiimin aloitteessa, mikä konkreettinen työkalu sidotaan Lahden kehittämisteemaan ja Veronika palaa asiaan marraskuun lopussa tai joulukuun alussa.

3

4 Lahden nuorisopalveluiden tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta Plussaa kattava monikulttuurisuuskatsaus. Miten hyvin jalkautettu, miten hyvin tunnetaan työyhteisössä, miten työntekijät sitoutetaan katsaukseen? Asennekasvatus menetelmät Kärpäsen koulun kanssa ovat saaneet hyvän vastaanoton. Asennekasvatus menetelmien markkinointia tehostettaan ensi vuonna. Multi Culti, toiminnut vuodesta 1995, nuorisopalveluiden alaisuudessa. Lahden haasteita Paljon on tehty ja lyhyessä ajassa. Moniammatilliset verkostot toimivat Lahdessa hyvin. Ovatko kaikki työyhteisön jäsenet yhtä sitoutuneita monikulttuurisuuden edistämiseen (johto ja kenttäväki?)? Voitaisiinko monikulttuurisuuden huomioiminen liittää esim. kehityskeskusteluihin? Monikulttuurisuutta saatetaan pitää trendijuttuna, ei koeta että osataan vielä tarpeeksi. Kävijöitä ei tilastoida. Miten seurataan sitä, miten hyvin nuorisopalvelut palvelevat eri kulttuuritaustoista tulevia nuoria?

5 Lahden haasteita Haavoittuvassa asemassa olevat nuoret (esim. kurditaustaiset nuoret, kohdennetun työn tarve). Monikulttuurisuuteen vieroksuvasti suhtautuvat nuoret, rasistisesti asennoituvat. Kaikkien työntekijöiden sitouttaminen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseen. Myös täysin yksikulttuurisella talolla voi tehdä monikulttuurista työtä. Teemat 5. Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen Monikulttuuriset kysymykset koskevat koko nuorisotoimea työyhteisönä. Työyhteisön kannalta haasteena on sitoutuminen monikulttuurisen huomioivaan työotteeseen yhdessä: strateginen työ ja suunnittelu tukevat sitä, antavat sille oikeutusta ja sitovat koko henkilöstöä. Monikulttuurisuuden huomioiminen nuorisotoimien strategioissa tai omana strategianaan vaatii sen jalkauttamisen pohdintaa (Honkasalo, Souto & Suurpää 2007, 67).

6 Keskustelua Mikä tekee työyhteisöstä monikulttuurisen? Miten nuorisopalveluihin voitaisiin rekrytoida ja houkutella enemmän vähemmistötaustaisia työntekijöitä? Miten taataan se, että heidän asemansa työyhteisössä on yhdenvertainen muiden työntekijöiden kanssa? Pohtikaa konkreettisia työkaluja teemaan liittyen. Miten käytännössä tietotaitoa voitaisiin lisätä? Ehdotuksia Asenne ja rasisminvastaista koulutusta henkilöstölle (Modkoulutus, TAI Monikulttuurinen työnohjaus, Kaiken sen kirjaaminen, mitä teemaan liittyen jo tehdään. Kysely muille toimijoille, mitä tekevät, millä alueilla, mitä toimintamuotoja, mitä toivomuksia nuorisopalveluiden suuntaan. Kävijätilastot? Nuorten toivomusten kartoittaminen. Monikulttuurisuuskatsauksen hyödyntäminen jokapäiväisessä työssä.