Paras / ARTTUtutkimuksen. tuloksia. Muutosprosessi ja henkilöstö 17.4.2012 Mikkeli Esa Jokinen Työelämän tutkimuskeskus

Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstö PARASuudistuksessa

Henkilöstö uudistusten pyörteissä II ARTTU henkilöstötutkimuksen loppuraportti.

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari Kuntatalolla

Arjen ammattilaiset kriisityöstä epävarmuuden asiantuntijuuteen

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari Kuntatalolla

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Henkilöstö uudistusten pyörteissä

ARTTU-Alueseminaari HOLLOLA

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi

Hyvän työpaikan kriteerit

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Alustavia tuloksia Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

ARTTU KUNTASEMINAARI LAPPEENRANNASSA OHJELMA

Henkilöstötutkimus 2008

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä Liite Kuntaliiton tiedotteeseen

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Savonlinnan kaupunki 2013

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Pentti Meklin (toim.)

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Osuva-loppuseminaari

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kirkon työolobarometri 2011

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU. ARTTU-KUNTASEMINAARI Kuntatalolla Esittelyssä Vöyri-Maksamaa

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointi. AKOL ry

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa.

Työelämä hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop Margita Klemetti hankejohtaja

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Osuva-kysely Timo Sinervo

Verkostotapaaminen Joensuu

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Kirteko ohjelmallista kehittämistä kirkon sektorilla

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Tuhoava johtaminen työyhteisöissä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi Verkostokuulumisia

Kokoomaraportti PARASTA ARTUN MITALLA II:

Työpahoinvoivasta työpaikasta työhyvinvoivaan työpaikkaan. tri Harri Virolainen

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Aloitustilaisuus

Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Strateginen hyvinvoinnin johtaminen tukee kuntia muuttuvassa maailmassa. Terttu Pakarinen

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Jari Stenvall. HTT, Professori

Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista, oikaisuvaatimuksista ja kunnallisvalituksista

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tutkimus- ja seurantaraportointi

Parasta naisille? Sari Pikkala. VTT, tutkija, Åbo Akademi

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Työturvallisuuskeskus TTK

Lupaavatko uudistukset parempaa tulevaisuutta?

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

SOTE- ja maakuntauudistus

Transkriptio:

Paras / ARTTUtutkimuksen tuloksia Muutosprosessi ja henkilöstö 17.4.2012 Mikkeli Esa Jokinen Työelämän tutkimuskeskus

Kaksi kuvaa kehityksestä?? 2005 2015 2005 2015

Paras-arviointitutkimus 2008-12

Henkilöstötutkimuksen lähtökohtia Arvioidaan palvelujen järjestämistapoja, uudistamista ja työhyvinvointiin liittyviä asioita henkilöstön kokemusten kautta. Työelämän laatu viittaa kirjallisuuteen, jossa työelämää pyritään mittaamaan kuitenkin yksilökokemusta laajemmin ja huomioiden organisointitavat ja johtaminen.

Henkilöstötutkimuksen lähtökohtia 2009 ja 2011 kysely 40 (38) ARTTUkunnan henkilöstön sosiaali-, terveys- ja koulutoimen henkilöstölle, vuonna 2011 yleishallinnolle Vuonna 2009 n=3710 (60 %) Vuonna 2011 n=4618 (52 %)

Henkilöstötutkimuksen lähtökohtia Paras-hanke Kuntakoko Asukastiheys Väestönmuutos Kuntatyyppi Osallistavuus Henkilöstö Vaikutusmahdollisuudet Työn sisäinen palkitsevuus Työyhteisön sos. toimivuus Ristiriitojen avoimet hallintatavat Esimiestyö Summamuuttuja 1,0 5,0 Sosiaalinen pääoma

Työelämän laatu kunnissa 1995 2011 3,6 3,5 3,4 3,42 3,41 3,37 3,47 3,49 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,7 2,6 KS1995 KS1999 KS2003 ARTTU 2009 ARTTU 2011

Työelämän laadun ulottuvuuksien kehitys 1995 2011 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 4,2 Ristiriitojen avoimet hallintatavat Vaikutusmahdollisuudet Esimiestyö Sosiaalinen toimivuus Työn sisäinen palkitsevuus 3 2,99 2,98 3,07 3,03 3,16 3,13 3,04 3,1 3,13 3,36 3,38 3,39 3,51 3,57 3,43 3,44 3,44 3,51 3,53 4,12 4,13 4,04 4,13 4,18 Sosiaalinen pääoma KS1995 KS1999 KS2003 ARTTU 2009 ARTTU 2011 3,75

Uudistuksen osallistavuus Henkilöstön näkemykset on otettu riittävästi huomioon 8 21 50 17 4 Riittävästi osallistumismahdollisuuksia uudistuksen suunnitteluun 10 23 49 14 4 Johto on kiinnittänyt riittävästi huomiota työpaikkojen sitouttamiseen 10 29 33 23 5 Kunnan poliittinen johto on osallistunut riittävästi 11 31 25 29 4 Henkilöstö on luottanut riittävästi virkamiesjohtoon prosessin aikana 12 30 30 24 4 Tiedottaminen kunnassamme on ollut riittävää henkilöstön kannalta 14 24 40 17 5 Työpaikkamme henkilöstö on sitoutunut toimenpiteiden toteuttamiseen 23 31 19 21 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Puuttuva Esa tieto Jokinen 2012

Työelämän laatu toiminnoissa 2009 2011

3,6 3,5 3,4 3,3 Työelämän laatu ja Paras-hanke, 2009 ja 2011 3,49 3,51 3,45 3,48 3,46 3,2 3,1 3 QWL 2009 QWL 2011 2,9 2,8 Liitoskunta (n=1920) Syvenevän yhteistyön kunta (n=879) Muu kunta (n=1169)

Työelämän laatu ja kuntakoko, 2009 ja 2011 3,60 3,55 3,54 3,54 3,54 3,51 3,51 3,50 3,47 3,48 3,47 3,45 3,45 3,45 3,40 3,35 3,33 3,30 3,25 3,20 alle 5000 as. (n=6) 5001-10000 as. (n=7) 10001-20000 as. (n=8) 20001-50000 as. (n=8) 50001-100000 as. (n=8) yli 100000 as. (n=3) 2009 2011

Ristiriitojen avoimet hallintatavat ja Paras-hanke, 2009 ja 2011 3,15 3,11 3,1 3,09 3,07 3,06 3,05 3,02 3 3 2,98 2,95 2,9 2,85 2,8 Liitoskunta Syvenevän yhteistyön kunta Muu kunta Kaupunkiseutu 2009 2011

Yhteenvetoa Työelämän laatu on säilynyt lähes ennallaan 2009 2011. Sen ulottuvuudet ovat varsin pysyviä eri kunnissa ja toiminnoissa, kun tarkastellaan aikaväliä 1995 2011. Paranemista on tapahtunut erityisesti esimiestyössä, mutta ristiriitojen avoimet hallintatavat vähentyneet Eräänlainen kehittämismyönteisyys näyttää lisääntyneen, mutta toisaalta ristiriitoja on entisen verran Paras-uudistuksen osallistavuus on säilynyt heikolla tasolla. Vain 8 % kokee riittävää osallisuutta. Tämä kertonee myös uudistuksen ajankohtaisuuden vaihtelusta eri kunnissa. Tiedonsaanti on säilynyt ennallaan. Koulutusmahdollisuudet ovat jatkuvasti parantuneet.

Tulokset HR:n kannalta Henkilöstö ei reagoi rakenteellisiin uudistuksiin säännönmukaisesti. Henkilöstö kuitenkin vastustaa pelinappulana olemista, ja Paras-uudistus on osa tätä objektivointia. Toisaalta uudistuksen osallistavuus näyttää olevan yhteydessä työelämän laatuun. Muistettava kaksi kuvaa toisaalta rationaalinen malli ja toisaalta henkilöstön todellisuus. Mikä tahansa rakenteellinen muutos on tulkattava henkilöstölle. Miten henkilöstö tulisi orgaanisemmin osaksi kuntaorganisaatiota?

Jokinen, Esa & Heiskanen, Tuula (2012) Henkilöstö uudistusten pyörteissä. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 19. http://shop.kunnat.net/uploads/arttu_henkilostoraportti.pdf