Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa.

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Loppuraportti Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 25. Acta nro 245. Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen, Joakim Zitting & Juha Kinnunen Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Itä-Suomen yliopisto & Suomen Kuntaliitto

2 1. ARTTU SOTEPA loppuraportin tiivistelmädiat Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa ARTTU-SOTEPA-tutkimustuloksia SOTEPA- tutkimusryhmä: Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen, Joakim Zitting ja Juha Kinnunen, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Internet:

3 2. Teemadiojen sisältö 1-2. Esittely ja sisältö 3. SOTEPA- tutkimuksen tutkimusasetelma vuosina , tutkimuskysymykset ja tutkitut palvelut sekä tutkimusaineisto 4.Uudistusten vaiheita ja kuntien erilaisia rakenneratkaisuja 5-7. Vanhuspalveluiden käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa; kotihoito ja laitoshoito sekä näiden palvelumuotojen kustannusten kehitys eri kokoisissa kunnissa Lastensuojelupalveluiden käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa; avohuollon tukitoimien piirissä olevat alle 18- vuotiaat lapset 9. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa 10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten kehittyminen eri kokoisissa tutkimuskunnissa v Pohdinta 12. ARTTU-SOTEPA julkaisut ja tutkimusryhmä

4 3. Tutkimusasetelma: sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunta- ja palvelurakenneuudistusten tavoitteet sekä tutkimusaineisto Tutkimuskysymykset: 1. Millaisia muutoksia tutkimuskuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisella tasolla, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmissä on tapahtunut? 2. Millaisia muutoksia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa on tapahtunut? 3. Kuinka valittujen kohdepalveluiden, perusterveydenhuolto, lasten ja perheiden palvelut sekä vanhuspalvelut, käyttö ja kustannuskehitys ovat muuttuneet? Tutkitut sosiaali- ja terveyspalvelut: Vanhuspalvelut Lapsiperheiden palvelut/ lastensuojelu Perusterveyden -huolto/ lääkäripalvelut STRATEGINEN TASO ORGANISAATIO- TASO TOIMINNALLINEN TASO Strategiset tavoitteet ja suunnitelmat Päätöksenteon eheys ja paikka Organisaatioiden rakenteet ja palveluverkostot Palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja käyttö Kustannukset Tutkimusaineisto: Vuosien hallitusohjelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset kehittämisohjelmat peruspalvelu-ohjelmat ja peruspalvelujen arviointiraportit Kohdepalveluihin liittyvä lainsäädäntö Tutkimuskuntien kunta- ja palvelustrategiat Perus- ja perustamissopimukset, johto- ja hallintosäännöt, Arviointikertomukset SOTKAnet-tilastotiedot Altika-aluetietokanta ARTTU tutkimusohjelman VILU-kysely (ÅA)

5 4. ARTTU-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten vaihtoehdot ja monisuuntainen liike (Niiranen ym. 2013, 54) Toteutunut uudistus Lähtökohtatilanne 2007: sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omana tuotantona Ei näkyviä uudistuksia kunta- tai palvelurakenteessa Yhtäaikainen uudistaminen Mahdollinen uudistus Uudistuksia kuntaorganisaation sisällä Päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Palvelujen tuottaminen yhteistoiminta-alueena Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kuntaliitos Palvelurakenteen uudistaminen Yhteistoiminta-alue purkautumassa Kuntayhtymämalli Isäntäkuntamalli Uudet palvelualuemallit Kuntauudistuksen ja soterakenneuudistuksen mahdolliset kehityssuunnat Uusi yhteistoimintaalue? Kuntaliitos? Oman kunnan palvelutuotanto? Kunnalliset liikelaitokset?

6 5. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet % Sodankylä Lieto Hirvensalmi Äänekoski Turku Karkkila Pudasjärvi Oulu Seinäjoki Mänttä-Vilppula Haukipudas Hamina Uurainen Salo Lempäälä KOKO MAA Kemiönsaari Jyväskylä Kajaani Kitee, Vimpeli Lappeenranta Lapua Pello Kirkkonummi Vaasa Varkaus Juuka Sipoo Mustasaari Hämeenlinna Vöyri Siilinjärvi Raasepori Halsua Kuusamo Pori Harjavalta Hollola Kuopio vuotta täyttäneiden osuus % Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet (%) suhteessa kaikkiin 75-vuotta täyttäneisiin vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012). = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä.

7 6. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet % Harjavalta Mustasaari Turku Kemiönsaari Oulu Salo Lempäälä Uurainen Äänekoski Jyväskylä Mänttä-Vilppula Seinäjoki Pori Sipoo Raasepori Hollola KOKO MAA Kotka Lapua Lieto Kuopio LPR HML Varkaus Pello Haukipudas Hamina Vöyri Kirkkonummi Siilinjärvi Kitee Vaasa Pudasjärvi 2 Kajaani Karkkila Sodankylä Vimpeli Juuka 1 0 Kuusamo Halsua vuotta täyttäneiden osuus % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä (%) suhteessa kaikkiin 75-vuotta täyttäneisiin vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012). = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä.

8 7. Vanhusten kotipalvelun sekä vanhusten laitoshoidon nettokäyttökustannusten kehittyminen kuntakokoluokkien mukaan jaetuissa tutkimuskunnissa (Altika 2012). Vanhusten kotipalvelun nettokäyttökustannukset, /vanhuskotitalous Vanhusten laitoshoidon nettokäyttökustannukset, /hoidettava Alle asukasta Alle asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta yli asukasta ARTTUkunnat yhteensä Koko maa yli asukasta ARTTU-kunnat yhteensä Koko maa

9 8. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä, % 14 Varkaus Pello Jyväskylä Kuopio Siilinjärvi Uurainen Turku Hämeenlinna Oulu Kotka Äänekoski Kuusamo Kajaani Vimpeli KOKO MAA Lapua Mänttä-Vilppula Seinäjoki Halsua Pudasjärvi Raasepori Lempäälä Hollola Kitee Hamina Vaasa Salo Harjavalta Pori Karkkila Sipoo Lappeenranta Lieto Kirkkonummi Sodankylä Haukipudas Mustasaari Kemiönsaari Vöyri 0 Juuka HIrvensalmi Lapsiperheet, % kaikista perheistä Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevat 0-17 vuotiaat suhteessa kaikkien lapsiperheiden määrään vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012). = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä.

10 9. Lääkärikäynnit / 1000 asukasta Vöyri Harjavalta Sodankylä Kuusamo Lapua Äänekoski Kitee Pello Siilinjärvi Uurainen Vimpeli Kuopio Hamina Mänttä-Vilppula Lempäälä Salo Halsua Seinäjoki Kemiönsaari Jyväskylä Raasepori Vaasa KOKO MAA Hollola Lieto Kajaani Turku Pori Juuka 1200 Mustasaari Sipoo Hämeelinna Kotka Kirkkonummi Oulu Lappeenranta Karkkila Haukipudas Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 1000 asukasta kohden suhteessa sairastavuusindeksiin vuonna 2010, ARTTU tutkimuskunnat Hirvensalmea ja Pudasjärveä lukuun ottamatta. N038 (Sotkanet 2012). = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä

11 10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset, /asukas Asukasluvun mukainen luokittelu Alle asukasta asukasta asukasta yli asukasta ARTTU-kunnat yhteensä Koko maa Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten kehittyminen kuntakokoluokkien mukaan jaetuissa tutkimuskunnissa (Altika 2012). Kustannukset (euroa/asukas) kohosivat tarkastelukauden aikana kaikissa kuntakokousluokissa, ja korkeimpia ne olivat asukkaan kunnissa. Kuntakoko erottelee sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kuntia selkeämmin kuin Paraskuntaluokittelun mukainen ryhmäjako.

12 11. POHDINTA: KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMINTA- JA ORGANISAATIORAKENTEIDEN KEHITYS JA NIIDEN OHJAUS PARAS-HANKKEEN AIKANA Paras-hanke loi edellytyksiä kunta- ja palvelurakenteiden uudistuksille ja osin mahdollisti, osin myös pakotti kuntia uusiin ratkaisuihin. Valtionohjaus tiivistyi. VM:n Peruspalveluohjelma sekä STM:n Tavoite- ja toteuttamisohjelmat sekä Kaste-ohjelma tukivat Paras-hankkeen tavoitteita. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintarakennetta koskevat ratkaisut olivat sisällöltään erilaisia; osa säilytti palvelujen rakenteen entisellään, osa teki kuntaliitoksia ja erilaisia yhteistoimintaratkaisuja. Kunnat sekä purkivat Paras-hankkeen aikaan tekemiään yhteistoimintaratkaisuja että perustivat tai suunnittelivat uusia yhteistoimintaalueita. Vuoden 2012 lopussa puolet ARTTUtutkimuskunnista oli sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta mukana kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio syveni ja eheytti palveluja toimialan sisällä, mutta samalla kuntien yhteistoiminta-alueratkaisut myös muuttivat kuntien päätöksenteon rakenteita monitasoisemmiksi ja paikoin eriyttivät sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan muista palveluista. Terveyskeskusten lääkäreiden vastaanottopalvelujen ulkoistamista tapahtui pakosta, ratkaisuna lääkäreiden rekrytointiongelmiin, ei sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ja palveluissa säilyi niiden olennainen sisältö, mutta toimipisteissä tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen valikoima pieneni osassa kuntia. Lähipalveluiden käsite ei selkeytynyt.

13 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vastuullinen tutkimustaho: Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Modulin johtajat: Professori Vuokko Niiranen ja professori Juha Kinnunen Päätutkija: Alisa Puustinen Muut tutkijat: Joakim Zitting Loppuraportti (2013): Väliraportti (2011): Lähtökohtatilanteen raportti (2010):