Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Transkriptio

1 Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu , Tutkimusryhmä: Olavi Kallio, Pentti Meklin, Jari Tammi & Jarmo Vakkuri

2 Esityksen sisältö ARTTU-ohjelman talousmodulin keskeisiä tuloksia Tutkimuksen tapa, analyysin ongelma ARTTU-ohjelman kootut opit tiivistys Näkökulmana: Mitä tästä pitäisi päätellä? Suunnistimia jatkolle

3 ARTTU -talousmodulin tutkimuskysymykset Kohteena laajasti tutkimuskuntien taloudessa tapahtuneet muutokset ajanjaksolla Millaisia muutoksia kuntien taloudessa on tapahtunut Paras-lain voimassaoloaikana ? 1) Onko Paras-uudistus edistänyt kuntien talouden tasapainoa? Ovatko kuntaliitokset vähentäneet alijäämäisten kuntien määrää? 2) Onko Paras-uudistus auttanut kuntia menojen kasvun hillinnässä ja miten se näkyy menojen suuntaamisessa eri menolajeihin? 3) Onko Paras-uudistus edistänyt kuntien tulojen kasvua? 4) Miten kuntien rahoitusasema on muuttunut? MITEN TUTKIA, KUN TILIKARTASSA EI OLE KUNTALIITOSTEN SEURANNAN TILIÄ? 3

4 Kuntien väliset vertailut tutkimuksessa Paras -kauden ( ) aikainen muutos vs. Parashanketta edeltävän kauden ( ) muutos (ajallinen stabiilisuus) Liitoskunnat, yhteistyökunnat ja muut kunnat (instrumenttien suhde) ARTTU-kunnat vs. koko maan kunnat (yleistämisen mahdollisuus) 4

5 Paras-kauden aikainen talouskehitys ARTTU-kunnissa 1) Kuntaliitosten seurauksena alijäämäkuntien lukumäärä on vähentynyt selvästi. Niiden alijäämät ovat sulautuneet liitoksissa syntyneiden uusien kuntien taseisiin ja niiden ylijäämiin 2) Kuntien rahoitusvaje on lisääntynyt vuosi vuodelta. Selvintä korjatun tuloksen mukaisen rahoitusvajeen kasvu on ollut liitoskuntien ryhmässä. 3) Tunnusomaista Paras-kaudelle on ollut käyttötalouden menojen suurempi kasvu verrattuna tuloihin. Palvelujen rahoitus on jäänyt entistä enemmän verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) varaan. Verotulojen erityisesti kunnallisveron kasvu on alkanut hidastua vuodesta 2010 alkaen yleisen talouskehityksen taantumisen seurauksena 5

6 Onko Paras -uudistus edistänyt kuntatalouden tasapainoa? Paras-kausi Paras-hanketta edeltävä kausi Liitoskunnat 2 Yhteistyökunnat 3 Muut kunnat Liitoskunnat 2 Yhteistyökunnat 3 Muut kunnat Keskimääräiset vuosittaiset muutokset ajanjaksoilla ja Paras kaudella liitoskuntien ylijäämät ovat kasvaneet vähemmän kuin syvenevän yhteistyön kunnissa ja muut kunnat -ryhmässä. Kuvio. Kertynyt yli-/alijäämä sekä keskimääräiset vuosimuutokset Paras-hanketta edeltävällä kaudella sekä Paras -kaudella ( ). ARTTU luokituksen mukainen tarkastelu. /asukas (N=40). Taulukko. ARTTU-kuntien ja niihin liittyneiden kuntien lukumäärät, joiden taseissa oli tilinpäätösten mukaan kertynyttä alijäämää vuosina 2000, 2006, 2010 ja Alijäämäkunnat Kuntia yhteensä (N) kuntaliitosten seurauksena alijäämäkuntien lukumäärä on vähentynyt selvästi. Niiden alijäämät ovat sulautuneet liitoksissa syntyneiden uusien kuntien ylijäämiin. 6

7 Paras-kauden aikainen talouskehitys ARTTU-kunnissa 4) Menojen kasvun hillintä ei ole toteutunut. Esimerkiksi sosiaalija terveysmenoissa kasvun hillintää on tapahtunut perusterveydenhuollossa, mutta erikoissairaanhoidon menojen suhteellinen kasvu on ollut vastaavasti suurempaa. 5) Kuntien investoinnit Paras-kaudella ovat kasvaneet enemmän kuin ennen Paras-uudistusta. Voimakkainta investointimenojen kasvu on ollut liitoskunnissa, joissa investointien huippu ajoittui vuoteen ) Kuntien investointeja ja osaksi myös käyttötalouden menoja on rahoitettu lainoilla. Kuntien velkaantuneisuus lainakannalla ja suhteellisella velkaantuneisuudella mitattuna on kasvanut huomattavasti. Suurinta velkaantumisen kasvu Paras-kaudella on ollut liitoskunnissa 7 ja vastaavasti pienintä muut kunnat -ryhmässä.

8 Kuntaliitokset ja dynaaminen investointikäyttäytyminen Liitoskunnat 2 Yhteistyökunnat 3 Muut kunnat keskim/v keskim/v Liitoskunnat 2 Yhteistyökunnat 3 Muut kunnat Kuvio 27. Investointien omahankintamenot ja keskimääräinen investointitaso vuodessa ennen Parasta ( ) ja Paras -kaudella ( ) Paras-ARTTU -luokituksen mukaan (N = 40). 8

9 Kuntaliitos rakennemuutosinvestointina Taloudellisessa mielessä kuntaliitos on rakennemuutosinvestointi, jota kuvaa kaksi periaatetta. - Hyödyt toteutuvat pitkällä aikavälillä (liitoksen taloudellinen hyödyllisyys, kustannusten ja hyötyjen suhde) - Hyödyt ovat epävarmoja (muutoksen ohjaaminen ja johtaminen) 9

10 Talousnäkökulma osana kuntaliitosten vaikutusten tarkastelua ARTTU-ohjelman yleisiä oppeja Kuntaliitosten potentiaali erilainen, koska kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat (ratkaistava ongelma, parantamisen potentiaali) Reformipolitiikan pitkä linja: On tärkeä rakentaa siltaa hallitusohjelmien välille Kuntien uudistusta perustellaan menneisyyden ja nykypäivän argumenteilla tarvitaan tapaa ymmärtää talous- ja muiden vaikutusten mekanismeja kuntien rakennemuutoksissa 10

11 Talousnäkökulma osana kuntaliitosten vaikutusten tarkastelua ARTTU-ohjelman yleisiä oppeja Liitosta valmistelevia kuntia pitää paimentaa kuntaliitosten suomalainen seurantajärjestelmä? Henkilöstö on keskeinen voimavara kunnan toiminnassa ja uudistuksessa Palvelujen järjestämistavat eriytyvät: vaihtoehtojen nopea hakeminen ja muuttuminen Toimintaa voi kehittää myös ilman kuntaliitoksia; vrt. kansainvälinen kehitys