Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Transkriptio

1 Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi vuonna 2015 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto

2 Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta: Itsearviointi tuottaa tietoa kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän tilanteesta/toimivuudesta. Tuloksia käytetään: Ammatillisen koulutuksen ja laadun kehittämisessä kansallisella ja paikallisella tasolla. Yhtenä tausta-aineistona ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä ja uusia järjestämislupia myönnettäessä. Itsearvioinnin toteutus: Koulutuksen järjestäjät toteuttavat itsearvioinnin sähköisellä järjestelmällä siten, että siihen osallistuvat sekä johto ja henkilöstö että sidosryhmät ja asiakkaat. Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä toimii arviointiprosessin ohjausryhmänä. Arvioinnin tulokset julkistetaan arviointikohteittain. Tulosten avulla koulutuksen järjestäjät voivat vertailla omia tuloksiaan muiden järjestäjien tuloksiin. Tämä mahdollistaa laadun kehittämisen mm. hyviä käytäntöjä tunnistamalla ja niistä vertaisoppimalla.

3 Käytännön toimia keväällä 2015: Itsearviointi toteutetaan survette kyselynä, jonka toteuttaa OPH ja siihen osallistuvat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät (189). Itsearvioinnin validiteetti arvioidaan ulkoisella arvioinnilla, jonka toteuttavat yhteistyössä OPH ja Koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Arviointia varten on valmisteltu taustamateriaali, jolla tuetaan itsearvioinnin suorittamista (sis. myös mm. sanaston ja esimerkkejä arvioinnin toteuttamisesta). Itsearviointi toteutetaan tammi-maaliskuussa ja validiteetin arviointi tehdään maalis-toukokuussa. Itsearviointien ja ulkoisen arvioinnin tulokset julkistetaan kesäkuussa. Itsearvioinnin perusteella koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tilasta laaditaan selvitys. Koulutuksen järjestäjän tulee lain mukaan julkistaa arviointien keskeiset tulokset: Itsearvioinnin tuloksista tiedottaminen edistää laadunhallinnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä sidosryhmien ja kumppaneiden tietoisuutta mahdollisuudesta osallistua koulutuksen järjestäjän laadunhallintaan ja sen kehittämiseen.

4 Rakenteellinen kehittäminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja ammatilliseen koulutukseen kohdistettavat menosäästöt (n. 260 M )- Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Ammatillisen peruskoulutuksen verkon tiivistäminen. Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne nykyisen mallin mukainen. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien (nykyiset luvat kumotaan lainsäädännöllä). Tavoitteena nykyistä vahvempi järjestäjäkenttä.

5 Järjestäjäverkon ja järjestämislupien yleiset tavoitteet Vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta (mm. alat ja paikkakunnat). Ammatilliset ja taloudelliset edellytykset: toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus omistajapohja, vakavaraisuus ja maksuvalmius, hallinto ja sisäinen valvonta, riskien hallinta toimivat ja laajat työelämäsuhteet, yhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa ml. korkeakoulut Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt: koko toiminnan korkean laadun varmistaminen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen opintojen järjestämisen, saatavuuden ja opiskelijapalveluiden osalta. Lähtökohtana ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus. Järjestämislupa myönnetään kokonaisharkinnan perusteella.