Jari Stenvall. HTT, Professori

Transkriptio

1 Jari Stenvall Tampereen yliopisto HTT, Professori

2 Muutos prosessina 1. Shokkivaihe Erityisesti henkilöstö lamaantuu 2. Toiveen heräämisvaihe Tunnelma menee ylös ja alas 3. Sopeutumisvaihe 2

3 Onnistuneen muutosjohtamisen teesit TEESI: kriittinen reflektiivisyys=ymmärretään missä mennään ja minne mennään ja kyetään kriittisesti kyseenalaistamaan toimintaa TEESI: Näyttöön perustuva muutosjohtaminen, muutos perustuu luotettavaan tietoon muutoksen tarpeesta, toteutuksesta ja toteutuksen vaikutuksista TEESI: avoin kommunikaatio ja luottamus Stenvall ja Virtanen

4 Muutoshankkeen onnistumisen edellytyksiä Muutoksella selkeä suunta Muutoksella tarve Perusteellinen valmisteluvaihe, mahdollisesti verrattain nopea toteutus Henkilöstöllä riittävä osaaminen ja kyky toteuttaa uudistusta Hankkeella toteutuskelpoisia hankkeita ja pieniä voittoja 4

5 Muuttuva poliittinen johtajuus? Rakenteellinen näkökulma: Poliittinen johtajuus toteutuu, kun poliittisilla luottamushenkilöillä on asema päätöksenteossa Arvo näkökulma: Poliittinen johtajuus toteutuu, kun on nähtävissä poliittisten linjauksien tai toimijoiden konkreettinen vaikutus toiminnassa Yhteisöllinen johtaminen: tarkoittaa toimintaa kunnan kokonaisedun edistämiseksi Stenvall, Majoinen ja Harisalo

6 Taulukko 3: Kunnanhallitusten puheenjohtajien arviot työn edellytyksistä vuonna 2007 (Lähde: Suomen Kuntaliitto, demokratia & johtaminen kysely Manner-Suomen kuntien kunnanhallitusten puheenjohtajille, maaliskuussa 2008). Tiedonsaannin riittävyys valmisteltavista asioista Valmisteltavana oleviin asioihin vaikuttaminen Erittäin tai melko huonot 3 7 Ei huonot Melko tai eikä erittäin hyvät hyvät Valmistelun läpinäkyvyys ja selkokielisyys Hallituksen jäsenten tiedolliset ja taidolliset valmiudet Hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden riittävyys Hallituksen jäsenten ajankäytölliset valmiudet Oma ajankäyttö puheenjohtajana Kunnan taloudellinen tms. tuki valtuustoryhmien toiminnalle

7 Parasta nyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaiheen loppuarviointi Arviointiryhmän johtaja professori Jari Stenvall Tutkija Hanna Vakkala Assistentti Jaana Leinonen Professori Antti Syväjärvi Professori Lasse Oulasvirta Tutkija Pekka Juntunen Johtaja Aaro Tiilikainen Arvioinnin aineistot Kuntien ja kaupunkiseutujen valtioneuvostolle toimittamat suunnitelmat ja selvitykset, Ryhmähaastattelut: yhteensä 26 haastattelua ja noin 170 osallistujaa, Paras-puntarikyselyt ja ARTTU-arviointitutkimusohjelman henkilöstökysely, Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa toteutetun arviointimenettelyn asiakirjat ja tasapainottamissuunnitelmat, Yksilö- ja ryhmähaastattelut erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa, Dokumenttiaineistot, aiemmat tutkimukset, viranhaltija-arvioinnin raportit.

8 Uudistus keskeneräinen jatkaminen välttämätöntä Kuntarakenne muuttunut merkittävästi, edelleen pirstaleinen: Kuntien määrä on vähentynyt: vuonna 2005 Suomessa 432 kuntaa, vuonna 2009 kuntia on 348, Kuntarakenne on edelleen pirstaleinen ja moninainen: runsaasti erilaisia ja eri tilanteissa olevia kuntia, seutuja ja alueita, Kuntien suunnitelmat vastaavat rakenteellisesti puitelain tavoitteita: Tällä hetkellä puitelain velvoitteet täyttää yli 200 kuntaa, suunnitelmien toteutuessa yli 300 kuntaa, Puitelain mukainen ratkaisu on avoin enää 21 kunnassa, joiden kanssa käydään erityisneuvotteluja. Uudistuksen toteutus vaihtelee merkittävästi kunnittain Uudistuksen etenemisessä on kuitenkin merkittäviä eroja: kunnat hyvä tai pahassa kehässä

9 Kuntien yhdistymiset Yhdistymisselvitys Kuntaosasto

10 Uudistuksen toteutus Uudistus osoittanut, että kunnissa on muutoskykyä Kuntien keskinäinen luottamus vaikuttanut ratkaisevasti siihen, minkälaisia rakenteita ja yhteistyötä on syntynyt Toteutuksen kannalta erityisesti keskeistä on ollut keskisuurten kaupunkien kilpailu ja uskottavan kaupunkikokonaisuuden rakentaminen Kunnat toivovat ongelmien esiintyessä voimakkaampaa valtion väliintuloa. Tämä on ongelma kunnallisen itsehallinnon kannalta Uudistuksen toteutuksessa on ollut poliittista johtamista. Esimerkiksi puolet henkilöstökyselyyn vastanneista katsoo, että poliittinen johtajuus on vaikuttanut toteutukseen Ongelmana henkilöstön sitoutuminen uudistuksen toteutukseen. Edellyttää vahvempaa muutosjohtajuutta

11 Miten arvioitte seuraavien tekijöiden vaikuttaneen uudistukseen liittyvään päätöksentekoon kunnassanne? Edistänyt merkittävästi Edistänyt jonkin verran Ei vaikutusta Jarruttanut jonkin verran Jarruttanut merkittävästi En osaa sanoa Poliittinen johtajuus kunnassa 43,6 5,7 8,6 16,7 19,3 6,1 Kunnan taloudellinen tilanne 32,3 8,6 14,8 14,6 22,3 7,3 Paikallisen median kannat 41,2 8,2 32,3 15,9 Kuntalaisten mielipiteet uudistuksesta 31,3 9,7 44,7 12,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11

12 Miten arvioitte seuraavien tekijöiden vaikuttaneen uudistukseen liittyvään päätöksentekoon kunnassanne? Edistänyt merkittävästi Edistänyt jonkin verran Ei vaikutusta Jarruttanut jonkin verran Jarruttanut merkittävästi En osaa sanoa Aiempi kuntien välinen yhteistoiminta 37,8 6,8 19,5 31,5 Muiden kuntien ratkaisut uudistuksen toteuttamisesta 44,3 5,9 24,7 21,2 Naapurikuntien ratkaisut uudistuksen toteuttamisesta 41,8 6,2 23,2 22,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 12

13 Kunta- ja palvelurakenneuudustus Työpaikkamme henkilöstö on sitoutunut uudistuksen toimenpiteiden toteuttamiseen Valid Missing Total Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Total System Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent ,9 19,8 19, ,3 8,1 27, ,0 14,3 42, ,9 29,8 72, ,0 24,3 96,3 46 3,3 3,7 100, ,5 100, , ,0 Kuvio 3 Työpaikkamme henkilöstö on sitoutunut uudistuksen toimenpiteiden toteuttamiseen 13

14 Uudistus kaupunkiseuduilla Kaupunkiseuduilla puitelain velvoite yhteissuunnittelusta täyttyy, yhteistyön käytännöt vaihtelevat: Yhteistyössä keskuskunnan ja ympäristökuntien väliset erilaisten intressien ja luottamuksen kysymykset nousevat esiin, kaupunkiseutujen kehittämisen tulisi olla kokonaisvaltaista, muun muassa elinkeinopolitiikkaan, liikennejärjestelyihin ja maankäyttöön liittyvää. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kaupunkiseutujen vahvistamiseen. Vaihtoehtoja: Annetaan kaupunkiseutujen kehittyä luontaisesti omalla painollaan Annetaan kaupunkiseutulaki, jossa määritellään minimiehdot yhteistyölle, Luodaan kaupunkiseutusopimus -käytäntö, jossa osapuolina ovat esim. valtio, kaupunkiseutujen kunnat ja maakuntien liitot.

15 Uudistus palveluiden näkökulmasta Kuntien palvelujen järjestämistavat kuuluvat kunnallisen itsehallinnon piiriin Paras-uudistus ei vielä kovinkaan vahvasti palvelu-uudistus Uudistus on näkyvimmin edennyt rakenteiden muutoksena, on kuitenkin käynnistynyt keskustelu palveluista ja kuntien ydintehtävistä: Uudistuksen tuomia hyötyjä ei vielä erityisen paljon käytetty esimerkiksi palveluverkkoa koskevissa ratkaisuissa Tärkeää olisi tarkastella eri palvelurakenteiden välisiä suhteita esimerkiksi perusterveydenhuolto- erikoissairaanhoito Monella yhteistoiminta-alueilla hallintomalli monimutkainen Esimerkiksi järjestämisvastuukysymys epäselkeä Kunnat ovat uuden haasteen edessä taloudellisen taantuman vuoksi: Osassa kunnissa toteutettava samanaikaisesti Palvelurakennetta koskevat muutostarpeet voivat tulla eteen huomattavasti ennakoitua nopeammin, Kuntien onkin tarpeen kriittisesti arvioida kykyään palvelujen turvaamiseen

16 Uudistus ja palveluiden kehittäminen kunnissa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Kunta- ja palvelurakenneuudistus on edistänyt palveluiden kehittämistä kunnassamme 27,6 12,0 18,1 30,2 10,6 Kunnassamme on ollut konkreettisia toimenpiteitä, joilla uudistusta on viety eteenpäin 26,9 7,3 12,0 29,7 20,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16

17 Uudistuksen suunta Monille Paras-hanketta toteuttavalle taholle epäselkeää se, miksi uudistusta toteutetaan Uudistuksen julkilausutuksi perustarkoitukseksi olisi nostettava paikallista elinvoimaisuutta ja toimintakykyä sekä peruspalveluiden turvaamista edistävä kunta- ja palvelurakenne Perustarkoituksen avaamiseksi tulisi elinvoimaisuuden ja toimintakyvyn käsitteet selkeyttää, jotta kunnat, kaupunkiseudut ja alueet kykenisivät paikallisesti määrittämään tavoitteiden mukaisen kunta- ja palvelurakenteen.