Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo

Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo Selostuksen liitteet... 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt... 4 3.1.3 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 3.2.2 Maakuntakaava... 5 3.2.3 Raision yleiskaava 2020... 5 3.2.5 Keskikaupungin osayleiskaavoitus... 5 3.2.6 Asemakaava... 5 3.2.7 Rakennusjärjestys... 5 3.2.8 Pohjakartta... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osalliset ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Vireilletulo... 6 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 6 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 7 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus, vertailu ja valintaperusteet... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Mitoitus... 8 5.1.2 Palvelut... 8 5.3 Aluevaraukset... 8 5.3.1 Korttelialueet... 8 5.3.2 Muut alueet... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.4.3 Muut vaikutukset... 9 5.5 Ympäristön häiriötekijät...10 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...10 5.7 Nimistö...11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...11 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...11 6.2 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta...12 1

Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote yleiskaavasta 2020 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Tilastolomake 5. Havainnekuva 2

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja 5 ja 11, korttelin 202 tontteja 3 ja 4, korttelia 205 sekä katu- ja katuaukioalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontit 5 ja12, korttelin 202 tontit 3, 8 ja 9 sekä katu- ja katuaukioalueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Raision ydinkeskustassa Varppeenseudun kaupunginosassa. Alueeseen kuuluu katualueen osa Raisiontiestä, Raision nykyinen torialue ja sen molemmilla puolilla olevat paikoitusalueet, liikekiinteistöt Tasalananttila, Säästötasala ja City-Raisio sekä niiden väliin jäävä Tasalanaukio. Liite 1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavoitettavasta alueesta käytetään nimeä Tasalantori. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Raision torin siirtyminen nykyiseltä paikaltaan Tasalanaukiolle. Tavoitteena on löytää kaupungin kaupalliseen ydinkeskustaan sopiva järjestely, jossa sekä autopaikoitusalueiden, että oleskelualueiden ja kevyen liikenteen väylien toimivuus ja mitoitus ovat sopusoinnussa keskenään ja Tasalan alueen kehittämistä voidaan jatkaa kaikkia asukas- ja asiakasryhmiä palvelevana, kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena, eloisana ja viihtyisänä keskusta-alueena. Muutettavan asemakaavan kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä on lisäksi mahdollista huomioida nykyisten liikekiinteistöjen mahdollisesti muuttuneet tarpeet. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Vireilletulo kaavoituskatsauksessa 28.5.2010 (Raisio Tiedottaa lehti 3/2010. (Sisältyi Ydinkeskustan asemakaavan muutokset otsikon alle. Vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimi on tarkennettu Tasalantoriksi.) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnosaineisto teknisessä lautakunnassa 12.11.2013 (, josta tiedoksi kaupunginhallitukselle). - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta (Raision Kaupunkiuutiset -lehti, kaupungin ilmoitustaulu ja Raision kaupungin verkkosivut) 28.11.2013 - Luonnosvaiheen nähtävilläolo 28.11. 27.12.2013 - Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Asemakaavan muutosehdotus teknisessä lautakunnassa, 29.4.2014 - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo 8.5. 6.6.2014 (arvio) - Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksessa, elokuu 2014 (arvio) - Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa, syyskuu 2014 (arvio) 2.2 Asemakaava Kaavanmuutosalueen pinta-ala on n. 2,66 ha. K -korttelialuetta on n. 0,76 ha, LPA -korttelialueita 0,92 ha, katuaukioalueita 0,39 ha, katualueita 0,53 ha ja kevyen liikenteen katualueita 0,06 ha. K-korttelialueella rakennusoikeutta on yhteensä 12 190 k-m². Alueelle muodostuu kolme K -tonttia ja kaksi LPA -tonttia. Katuaukioaluetta muodostuu kaksi, Raisiontori ja Tasalanaukio. 3

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Uutta asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa asemakaavamuutoksen vahvistumisen jälkeen. Ennen toteuttamista Raisiontorin laajennetun pysäköintialueen järjestelyt sekä uuden, Tasalanaukiolle siirtyvän torialueen suunnittelu pintamateriaalien, istutusten, kadunkalusteiden, katosrakennelmien, valaistuksen ym. osalta tapahtuu yksityiskohtaisempien erillissuunnitelmien mukaisesti. Ennen kaavan toteuttamista selvitetään erikseen toteuttamisaikataulu sekä muutoksista aiheutuvien kustannusten jakautuminen kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Raision ydinkeskustaan ja se käsittää nykyisen Raisiontorin ja Tasalanaukion alueet, niiden väliset liikerakennuskorttelit ja osan Raisiontien katualuetta. Raisiontorilla on kioski-/esiintymislavarakennelma, kaksi kiinteää torikatosta, jo pitkään toimimattomana olleet kaksi vesiallasta sekä kivetty maisemateos. 3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt Tasalan liikekeskusta on rakentunut 1980-luvun alkupuolella. Liiketilat ovat nykyisin vajaakäytössä ja ne ovat julkisivuiltaan huonokuntoisia. Tasalanaukion toiminnallinen kehittäminen ja ehostaminen sekä aukiota rajaavien liikerakennusten julkisivujen saneeraus ovat ehdottomina edellytyksinä Raision ydinkeskustan kehittymiselle. Suunnittelualueella ei ole luonnontilassa olevaa ympäristöä eikä suojelukohteita. Ajoneuvoliikenteestä aiheutuu kaupungin keskusta-alueelle tyypillistä häiriötä. 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajina ovat Raision kaupunki, Raision seurakunta, City-Raisio Kiinteistö Oy, Säästötasala 1 Kiinteistö Oy ja Tasalan huolto Oy. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta 2000. Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." 4

- "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." 3.2.2 Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu 23.8.2004 ympäristöministeriössä. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on osoitettu kokonaan Keskustatoimintojen alueeksi (C). 3.2.3 Raision yleiskaava 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 23.8.2004 Raision oikeusvaikutteisen yleiskaavan vuodelle 2020. Raision oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa muutosalue on osoitettu kokonaan Ydinkeskustan alueeksi (C). Kaavamääräysten mukaan alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan, erikois- ja julkisten palvelujen, asuntojen ja työpaikkojen tiloja. Täydentävällä rakentamisella ja ulkoilualueiden parantamisella vahvistetaan keskusta-alueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista luonnetta. Liite 2: Ote yleiskaavasta 2020 3.2.5 Keskikaupungin osayleiskaavoitus Raision keskustan sekä sen ympärillä olevan keskikaupunkialueen kehittämiseksi laaditaan osayleiskaava. Sen lähtökohdat perustuvat käytyyn suunnittelukilpailuun vv. 2009-2010. Osayleiskaavatyö alkoi v. 2010 ja sen yhteydessä selvitetään kaupallisen keskustan kehittämis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Keskikaupungin osayleiskaavaehdotus on tulossa virallisesti nähtäville arviolta toukokesäkuussa 2014. Osayleiskaavaehdotuksessa asemakaavan muutosalue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. 3.2.6 Asemakaava Suunnittelualueen voimassa olevista asemakaavoista Tasalan kaava (02:008) on vahvistunut 19.12.1979, Tasala 2 (02:015) 20.1.1984, Raision Ydinkeskusta (03:039) 19.6.2000 ja Torin länsilaita (02:035) 25.8.2008. Liite 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta 3.2.7 Rakennusjärjestys Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 3.2.8 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 5

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Raision ydinkeskustan kehittämisessä otettiin merkittävä askel 2000-luvun alkupuolella, jolloin pääosa kevyenliikenteen betonisilloista ja osa vanhasta liikerakennuskannasta purettiin. Ydinkeskustan kohdalla Raisiontietä kavennettiin ja katutilaa rajattiin viisikerroksisin asuin-liikerakennuksin. Tori ja sen molemmin puolin sijoittuvat paikoitusalueet rakennettiin Raisiontien ja Tasalan liikekeskustan väliin. Raisiontien päälle ripustettiin valoverkko merkittävimpänä osana keskustaa hallitsevaa Valonaukiota ja valoteemaa. Torin itäpään lasikuutio valmistui 2009 ja länsilaidan asuin-liikerakennus 2012. Tasalan liikekeskusta on rakentunut 1980-luvun alkupuolella. Liiketilat ovat nykyisin vajaakäytössä ja ne ovat julkisivuiltaan huonokuntoisia. Tasalanaukion toiminnallinen kehittäminen ja ehostaminen sekä aukiota rajaavien liikerakennusten julkisivujen saneeraus ovat ehdottomia edellytyksiä Raision ydinkeskustan kehittymiselle. Raision kaupungin ja Tasalan liikekiinteistöjen omistajien välisissä neuvotteluissa on tullut esille asemakaavamuutoksen tarve alueen kehittämiseksi. Merkittäväksi kehittämiskeinoksi on syntynyt ajatus toritoimintojen siirtämisestä nykyiseltä paikaltaan Tasalanaukiolle, päivittäistavaran veturiyrityksen ja sen myötä pienempien liikeyritysten saaminen Tasalan alueelle sekä parkkipaikkojen lisääminen nykyiselle torialueelle keskusta-alueen ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset erityispiirteet mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2010. 4.3 Osalliset ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt, naapurit sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat Raision kaupungin hallintokunnat: kaupunginhallitus- ja valtuusto, lautakunnat ja kaupungin henkilöstö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kaavan valmistelee Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Eija Elo. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista. 4.3.2 Vireilletulo Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 28.5.2010 (Raisio Tiedottaa lehti 3/2010. Alue sisältyy Ydinkeskustan asemakaavan muutokset -otsikon alle.) Vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa kaavamuutoshankkeen nimi on tarkennettu Tasalantoriksi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon 12.11.2013, sekä postitettiin Varsinais-Suomen Ely-keskukseen. Ilmoitus hankkeesta lähetettiin kirjeitse kaavamuutosalueen naapureille. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 28.11 27.12.2013, jona aikana luonnoksesta jätettiin yksi mielipide ja annettiin yksi lausunto. Fortum Sähkönsiirto Oy on lausunnossaan esittänyt, että alueella olevat 20 kv:n maakaapelit merkitään kaavaan niiltä osin kuin ne eivät sijaitse katualueilla. 6

Vastine: Kaavaan on varattu LPA -tontille 20 kv:n maakaapelia varten maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Olof Dahlbom toteaa 17.12.2013 päivätyssä mielipiteessään, että asemakaavan muutosesityksen selvityksissä ei ole mainintaa sen taloudellisista vaikutuksista Raision kaupungille ja sen johdosta kaavamuutos on keskeytettävä tai talousvaikutukset selvitettävä. Vastine: Olof Dahlbomin kirjallisen mielipiteen mukaan Raision kaupungille kaavamuutos merkitsee noin miljoonan euron kustannusta. Tieto ei pidä paikkansa ja perustunee väärinkäsitykseen. Liikekiinteistöjen omistajat ovat julkisuudessa arvioineet omia saneerauskustannuksiaan mutta kaupunki ei ole omista kustannuksistaan tiedottanut mitään koska ne eivät ole vielä tiedossa. Tasalanaukion ehostamisen vaatimat kustannukset ovat selvillä vasta sitten, kun tiedetään, kuinka laajoja parannustoimenpiteitä aukiolla on tarve tehdä. Asemakaavamuutoksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 5.4.3. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Raision torin siirtäminen nykyiseltä paikaltaan Tasalanaukiolle. Tavoitteena on löytää kaupungin kaupalliseen ydinkeskustaan sopiva järjestely, jossa sekä autopaikoitusalueiden, että oleskelualueiden ja kevyen liikenteen väylien toimivuus ja mitoitus ovat sopusoinnussa keskenään ja Tasalan alueen kehittämistä voidaan jatkaa kaikkia asukas- ja asiakasryhmiä palvelevana, kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena, eloisana ja viihtyisänä keskusta-alueena. 4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Prosessin aikana tavoitteet tarkentuivat ennen kaikkea pysäköintipaikkojen laajentamisen osalta. Kaavamuutosalueen liikekiinteistöjen omistajat esittivät teettämässään, 25.1.2012 päivätyssä luonnoksessa, että Tasalanaukiolle ja sille johtaville kevyenliikenteenväylille sijoittuisi reilut 60 pysäköintipaikkaa ja nykyisen torialueen pysäköintipaikkojen määrä kaksinkertaistettaisiin n.180 paikkaan. Raision tori oli pysytetty paikoillaan nykyistä suppeammassa muodossa. Kun ajatus torialueen siirrosta oli esitetty, kiinteistönomistajat laativat useita eri versioita rakentaa nykyiselle Raisiontorin alueelle noin 200 autopaikan pysäköintialue. Tehokkaasti rakennetulla paikoitusalueella tavoiteltiin mahdollisimman suurten, autolla liikkuvien asiakasvirtojen sujuvaa liikkumismahdollisuutta. Kaupunki ei nähnyt näitä suunnitelmia realistisina, vaan painotti nykytilanteeseen tukeutuvaa, toteuttamiskelpoista pysäköintialueen laajentamista, mikä mahdollisimman hyvin ottaisi huomioon kaikki kaupunkikeskustassa liikkuvat asukas- ja asiakasryhmät sekä kaupunkikuvalliset tekijät ja hyödyntäisi mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa pysäköintiratkaisua. Yleisesti todettiin, että torin siirto mahdollistaa pysäköintialueen laajentamisen mutta Raision kaupallisen keskustan ongelmat eivät ratkea pysäköintipaikkoja maksimaalisesti lisäämällä. Raisiokeskuksen yrittäjäyhdistys Raikas järjesti 18.5.2013 katumarkkinoiden yhteydessä kyselyn Raision liikekeskustan kehittämisestä. Torin sijaintipaikkaa koskevaan kysymykseen 32% vastaajista katsoi nykyisen paikan olevan hyvä ja 66% vastaajista näki Tasalanaukion paremmaksi paikaksi. Raision kaupunki järjesti 13.9.2013 kaupungintalolla esittelytilaisuuden kaavamuutoshankkeesta Raisiokeskuksen yrittäjäyhdistykselle. 7

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus, vertailu ja valintaperusteet Ennen asemakaavamuutoksen luonnosaineiston asettamista nähtäville laadittiin kolme vaihtoehtoista alustavaa suunnitelmaa, joissa kaikissa toritoiminta oli siirretty Tasalanaukiolle mutta pysäköintialuetta oli laajennettu eri tavoin. Vaihtoehto 1:ssa koko Raisiontorin nykyinen torialue oli osoitettu pysäköinnin laajennusalueeksi. Autopaikkoja muodostui yhteensä n. 145. Pysäköintialueiden välille oli osoitettu yksisuuntaiset läpiajomahdollisuudet kevyenliikenteenväylän läpi. Vaihtoehto 2:ssa nykyinen torilavarakennelma oli pysytetty paikoillaan ja sen eteen oli osoitettu pieni aukio. Pysäköintialuetta oli laajennettu muilta osin ja autopaikkoja muodostui yhteensä n. 125. Pysäköintialueiden välille oli osoitettu läpiajomahdollisuus vain pienemmältä eli itäiseltä alueelta laajennetulle isommalle eli läntiselle alueelle. Vaihtoehto 3:ssa alueen keskelle oli osoitettu laajahko kahdella katoksella varustettu oleskelualue nykyisen katosrakennelman ja torikauppakatosten paikalle. Pysäköintialuetta oli laajennettu siten, että autopaikkoja muodostui yhteensä n. 128. Pysäköintialueiden läpiajomahdollisuutta ei syntynyt. Vaihtoehtoja vertailemalla todettiin vaihtoehto 1 kehityskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi jatkosuunnittelun perustaksi. Todettiin, että jos toritoiminta siirtyy Tasalanaukiolle, selkeintä ja johdonmukaisinta on suunnitella nykyinen torialue mahdollisimman toimivaksi pysäköintialueeksi siten, että kevyenliikenteelle jää kuitenkin nykyiset tilavaraukset sekä itä-länsi -suuntaisesti, että pohjois-etelä -suuntaisesti. Erillisen oleskelualueen jättämistä torin paikalle ei nähty tarkoituksenmukaiseksi vain ajoittain järjestettäviä kaupunkitapahtumia varten, vaan tarvittaessa pysäköintialueet voidaan rajata markkina-alueiksi suurten tapahtumien aikana, kuten tähänkin asti on tehty. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueella sijaitsee kolme liike- ja toimistorakennusta. Tasalananttila nimisen kiinteistön (tontti 202/3) nykyinen rakennusoikeus on 5170 k-m2, mikä säilyy ennallaan, Säästötasala nimisen kiinteistön (tontti 202/9) nykyinen rakennusoikeus on 2225 k-m2, johon tulee lisää rakennusoikeutta 475 k-m2. Rakennusoikeuden kasvu syntyy nykyisessä rakennuksessa olevan syvennyksen rakentamisesta umpeen. Uusi rakennusoikeus on siten 2700 k-m2. City Raisio nimisen kiinteistön (tontti 201/5) nykyinen rakennusoikeus on 4795 k-m2, mikä säilyy ennallaan. Kiinteistöjen pinta-alat pysyvät ennallaan. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueella sijaitsevien liike- ja toimistorakennusten yhteenlaskettu rakennusala on 12 665 k-m2. Rakennuksiin sijoittuu erikokoisia liiketiloja, toimistotiloja sekä tulevaisuudessa vanhusten palveluasuntoja. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten (K) korttelialueita on n. 0,76 ha. 8

5.3.2 Muut alueet Autopaikkojen (LPA) korttelialueita on 0,92 ha, katuaukioalueita 0,39 ha, katualueita 0,53 ha ja kevyen liikenteen katualueita 0,06 ha. Kaavanmuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 2,66 ha. Liite 4: Tilastolomake 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön näkyvät ensisijaisesti nykyisellä Raisiontorin alueella. Nykyinen torialue on sijoitettu Raisiontien ja sen päällä olevan valoverkon eteläpuolelle ajatuksella, että torialue toimisi Raisiontien katualueen erottamien pohjoisten ja eteläisten keskustakortteleiden välisenä yhdistävänä kaupunkikuvaelementtinä. Vaikkakin torialueella on korkeatasoisesti suunniteltuja aiheita ja rakennelmia, se on kuitenkin koettu tuulisena ja tilallisesti jäsentymättömänä paikoitusalueiden ja katualueen ympäröimänä kenttänä, jota ei ole koettu miellyttäväksi oleskelualueeksi. Alueen valoteema säilyy edelleen oleellisena tekijänä laajennettavalla pysäköintialueella, Tasalan liikerakennusten saneeraussuunnittelussa ja Tasalanaukion kehittämisessä. Raisiontori jää nimenä elämään, koska se on osoitteena monelle Tasalan liikekortteleissa sijaitsevalle yritykselle. Alueen nykyiset paikoitusalueet koostuvat kahdesta erillisestä pienehköstä pysäköintiyksiköstä. Alueen läntistä vinopysäköintialuetta jatkamalla itään päin muodostuu koko valoverkon pituinen kaareva paikoitusalue, jossa kevyelle liikenteelle jää sama liikekortteleiden ja pysäköintivyöhykkeen välinen väylä kuin nykytilanteessa. Ydinkeskustan pohjoiset ja eteläiset korttelialueet yhteen liittävä kevyenliikenteenväylä hahmottuu tulevaisuudessakin nykyisen levyisenä jalankulkuakselina. Kaavamuutoksella ei siis kavenneta kevyenliikenteen katualuevarauksia, vaikka itse torialue poistuukin. Tasalanaukioon liittyvät, nykyisin yleisestä käytöstä poistetut kevyenliikenteen rampit ja toisen kerroksen tasolla kulkevat kävelysillat puretaan tarpeettomina. Sekä pysäköintialueen laajentaminen että Tasalanaukion kehittäminen tori- ja tapahtuma-aukiona saavat yhteisvaikutukseltaan aikaan sen, että nyt tyhjillään oleviin liiketiloihin on löytymässä kaupallisia toimijoita. Tämä taas mahdollistaa, paitsi liikerakennusten sisätilojen, myös niiden heikkokuntoisten julkisivujen saneerauksen. Tasalanaukio ympäristöineen on Raision kaupungin keskipiste ja kevyenliikenteen solmukohta, jonka pitkään odotetulla perusparantamisella ja aktivoimisella on ehdottoman myönteinen vaikutus kaupungille. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta luontoon ja luonnonympäristöön. Nykyisiä puuistutuksia joudutaan poistamaan mutta vastaavasti uusia puita voidaan istuttaa alueelle nykyistä määrää enemmän. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutoksen sosiaaliset vaikutukset näkyvät ennen kaikkea siinä, että nykyisellä Raisiontorin alueella tapahtuvat toritoiminnot ja mahdolliset kaupunkitapahtumat siirtyvät Tasalanaukiolle, jonka suljettu tila ja inhimillinen mittakaava luovat nykyistä paremmat olosuhteet sosiaaliselle kanssakäymiselle. Kaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset ovat koko Tasalan alueelle ja Raision keskustalle merkittävät. Kaavamuutos luo edellytykset suuren päivittäistavarakaupan yksikön sijoittumiselle Tasalaan, mikä tuo mukanaan kaupallista aktiivisuutta ja parantaa pienempien liikeyritysten toimintaedellytyksiä alueella. 9

Kaavamuutoksen taloudelliset vaikutukset jakaantuvat kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. Kaava-alueella sijaitsevien liike- ja toimistorakennusten sisätilojen ja julkisivujen saneerauskustannukset kohdentuvat luonnollisesti kiinteistönomistajille, kun taas kaupungin vastuulle jää ennen kaikkea Tasalanaukion kohentamistoimenpiteet. Tasalanaukion suunnittelusta on todettu jo kaavaluonnoksessa seuraavasti: Uuden torialueen suunnittelu pintamateriaalien, istutusten, kadunkalusteiden, katosrakennelmien, valaistuksen ym. osalta tapahtuu yksityiskohtaisempien erillissuunnitelmien mukaisesti asemakaavamuutoksen jälkeen. Tasalanaukiolle ei tarvitse tehdä täydellistä remonttia, jossa kaikki uusittaisiin, vaan aukion kohentamisessa voidaan hyödyntää suurelta osin nykytilannetta ja korjata vain rikkoontuneita ja toimimattomia rakenteita. Aukiolla tehtäväksi päätettävät toimenpiteet voidaan myös tarvittaessa suorittaa vaiheittain usean vuoden aikana. Tasalanaukioon kohdistuvat kustannukset määräytyvät siis sen mukaan, minkä tasoista perusparannusta ja uudistusta aukiolle halutaan tehdä. Nykyisen torialueen eli Raisiontorin alueella laajennetun pysäköintialueen järjestelyistä laaditaan niin ikään tarkempi erillissuunnitelma. Pysäköintivyöhykkeen läntinen ja itäinen osa ovat jo valmiina, joten kustannuksia syntyy ainoastaan laajennusosan rakentamisesta ja nykyisistä torirakenteiden purkamisesta. Nykyiset pysäköintialueet ovat tällä hetkellä osin kaupungin, osin Tasalan kiinteistönomistajien omistuksessa. Torialue on kaupungin omistuksessa. Näin ollen Raisiontorin puoleiselle alueelle kohdistuvien kustannusten jaosta sovitaan erikseen eri osapuolten välisissä neuvotteluissa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ajoneuvoliikenteestä aiheutuu kaupungin keskusta-alueelle tyypillistä häiriötä. Nykyinen Raisiontori sijoittuu alueelle, jota reunustavat itä- ja länsipuolella pysäköintialueet ja pohjoispuolella Raisiontien katualue. Toritoiminnan siirtäminen Tasalanaukiolle poistaa liikenteestä ja osin tuulisuudestakin aiheutuvat häiriötekijät. Tasalanaukio soveltuu tori- ja tapahtuma-aukioksi hyvin aukion suljetun luonteen ja inhimillisen mittakaavansa ansiosta. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset K-35 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. - Rakennuksiin voidaan sijoittaa myös julkisen palvelujen tiloja ja palveluasuntoja. - Rakennusten Raisiontien puoleiset julkisivut on kunnostettava ja tarvittaessa uusittava. Toimenpiteissä tulee noudattaa alueelle laadittua erillistä rakentamistapaohjetta. - Kiinteistöjen tulee muodostaa yhtenäinen kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Tasalanaukion puolella julkisivuissa voidaan käyttää sopivissa kohdissa yhtenäisestä materiaali- ja värimaailmasta poikkeavia tehostevärejä ja -materiaaleja. - Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/50 k-m². LPA-28 Autopaikkojen korttelialue. - Pysäköintialue on jäsennöitävä ja erotettava kevyenliikenteen alueista paikkaan soveltuvilla istutuksilla, eri pintamateriaaleilla tai muilla rakenteilla. - Korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. - Alueelle on sallittu katosten, teknisten ym. huoltotilojen ja aluetta palvelevien muiden rakennelmien rakentaminen siten, että niistä ei aiheudu kaupunkikuvallista tai toiminnallista haittaa. ajo-2 Ajoyhteys - Ennen ajoyhteyden toteuttamista on varmistuttava sen turvallisuudesta kevyelle liikenteelle esim. katualueen korottamisen ja vaihtelevan pintamateriaalin sekä liikenneopasteiden avulla. 10

Tori - Torialue tulee rakentaa pintamateriaaleiltaan, materiaalirajauksiltaan, istutuksiltaan, kalusteiltaan ja väritykseltään julkiseksi alueeksi, joka liittyy kiinteästi liikekeskustaan. - Valaistuksen tulee sekä laitteiltaan että luonteeltaan tukea toritilan muotoutumista, viihtyisyyttä ja alueen tärkeää asemaa ydinkeskustan tunnusmerkkinä. - Alueelle voidaan sijoittaa kevyitä katosrakenteita. - Painumattoman ja painuvan rakenteen rajakohtaan tulee tehdä tarpeelliset siirtymärakenteet. Katu - Raisiontie tulee rakentaa välillä Nesteentie - Tornikadun liittymä pintamateriaaleiltaan, materiaalirajauksiltaan, istutuksiltaan, kalusteiltaan ja väritykseltään julkiseksi alueeksi, joka liittyy kiinteästi liikekeskustaan. Kadunvarsille voidaan sijoittaa pysäköintiä. Suojatie tulee rakentaa korotettuna ja sen kiveyksen tulee erottua kadun muista pinnoitteista. Valaistuksen tulee sekä laitteiltaan että luonteeltaan tukea liikenneturvallisuutta ja katutilan tärkeää asemaa ydinkeskustan tunnusmerkkinä. lux-2 - Alueen osa, jonka valaistuksen tulee sekä laitteiltaan että luonteeltaan tukea alueen hahmottumista, viihtyisyyttä ja tärkeää asemaa ydinkeskustassa. Valaistus on toteutettava yhtenäisellä ja johdonmukaisella tavalla alueelle laaditun rakentamistapaohjeen periaatteiden mukaisesti. kate - Alueen osa, jolle saa rakentaa katoksen. ark - Maantasokerroksen avoin rakentamaton osa. 5.7 Nimistö Asemakaavamuutoksella ei synny uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksesta on laadittu havainnekuva. Liite 5: Havainnekuva Kaavamuutosalueen valaistuksen ja liikekiinteistöjen saneerauksen suunnittelussa noudatetaan edelleen voimassa olevan asemakaavan tueksi laadittua Raision torin ja Valonaukion alueen rakentamistapaohjetta (21.8.2006). Valonaukioon liittyvien torirakennelmien osalta rakennustapaohje ei ole enää ajankohtainen mutta alueen valaistus säilyy merkittävänä teemana. Valoteemaa pyritään korostamaan erityisesti myös tulevan torialueen Tasalanaukion valaistuksen uudistamisessa. 11

6.2 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Uutta asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa asemakaavamuutoksen vahvistumisen jälkeen. Ennen toteuttamista Raisiontorin laajennetun pysäköintialueen järjestelyt sekä uuden, Tasalanaukiolle siirtyvän torialueen suunnittelu pintamateriaalien, istutusten, kadunkalusteiden, katosrakennelmien, valaistuksen ym. osalta tapahtuu yksityiskohtaisempien erillissuunnitelmien mukaisesti. Ennen kaavan toteuttamista selvitetään erikseen toteuttamisaikataulu sekä muutoksista aiheutuvien kustannusten jakautuminen kaupungin ja kiinteistön omistajien kesken. Raisiossa 29. päivänä huhtikuuta 2014 Raision kaupunki, Maankäyttöpalvelut Outi Pekkala Maankäyttöpäällikkö Olli Arvola Kaupunginarkkitehti 12

RAISION KAUPUNKI Tasalantori 02:041 Kaavan numero ja nimi TILASTOLOMAKE Vireilletulosta ilm. pvm 28.5.2010 Ehdotuspvm 29.4.2014 Hyväksymispvm hyväksyjä Kaava-alueen pinta-ala 2,6622 Uutta kaavaa 0,0000 Kaavanmuutosta 2,6622 käyttö- kaava-alue tehok- poistuvaa kaavaa uutta kaavaa uudet auto- tonttarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja ha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl K 0,7630 100,0 12665 1,66 0,7630 12190 0,0000 475 3 K YHT. 0,7630 28,7 12665 1,66 0,7630 12190 0,0000 475 3 LPA 0,9160 48,2 0,6462 0,2698 171 2 kadut 0,5307 27,9 0,8222-0,2915 kevyt liikenne 0,0622 3,3 0,0622 aukiot, torit 0,3903 20,6 0,4308-0,0405 L YHT. 1,8992 71,3 0,00 1,8992 0,0000 171 2 YHT 2,6622 100 12665 0,48 2,6622 12190 0,0000 475 171 5 Autopaikkamäärät on laskettu havainnekuvasta. RAISION KAUPUNKI TASALANTORI TILASTOLOMAKE LIITE 4