VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

PORIN KAUPUNKI VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS RANKUN KYLÄ (432) TILAT SOPUKKA RN:o 6:68 SVÄLSÖ RN:o 6:70 (osa) KAAVASELOSTUSEHDOTUS 13.5.2014

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KAAVASELOSTUS, JOKA KOSKEE 13.5.2014 PÄIVÄTTYÄ RANTA-ASEMAKAAVAKARTTAA JA -MÄÄRÄYKSIÄ. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Kaupunki: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Pori Vähä-Väkkärän ranta-asemakaavan osittainen muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee Rankun kylän kiinteistöjä: Sopukka RN:o 6:68 ja Svälsö RN:o 6:70 (osa). Ranta-asemakaavan muutos koskee Vähä-Väkkärän ranta-asemakaavan korttelin 2 rakennuspaikkaa 3 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3 rakennuspaikka 5 sekä maisemallisesti arvokasta maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Maanomistajat Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 11, 33500 TAMPERE Mika Heikkilä, puh. 0400 234 134 mika.heikkila@ymparistonsuunnittelu.fi KÄSITTELY Vireilletulosta ilmoittaminen 4.2.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.7.2013 (päivitetty 13.5.2014) Kaavaehdotuksen hyväksyminen / KH..201x Kaavan hyväksyminen valtuustossa..201x x Kaava lainvoimaiseksi..201x KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Porin sisäsaaristossa Norsvälssöön saaren itäosassa. Porin kaupungin keskustaan on matkaa noin 25 km. (Kuva 1) Suunnittelualue on rakentamatonta ranta-aluetta ja pinta-alaltaan noin 3 ha. Rantaviivan kokonaispituus on noin 990 m. 2

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Alue on osoitettu punaisella. 3

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...5 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...5 1.2 RANTA-ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ...5 1.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...5 2 LÄHTÖKOHDAT...6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.1.4 Maanomistus... 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE...9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...11 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...11 3.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...11 3.4 RANTA-ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...12 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 4.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS...12 4.1.1 Kaavan rakenne... 12 4.1.2 Kaavan mitoitus... 12 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...12 4.3 ALUEVARAUKSET...12 4.3.1 Korttelialueet... 12 4.3.2 Muut alueet... 13 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...13 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...13 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...14 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...14 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA...14 LIITTEET 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 OTE VOIMASSA OLEVASTA RANTA-ASEMAKAAVASTA 3 LUONTOSELVITYS 4 EMÄTILATARKASTELU 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS SEKÄ KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 6 HAVAINNEKUVA 7 RANTA-ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 4

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu maanomistajien toimeksiannosta vuonna 2013. Kaavan vireilletulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu 26.6.2013. Ranta-asemakaavan muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnosvaiheen nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella 4.2.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 13.5.2014 (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet virallisesti nähtävillä 4.2.-28.2.2014. Ranta-asemakaavaehdotus valmistui 13.5.2014. Kaavaehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä..2014. Ehdotuksen virallisesta nähtävilläolosta tiedotettiin paikallislehdessä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta sekä Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Satakuntaliitolta ja Satakunnan museolta. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä..-..2014. Ehdotuksesta jätettiin _ muistutusta. Kaavaehdotus hyväksyttiin Porin kaupunginvaltuustossa..2014 / x. 1.2 Ranta-asemakaavan sisältö Lainvoimaisen ranta-asemakaavan korttelin 2 rakennuspaikka nro 3 siirretään korttelin 3 itäpuolelle. Siirrettävä vanhan ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Rantaviivan kokonaispituudesta 987 m rakennuspaikan käyttöön jää 82 m ja maa- ja metsätalousalueeksi varataan 905 m. 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueet toteutetaan kaavan saatua lainvoiman. 5

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee noin 25 km Porin keskustasta luoteeseen Norsvälssöön saaren itäosassa. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan Porin kaupungin Rankun kylän tilalle Sopukka RN:o 6:68 ja osalle tilan Svälsö RN:o 6:70 ranta-aluetta. (Kuva 2) Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Alue on osoitettu vihreällä. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Ahlaisten maisema-alueeseen, mikä edustaa Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- ja kylämaisemaa. Maisemalle on tunnusomaista mäkien, harjanteiden ja näiden välisten peltotilkkujen pienipiirteinen mosaiikki. Merellä vastaavat piirteet toistuvat lukuisten kivikkoisten karien ja pienten saarten pirstaleisena saaristona. Saaristossa vedet ovat hyvin matalia ja karikkoisia ja saaret ovat enimmäkseen pieniä ja kivisiä. Koko Suomessa on meneillään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi, jota tehdään maakunnittain ympäristöministeriön Mapio-työryhmän laatimien ohjeiden mukaisesti. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset vahvistetaan valtioneuvoston päätöksellä kaikkien maakuntien osalta vuonna 2015. Ahlaisten maisema-aluerajaukseen ei ole esitetty muutoksia. 6

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 Kuva 3. Ote Maisema-aluetyöryhmän mietinnöstä II / 1992. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä. Kallio- ja maaperä Kaavamuutosalueen kallioperä on tonaliittia. Maaperä on suurilta osin hiekkamoreenia. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös kalliota. Kuva 4. Maaperäkartta Kuva 5. Kallioperäkartta Lähde: Geologian tutkimuskeskus Suunnittelualue on osoitettu maaperä- ja kallioperäkarttaan punaisella. Luontoselvitys Suunnittelualueelle on valmistunut luontokartoittaja Vesa Salosen laatima luontoselvitys vuonna 2013. Norsvälssöön saari on metsäinen ja saaren kaakkoisosa on alavimpia maastokohtia lukuun ottamatta suurelta osin kangasmaata. Saaren kaakkoisosan maasto ja rantavedet ovat hyvin kivikkoisia. 7

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 Selvitysalueen metsän puusto on kuusivaltaista sekapuustoa. Kasvilajisto on tuoreille ja lehtomaisille kankaille ominaista. Metsän painannekohdissa kasvaa myös kosteampien elinolojen kasveja. Rannikon lehtomaiset ja tuoreet kuusikot, joiden luonnontilaisuus on hyvin säilynyt, on elinympäristöjen uhanalaisuutta punnitessa arvioitu erittäin uhanalaisiksi (EN) elinympäristöiksi. Norsvälssöön kaakkoisosan kangasmetsä vastaa tätä uhanalaista luontotyyppiä melko hyvin. Entiset lahdet ja vesijättömaat ovat kosteaa lehtoa. Rantalehdot ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Saaressa havaituista lintulajeista tuulihaukka pesii selvitysalueen pohjoisosassa. Alueella ei ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai luontotyyppejä. (Luontoselvitys liitteenä 3) Kuva 6. Luontoselvitysalue rajattu punaisella, tuulihaukan pesän arvioitu sijainti osoitettu punaisella pallolla ja rantalehdot vihreällä. Valkoiseksi jäävät alueet ovat pääosin kangasmaata. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta metsäaluetta. Alueen lähiympäristön kuudesta rantaasemakaavoitetusta loma-asuntotontista viisi on rakennettu. Norsvälssöön saarelle ei ole mantereelta tieyhteyttä. Suunnittelualueen poikki kulkee sähkölinja. Muinaismuistot Alueella ei ole todettu muinaisjäännöksiä. 8

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 2.1.4 Maanomistus Kaavoitettavat kiinteistöt ovat maatalousyhtymän omistuksessa. Maanomistajat: Niemi Eero Niemi Paul Niemi Martti Niemi Veli-Jussi 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksien osalta laadittavassa asemakaavassa tulevat huomioitavaksi lähinnä luonnon, elinympäristön laadun ja virkistyskäytön arvojen turvaaminen. Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Ahlaisten maisema-alueeseen (vma). Kuva 7. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella. Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 7.5.2001 hyväksymä Pohjois-Porin osayleiskaava, jossa suunnittelualue on suurimmaksi osaksi osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualueen pohjoisosa on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA). Norsvälssöön saari sisältyy alueeseen, jolla ympäristö säilytetään (s). 9

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 Kuva 8. Ote Pohjois-Porin osayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 13.5.1987 lainvoiman saanut Vähä-Väkkärän rantakaava. Kaavamuutosalueella on maa- ja metsätalousaluetta (M) ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA-1). (Liite 2) Muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Porin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.9.2011. Rakennettu ympäristö Museoviraston inventointi: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys (Vesa Salonen) kesällä 2013. (Liite 3) Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakartta on laadittu Ympäristönsuunnittelu Oy:ssä ja sen on hyväksynyt Porin kaupungingeodeetti 9.7.2013. Emätilaselvitys Kaavoitettavista kiinteistöistä on laadittu emätilaselvitys. (Liite 4) Maakuntakaavan selvitysaineistot 10

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laadinta aloitettiin maanomistajien aloitteesta vuonna 2013. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja yhteistyö on määritelty kaavoituksen johdosta tehdyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka runko on laadittu kaavoitustyön alussa 22.5.2013. Suunnitelmaa päivitetään kaavoituksen kuluessa (päivitetty 27.11.2013) ja siihen on voinut tutustua kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavoituksessa noudatetaan ko. raportissa määriteltyä osallistumistapaa (Liite 1). Kaavan vireilletulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu 26.6.2013. Kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu lehtikuulutuksilla paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Valmisteluvaiheessa aineisto on ollut nähtävillä 4.2. 28.2.2013 kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Kaava-aineistoa on voinut kommentoida nähtävilläolon aikana. Ranta-asemakaava on laadittu konsulttityönä Ympäristönsuunnittelu Oy:ssä Tampereella. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 3.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on siirtää ranta-asemakaavan korttelissa 2 sijaitseva rakennuspaikka nro 3 saaren etelärannalle korttelin 3 rakennuspaikan nro 4 itäpuolelle paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikan uusi sijainti rajataan niin, että sen itäpuolella sijaitseva niemi jää rakentamisen ulkopuolelle. Uuden rakennuspaikan rakentamista tullaan ohjaamaan riittävillä kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä niin, ettei rakentamisella tule olemaan vaikutusta maisemaan. Siirrettävä rakennuspaikka Uusi sijainti Kuva 9. Alue, jonne rakennusoikeus siirretään. 11

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 3.4 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole esitetty. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 4.1.1 Kaavan rakenne Vähä-Väkkärän ranta-asemakaavan korttelin nro 2 RA-1 -lomarakennuspaikka nro 3 on siirretty korttelin 3 rakennuspaikan nro 4 itäpuolelle. Kaavamuutoksella muodostuvan rakennuspaikan pinta-ala on 0,44 ha, joka on noin 13 % kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Rakennuspaikalle osoitettu 100 krs-m²:n kokonaisrakennusoikeus on lainvoimaisen ranta-asemakaavan mukainen. Muu osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, mukaan lukien siirrettävä vanhan ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Maa- ja metsätalousaluetta on kaava-alueella 2,95 ha eli noin 87 % alueen kokonaispinta-alasta. Rantaviivan kokonaispituudesta 987 m korttelialueen käyttöön jää 82 m ja maa- ja metsätalousalueeksi varataan 905 m. 4.1.2 Kaavan mitoitus Ranta-asemakaava-alueesta on laadittu emätilatarkastelu (Liite 4). Emätilatarkastelussa rakennusoikeus on laskettu nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia edeltäneen rakennuslain voimaanastumisajan (1.7.1959) kiinteistöjaotuksen mukaiselle emätilalle. Rakennusoikeus on jaettu emätilan ja lohkotilojen kesken rantaviivan pituuksien mukaisessa suhteessa. Emätilan Vähäväkkärä RN:o 6:2 rakennusoikeudeksi muodostuu 6,18 rakennuspaikkaa. Lainvoimaisessa ranta-asemakaavassa on emätilalle osoitettu 12 rakennuspaikkaa. Emätilan rakennustehokkuudeksi muodostuu Norsvälssöön saaressa 7,0 las/rantakm ja 9,8 las/mitoitus-rantakm. Vähä-Väkkärän saaressa rakennustehokkuus on 1,0 las/ha. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan muutos laaditaan siten, että ympäristön laatu asumisen, luonnon ja virkistysarvojen osalta ei kaavan muutoksen seurauksena heikenny. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue RA-1 Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen lomaasuntorakennuksen sekä erillisen rantasauna. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m², ellei kaavamerkinnöin ole muuta osoitettu. Erillisen saunarakennuksen voi sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. 12

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 RA-1 -korttelialueelle muodostuu yksi rakennuspaikka. Rakennuspaikan pinta-ala on 0,44 ha ja kokonaisrakennusoikeus 100 k-m². Rakennuspaikan rantaviivan pituus on 82 m. 4.3.2 Muut alueet Maisemallisesti arvokas maa- ja metsätalousalue, jolla puusto ja maaston muodot tulee säilyttää M/s Ei rakennusoikeutta. M/s -alueen pinta-ala on 2,95 ha ja rantaviivan pituus on 905 m. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön vain siinä tapauksessa, että kaavan johdosta nykyisen rakennetun ympäristön olosuhteet jotenkin muuttuvat. Muutoksia tapahtuu etupäässä rakennusten tai teiden rakentamisen ja liikenteen muuttumisen johdosta. Tässä tapauksessa muutokset tapahtuvat rakennuspaikan siirtämisen ja sen toteuttamisen johdosta. Rakennuspaikka siirretään toisen tonttijonon päästä toiseen, jolloin se edelleen jatkaa saumattomasti olemassa olevaan loma-asuntoaluetta ja näin vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kaavan johdosta vapaan rannan määrä ei muutu ja siten virkistykseen jokamiesoikeuksin käytettävä ala säilyy ennallaan. Tekninen huolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla toteutuva rakennuspaikan siirto ei muuta maisemarakennetta, sillä kummallakin esillä olleella rakennuspaikalla on samankaltaiset maisemaolosuhteet. Rakennuspaikan molemmat sijainnit sijoittuvat loma-asuntotonttirivien päihin ja molemmilla paikoilla rantaviiva on varsin pienipiirteistä. Lisäksi koko suunnittelualueen osalta saaren edustalla on pieniä metsäisiä saaria ja luotoja, jotka estävät pitkien näkymien muodostumisen. Rakennuspaikan siirtäminen ei aiheuta olennaisia luonnonarvojen menetyksiä, koska metsä ja maasto kummallakin esillä olleista rakennuspaikoista ovat verrattain samantapaisia. Tuulihaukan pesän sijainti selvitysalueen pohjoisosassa puoltaa rakennuspaikan siirtämistä saaren etelärannalle, jotta pesäpaikan lähiympäristö säilyisi rauhallisena vastaisuudessakin. Rakennuspaikan siirto ei myöskään vaaranna lintujen pesimärauhaa Norsvälsöön kaakkoisrannalla, sillä Nörsvälssöön kaakkoisranta ja sitä lähimmät rannat eivät ole lintujen suosimia pesimäpaikkoja. 4.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisia vaikutuksia syntyy rakennuspaikan viereiselle loma-asunnon käyttäjille uusien naapureiden johdosta. Rakennuspaikkakohtainen toteutustapa, uusien rakennusten sopeutuminen ja soveltuminen tontille ja uusien asukkaiden elämäntapa ja muiden huomioonottaminen vaikuttavat eniten tuleviin naapuruussuhteisiin. Näihin seikkoihin ei kaavalla juurikaan voida vaikuttaa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole havaittu erityisiä häiriötekijöitä. 13

PORIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 13.5.2014 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavakartta ja sen kaavamerkinnät ja määräykset, havainnekuva sekä kaavaselostus toimivat arviointiperusteena lupa-asioista päätettäessä. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava toteutetaan maanomistajien toimesta kaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Porin kaupunki tulee seuraamaan MRL:n mukaisesti seuraavia asioita: - rakentamisen toteutuminen kaavan ja rakennuslupaehtojen mukaisesti - rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta Tampereella 13.5.2014 Mika Heikkilä Projektipäällikkö 14

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.5.2014 Vähä-Väkkärän ranta-asemakaavan osittainen muutos Porin kaupunki Rankun kylä Sopukka RN:o 6:68 Svälsö RN:o 6:70 (osa) 1

PORIN KAUPUNKI Rankun kylä VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS Sopukka RN:o 6:68 Svälsö RN:o 6:70 OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA 13.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4 3. SUUNNITTELUN ALUSTAVAT TAVOITTEET... 6 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 6 5. OSALLISET... 7 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 7 7. ARVIOITU AIKATAULU... 8 8. PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT... 8 2

1. Suunnittelualue KUVA 1. Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan Porin kaupungin Rankun kylän tilalle Sopukka RN:o 6:68 ja osalle tilan Svälsö RN:o 6:70 aluetta. Tilat ovat yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kaava-alue sijaitsee noin 25 km Porin keskustasta luoteeseen Norsvälssöön saaren itäosassa. Suunnittelualue on rakentamatonta ranta-aluetta ja pinta-alaltaan noin 3 ha. Rantaviivan kokonaispituus on noin 570 m. Ranta-asemakaavan laatii maanomistajan toimeksiannosta Ympäristönsuunnittelu Oy Tampereelta. 3

2. Suunnittelun lähtökohdat MAAKUNTAKAAVA Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Ahlaisten maisema-alueeseen (vma). KUVA 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella. YLEISKAAVA Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 7.5.2001 hyväksymä Pohjois-Porin osayleiskaava, jossa suunnittelualue on suurimmaksi osaksi osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualueen pohjoisosa on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA). Norsvälssöön saari sisältyy alueeseen, jolla ympäristö säilytetään (s). KUVA 3. Ote Pohjois-Porin osayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. 4

RANTA-ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa 13.5.1987 lainvoiman saanut Vähä-Väkkärän rantakaava. Kaavamuutosalueella on maa- ja metsätalousaluetta (M) ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA-1). KUVA 4. Ote Vähä-Väkkärän rantakaavasta. Kaava-alue on osoitettu punaisella. RA-1 M Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen sekä erillisen rantasaunan. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2, ellei kaavamerkinnöin ole muuta osoitettu. Maa- ja metsätalousalue. Ei rakennusoikeutta. Avohakkuut ovat kiellettyjä 50 m leveällä rantavyöhykkeellä. Rakennusala. MUUT ALUEELLA TEHDYT JA TEHTÄVÄT SELVITYKSET Suunnittelualueelta ja lähiympäristöstä on valmistunut ja käytössä ranta-asemakaavatyössä seuraavia selvityksiä Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY-inventointi (Museovirasto) 5

Alueelle tehdään kaavamuutosta varten luontoselvitys kesän 2013 aikana. Kaavoitettavista kiinteistöistä laaditaan emätilaselvitys ja pohjakartta täydennetään. Kaavoituksen yhteydessä ja aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia tullaan käyttämään kaavan vaikutusten arvioinnin perusselvityksinä. 3. Suunnittelun alustavat tavoitteet Tavoitteena on siirtää ranta-asemakaavan korttelissa 2 sijaitseva tontin nro 3 rakennuspaikka saaren etelärannalle korttelin 3 tontin 4 itäpuolelle paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikan uusi sijainti rajataan niin, että sen itäpuolella sijaitseva niemi jää rakentamisen ulkopuolelle. Uuden rakennuspaikan rakentamista tullaan ohjaamaan riittävillä kaavamerkinnöillä ja määräyksillä niin, ettei rakentamisella tule olemaan vaikutusta maisemaan. Siirrettävä rakennuspaikka KUVA 5. Alue, jonne rakennusoikeus siirretään. Uusi sijainti 4. Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan Kaavan vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen Vaikutukset läheiseen loma-asutukseen ja ihmisen aikaansaamaan maisemaan Vaikutukset ympäröiviin metsä- ja rantaluonnonarvoihin sekä luonnonmaisemaan 6

5. Osalliset Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaupungin hallintokunnat Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kulttuurilautakunta Vapaa-aikalautakunta Viranomaiset Satakuntaliitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan Museo 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen RANTA-ASEMAKAAVAN VIREILLETULO Ilmoitus vireilletulosta järjestetään niin, että osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kaavan vireilläolosta ilmoitetaan paikallisissa lehdissä (Sk, UA) ja kaupungin kotisivuilla internetissä. Kaavatyön aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja se on nähtävillä kaupungin kotisivuilla internetissä ja kaupunkisuunnittelun palvelupisteessä. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Osallisilla on oikeus esittää ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville Satakunnan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täsmentyy ja täydentyy suunnittelun kuluessa. OSALLISTUMINEN RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA Kaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä huomioidaan vireilletuloaikana saatu palaute ja käydyt viranomaisneuvottelut. Asemakaavaluonnoksen ja valmisteluaineiston nähtävilläolosta kuulutetaan paikallisissa lehdissä (Sk, UA) ja kaupungin kotisivuilla internetissä. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungin kotisivuilla internetissä ja kaupunkisuunnittelun toimitiloissa. Valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksista voi toimittaa nähtävilläoloaikana mielipiteensä kirjallisesti kaupungille. OSALLISTUMINEN RANTA-ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA Asemakaavaluonnoksesta laaditaan kaavaehdotus ottaen huomioon saatu palaute ja lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi toimittaa muistutukset nähtävilläoloaikana kirjallisesti kaupunginhallitukselle osoitettuna. Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta julkaistaan kuulutus kaupungin kotisivuilla internetissä, ilmoitustaululla ja paikallislehdissä. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä Porin kaupungin kotisivuilla internetissä ja kaupungin toimitiloissa. 7

Kaavoitustyön aikana osalliset voivat olla yhteydessä Porin kaupungin toimihenkilöihin tai kaavan laatijaan Ympäristönsuunnittelu Oy:öön. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Alueen suunnitteluun liittyen järjestetään viranomaisneuvottelu kaavoitustyön alkuvaiheessa ja tarvittaessa ennen valtuustokäsittelyä. Valmisteluvaiheen aineistosta ja kaavaluonnoksesta sekä asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunto kaupungin tekniseltä lautakunnalta, Satakunnan ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta ja Satakunnan Museolta. 7. Arvioitu aikataulu Luontoselvitys kesällä 2013 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnosvaiheen nähtävilläolo helmikuussa 2014 Valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu Ehdotusvaiheen nähtävilläolo kesällä 2014 Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavaehdotus kaupunginvaltuustossa loppukesällä 2014 8. Palaute ja yhteystiedot PORIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4 28100 PORI puh. (02) 621 1600 etunimi.sukunimi@pori.fi Kaavoitusinsinööri Timo Uusitalo puh. 044 701 1605 timo.uusitalo@pori.fi KAAVAA LAATIVA KONSULTTI: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 11 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Mika Heikkilä puh. 0400 234 134 mika.heikkila@ymparistonsuunnittelu.fi 8

LIITE 2 OTE VOIMASSA OLEVASTA RANTA-ASEMAKAAVASTA 1:3000 Rantakaavamääräykset- ja merkinnät. Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen lomaasuntorakennuksen sekä erillisen rantasaunan. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2, ellei kaaavamerkinnöin ole muuta osoitettu. Maa- ja metsätalousalue. Ei rakennusoikeutta. Avohakkuut ovat kiellettyjä 50 m leveällä rantavyöhykkeellä. 3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Korttelin, korttelinosan tai alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Korttelin numero. Rakennuspaikan numero. Rakennusala. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 9

YLEISTÄ: Lomarakennusten on oltava puurakenteisia ja niiden julkisivut on maalattava tai muutoin käsiteltävä tumman tai himmeän sävyisiksi ja maastoon hyvin soveltuviksi. Vanhat rakennukset saa käsitellä niiden alkuperäisellä värillä. Lomarakennusten rannanpuoleinen julkisivukorkeus saa olla enintään 3,5 m. Rakennus on sijoitettava rakennuspaikalla vähintään 4 m etäisyydelle naapurin rajasta. Loma-asuntojen korttelialueella sallitaan jätteiden poisto vain umpisäiliöön ja poiskuljetus tai kuivakäymälät ja kompostit. Jätehuolto on hoidettava niin, ettei jätteistä aiheudu haittaa naapureille ja ettei saastetta joudu vesistöön, pohjaveteen eikä juomavedenottamoihin. Saunajätevedet on imeytettävä maahan vähintään 15 m etäisyydellä rannasta. 10

LIITE 3 LUONTOSELVITYS PORIN NORSVÄLSSÖÖSSÄ YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY 2013 11

Luontoselvitys Porin Norsvälssöössä 2013 Selvityksen kohteena on Porin sisäsaaristossa sijaitseva Norsvälssöö nimisen saaren kaakkoisosa. Selvityksen tarkoituksena on tarkastella mahdollisuutta siirtää loma-asunnon rakennuspaikkaa aiemmin suunnitellusta. Selvitys tehtiin 5.6.2013 otollisten sääolojen vallitessa. Selvityksen teki luontokartoittaja Vesa Salonen. Norsvälssöön saari Norsvälssöön saari sijaitsee Porin kaupungin luoteispuolella, Lampaluodon pohjoispuolella ja Katavakarinselän koillispuolella. Norsvälssöön saari on metsäinen ja saaren kaakkoisosa on alavimpia maastokohtia lukuun ottamatta suurelta osin kangasmaata. Kangasmaat ovat kohonneet merestä jo hyvin kauan sitten, kun taas alavammat maastokohdat rannan tuntumassa ovat suhteellisen äskettäin umpeen kasvaneita entisiä lahtia ja vesijättömaita. Saaren kaakkoisosan maasto ja rantavedet ovat hyvin kivikkoisia. Selvitysalueen sijainti 12

Norsvälssöön kaakkoisosan selvitysalue rajattuna punaisella 13

Kangasmaat Kangasmailla kasvaa metsää, joka on melko luonnontilaista ja monin paikoin hyvin tiheää. Metsän puusto on kuusivaltaista sekapuustoa. Kuusten joukossa kasvaa sekapuina etenkin koivua, mutta siellä täällä myös mäntyä, pihlajaa ja tervaleppiä. Katajia kasvaa sirotellen. Selvitysalueen puustoa ei ole viime vuosikymmeninä kaadettu juuri lainkaan, vain alueen poikki kulkevan sähkölinjan alta puustoa on raivattu. Selvitysalueen metsien luonnontilaisuus on melko hyvä ja metsissä on suhteellisen runsaasti lahopuuta. Sekä maassa lahoava puuaines että yhä pystyssä olevat kuolleet puut pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta elättäen mm. sieniä ja hyönteisiä sekä tarjoten pesimäpaikkoja linnuille. Tiheän puuston vuoksi metsän pohja on varjoisa ja aluskasvillisuus on melko niukkaa. Kasvilajistoa luonnehtivat tuoreille ja lehtomaisille kankaille ominainen tavanomainen kasvilajisto, kuten käenkaali, oravanmarja, metsätähti, metsämaitikka, kangasmaitikka ja lillukka. Metsän painannekohdissa kasvaa myös hieman kosteampien elinolojen kasveja, kuten riidenliekoa sekä iso- ja metsäalvejuurta, paikoin myös vähän korpi-imarretta ja hiirenporrasta. Kasvillisuuden pohjakerroksessa valtalajina on metsäkerrossammal. Sen peittävyys on hyvin aukkoinen ja pimeimmillä paikoilla kasviton karikepinta kattaa maan laajasti. Painannepaikoissa on pieniä rahkasammalkasvustoja. Kivien pinnoilla kasvaa melko paljon koristeellista (huopa)nahkajäkälää. Jääkauden jälkeisen maan kohoamisen vuoksi Pohjanlahden rantojen luontotyyppejä ja niiden kehityssarjoja tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Meren rannan läheiset lehtomaiset ja tuoreet kuusivaltaiset metsät ovat monin paikoin muuttuneet luonnontilaisesta ihmistoimien, kuten esimerkiksi metsätalouden ja rantarakentamisen johdosta. Tästä syystä ne rannikon lehtomaiset ja tuoreet kuusikot, joiden luonnontilaisuus on hyvin säilynyt, on elinympäristöjen uhanalaisuutta punnitessa arvioitu erittäin uhanalaisiksi (EN) elinympäristöiksi. Norsvälssöön kaakkoisosan kangasmetsä vastaa tätä uhanalaista luontotyyppiä melko hyvin. 14