Sepänkylän keskustavisio Kunnanhallituksen allekirjoittama 5.4.2016
SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta...11 Tarkastuslautakunta... 12 Kunnanhallitus... 13 Sivistyslautakunta... 15 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 17 Sosiaalilautakunta... 19 Hoivalautakunta... 21 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta... 24 Rakennuslautakunta... 26 Länsirannikon valvontalautakunta... 27 Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito... 29 Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta... 29 Kunnanhallitus Työllistäminen... 30 Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 30 Kunnanhallitus Kiinteistötulot... 31 Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)... 31 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain...... 32 Investointitalousarvio, talousarviovertailu... 33 Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista... 35 Tuloslaskelma, talousarviovertailu... 36 Rahoituslaskelma, talousarviovertailu... 37 Verotuotot 2010... 38 Valtionosuudet 2010... 39 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 41 Rahoituslaskelma... 42 Kunnan tase... 43 Kuntakonsernin tuloslaskelma... 45 Kuntakonsernin rahoituslaskelma... 46 Kuntakonsernin tase... 47 LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot... 50 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS SEKÄ OMAVARAISUUS... 62 MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS... 63 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 69 Tunnuslukujen laskentaperusteet... 70 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, alkuperäinen talousarvio... 71 Tuloslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon... 72 Rahoituslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon... 73 Työllisyyskatsaus... 74 Väestönkehitys... 76 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta... 77 Tilintarkastuskertomus... 82 2
Kunnanjohtajan katsaus Vuoden tilinpäätöksestä tuli loppujen lopuksi huomattavasti parempi kuin pelättiin. Vielä syksyllä näytti siltä, että tilinpäätös olisi yli 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulosta ei kuitenkaan voida pitää tyydyttävänä, vaikka tilinpäätöksen 2,6 miljoonan euron loppusumma onkin 0,2 miljoonaa euroa parempi kuin joulukuussa alun perin budjetoitu alijäämä. Verorahoitus (verot ja valtionosuudet yhteensä) alitti talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla, ja nimenomaan kunnallisverotuotot eivät toteutuneet budjetoidusti. Kunnallisvero tuotti 68,1 miljoonaa euroa, kun joulukuussa ennuste oli 70,7 miljoonaa euroa. Osasyy kunnallisverotuottojen heikkoon kehitykseen on todennäköisesti muuttuneessa huoltosuhteessa. Lähempi tarkastelu on osoittanut, että huoltosuhde on Mustasaaressa muuttunut merkittävästi verrattuna maamme muihin kuntiin. Mustasaarelle on ominaista, että kunnassa on ikääntyneitä ja nuoria suurempi osa väestöstä kuin yleisimmillä vertailukunnillamme tai koko maassa. Ero muun Suomen huoltosuhteeseen on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä. Kunnallisverotuottojen kehitys on viime vuosina heikentynyt huomattavasti. Positiivinen uutinen oli, etteivät valtionosuudet pienentyneet yhtä paljon kuin budjetoitiin. Kunnan toimialat pystyivät myös hillitsemään toimintakatteen kasvua. Toimintakate alitti talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla. Tulos jakautui kuitenkin epätasaisesti toimialojen välillä: yhdyskuntarakentamisen lautakunnan, sosiaalilautakunnan ja erikoissairaanhoidon tulos oli huomattavasti positiivisempi alkuperäisiin määrärahoihin verrattuna, kun taas hoivalautakunta ja sivistyslautakunta ovat tehneet negatiivista tulosta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Tämän johdosta terveyskeskuksessa ja kotihoidossa on aloitettu kattava arviointi toiminnan tehostamiseksi. Investointitahtia on tietoisesti hidastettu, ja investointitaso oli 9,7 miljoonaa euroa vuonna. Vuotta aiemmin investointitaso oli 17,6 miljoona euroa. Tuovilan koulun ja Replot daghemin muutostyöt ovat valmistuneet vuoden aikana. Tätä kirjoitettaessa suunnitellaan Sepänkylän koulukeskuksen ja Kvevlax skolan laajennusta. Kun vuotta leimasi Vaasan seudun erityinen kuntajakoselvitys, kesällä oli päätösten aika. Ennen kuin asia vietiin valtuuston päätettäväksi, tehtiin laaja kuntalaiskysely. Kysely lähetettiin kaikille äänioikeutetuille Mustasaaressa, ja siihen vastasi 48 prosenttia äänioikeutetuista eli lähes 7 000 henkilöä. Vastaajista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että kunnan tulee säilyä itsenäisenä, ja 25 prosenttia oli kuntaliitoksen kannalla. Kuntajakoselvittäjien Jan-Erik Enestamin ja Ossi Repon ehdotus kuntien yhdistymisestä hylättiin Vaasan seudun kaikissa kymmenessä valtuustossa. Juha Sipilän ensimmäinen hallitus on aloittanut lainsäädäntötyön itsehallintoalueiden perustamiseksi maakuntapohjalta. Tämä työ on vielä kesken. Valtuusto päätti joulukuussa, että kunnan on tarkistettava talouttaan, esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluilla, jotta kunnan talous saadaan tasapainoon pitkällä aikajänteellä. Yhteistoimintaneuvotteluja käydään keväällä 2016. Neuvottelupohjana kunta käyttää muun muassa vanhustenhuollosta, perusterveydenhuollosta ja koulu- ja päiväkotitoiminnasta valmisteltuja rakenneselvityksiä, joihin valtuusto on ottanut kantaa vuonna. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 3
Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleistä on laadittu kuntalain 13. luvun nojalla. Tämä katsaus sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta tehtäväalueittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. Kunnan organisaatiota uudistettiin vuoden 2013 alusta, minkä vuoksi tilinpäätös ei kaikilta osin vastaa edellisvuosien tilinpäätöksiä. jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 39 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Osion alussa on ohjausasiakirjan arviointi. laskelmat sivuilla 41 48 käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla 50 61. Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen tilinpäätös sivuilla 63 68. Liitteinä, sivuilla 70 75, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on 2 606 882,57 euroa alijäämäinen. Tulos on nyt alijäämäinen viidettä vuotta peräkkäin. Tulos on budjetoitua parempi, mikä selittyy budjetoitua pienemmällä toimintakatteella, mikä puolestaan vaikutti vuosikatteeseen positiivisesti, niin että vuosikatetta kertyi 0,9 euroa enemmän siitä huolimatta, että verorahoitus alitti talousarvion yli 1,3 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen positiivinen kehitys selittyy sillä, että kustannukset kokonaistasolla pysyivät talousarviossa ja tuottoja kertyi budjetoitua enemmän. Toimintakate, joka on toiminnan nettokustannus, kasvaa 1,6 % (: +2,1 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) pienenee 0,1 % (: +4,3 %). Tämä johtaa siihen, että vuosikate pienenee 24,6 % (: +53,8 %). Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2008 (katso myös kuvio sivulla 62) Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ylijäämä/ 11 66 32-46 - 185-118 - 34-135 asukas Kertynyt ylijäämä / asukas 505 565 589 536 347 226 191 55 Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa vajaat 1,1 miljoonaa euroa eli 55 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli 1 290 euroa vuonna 2013 ja 1 729 euroa vuonna. Vuosikate on vajaat 4,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen mutta lähes 1,6 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat lähes 8,5 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 5,5 miljoonaa euroa. Talousarviovertailu Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksia kolmessa kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Käyttötalousarviossa talousarvioylityksiä on kolme. Määräraha kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta ylittyi, kiinteistötulot eivät toteutuneet budjetoidusti ja määräraha varhe- ja eläkemenoperusteisiin maksuihin ylittyi. Hoivalautakunta ei yllä budjetoituun toimintakatteeseen, mutta täyttää sovitun vaatimuksen siitä, että toimintakatteen tulee kattaa poistot. Budjetoitu toimintakate alittui kokonaistasolla runsaalla 1,9 miljoonalla eurolla. Toteumaprosentiksi tuli 98,1 %. Toimintatuotot olivat lähes 1,8 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Yli 1,1 miljoonaa euroa tästä selittyy hoivalautakunnan, sosiaalilautakunnan ja yhdyskuntarakentamisen lautakunnan myyntituotoilla. Toimintakulut olivat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot sen sijaan ylittivät talousarvion lähes 0,9 miljoonalla eurolla. Muut kustannuslajit alittivat talousarvion yhteensä 0,4 miljoonalla eurolla. Verorahoitus, joka on verojen ja valtionosuuksien summa, alitti talousarvion runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla. On syytä panna merkille, että verorahoitus jäi lähes 1,8 miljoonaa euroa alun perin budjetoitua summaa pienemmäksi. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä runsaat 0,3 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot ylittävät talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Södra Vallgrund skolasta tehtiin runsaan 50 000 euron lisäpoisto, sillä koulun toiminta siirrettiin vuodenvaihteessa Norra Vallgrund skolaan. 4
Investointitalousarviossa on kaikkiaan kahdeksan talousarvioylitystä, suuruudeltaan 4 136 euroa 335 642 euroa. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion vajaalla 0,7 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että lyhytaikaisten lainojen lisäys on 9,7 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 5,5 miljoonalla eurolla. Velkataakka kasvoi näin ollen 4,2 miljoonaa euroa, mikä alittaa talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla. Liittymismaksuja kertyi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän eli vajaat 0,7 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa runsaat 1,9 miljoonaa euroa. Kunnan väkiluku kasvoi vuoden aikana 15 hengellä (: 134). Väkiluku vuodenvaihteessa /2016 oli 19 302 henkeä (/: 19 287). Asukaskohtaiset tunnusluvut on laskettu tilinpäätöksen laadintahetkellä saatavilla olleen alustavan asukasluvun perusteella, 19 299 asukasta. Liitteessä esitellään asukkaiden määrä ja työttömien määrä kuukausittain vuosina 2010. Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot kasvoivat 2,4 % eli runsaat 0,5 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakulut kasvoivat 1,7 % eli runsaat 2 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, kasvoi 1,6 % eli runsaat 1,5 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, väheni vajaat 0,1 miljoonaa euroa ( 0,1 %) vuoden aikana. Verotulot kasvoivat 0,7 % (+0,5 miljoonaa euroa). Valtionosuudet vähenivät vuodesta, mikä on toinen kerta Mustasaaressa sen jälkeen, kun kuntien valtionosuuksia ryhdyttiin leikkaamaan vuonna 2012. Valtionosuudet vähenivät 2 % eli vajaat 0,6 miljoonaa euroa. Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2010 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla 38 39. Vuonna toteutettu valtionosuusuudistus mahdollistaa valtionosuuksien vertailun aikaisempiin vuosiin vain kokonaistasolla. Investointimenot vähenivät 44,7 % eli vajaat 7,9 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma 31.12. on 136,8 miljoonaa euroa (: 135,5 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi, oma pääoma vähenee vajaaseen 47,5 miljoonaan euroon. Velkataakka kasvoi 4,2 miljoonaa euroa 67,7 miljoonaan euroon eli 3 508 euroon asukasta kohti. Velkataakka kasvoi nyt kymmenettä perättäistä vuotta ja saavuttaa nyt yhdeksäntenä perättäisenä vuotena tähänastisen huippunsa. Velkataakka asukasta kohti oli koko maassa 2 540 euroa vuonna 2013 ja 2 694 euroa vuonna. Velkataakka asukasta kohti koko maassa on alustavien tietojen mukaan 2 793 euroa vuonna. Tämä merkitsee, että kunnan velkataakka asukasta kohti on ylittänyt maan keskiarvon vuodesta 2013 asti. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2008 (katso myös kuvio sivulla 62) Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa/asukas 754 834 1 446 1 708 2 242 2 872 3 292 3 508 Omavaraisuus, joka ilmaisee kunnan omien varojen osuuden kaikista sen varoista, pieneni 34,8 %:iin vuonna. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevan ohjeen mukaan 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitusta. Omavaraisuus koko maassa oli 60,5 % vuonna 2013 ja 61,1 % vuonna. Omavaraisuusasteen kehitys vuosina 2008 (katso myös kuvio sivulla 62) Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Omavaraisuus 67,9 65,4 56,8 52,3 45,7 40,2 37,0 34,8 (%) Omavaraisuus on pienentynyt yhdentoista viime vuoden aikana 44,6 prosenttiyksikköä huippulukemista vuonna 2004, jolloin omavaraisuus oli 79,4 %. Eniten omavaraisuus pieneni vuonna 2010, jolloin pudotusta oli 8,6 prosenttiyksikköä. Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 4,2 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Alijäämäinen rahavirta voitiin rahoittaa ja rahavaroja lisätä runsaalla 0,9 miljoonalla eurolla lainataakan 4,2 miljoonan euron lisäyksellä ja rahavarojen runsaan 0,9 miljoonan euron muilla positiivisilla muutoksilla. Rahoituslaskelmaan on vuodesta 2013 sisältynyt uusi tunnusluku: toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta. Tämä tunnusluku on lähes 52,6 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli 54 miljoonaa euroa. Tunnusluku oli 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2011, mikä osoittaa neljän viime vuoden kovan paineen tuottojen lisäämiseen ja lainataakan kasvattamiseen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Syyskuussa 2009 valtuusto hyväksyi 10 miljoonan euron kunnallisen takauksen Oy Westenergy Ab:lle. Kunnan takausvastuu lainasta oli vuodenvaihteessa 7,5 miljoonaa euroa. Yhtiön kunnallinen takaus on yhteensä 80 miljoonaa euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on 40 miljoonaa euroa ja Seinäjoen kaupungin osuus 30 miljoonaa euroa. 5
Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi, Kova Login ja Kvevlax Värmeservice sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. Kova Login ei ole vielä toimittanut tilinpäätöstään, joten konsernitilinpäätöksessä on huomioitu yhtiön tilinpäätöstiedot vuodelta! Kuntakonsernin tilinpäätös on lähes 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Kertynyt ylijäämä on suurempi kuin kunnan, lähes 5,3 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma on 161,6 miljoonaa euroa (: 159,4 miljoonaa euroa). Konsernin oma pääoma vuosina ja on laskettu uusien ohjeiden mukaisesti, mikä on lisännyt omaa pääomaa noin 0,9 miljoonaa euroa. Konsernin velkataakka kasvaa lähes 4,3 miljoonalla eurolla lähes 76,9 miljoonaan euroon eli 3 982 euroon asukasta kohti. Konsernin omavaraisuus laskee 34,5 %:iin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli 5 544 euroa vuonna 2013 ja 5 768 euroa vuonna. Koko maan kuntakonsernien omavaraisuusaste oli 43,6 % vuonna 2013 ja 43,1 % vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin omavaraisuusasteen kehitys vuosina 2008 Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Velkataakka euroa/asukas Omavaraisuus (%) 931 1 089 1 729 1 999 2 628 3 413 3 763 3 982 63,7 61,1 53,8 49,7 43,6 37,7 36,3 34,5 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan lisäksi tilivelvolliset. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa sisäisen valvonnan ohjeen (KH 8.6. 155). Sisäisestä valvonnasta järjestettiin vastuuhenkilöille sisäistä koulutusta toisen vuosipuoliskon aikana. Sisäisen valvonnan ohje on uusittu 1.8. voimaan tulleen hallintosäännön johdosta. Vuonna laadittiin hallintomenettelyohje, jota ryhdyttiin soveltamaan kunnassa vuoden aikana. Ohje on käytännön opas kunnan hyvään hallintoon. Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Vuoden aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua nk. recovery auditia, jossa painopiste on alv-käsittelyssä. Toimeksiannon suorittaa Qvalia. Löytyneet virheet voidaan analysoida ja mahdolliset puutteet ostolaskujen käsittelyssä korjata. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 92. :ssä säädetyllä otto-oikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien kohdalla myös talouden kuukausiraporteilla. Kunnanhallitus asetti 5.2.2013 73 toimikunnan toimielinten toiminnan yksityiskohtaista tarkastusta varten. Toimikunnan toimikautta on jatkettu. Toimikunta, joka on työssään käyttänyt nimeä talouden tasapainottamisryhmä, on toiminut vuonna. Tasapainottamisryhmä toimii kunnanhallituksen viiteryhmänä talousasioissa, ja ryhmä on vuoden kuluessa käsitellyt kunnanhallituksen kokouksiin muun muassa kaikki toistaiseksi täytettävät palvelussuhteet ja erilaisia investointihankkeita. Valtuusto käsitteli kokouksessaan syyskuussa toiminnan ja talouden arviointia tilanteen 30.6. mukaan. Valtuusto on kolmessa kokouksessaan käsitellyt talousarviomuutoksia vuoden talousarvioon. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on yhdessä kokouksessaan hyväksynyt investointitalousarvion uudelleenjärjestelyt toimivaltansa rajoissa. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. 6
Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä 31.12. on vajaat 1,1 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään vuodeksi, ovat suurelta osin toteutuneet. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto hyväksyi tammikuussa 2016 (KV 28.1.2016 4) toimenpiteet kunnan talouden tasapainottamiseksi niin että tilinpäätös 2017 osoittaa kertynyttä ylijäämää. Kunnanhallitus aloitti samassa päätöksessä saamiensa valtuuksien puitteissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain nojalla yhteistoimintaneuvottelut helmikuussa 2016 kunnan talouden tasapainottamiseksi. Uusi kuntalaki tuli osittain voimaan keväällä. Lakiin sisältyy aiempaa sitovampi vaatimus kunnan talouden tasapainottamisesta. Kuntalakiin on siirretty myös nk. kriisikunnan määritelmä, ja kriteereitä arvioidaan kuntakonsernitasolla. Uudet määräykset tulevat voimaan vaiheittain vuoden alusta lähtien. Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos 2 606 882,57 euroa siirretään taseeseen tilikauden alijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen 1 068 001,65 euroa. 7
Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2016 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Investointitarve jatkuu suurena, vaikkakin hieman maltillisempana kuin edeltävinä vuosina. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2016 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2016 niin, että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta 2016. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Keskeiset toimenpiteet vuosina ja 2016 Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli 19 153 asukasta 31.12.2013. Väestönkasvu voi olla 1 1,5 prosenttia vuodessa, jos kunta pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Arviointi: Kunnan asukasluku oli 19 287 asukasta 31.12. (kasvua 0,7 prosenttia) ja 19 313 asukasta 31.12. (kasvua 0,1 prosenttia). Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden 65 84-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa, Sulvalla ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella kokonaisperspektiivistä. Arviointi: Sepänkylän osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä huhti toukokuussa. Kaavaa muutettiin muistutusten ja lausuntojen johdosta, ja tarkistettu kaavaehdotus asetetaan nähtäville kevättalvella 2016. Vuonna tehtiin maisema- ja kulttuuriympäristöinventointi osana Karperön Singsbyn kylien osayleiskaavoitusta. Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta kehittää kaikkia teollisuusalueitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin seuraaviin uusiin alueisiin: logistiikkakeskus, Lintuvuoren uudet alueet ja Vikby II. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. Arviointi: Sopimus Vaasa Parksin kanssa päättyi vuodenvaihteessa 2016. Vuonna varmistui uuden yrityksen sijoittuminen logistiikka-alueelle. Lintuvuoren ja Vikby 2:n asemakaavat valmistuivat. Lintuvuorella käynnistettiin infrastruktuurityöt. WasaGroupin kanssa allekirjoitettiin sopimus, jonka nojalla yhtiö voi markkinoida ja myydä puolet Vikby 2:n tonteista. Toisesta puolesta vastaa kunta. Mikroyrityksille mahdollistetaan yrityshotelli uuteen hybridikortteliin, jonka konseptikilpailun kilpailuohjelma hyväksyttiin vuonna. 8
Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistoilla huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Arviointi: Yleisten teiden parantamisen kiireellisyyslista ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen kiireellisyyslista hyväksyttiin kunnanvaltuustossa toukokuussa. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Arviointi: Sepänkylän keskustassa toteutettiin vuonna kaapelisiirtoja ja uusia kaapelivetoja Sepänkylän keskusta-alueen rakentamisen vuoksi. Samassa yhteydessä huomioitiin keskustasuunnitelman ja uuden ohikulkutien vaikutukset kuitukaapelin vetämiseen. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Kunnanvaltuusto vahvisti keväällä kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevat periaatteet koulurakennetoimikunnan loppuraportissaan esittämien toimien pohjalta. Periaatepäätöksen mukaan kunta tarjoaa kaikille oppilaille laadukasta ja yhtäläistä opetusta keskittämällä koulutoiminnan pitkällä aikajänteellä kuuteen oppimiskeskukseen, joiden sijoituspaikat ovat Sepänkylä, Raippaluoto, Karperö, Koivulahti, Helsingby/Tuovila ja Sulva. Päätöksen mukaan myös esiopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään näiden oppimiskeskusten yhteydessä. Hoivalautakunta hyväksyi vuoden lopussa terveydenhuoltotyöryhmän rakenneraportin. Kunnanvaltuusto hyväksyi keväällä hoivalautakunnan päätöksen sairaanhoidon vastaanoton ja äitiysneuvolatoiminnan keskittämisestä terveysasemilta terveyskeskukseen Sepänkylään. Samassa yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi myös vanhustenhuoltotoimikunnan loppuraportin Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2030. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: Keväällä otettiin käyttöön sähköinen Lupapiste-palvelu, jonka kautta kunnan asukkaat voivat hakea rakentamiseen ja ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin tarvittavia lupia. Sähköisten ja mobiilipalvelujen kehittämistyötä jatketaan. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Arviointi: Sisäilmatyöryhmä seuraa jatkuvasti fyysistä työympäristöä niissä kunnan yksiköissä, joissa esiintyy sisäilmaongelmia. Rekrytointia rajoitettiin vuonna, sillä kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvioon ohjeen palkkaamiskiellosta. Henkilöstön täydennyskoulutusta on seurattu koulutussuunnitelmilla, jotka otettiin käyttöön kaikissa yksiköissä. Vuonna fokus on myös ollut työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välisten työterveysneuvottelujen seurannassa pitkien sairauspoissaolojen johdosta. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Kunta toimii asiakirjan Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat 2011 päivittämiseksi sen jälkeen kun Vaasan seudun rakennemalli on hyväksytty. Arviointi: Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 ja Vaasan seudun elinvoimastrategia 2020 laadittiin vuosina ja. Elinvoimastrategia hyväksyttiin kunnanhallituksessa 9.2.2016. Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunta hyväksyi rakennemallin joulukuussa. on yhdessä Vaasan kaupunkiseudun kanssa mukana valtion innovaatiokeskittymäohjelmassa ja osallistuu seudulle laadittuun kasvusopimukseen. Arviointi: Vaasa valittiin maaliskuussa 2016 yhdeksi Suomen kuudesta kasvusopimuskaupungista vuosiksi 2016 2018. tekee työtä sen hyväksi, että uusi organisaatio Vaasan seudun Matkailu Oy saa hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Arviointi: on osaltaan vaikuttanut siihen, että Vaasan seudun Matkailu / VisitVaasa on päässyt hyvään vauhtiin työssään vuonna. Merenkurkun maailmanperintöalue on saanut paljon myönteistä huomiota, ja markkinointitoimia lisätään sitä mukaa kuin alueen palvelutarjonta kasvaa. toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: Ei toteutunut. 9
Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: Valtiovarainministeriön erityinen kuntajakoselvitys Vaasan seudulla päättyi. Kuntajakoselvittäjät esittivät, että kaikki selvityksessä mukana olleet kymmenen kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja niistä muodostetaan uusi kunta 1.1.2017. Kuntajakoselvitys oli julkisesti nähtävillä 9.2. 31.3.. Kunnan osa-alueilla järjestettiin keväällä tiedotustilaisuuksia, ja huhti toukokuussa toteutettiin myös kuntalaiskysely. Kunnanvaltuusto hylkäsi kesäkuussa kuntajakoselvittäjien esityksen kymmenen kunnan yhdistymisestä. haluaa yhdessä muiden Vaasan seudun kuntien ja Suupohjan rannikkoseudun kuntien kanssa edistää yhteistyön syvenemistä muun muassa laatimalla elinkeinopolitiikan sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisiä strategioita. Hallitus tarkensi marraskuussa sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevia linjauksiaan. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen kehittämisen ja elinkeinoelämän kehittämisen tehtävät. Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Arviointi: Kunta osallistuu käynnissä olevaan työhön joukkoliikenteen yhteensovittamisen edistämiseksi. Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta. Arviointi: Vuonna laadittiin Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus. Kaavaehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta 2016. valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Arviointi: Vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5. ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.. toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Arviointi: Kunnan viemäriverkon laajennustyöt Singsbyssä saatiin päätökseen kesällä. Lokakuussa pidettiin tiedotustilaisuus niille Singsbyn maanomistajille, jotka eivät olleet tehneet liittymissopimusta kunnan kanssa. Vuodenvaihteessa 2016 liittymissopimuksen oli tehnyt yhteensä 80 kiinteistönomistajaa, mikä on 74 prosenttia vahvistetun toiminta-alueen kiinteistöjen kokonaismäärästä. Viemäriverkon laajentamisen jatkaminen haja-asutusalueella riippuu uudesta ympäristölainsäädännöstä, joka tulee eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2016. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Arviointi: Syksyllä Svedjehamn sai uudet kuivakäymälät osana Masto 1 -hanketta. Merten talon suunnittelu edistyi, ja Merten talon ja Berny sin omistajan välillä allekirjoitettiin yhteistyösopimus. Tulevan maailmanperintöportin toimintaan liittyen on myös valmisteltu ja hyväksytty kaksi Leader-hanketta. Vaasan energiainstituutille on yhdessä Muovan kanssa myönnetty rahoitusta maailmanperintöportin kehittämiseen. Tavoitteena on käyttää maailmanperintöportissa uusiutuvia energiamuotoja ja tehdä siitä mahdollisimman pitkälle omavarainen sekä esitellä osallistavalla ja luovalla tavalla näitä energiaratkaisuja kävijöille. Björkön ja Vistanin välille ryhdyttiin suunnittelemaan Maailmanperintötietä vuonna. Vuoden aikana ryhdytään toimenpiteisiin, jotta kunta voi vastaanottaa 20 pakolaista vuonna 2016. Arviointi: Kunta otti syksyllä vastaan 23 hengen pakolaisryhmän Kongosta. Kuntapaikkojen myöntämisestä turvapaikanhakijoille ja uusien kiintiöpakolaisten mahdollisesta vastaanottamisesta päätetään kunnanvaltuustossa vuoden 2016 aikana. Samassa yhteydessä käsitellään myös kunnan päivitetty kotouttamisohjelma. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Arviointi: Toimenpiteet on sisällytetty investointiohjelmaan. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 10
Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Vastaa vuoden eduskuntavaalien toimittamisesta. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Kunnan vaalitulos on selvillä viimeistään klo 22. Kunnan vaalitulos oli selvillä klo 21.43. Kunta tarjoaa äänestäjille riittävästi vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Kunnan jakaminen äänestysalueisiin. Äänestyspaikkojen määrä säilyy ennallaan. Vaalisalaisuus turvataan pienillä äänestysalueilla yhdistämällä äänet vaalilain mukaisesti. Kahden äänestysalueen, Kaukaluodon ja Koskön, ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistettiin. Keskusvaalilautakunta laski nämä äänet. Ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistettiin äänestysalueittain seuraavalla kahdeksalla äänestysalueella: Björköby, Norra Vallgrund, Södra Vallgrund, Söderudden, Kuni, Vassor, Västerhankmo ja Österhankmo. Ennakkoäänestys. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Ennakkoäänestys järjestettiin virastotalossa ja kirjastoautossa. Kirjastoauton reittiä jatkettiin Björköhön ja Köklotiin. Laitosäänestyspaikkoja lisättiin muun muassa uudessa lähisairaalassa. Vaalien teknisten järjestelyjen parantamista jatketaan. Osallistutaan sähköisen vaaliluettelon käytön kokeiluun. Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 7 äänestysalueella. Sähköistä vaaliluetteloa käytettiin 7 äänestysalueella. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 29 010 Myyntituotot 28 000 30 391 108,5 % 104,8 % 29 010 Toimintatuotot yhteensä: 28 000 30 391 108,5 % 104,8 % Toimintakulut: -29 233 Henkilöstökulut -30 600-32 859 107,4 % 112,4 % -2 442 Palvelujen ostot -8 300-2 434 29,3 % 99,7 % -572 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 300-445 10,4 % 77,9 % -1 009 Muut toimintakulut -2 000-1 107 55,4 % 109,8 % -33 256 Toimintakulut yhteensä: -45 200-36 846 81,5 % 110,8 % -4 246 TOIMINTAKATE -17 200-6 454 37,5 % 152,0 % 0 Poistot 0 11
Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: -8 875 Henkilöstökulut -6 700-9 139 136,4 % 103,0 % -24 816 Palvelujen ostot -27 800-22 914 82,4 % 92,3 % -360 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500-92 18,4 % 25,5 % -436 Muut toimintakulut 0 0-34 487 Toimintakulut yhteensä: -35 000-32 145 91,8 % 93,2 % -34 487 TOIMINTAKATE -35 000-32 145 91,8 % 93,2 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 12
Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Kehitetään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kehitetään kunnan tiedottamista ja kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Kehittämisjaosto esittelee vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kunnan uudet verkkosivut www.mustasaari.fi avataan keväällä. Luottamushenkilöitä varten avataan ekstranetpalvelu. Työ on päässyt hyvään vauhtiin vuoden aikana ja jatkuu vuonna 2016. Uudet verkkosivut lanseerattiin lokakuussa. Ekstranet on avattu, ja sitä kehitetään edelleen vuonna 2016. Mustasaaren strategia päivitetään. Päivitetty Mustasaaren strategia hyväksytään valtuustossa. Valtuusto hyväksyi 7.12. 87 Mustasaaren strategian 2016 2017. Mustasaarella on kestävä talous. Vuosikate. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Vuosikate on positiivinen tilinpäätöksessä. Investointihankkeiden yhteensovittaminen. Kehittämisjaosto tekee esityksiä uusien investointihankkeiden yhteensovittamiseksi peruspalveluissa ja yli toimialarajojen. Kunnanhallitus on hyväksynyt kehittämisjaoston ehdotuksen uusien investointihankkeiden yhteensovittamiseksi. Sepänkylän koulukeskuksen, Koivulahden ja Sulvan esisuunnittelu on käynnistynyt. Palvelurakennetta tarkistetaan. Rakennetyöryhmien (3 työryhmää) tulokset huomioidaan toiminnassa vuoden alusta lähtien. Rakennetyöryhmien raportit ovat esisuunnittelun pohjana. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku 19 450. Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Alustava asukasluku on 19 299. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sepänkylän asemakaava luo edellytykset kehittää kuntakeskuksen liike- ja elinkeinoelämää. Suunnitellaan yrityshotellia. Suunnitellaan hybridikorttelia. Työryhmä on suunnitellut konseptikilpailun saadakseen yritykset kiinnostumaan hybridikortteli-hankkeesta. Kilpailu julistettiin tammikuussa 2016. Kehitetään Vikby 2 -aluetta. Kehittämisjaosto suunnittelee aluetta. WasaGroupin kanssa on tehty sopimus, joka tähtää alueen markkinoinnin ja rakentamisen tehostamiseen. Lintuvuoren yrityskeskuksen asemakaavan laajennus luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvaan kehittämiseen. Hyväksyttyä asemakaavaa toteutetaan vaiheittain vuodesta alkaen. Hankemääräraha infrastruktuurin rakentamiseen hyväksyttiin. Markkinoinnin suunnittelu on käynnistynyt, ja markkinointi toteutetaan vuosina 2016 2017. 13
Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg KUNNANHALLITUS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 71 452 Myyntituotot 30 000 30 098 100,3 % 42,1 % 5 866 Tuet ja avustukset 0 9 459 161,2 % 633 496 Muut toimintatuotot 576 338 613 864 106,5 % 96,9 % 710 814 Toimintatuotot yhteensä: 606 338 653 422 107,8 % 91,9 % 1 398 Valmistus omaan käyttöön 0 2 229 Toimintakulut: -2 376 719 Henkilöstökulut -2 279 120-2 281 700 100,1 % 96,0 % -1 848 068 Palvelujen ostot -1 782 093-1 996 076 112,0 % 108,0 % -197 940 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -105 500-74 709 70,8 % 37,7 % -337 655 Avustukset -450 000-338 132 75,1 % 100,1 % -333 654 Muut toimintakulut -354 625-325 344 91,7 % 97,5 % -5 094 036 Toimintakulut yhteensä: -4 971 338-5 015 962 100,9 % 98,5 % -4 381 824 TOIMINTAKATE -4 365 000-4 360 311 99,9 % 99,5 % -432 039 Poistot -394 568 14
Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Esiopetuksen ja perusopetuksen 1. 9. luokkien opetussuunnitelman perusteet hyväksyttäneen Opetushallituksessa joulukuussa. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2016. Asetetaan työryhmät laatimaan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyön täydennyskoulutukseen. Ensimmäinen luonnos kuntakohtaiseksi opetussuunnitelmaksi laaditaan vuoden aikana. Oppiainetyöryhmät ovat laatineet luonnokset oppiainekohtaisiksi opetussuunnitelmiksi. Opettajat ovat osallistuneet Opetushallituksen, Elinikäisen oppimisen keskuksen ja aluehallintoviraston kursseille. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen opetussuunnitelma esiopetukselle, perusopetukselle ja lukiokoulutukselle on tullut voimaan syksyllä. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön kunnan yksiköissä ja asianomaiselle henkilöstölle tarjotaan täydennyskoulutusta. Asetetaan oppilashuollon lakisääteiset ryhmät. Arvioidaan oppilashuoltopalvelujen saatavuus. Oppilashuoltoa varten on asetettu monialainen ohjausryhmä. Kaikissa yksiköissä on oppilashuoltoryhmä. Asiantuntijaryhmiä on asetettu yksiköiden tarpeiden mukaan. Oppilashuoltopalvelujen saatavuudesta ja tarpeesta on tehty suppea arviointi. Oppilashuollon ohjausryhmän tulee toteuttaa laajempi arviointi. Mustasaari tarjoaa laadukkaita palveluja ja kunnalla on kestävä talous. Palvelurakennetta tarkistetaan. Rakennetyöryhmän tulokset huomioidaan toiminnassa vuoden alusta lähtien. Lautakunta päätti 9.6. 31 (BT 572/) yhdistää Södra Vallgrund skolan ja Norra Vallgrund skolan 1.1.2016. Korsholms gymnasium sopeutetaan lisääntyneeseen tietokoneavusteiseen opetukseen. Opettajat käyttävät tietokonetta opetuksessa. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. 100 prosenttia opettajista käyttää tietokonetta opetuksessaan. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää omaa tietokonetta. Kaikki opettajat käyttävät tietokonetta opetuksessaan. Kaikki käyttävät tietokonetta (vuosikurssin 1 ja 2 opiskelijoilla on omat tietokoneet). Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Testataan sähköisiä kokeita. Testattujen kokeiden määrä. 4 koetta. Koeympäristöä on testattu ja paranneltu. Lautakunta luo hyvät edellytykset elinikäiseen musiikin ja tanssin harrastamiseen sekä alan ammattiopintoihin. Kuvataiteen, teatteritaiteen ja käsityötaitojen opetus ostetaan aikuisopistolta. Pätevä henkilökunta antaa ruotsin- ja suomenkielistä opetusta. Toiminta suunnataan lähinnä lapsille ja nuorille koko kunnan alueella. Musiikin ja tanssin kokonaistuntimäärä on 7 966. Musiikin ja tanssin toteutuneita opetustunteja oli 7 247. Ylläpidetään yhteistyössä muiden Fredrikakirjastoverkkoon kuuluvien kirjastojen kanssa uutta yhteistä verkkokirjastoa, johon kunnankirjaston verkkosivut on integroitu, ja osallistutaan aktiivisesti verkkokirjaston kehittämiseen. Tuotetaan ja päivitetään aktiivisesti verkkokirjaston tarjontaa ja palveluja. Verkkokirjasto esittelee tarjontaansa eri asiakasryhmille esimerkiksi antamalla kirjavinkkejä. Verkkokirjaston monipuolistuvat käyttömahdollisuudet lisäävät myös asiakkaan ja kirjaston välistä vuorovaikutusta. Verkkokirjaston lanseerauksen jälkeen syksyllä verkkokäyntien määrä on kasvanut vuosittain 16 prosenttia. Fredrikan verkkosivuilla kävi vuoden aikana yhteensä 200 886 kävijää. Kuntien asukasluvun mukaan jaettuna Mustasaaren osuudeksi tulee 38 761 verkkokäyntiä. 15
Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung SIVISTYSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 667 336 Myyntituotot 541 400 526 310 97,2 % 78,9 % 2 138 994 Maksutuotot 2 290 477 2 266 574 99,0 % 106,0 % 144 473 Tuet ja avustukset 75 800 236 155 311,6 % 163,5 % 237 396 Muut toimintatuotot 175 400 223 290 127,3 % 94,1 % 3 188 200 Toimintatuotot yhteensä: 3 083 077 3 252 328 105,5 % 102,0 % 13 Valmistus omaan käyttöön 0 195 1544,2 % Toimintakulut: -24 902 433 Henkilöstökulut -25 158 230-25 218 210 100,2 % 101,3 % -6 408 532 Palvelujen ostot -6 550 350-6 450 543 98,5 % 100,7 % -990 274 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -953 830-925 899 97,1 % 93,5 % -1 588 719 Avustukset -1 641 657-1 620 854 98,7 % 102,0 % -5 179 778 Muut toimintakulut -5 383 010-5 323 316 98,9 % 102,8 % -39 069 735 Toimintakulut yhteensä: -39 687 077-39 538 822 99,6 % 101,2 % -35 881 523 TOIMINTAKATE -36 604 000-36 286 299 99,1 % 101,1 % -426 234 Poistot -405 536 16
Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi Tarjota monipuolisia kulttuurielämyksiä kunnan asukkaille ja lisätä tietämystä kotiseudusta. Kehittää kunnan koordinoivaa verkostoa. Edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Mustasaaren aikuisopisto on johtava aikuisopisto, joka on kiinni ajassa. Aikuisopiston koulutuspalvelujen kustannukset pysyvät entisellä tasolla. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Vt. vapaa-aikapäällikkö Marcus Beijar Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Konsertit, näyttelyt, teatteriesitykset, aikamatkat ja tapahtumat. Kokoukset ja tiedotus. Liikuntapaikat. Avustukset yhdistystoimintaan. Perinteet ja uudet suuntaukset huomioidaan ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi järjestettävien kurssien, luentojen, tapahtumien ja hankkeiden suunnittelussa. Aikuisopisto suunnittelee ja tarjoaa aihealuevastaavien opettajien kurssikonseptien lisäksi kuntalaisten ehdottamia kursseja ja luentoja. Aikuisopiston rehtori tarkkailee aktiivisesti vapaan sivistystyön uusia tuulia muun muassa seuraamalla ruotsinkielisen vapaan sivistyksen etujärjestön Bildningsalliansen r.f:n ja Kansalaisopistojen liiton KOL ry:n työtä. Säännöllinen aihealuekohtainen seuranta opetustuntien toteutumisesta suhteessa tuntisuunnitelmaan. Kokoaikaiset opettajat toteuttavat 2 200 tuntia ja tuntiopettajat loput 9 000 tuntia. Vuoden aikana järjestetään 5 kulttuuritapahtumaa. Laaditaan toimintasuunnitelma verkoston työlle. Kunnan liikuntapaikkojen kartoitus sekä tulevien investointien tarvekartoitus. Yhdistystoimintaan myönnetään avustuksia. Aikuisopistolla on aktiivinen rooli ruotsinkielisen Suomen aikuisopistojen ja niiden toiminnan kehittämisessä; kehittämistyössä ja kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia, ulkopuolisia rahoitusjärjestelmiä. Aikuisopiston opintoohjelman muotoa kehitetään sisältämään materiaalia (tietoa ja videopätkiä), jonka voi avata erilaisten viivakoodinlukijoiden avulla. Kehittämistyön rahoittaa Opetushallitus. Aikuisopisto pysyy sekä Bildningsalliansen r.f:n että Kansalaisopistojen liiton KOL ry:n jäsenenä. Valtionosuuteen oikeuttavia toteutuneita tunteja on vähintään 11 200. Enimmäiskustannukset ovat alle 85 euroa/ opetustunti ja alle 45 euroa/kurssilainen. Toteutui. Järjestettiin 11 tapahtumaa. Toteutui. Suunnitelma valmistui joulukuussa. Toteutui. Kartoitusta päivitettiin, ja se annettiin lautakunnalle tiedoksi 25.11. Toteutui. Avustuksia myönnettiin yhteensä 99,14 prosenttia budjetoiduista määrärahoista. Toteutui. Seuraavat kehittämishankkeet toteutettiin ulkoisin varoin: Institutet Live, Finlandsturné, Kompetensforum, Läslusten, Musikul 2. Varoja saatiin Opetushallitukselta, aluehallintovirastolta ja rahastoilta. Koordinoimalla Kompetensforumhanketta aikuisopisto osallistui aktiivisesti Suomen ruotsinkielisten alueiden vapaan sivistystyön opettajien täydennyskoulutukseen. Ei toteutunut henkilöstömuutosten vuoksi. Hankeaikaa on jatkettu, ja hanke toteutetaan vuonna 2016. Toteutui. Aikuisopisto on ollut aktiivisena jäsenenä kummassakin organisaatiossa ja osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Ei toteutunut. Toteutuneita tunteja oli 11 175. Ei toteutunut. Kustannukset olivat 94,28 euroa/opetustunti ja 30,04 euroa/kurssilainen. 17