Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS
ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015 Laatija Tarkastaja Kuvaus Hannu Sillanpää Kaisa Torri Asikkalan Lumialan jakokunnan ranta-asemakaavaalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys sekä pesimälinnuston yleispiirteiden tarkastelu Viite 1510019143 Kansi Kallio-Lakon itärantaa Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI wwwrambollfi
SISÄLTÖ 1 Johdanto 1 2 Uhanalaiset lajit 1 3 Kasvillisuusselvitys 1 31 Menetelmät 1 32 Tulokset 2 321 Alueen yleiskuvaus 2 322 Kasvillisuuskuviot 2 4 Linnuston yleispiirteet 7 41 Menetelmät 7 42 Tulokset 7 5 Johtopäätökset 9 6 Lähteet 10 LIITTEET Liite 1: Lajilista selvitysalueella havaituista lintulajeista
1 1 JOHDANTO Asikkalan Viitailaan Lumialan jakokunnan saariin (Kuivaharju, Kallio-Lakko, Maijansaari ja Metsä- Lakko) laaditaan ranta-asemakaavaa Ranta-asemakaava-alue sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä Vääksyn taajama-alueesta Vesijärven Kajaanselällä (kuva 1-1) Ranta-asemakaava-alueelta (jatkossa selvitysalue) laadittiin kesän 2015 aikana luontoselvitys, joka käsittää kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen sekä pesimälinnuston yleispiirteiden tarkastelun Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä keskityttiin erityisesti metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, vesilain 2 luvun 11 mukaisiin kohteisiin, luonnonsuojelulain 29 suojeltuihin luontotyyppeihin, uhanalaisiin luontotyyppeihin (Raunio ym 2008) sekä uhanalaisiin kasvilajeihin (Rassi ym 2010) Linnuston tarkastelussa pääpaino oli silmälläpidettäviksi ja uhanalaisiksi luokitelluissa lajeissa, EU:n lintudirektiivin I-liitteessä mainituissa lajeissa ja Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeissa (Leivo ym 2002) Selvityksen laati insinööri AMK Hannu Sillanpää Ramboll Finland Oy:stä Kuva 1-1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus 2 UHANALAISET LAJIT Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmässä (rekisteripoiminta 2962015) ei ole havaintoja uhanalaisista eliölajeista selvitysalueelta eikä sen lähiympäristöstä noin 3 km:n säteeltä 3 KASVILLISUUSSELVITYS 31 Menetelmät Kallio-Lakon, Maijansaaren, Metsä-Lakon ja Kuivaharjun kasvillisuutta, luontotyyppejä ja pesimälinnustoa selvitettiin maastokäynnillä 962015 Alue kierrettiin jalkaisin ja kuvioitiin puuston ja
2 kasvillisuustyyppien perusteella Kuvioilta merkittiin ylös metsätyyppi, puuston ikäluokka, puulajit, pensaskerroksen lajit ja kenttäkerroksen valtalajit Kuvioinnissa käytettiin apuna GPS-laitetta ja myöhemmin sitä tarkennettiin ilmakuvien avulla Erityisesti kiinnitettiin huomiota metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, vesilain 2 luvun 11 mukaisiin kohteisiin, luonnonsuojelulain 29 suojeltuihin luontotyyppeihin, uhanalaisiksi luokiteltuihin luontotyyppeihin (Raunio ym 2008) ja uhanalaisiin tai muuten huomionarvoisiin kasvilajeihin 32 Tulokset 321 Alueen yleiskuvaus Asikkala kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaottelussa eteläboreaaliseen lounaismaan vyöhykkeeseen eli vuokkovyöhykkeeseen Selvitysalueen saaret ovat pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreita kangasmetsiä, joskin jokaisella saarella on myös runsasravinteisempia lehtoalueita sekä karumpia kalliopaljastumia Saarten valtapuulaji on mänty, ja sekapuustona kasvaa etenkin koivua ja harmaa- ja tervaleppiä Saarten puustossa tavataan myös kuusta, tuomea, haapaa ja pajua sekä suuria, vanhoja pihlajia Saarten puusto on kauttaaltaan varttunutta tai vanhaa, avohakkuita, taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä ei ole Saarissa kasvavista männyistä osa on hyvin vanhoja, järeitä ja kilpikaarnaisia Saarten pensaskerros muodostuu pääosin pihlajasta, katajasta ja vadelmasta Paikoin pensaskerroksessa on myös nuorta koivua ja haapaa Saarten lehtoalueet ovat lähinnä kuivia keskiravinteisia puolukka-lillukkatyypin (VRT) lehtoja ja myös lehtomaisen kankaan (OMT) kasvupaikkoja löytyy Lehtoalueilla pensaskerroksessa on lehtokuusamaa, taikinamarjaa, herukoita ja terttuselja Runsasravinteisimpia ja vehmaimpia kasvupaikkoja ovat saarissa olevat notkelmat, etelään ja länteen olevat alarinteet sekä suuri osa mökkien lähiympäristöistä Mökkien pihapiirit ovat kasvillisuudeltaan ja luonnontilaisuudeltaan vaihtelevissa määrin ihmisen muokkaamia Kallio-Lakossa, Maijansaaressa ja Metsä-Lakossa on jokaisessa kolmesta ja viiteen saunamökkiä ja Kuivaharjussa noin 20 Alueen kuviokartta on esitetty kuvassa 3-2 ja kuvioiden kuvaukset kappaleessa 322 Metsälain 10 mukaisia kohteita, vesilain 2 luvun 11 mukaisia kohteita, luonnonsuojelulain 29 suojeltuja luontotyyppejä, uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä, jotka ovat rinnastettavissa luonnontilaisiin luontotyyppeihin, tai uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia kasvilajeja ei selvitysalueella havaittu Huomionarvoisin kasvillisuuskuvio on Kuivaharjun kuvio 5, harmaaleppävaltainen tuore keskiravinteinen käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) lehto sekä Maijansaari, jossa vaihtelevat kuivan (VRT) ja tuoreemman lehdon (OMaT) alueet Maijansaari on puusto- ja pensaskerrokseltaan hyvin monipuolinen 322 Kasvillisuuskuviot Kuivaharju Kuvio 1 Mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää Valtaosa kuvion mäntyvaltaisesta puustosta on pääasiassa noin 50 60-vuotiasta, mutta pienehkö osa männyistä tätä vanhempia Kuvion puustoa on käsitelty selvästi talousmetsänä Sekapuustona kasva vähän koivua, kuusta ja pientä haapaa Etenkin koivua kasvaa alikasvoksena paikoin melko paljon Kuviolla on muutamia keloja Pensaskerros muodostuu pihlajasta, katajasta, vadelmasta ja pajusta Kenttäkerroksessa esiintyy mm runsaasti mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, variksenmarjaa, maitohorsmaa, metsätähteä, sananjalkaa, kieloa ja oravanmarjaa sekä paikoin kalliokieloa
3 Kuva 3-1 Kuivaharjun keskiosan männikköä 8 1 6 5 4 9 7 2 3 Kuva 3-2 Kasvillisuuskuviot
4 Kuvio 2 Kuivaa, lähinnä keskiravinteista puolukka-lillukkatyypin (VRT) lehtoa Kuvion puusto on vanhaa männikköä, jossa sekapuustona on runsaasti iäkästä koivua sekä pihlajaa, harmaa- ja tervaleppää, tuomea, kuusta ja muutamia isoja haapoja Pensaskerros muodostuu katajasta, pihlajasta, vadelmasta, lehtokuusamasta, metsäruususta, taikinamarjasta, punaherukasta ja paatsamasta Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm lillukka, sudenmarja, metsätähti, oravanmarja, maitohorsma, metsäalvejuuri, nokkonen, puna-ailakki, sananjalka, ojakellukka, mustikka, lehtopähkämö, mustakonnanmarja, käenkaali, koiranputki ja ranta-alpi Kuva 3-3 Lehtoaluetta kuviolla 2 Kuvio 3 Mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää Puusto on melko vanhaa, erityisesti osa männyistä on hyvin iäkkäitä ja järeitä Puusto on mäntyvaltaista ja sekapuustona on koivua, harmaa- ja tervaleppää, pihlajaa, kuusta ja pajuja Pensaskerros muodostuu pihlajasta, katajasta, punaherukasta, taikinamarjasta ja lehtokuusamasta Kenttäkerroksessa yleisiä lajeja ovat mm mustikka, puolukka, maitohorsma, oravanmarja, metsäkorte ja metsätähti Kuva 3-4 Kapeaa niemenkärkeä Kuivaharjun eteläpäässä Kuvio 4 Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) tuoretta kangasmetsää Puusto on pääosin varttunutta kuusta, seassa on vähän koivua ja mäntyä Pensaskerros on niukkaa, ainoastaan pihlajaa esiintyy vähän Kenttäkerroksessa tavataan mm mustikkaa, metsätähteä, käenkaalia, oravanmarjaa, sudenmarjaa, metsäimarretta ja sananjalkaa
5 Kuva 3-5 Kuusivaltainen kuvio 4 Kuvio 5 Lehtipuuvaltainen tuore keskiravinteinen käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) lehto Tuoreet keskiravinteiset lehdot on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luontotyypeiksi Kuvion puusto on melko iäkästä harmaaleppää, jossa sekapuustona on mäntyä, koivua, pihlajaa, kuusta ja tuomea Pensaskerroksessa on taikinamarjaa, lehtokuusamaa, pihlajaa, vadelmaa ja punaherukkaa Kenttäkerroksen lajistossa on puolestaan mm mustakonnanmarjaa, sudenmarjaa, vuohenputkea, metsätähteä, oravanmarjaa, käenkaalia, puna-ailakkia, kieloa, metsäkurjenpolvea ja mustikkaa Kuviolla on kohtalaisesti harmaaleppälahopuuta Kuva 3-6 Tuoreen kankaan männikköä kuviolla 5 Kuvio 6 Mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää Kuvion puusto on vanhaa männikköä, jossa sekapuustona kasvaa vähän koivua ja pihlajaa Pensaskerroksessa tavataan katajaa, pihlajaa ja nuorta koivua Kenttäkerroksessa mustikka on hyvin runsas, sen lisäksi yleisiä ovat mm puolukka, metsätähti, vanamo ja paikoin karummilla kohdilla kanerva Kuvio 7 (Kallio-Lakko) Vallitseva kasvillisuustyyppi valtaosalla alueesta on mustikkatyyppi (MT) Saari on valtaosin mäntyvaltaista tuoretta kangasmetsää, jossa sekapuustona on vähän koivua ja osin hyvin vanhoja, järeitä pihlajia Myös osa männyistä on hyvin järeitä ja vanhoja Mustikkatyypin alueilla pensaskerroksessa tavataan runsaasti katajaa ja vadelmaa Kenttäkerroksen valtalajeja ovat muun muassa mustikka, puolukka, metsätähti, maitohorsma, metsäalvejuuri ja kielo Erityisen suurta on mustikan peittävyys Saaren etelä- ja länsireunalla on kuivaa keski-
6 ravinteista puolukka-lillukkatyypin (VRT) lehtoa yleisesti, joissa puustossa on myös harmaa- ja tervaleppiä ja tuomea Näillä paikoilla pensaskerroksessa tavataan mm vadelmaa, terttuseljaa, punaherukkaa ja taikinamarjaa Lehtoalueilla kenttäkerroksessa esiintyy mm sudenmarjaa, lillukkaa, mesimarjaa, ahomansikka, koiranputki, metsäorvokki, nokkonen, lehtopähkämö ja rantaalpi Saaren ranta-alueilla ja etenkin pohjois- ja itärannoilla on myös karumpia kalliopaljastumia Kuva 3-7 Mäntyä ja katajaa kasvavaa Kallio-Lakon keskiosaa Kuvio 8 (Maijansaari) on lähes kauttaaltaan lehtoa Lehtotyyppi on osin tuoretta keskiravinteista käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) lehtoa, osin kuivaa keskiravinteista puolukkalillukkatyypin (VRT) lehtoa Tuoreet keskiravinteiset lehdot on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luontotyypeiksi Saari on mäntyvaltainen, mutta myös vanhaa pihlajaa ja koivua on huomattavasti Lisäksi puustossa esiintyy harmaa- ja tervaleppää, kuusta, katajaa ja tuomea Puusto on kauttaaltaan iäkästä ja etenkin osa männyistä on hyvin vanhoja Maijansaaressa on myös hyvin monipuolinen pensas- ja kenttäkerroksen lajisto ja saari on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde Pensaskerros muodostuu vadelmasta, taikinamarjasta, pihlajasta, katajasta, punaherukasta, lehtokuusamasta, terttuseljasta ja pajuista Kenttäkerroksen lajistossa ovat mm maitohorsma, sudenmarja, kielo, käenkaali, ahomansikka, karhunputki, oravanmarja, nokkonen, lehtopähkämö, mesiangervo, koiranputki, ranta-alpi, lehto-orvokki, metsäalvejuuri, puolukka ja vuohenputki sekä kosteilla rantapainanteilla mm vehka ja rentukka Rannoilla on paikoin karumpia kalliopaljastumia sekä toisaalta myös rehevämpiä luhtaisia painanteita Kuva 3-8 Monimuotoista ja rehevää Maijansaaren kasvillisuutta Kuvio 9 (Metsä-Lakko) Saaresta noin 90%:a on tuoretta mustikkatyypin (MT) kangasmetsää Puusto on selvästi mäntyvaltaista, mutta myös koivua, pihlajaa, kuusta, tuomea, katajaa ja tervaleppää kasvaa saaressa Metsä-Lakon puusto on iäkästä Erityisesti osa männyistä on hyvin vanhoja, järeitä ja kilpikaarnaisia Mustikkatyypin kangasmetsäalueilla pensaskerros muodostuu
7 katajasta, jota on paikoin hyvin runsaasti, sekä pihlajasta ja vadelmasta Kenttäkerroksen yleisiä kasvilajeja ovat mm mustikka, metsätähti, puolukka, maitohorsma ja metsäimarre Metsä-Lakon saaressa on myös kaksi lehtolaikkua, toinen saaren eteläkärjessä ja toinen koillisosan notkelmassa Lehtolaikut ovat lähinnä kuivaa keskiravinteista puolukka-lillukkatyypin (VRT) lehtoa, joissa pensaskerros muodostuu vadelmasta, taikinamarjasta, puna- ja mustaherukasta, terttuseljasta ja paatsamasta Myös yksittäisiä karviaismarjoja kasvaa pensaskerroksessa Lehtoalueiden kenttäkerroksessa kasvavat mm lehtopähkämö, nokkonen, karhunputki, mesiangervo, kielo, sudenmarja ja oravanmarja Myös Metsä-Lakossa lähinnä rannoilla on karumpia paljaita kasvupaikkoja, joissa kasvaa mm kanervaa Kuva 3-9 Rinnemaastoa Metsä-Lakon keskiosasta 4 LINNUSTON YLEISPIIRTEET 41 Menetelmät Pesimälinnuston yleispiirteitä havainnoitiin maastokäynnillä kasvillisuusselvityksen yhteydessä 962015 Pesinnäksi tulkittiin mm laulava koiras, varoitteleva tai ruokaa kantava koiras tai naaras sekä nähty pesä tai poikue Havainnointi tehtiin kello 830 ja 1300 välisenä aikana Havainnointiaikaan sää oli aluksi kirkas ja heikkotuulinen, lopussa pilvipoutainen ja tuuli heikkoa tai kohtalaista Lämpötila oli noin +12 +17 C 42 Tulokset Selvitysalueen pesimälinnusto koostuu yleisistä kangasmetsien, pienten saarten ja vesistörantojen lajistosta Linnustosta tarkasteltiin ainoastaan saarissa eli suunnittelualuerajauksen sisäpuolella esiintyviä lajeja Selvitysalueella ei havaittu olevan linnustollisia erityisarvoja Kallio-Lakon pohjoispään kapeassa niemenkärjen rantakivikossa oli muutamia pareja nauru- ja kalalokkeja sekä kalatiiroja, mutta linnut eivät olleet pesiviä Selvitysalueella havaittiin yhteensä 35 eri lintulajia (liite 1), joista 28:n tulkittiin olevan pesimälaji Kuivaharjulla havaittiin yhteensä 28 eri lintulajia Kallio- ja Metsä-Lakossa havaittu lajimäärä oli molemmissa 12 ja Maijansaaressa viisi Kuivaharjun yleisimpiä pesimälintulajeja olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen ja harvalukuisimpia lajeja puolestaan nuolihaukka, sirittäjä, rantasipi ja kuusitiainen Kallio- ja Metsä-Lakossa ja Maijansaarella yleisimpiä lajeja olivat pajulintu, peippo ja harmaasieppo Harvalukuisien havaittu laji Maijansaaressa oli varoitteleva valkoposkihanhi Havaituista lajeista on viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym 2010) luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) rantasipi, naurulokki ja sirittäjä Näistä rantasipi ja kalatiira kuuluvat myös Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeihin Lisäksi kalatiira ja valkoposkihanhi kuuluvat lintudirektiivin liitteen I mukaisiin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin Rantasipi havaittiin ainoastaan Kuivaharjulla kahdessa eri paikassa, saaren keskiosan länsirannalla ja eteläpään kapeassa niemenkärjessä Sirittäjiä havaittiin niin ikään ainoastaan Kuivaharjulla ja kah-
della eri paikalla, saaren keskiosan mäntykankaalla ja kuusta kasvavalla kuviolla 4 Valkoposkihanhi lähti Maijansaaren rantaviivalta ja jäi varoittelemaan levottomana lähistölle Kalatiira ja naurulokki tavattiin Kallio-Lakon pohjoispään niemenkärjestä, mutta paikalla ei ollut hautovia emoja eikä poikasia Suomen ympäristökeskuksen tiedoissa (Eliölajit-tietojärjestelmä, rekisteripoiminta 2962015) ei ole havaintoja uhanalaisista lintulajeista selvitysalueelta tai sen läheisyydestä 8
9 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueen kasvillisuus koostuu pääosin mäntyvaltaisista metsistä, joilla esiintyy tavanomaista mustikkatyypin kangasmetsien kasvillisuutta Saarista löytyy lisäksi myös rehevämpiä alueita, joissa on lehtomaisen kankaan ja erityyppisten lehtojen lajistoa Puusto on saarissa kauttaaltaan varttunutta tai vanhaa ja siellä täällä esiintyy hyvin vanhoja ja järeitä mäntyjä Etenkin Kuivaharjun mäntyä kasvavia alueita on laajalti käsitelty metsätalousalueina, eli puusto on melko harvaa, tasaikäistä ja hoidettua Kasvillisuuskuvioista huomionarvoisin on Kuivaharjun kuvio 5, joka on tuoretta keskiravinteista lehtoa sekä Maijansaari, jossa esiintyy sekä tuoretta keskiravinteista lehtoa että kuivaa keskiravinteista lehtoa ja paikoin myös kosteita rantaluhtia Alueet suositellaan mahdollisuuksien mukaan huomioimaan ja säilyttämään ne luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina Selvitysalueella ei sijaitse metsälain 10 mukaisia kohteita, vesilain 2 luvun 11 mukaisia kohteita, luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia kasvilajeja Alueella ei myöskään havaittu uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä, jotka olisivat rinnastettavissa luonnontilaisiin luontotyyppeihin Maijansaaressa ja Kallio- ja Metsä-Lakossa sekä paikoin Kuivaharjulla kasvaa kuitenkin jokaisessa hyvin vanhoja ja järeitä mäntyjä poiketen siten normaalista metsätalousalueiden puustosta Vanhat puuyksilöt ja ryhmät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä ja ne on suositeltava säästää metsänhoitotöissä Selvitysalueen pesimälinnusto koostuu pääosin yleisistä talous- ja kangasmetsien sekä rantavesistöjen lajeista Alueella ei ole merkittäviä muusta ympäristöstä erottuvia linnustollisia arvoja Etenkin Kallio- ja Metsä-Lakossa ja Maijansaaressa on melko niukka lajisto ja alhainen lintutiheys, mikä johtunee saarten pienestä koosta Kuivaharjulla lajimäärä ja reviiritiheys ovat suurempia, ja pesimälajistoon kuuluvat sirittäjä ja rantasipi, jotka ovat uusimman uhanalaisuustarkastelun mukaan silmälläpidettäviä lajeja vähentyneen pesimäkantansa vuoksi Saarten käyttö ja mahdollinen lisärakentaminen jo nykyisin olemassa oleville rakennuspaikoille tai niiden välittömään lähiympäristöön ei heikennä selvitysalueen linnusto- tai luontoarvoja nykyisestä Osa rannoista on suositeltavaa jättää mahdollisuuksien mukaan rakentamattomiksi lintujen pesä- ja ruokailupaikkojen säilyttämiseksi ja alueen monimuotoisen linnuston ylläpitämiseksi Alueella mahdollisesti suoritettava puuston raivaus tulisi tehdä lintujen pesimäkauden (huhti-heinäkuu) ulkopuolella Lahdessa 29 päivänä kesäkuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Hannu Sillanpää Insinööri AMK
10 6 LÄHTEET Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Luontodirektiivi 92/43/ETY Meriluoto, M ja Soininen, T 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt Metsälehti Kustannus 192 s Metsälaki 1093/1996 Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 241979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta Rassi, P, Hyvärinen, E, Juslén, A & Mannerkoski, I (toim) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Helsinki 685 s Raunio, A, Schulman A & Kontula, T (toim) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 2 Luontotyyppien kuvaukset Suomen ympäristö 8/2008 Suomen ympäristökeskus 572 s Söderman, T 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa Suomen Ympäristökeskus Ympäristöopas 109 196 s Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä Rekisteripoiminta 2962015
11 Liite 1 Lajilista selvitysalueella havaituista lintulajeista Kanadanhanhi Valkoposkihanhi Heinäsorsa Nuolihaukka Rantasipi Naurulokki Kalalokki Harmaalokki Kalatiira Tervapääsky Käpytikka Metsäkirvinen Västäräkki Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas Räkättirastas Punakylkirastas Hernekerttu Lehtokerttu Mustapääkerttu Sirittäjä Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Puukiipijä Varis Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Branta canadensis Branta leucopsis Anas platyrhynchos Falco subbuteo Actitis hypoleucos Larus ridibundus Larus canus Larus argentatus Sterna hirundo Apus apus Dendrocopos major Anthus trivialis Motacilla alba Prunella modularis Erithacus rubecula Phoenicurus phoenicurus Turdus merula Turdus pilaris Turdus iliacus Sylvia curruca Sylvia borin Sylvia atricapilla Phylloscopus sibilatrix Phylloscopus trochilus Regulus regulus Muscicapa striata Ficedula hypoleuca Parus ater Parus caeruleus Parus major Certhia familiaris Corvus corone cornix Fringilla coelebs Carduelis spinus Loxia curvirostra