Hallitusohjelman ratkaisut ja kuntien kestävyysvaje Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari 19.10.2011
Kuntatalous
Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle on tarve* Kuntapalvelujen tuottavuuden nostamisella on keskeinen rooli julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja julkisen talouden vakauttamisessa. Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta. Väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu on suuri haaste kuntataloudelle. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle jää noin 160 000 kuntasektorin työntekijää Työvoimaresurssit niukkenevat. (*= VM:n julkaisut: Julkinen talous tienhaarassa, Kuntapolitiikan linja sekä Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys) 19.10.2011 19.10.2011 3
Hallituksen talouspolitiikka Tavoitteena hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Julkisen talouden kestävyyttä turvataan vaalikauden aikana toteutettavilla etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla. Uudistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä parantamalla hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehitystä. 19.10.2011 19.10.2011 4
Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma - ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin Kuntatalouden "kestävyyslaskelma" vuoteen 2030 (kuntien verotulot, valtionosuudet sekä kulutusmenot ja investoinnit ) muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 3 2,5 2,5 2 2 1,5 1 0,5 0 0,9 0,0 0,4-0,1 0,2 1,3 0,4 0,3 0,6 0,6 0,2 0,2 0,0-0,2 0,5 0,6 1,0 0,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,5 0,1 0,7 0,9 0,4 0,7 0,5 0,3 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,6 1,5 1 0,5 0-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030-0,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Lähde: Tllastokeskus, VM 19.10.2011 19.10.2011 5
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen tarve kasvussa Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2010 = 100) Kuntasektorin käyttökustannukset Muutokset keskimäärin vuodessa, % vuonna 2008 milj. euroa 2010 2014 2020 2030 2010 2020 2020 2030 Koulutuspalvelut 6881 100 98 99 103-0,1 0,3 esiopetus 293 100 104 108 108 0,8 0 perusopetus 4006 100 99 104 108 0,3 0,4 lukiokoulutus 626 100 93 89 96-1,2 0,8 ammatillinen koulutus 1395 100 98 95 98-0,5 0,3 ammattikorkeakoulut 561 100 101 96 94-0,4-0,2 Terveyspalvelut 9051 100 106 115 133 1,4 1,4 erikoissairaanhoito 5327 100 105 112 125 1,2 1,0 perusterveydenhuolto 3724 100 107 119 145 1,8 2,0 Sosiaalipalvelut (alla olevat) 4737 100 108 121 148 1,9 2,0 lasten päivähoito 2443 100 103 106 104 0,6-0,2 vanhainkodit 945 100 115 141 204 3,5 3,7 kotipalvelut 699 100 112 133 182 2,9 3,2 palveluasuminen (arvio) 650 100 114 136 193 3,1 3,5 Lähde: Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys, VM:n julkaisuja 42/2010 19.10.2011 19.10.2011 6
Palvelutarpeesta johdettu työvoiman kysyntä Tilastokeskus/Työllisten kokonaismäärä 2008 2009 0 Toimialat yhteensä 461,0 457,8 M Koulutus 102,5 100,2 851, 852 Terveydenhuolto- ja eläinlääkintäpa 141,1 141,8 853 Sosiaalipalvelut 119,0 115,9 Muut (=0-M-851-852-853) 98,4 99,9 Työllisten määrän kasvu em. oletuksilla yhteensä n. 44 000 henkeä, kasvu noin 9,6 prosenttia. Väestötekijöiden muutosten vaikutukset* työllisten määrään 2010-2020 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Koulutus Terveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut Sosiaalipalvelut Muut palvelut Yhteensä 0-10 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 19.10.2011 19.10.2011 7
Kuntatalouden lähivuosien toimintaympäristö: hidastuvaa kasvua, hintapaineita ja valtiontalouden tasapainotusta Keskipitkällä aikavälillä talouskasvun ennakoidaan hidastuvan Kansainvälisen talouden epävarmuudet kasvaneet Keskipitkän aikavälin kasvu keskimäärin 1,9 % vuodessa Talousnäkymien epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen takia Hintapaineet nousussa Inflaatio 2011 3,5 % ja 2012 3,3 % Toimintamenojen kasvu n. 4 %, ansiotason nousu n. 3,5 % ja ostojen kasvu n. 7 % vuodessa (Peruspalveluohjelma 2013 2015, ei sisällä uusia työmarkkinaratkaisuja) Valtiotalouden sopeutustalkoot alkaneella vaalikaudella Valtiontalous heikentyi taantuman seurauksena merkittävästi Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Julkista taloutta vahvistetaan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla. Valtion tuloja ja menoja sopeutetaan yhteensä 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä 19.10.2011 19.10.2011 8
2010 vuosikate 2000-luvun vahvin Kuntien rahoituksen riittävyys 2000-2010, /as Vuosikate Poistot ja arvonalent. Investoinnit, netto Inv. om ahankintam enot 700 600 500 461 400 300 200 287 330 380 240 211 213 327 382 362 337 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 19.10.2011 19.10.2011 9
Toimintamenojen kasvu kääntynyt maltillisempaan suuntaan...(tulevien vuosien osalta volyymikasvuarvio n. +1 % /vuosi > tuottavuustavoite +0,4 % /vuosi vuoteen 2020) Toimintamenojen muutos, %:a edellisvuodesta 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Muutos-% 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 19.10.2011 19.10.2011 10
Lainamäärä kasvussa, mutta kehitys tasaantui vuonna 2010 Kuntien lainakanta ja rahavarat 1995-2010, /asukas 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 808 722 Painotettu keskiarvo Rahavarat Nettovelka 781 784 764 746 781 862 999 1 173 1 347 1461 1545 1629 1838 1956 600 400 200 0 1995 1996 1 997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 19.10.2011 19.10.2011 11
Kuntauudistus
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle 19.10.2011 19.10.2011 13
6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle 19.10.2011 19.10.2011 14
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Tölli) Asiantuntijakuule- miset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja kriteerit Lakiesityksen laatiminen Kuntakuulemiset Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 19.10.2011 19.10.2011 15
Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.vm.fi/kuntauudistus 19.10.2011 19.10.2011 16
Kuntien tuottavuus ja tuloksellisuus
Kuntien tuottavuusohjelmatyö Käynnistynyt 20 suurimman kaupungin kanssa v. 2009. Uudenlainen valtion ja kuntien välinen yhteistyö, perustuu kaupunkien omaan aktiivisuuteen ja työsuunnitelmaan. Valtiovarainministeriön asettama koordinaatioja seurantaryhmä ohjaa ja seuraa ryhmässä ministeriöiden, kuntien, Suomen Kuntaliiton, tutkimuslaitosten ja Tilastokeskuksen edustajia. Työryhmän määräaika 31.12.2011 saakka. 19.10.2011 19.10.2011 18
Tähän mennessä aikaan saatua 20 suurinta kaupunkia tekevät aktiivista tuottavuustyötä osana talousarvioidensa ja taloussuunnitelmiensa valmistelua. Monet kaupungeista ovat laatineet myös erillisen tuottavuusohjelman osana talousarviota. Toinen seuranta kaupunkien tuottavuustyön etenemisestä käynnissä. Kaupunkien yhteisiä, eri teemoihin keskittyviä kehittämishankkeita toteutettu ja niiden raportit valmistuneet. Tuottavuusopas kaikkien kuntien ja kuntayhtymien käyttöön valmistunut. Valtakunnalliset tuottavuustavoitteet hyväksytty. Ehdotus 20 kaupungin yhteisistä tuottavuusmittareista valmistunut. 19.10.2011 19.10.2011 19
Opas kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustyön tueksi* Sisältää suosituksia sekä konkreettisia esimerkkejä käytännön ratkaisumalleista Oppaan teemoja: Osaava ja motivoitunut henkilöstö mahdollistaa tuottavuuden parantamisen, henkilöstörakenteen tulisi olla tarvetta vastaava Palveluprosesseja uudistettava, innovaatioita ja informaatioteknologiaa hyödynnettävä Palveluverkkoa ja toimitiloja tarkasteltava kokonaisuutena Organisaatio- ja ohjausjärjestelmät luovat puitteet tehokkaille toimintatavoille Hankintatoimessa vielä kehitettävää Kustannustietoisuuden parantaminen välttämätöntä *Toimintaympäristö muuttuu keinoja kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamiseksi 19.10.2011 19.10.2011 20
Valtakunnalliset tuottavuustavoitteet 1. Kuntasektorin toimintamenotavoite 2. Kuntapalveluja koskevat tuottavuustavoitteet kehäajattelu syventää ja monipuolistaa 3. Tuottavuutta parantavat toimenpiteet (tuottavuusohjelman osa-alueita koskevat tavoitteet) 19.10.2011 19.10.2011 21
Toimintamenoja koskeva tavoite Kuntien, kuntayhtymien ja muiden palvelujen järjestäjien toimintamenot kasvavat reaalisesti vuositasolla enintään keskimäärin 0,4 % eli kumulatiivisesti yhteensä 4 % vuoteen 2020 mennessä. Deflaattoreina Tilastokeskuksen kuntatalouden hintaindeksit osatekijöittäin (henkilöstömenot, ostot ja muut menot) 19.10.2011 19.10.2011 22
Palveluja koskevat tuottavuustavoitteet - Kokonaisuus ja ns. kehätarkastelulla 1. Kehä: Tilastokeskuksen tuottavuustilasto (koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut) 2. Kehä: Käyttökustannukset, /suorite esim. /oppilas, /asukas 3. Kehä 3: Kehysindikaattorit mm. laatu ja vaikuttavuus 19.10.2011 19.10.2011 23
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen Hallitus käynnistää yhdessä valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. Luodaan yhteinen tietopohja laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluja arvioitaessa. Kannustetaan parhaiden käytäntöjen jakamista ja käyttöönottoa yli kunta- ja sektorirajojen. 19.10.2011 19.10.2011 24
Miten tästä eteenpäin? Valtiovarainministeriö, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Kuntaliitto valmistelevat syksyn aikana yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan työsuunnitelman. (Ministeri asettaa työryhmän ohjaamaan työsuunnitelman toteuttamista.) Työsuunnitelmassa hahmotetaan, mitä tehdään yhdessä ja mitä toimijat tekevät lisäksi itse. Oleellista on, että työllä on selkeät, yhdessä sovitut päämäärät ja että kuntatasolle tulee yhtenäinen viesti tuottavuus- ja tuloksellisuustyön tavoitteista ja merkityksestä. 19.10.2011 19.10.2011 25
Tuloksellista seminaaria! 19.10.2011 19.10.2011 26