Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy

2 Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet ja rakenteet 2000 luvulla Kunta on asukkaiden itsehallintoa Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Itsehallinto on kykyä tehdä paikallisia valintoja

3 Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympärist ristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Taajamien elinvoimaisuus Kylien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinvoima ja kilpailukyky Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöst stö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Jarmo Asikainen

4 Kahden edellisen hallituksen Paras hanke 2005 ja 2007 laki kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, (talous- ja henkilöstöresurssit) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämiseen yli asukkaan yhteistoimintaalue. Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Todennäköinen rakenneryhmän esitys on työssäkäyntialueiden/seutukuntien kaupungit, joilla laaja järjestämisvastuu ja todellinen ohjausvalta Toinen vaihtoehto ei-paikallinen aluehallinto ja tehtäväminimoitu paikallishallinto, jolloin paikallisen itsehallinnon harkintavallan merkitys vähäinen

5 Kaupunkiseuduilla korostuu tarve seudun yhteiseen näkemykseen elinvoiman kasvattamisesta ja maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämisestä Miten liittää palvelut ja erityisesti palveluverkkojen tarkastelu em. kysymyksiin, kun tarkastelu on jo usein lähtenyt eri suuntiin? Seudun kuntien välillä on näennäinen ristiriita: kilpailu verotuloista ja työpaikoista yhteinen etu on löydettävissä usein vain tarkasteltaessa tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä Kaupunkiseudun kuntien erilaisuus: olosuhteet, resurssit, toimintakulttuuri (esim. maankäyttö), yhteistyön historia Seudullisen tahtotilan löytäminen on edellytys rakentavalle seutuyhteistyölle Luottamuksen rakentaminen on pitkä, aikaa vievä prosessi Poliittinen sitoutuminen ja johtajuus haasteena, myös kuntalaiset pitäisi saada mukaan Leena Karessuo

6 Kaupunkiseuduilla kuntien riippuvuus hyvässä ja pahassa on suuri ihmisten yhteinen elämisen alue - työssäkäynnin ja asioinnin suuntautuminen olennaista Suurilla (9-60%) ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla on valtaosa työpaikoista ja siellä tuotetaan merkittävin osa bkt:stä - kansainvälinen kilpailukyky Suurissa (7-1/3) ja keskisuurissa kaupungeissa valtaosa nettomenoista - kuntien tuottavuuden ratkaisut Maakunnan vetovoimapalveluvastuu isot kulttuuri-, liikunta- ja matkailupalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne sekä ympäristö kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen - toimeenpano ilman rajat ylittävää päätösvaltaelintä kuntayhtymä vai kuntaliitos Tanskan aluekehittämiskunnan malli sopii alueiden veturille Sivu 6

7 Kaupunkiseutujen kuntaliitoksessa on syntynet entistä maaseutumaisempia kaupunkeja Jyväskylä, Kouvola, Salo, Hämeenlinna jne. - Kokkola suurin maitopitäjä Lähipalvelujen turvaaminen olennaisin vaade 80 % palveluista on lähellä ja pysyy jos kuntalaisia Maaseudun kehittämispanostukset yleensä lisääntyvät Jyväskylä, Kouvola, Joensuu jne. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin on panostettu aluetoimielimet ja osallisuusmuodot Hallinnon kustannuksia ja henkilöstöä on vähennetty eläköityminen ja virkojen täyttämättä jättämiset Organisaatiokulttuurin ja johtamisen yhteensovittaminen vie aikaa ja on vaikein tehtävä suurempi organisaatio ja johtamisosaamisvaade poliittiselle ja ammatilliselle johdolle Sivu 7

8

9

10

11

12 Yhteensovitta minen ja yhdyskuntarak enteen eheyttäminen (12) Yhteisvastuullin en asuntopolitiikka (8) Palvelujen kuntarajat ylittävä käyttö (10) Yhteistyöhön sitoutuneisuus (20) YHTEENSÄ (50) Helsingin seutu Suuret kaupunkiseudut Jyväskylän seutu Kuopion seutu Lahden seutu Oulun seutu Tampereen seutu Turun seutu Muut kaupunkiseudut Hämeenlinnan seutu Joensuun seutu Kokkolan seutu Kotkan seutu Lappeenrannan seutu Länsi-Uusimaa Mikkelin seutu Porin seutu Porvoon seutu Seinäjoen seutu Vaasan seutu Leena Karessuo

13 Seudulliset palvelut Mikkeli Ristiina Suomenniemi Edunvalvonta / kehityshankerahasto II asteen ammatillinen koul. Lukiokoulutus Kansalaisopisto Kirjasto Elinkeinoyhtiö Miset Oy Matkailuyhteistyö Talous- ja velkaneuvonta Etelä-Savon pelastuslaitos Metsäsairila / jätehuolto Vesilaitos Etelä-Savon tietohallinto Työvoiman palvelukeskus Reitti Maataloushallinto Maatalouslomitus Maaseudun kehittäminen / Veej'jakaja SHP Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Seudullinen sosiaalipäivystys Sosiaalihuollon erityispalveluja Lastensuojelupalvelut Puheterapiapalvelut Potilasasiamies Lastenkoti Pellos Ympäristöterveydenhuolto & eläinlääkintä Ympäristönsuojelu

14 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu

15 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Tölli) Kuntakuulemiset Asiantuntijakuule- miset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja kriteerit Lakiesityksen laatiminen Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 15

16 Saadaanko kuntien yhdistämisellä paremmat mahdollisuudet selvitä nykyisistä ja kasvavista haasteista kuin nykyisillä rakenteilla ja yhteistyöllä? Mitä mahdollisuuksien resurssien kokoaminen tuo oman alueen vahvuuksien hyödyntämiseen ja uhkien ehkäisyyn? Onko kuntarakennemuutos hyvin todennäköinen tulevaisuudessa? Otetaanko vastuu ja tehdäänkö ratkaisuja, jotka parhaiten edistävät vuoden 2020 näkökulmasta kuntalaisten hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä?