Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä ; Tampere 2005
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä ; Tampere TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri ja TAMPEREEN KAUPUNKI Tampere 2005
Kartat: Genimap Oy, lupa L4377 Maanmittauslaitos, lupa 10/MYY/05 Tampereen kaupunki 2005, lupa 102 TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5 B PL 376 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0204 22 11 Tampereen kaupunki Yhdyskuntapalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487 33101 TAMPERE Puhelin (03) 3146 6480
ALKUSANAT Tampereen kaupunki on tutkimassa maankäytön tehostamista Lahdesjärvellä, Automiehenkadun ja valtatien 3 nykyisen suuntaisliittymän lähialueella. Kyseiselle alueelle on vuonna 2005 käynnistymässä osayleiskaavan laatiminen, jonka lähtötiedoiksi tarvitaan alueen liikenteellisten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien selvittämistä. Lisäksi valtatien 3 toimivuus halutaan tulevaisuudessa suunnittelualueella varmistaa ja Lakalaivan - Peltolammin -Lahdesjärven alueiden saavutettavuutta Tampereen keskustan suunnasta parantaa. Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia aluevaraussuunnitelma Automiehenkadun eteläpuolelle mahdollisesti rakennettavasta Särkijärven eritasoliittymästä ja rampin toteuttamisesta valtatieltä 3 Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolelle. Valtatien 3 osalta nykyisenä liikenteellisenä ongelmana on Vaasan ja Jyväskylän suunnasta tulevan raskaan liikenteen alhaiset ajonopeudet ns. Rotatorin rampin päässä ajoneuvojen liittyessä moottoritien liikenteeseen. Suunnitelman liikenteelliset tarkastelut on tehty edellä mainittua laajemmalle alueelle. Aluevaraussuunnitelma on laadittu Tampereen kaupungin ja Hämeen tiepiirin toimeksiannosta. Suunnitelma on laadittu Tieliikelaitoksen Tieto- ja asiantuntijapalvelut yksikössä. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut DI Ari Vandell ja pääsuunnittelijoina liikennesuunnittelun osalta DI Nina Mähönen ja väyläsuunnittelun osalta DI Sami Snellman. Väyläsuunnittelun laadunvarmistajana on toiminut DI Sakari Koivisto. Ympäristösuunnittelusta on vastannut maisema-arkkitehti Laura Soosalu. Raportin taitosta on vastannut graafinen suunnittelija Mervi Koivula. Suunnittelutyötä on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Timo Seimelä Risto Laaksonen Toivo Hankonen Jarmo Lukka Ritva Kangasniemi Pia Hastio Markku Uusitalo Jouko Aaltonen Ari Vandell Sakari Koivisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Pirkanmaan liitto Tieliikelaitos, Konsultointi Tieliikelaitos, Konsultointi Suunnittelutyön aikana on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta, joissa on käsitelty suunnittelun lähtökohtia ja suunnitelmaluonnoksia. Pirkanmaan ympäristökeskusta on tiedotettu suunnitelman etenemisestä. Koska tämän suunnitelman tarkoitus on toimia osayleiskaavan lähtöaineistona, ei suunnitelman yhteydessä ole käyty laajaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Laajempi vuoropuhelu tehdään osayleiskaavaprosessissa, jonka yhteydessä myös suunnitelmaratkaisuja voidaan tarkistaa. Tampereella tammikuussa 2005 Tampereen kaupunki Hämeen tiepiiri
6 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 7 TIIVISTELMÄ TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Tampereen kaupunki tutkii maankäytön tehostamista Lahdesjärven alueella. Automiehenkadun eteläpuolisille alueille käynnistyy vuonna 2005 osayleiskaavan laatiminen, jonka lähtötietoina tämä selvitys toimii. Työn lähtökohtana on ollut tarve aluevaraussuunnitelman laatimisesta Automiehenkadun eteläpuolelle mahdollisesti rakennettavasta Särkijärven eritasoliittymästä ja rampin toteuttamisesta valtatieltä 3 Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolelle. Työn tärkeimpiä tavoitteita ovat olleet mm. ratkaisujen toteuttamiskelpoisuuden tutkiminen, alueen nykyisen ja tulevan maankäytön kehittymisen tukeminen suunnittelualueen liikenteellistä saavutettavuutta parantamalla, maankäytön liittymien edullisimman sijainnin selvittäminen liikenteellisistä näkökohdista sekä tie- ja katuverkon toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Suunnittelualue sijoittuu Tampereen eteläisten kaupunginosien, Peltolammin, Lahdesjärven, Lakalaivan ja Rautaharkon, alueelle. Suunnitelma jakautuu liikenteellisiin selvityksiin ja aluevaraussuunnitelman laatimiseen. Nykyiset liikennejärjestelyt Rautaharkon ja Lahdesjärven välillä vaikeuttavat maankäytön kehittymistä erityisesti paljon liikennettä tuottavien kaupallisten palvelujen osalta. Suunnittelutehtävä käsittää Särkijärven eritasoliittymän suunnittelun Automiehenkadun eteläpuolelle ja rampin suunnittelun valtatieltä 3 Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolelle. Liikenteellinen tarkastelualue on aiemmin mainittuja suurempi käsittäen valtatien 3 Lahdenperänkadulta Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolelle sekä Särkijärven ja Lahdesjärven alueet. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Eri maankäyttövaihtoehtojen liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000). Mallin ennustevuosi on 2020. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen liikenteellisiä tarkasteluja varten muodostettiin työn alussa seitsemän erilaista maankäytön kehittämisvaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan maankäytön volyymin ja sijoittumisen suhteen. Merkittävimmät liikennetuotokset syntyvät alueelle kaavaillusta hypermarketista, retail park -tyyppisestä kaupan keskittymästä sekä huonekalukaupan suuryksiköstä. Tarkasteluiden liikenneverkko noudattaa perusennustetta, jossa vuoden 2020 ennustetilanteessa on kuvattuna läntinen kehäyhteys, Paasikiventien lisäkaistat, Onkiniemen tunneli, vt9 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Suinula, vt12 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Huutijärvi sekä ns. eteläinen kehä Hervannan ja Lentolan välillä. Valtatie 3:lle on kaikissa vaihtoehdoissa nollavaihtoehtoa lukuun ottamatta lisätty etelän suuntaan johtava ramppi (R30) Lempääläntielle Lahdenperänkadun liittymän eteläpuolelle. Pääosassa vaihtoehtoja tie- ja katuverkolla on Automiehenkadun etelän suunnan ramppien sijasta Särkijärven eritasoliittymä, joka kytkeytyy Automiehenkatuun uuden Automiehenkadun eteläpuolisen katuyhteyden kautta. Maankäyttötarkasteluiden ja Tampereen Teknillisen yliopiston laatimien alustavien liikenne-ennusteiden perusteella liikenteellisiin jatkotarkasteluihin valittiin kolme maankäyttövaihtoehtoa. Perusteena valituille vaihtoehdoille oli mm. se, että ne kuormittavat alueen sisäistä liikenneverkkoa, Särkijärven ja Lahdesjärven eritasoliittymiä ja valtatietä 3 hieman eri tavoin. KATUVERKON VAIHTOEHDOT JA NIIDEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS Liikenne-ennuste vuodelle 2020 mitoittavalla maankäyttövaihtoehdolla. Särkijärven eritasoliittymän lähialueen liikenneverkon osalta tarkasteltiin neljää erilaista vaihtoehtoa. Katuverkkovaihtoehdot erosivat toisistaan lähinnä Automiehenkadun roolin ja Lempääläntien kytkentöjen osalta. Hankeryhmässä jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto, jossa Automiehenkatu on pääsuunta ja Lakalaivan teollisuusalueen läpi kulkee osin uusi katuyhteys Lempääläntielle, Säästäjänkadun liittymään. Valitun katuverkon osalta tutkittiin useita erilaisia maankäytön liittymävaihtoehtoja. Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueella tarkasteltiin kolmea erilaista liikenneverkko- ja liittymävaihtoehtoa. Vaihtoehtojen muodostamisessa on otettu huomioon liittymän läheisyyteen suunnitelman laatimisen aikana valmistunut ABC-liikennemyymälä. Liikennemäärät ovat mitoittavat vaihtoehdossa, jossa uuden eritasoliittymän läheisyyteen sijoittuu uusi hypermarket. Mitoittavassa vaihtoehdossa Automiehenkadun liikennemäärä on Särkijärven eritasoliittymän lähialueella 4200-6400 ajon./vrk. Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueen liikennemäärät vaihtelevat välillä 7000-14900 ajon./vrk. Uuteen eritasoliittymään johtavan kadun liikennemäärät ovat mitoittavassa vaihtoehdossa 3300-9300 ajon./vrk, mikä aiheutuu pääosin kadun eteläpuolelle sijoittuvasta hypermarketista. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on tutkituissa vaihtoehdossa välillä 12100-12300 ajon./vrk. Särkijärven sillan liikennemäärissä ei ole merkittävää eroa vaihtoehtojen välillä. Valtatien 3 liikennemäärä v. 2020 ennustetilanteessa on kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa merkittävästi nykytilannetta suurempi, enimmillään noin kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Valtatieltä 3 Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolelle suunnitellun uuden rampin liikennemäärä on mitoittavassa vaihtoehdossa noin 3 700 ajon./ vrk. Särkijärven eritasoliittymän lähialueella tehtiin toimivuustarkastelut eri vaihtoehdoille Synchro/ Simtraffic simulointiohjelmalla. Tehtyjen tarkastelujen pohjalta Automiehenkadun ja Lempääläntien liittymä on alueen liittymistä toimivuudeltaan kriittisin, se toimii valo-ohjattuna palvelutasoltaan tyydyttävästi. Liikennemääriltään vilkkaimmat liittymät ovat suurimman maankäyttövaihtoehdon mukaiset hypermarketin liittymät. Tutkituissa tapauksissa liittymät toimivat kuitenkin hyvin.
8 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueen vuoden 2020 ennustetilanteen tarkastelut on suoritettu maankäyttö- ja liikenne-ennustevaihtoehdolla, jossa Särkijärven uutta eritasoliittymää ei ole ja Automiehenkadun liikenne-ennuste on tutkituista vaihtoehdoista suurin. Liittymien toimivuutta on tarkasteltu neljällä erilaisella liikenneverkko- ja liittymävaihtoehdolla. Suunnitelmassa on tarkasteltu myös suunnitelman laatimisen aikana valmistuneen Lahdesjärven ABC-liikennemyymälän liikenteellisiä vaikutuksia lähialueen liittymien toimivuuteen. Simulointien pohjalta päädyttiin liikenneverkkoon, jossa Automiehenkatu liittyy Vuoreksen puistokatuun valtatien 9 eteläisen ramppiliittymän kohdalla. Automiehenkadun, Vuoreksen puistokadun ja valtatien 9 eteläisen rampin nelihaaraliittymä toteutetaan liikennevalo-ohjattuna. VALTATIEN 3 JÄRJESTELYVAIHTOEHDOT JA NIIDEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS Suunnittelualueen läpi kulkevaa moottoritietä pitkin kulkevat valtatiet 3 ja 9. Näistä valtatie 3 kuuluu valtateiden runkotieverkkoon ja se on yksi valtakunnan tärkeimmistä pääteistä. Myös valtatie 9 on merkitykseltään tärkeä päätie. Valtatiet ohittavat Tampereen keskustan kehätien kautta. Tampereen ja Helsingin välinen moottoritie on Tampereen Eteläisen eritasoliittymän eteläpuolella tyypiltään maaseutumoottoritie ja pohjoispuoliselta osaltaan kaupunkimoottoritie. Tarkastelualueella moottoriteiden liittymäväli jää erittäin lyhyeksi. Uuden suunniteltavan Särkijärven eritasoliittymän ja Tampereen Eteläisen liittymän siltaväli on 1360 m, mikä edellyttää erikoisratkaisuja niin viitoituksen kuin sekoittumisalueiden osalta. Tässä suunnitelmassa esitettyjen sekoittumisalueratkaisujen toimivuus on tarkastettu liikennesimulointien avulla. Tavoitteena on ollut muodostaa sekoittumisalueet moottoritien varsinaisten ajoratojen ulkopuolelle, erillisille kokoojarampeille. Tässä suunnitelmassa otettiin lähtökohdaksi nopeustason säilyttäminen 100 km/h:ssa Tampereen Eteläisen liittymän eteläpuolella. Tampereen kehätien pohjoispuolella voidaan hyväksyä 80 km/h nopeusrajoitus ja suunnitteluohjeista poikkeava mitoitus edellyttäen että ratkaisut ovat loogisia ja turvallisia. Särkijärven eritasoliittymästä on suunnitelmassa muodostettu moottoritien ali ja yli menevät vaihtoehdot. Lisäksi eritasoliittymän optimaalista paikkaa on tutkittu suhteessa nykyiseen asutukseen sekä tulevaan moottoritien itäpuoliseen maankäyttöön. Suunnitelmassa päädyttiin moottoritien ylittävään vaihtoehtoon mm. liikenneturvallisuuteen ja työaikaisiin liikennejärjestelyihin liittyneiden syiden takia. Tässä suunnitelmassa suoraan moottoritiehen liittyvää sekoittumista on tarkasteltu lähinnä välivaiheena ennen kokoojaramppien rakentamista. Ehdotetut ratkaisut perustuvat kuitenkin siihen, että liikenteen kasvaessa kokoojarampit voidaan myöhemmin toteuttaa. Moottoritien reunassa tapahtuvassa sekoittumisessa liikennemäärien kasvaessa ongelmia muodostuu erityisesti opastettavuudesta ja liikenneturvallisuudesta, sillä sekoittumisalueet ovat varsin lyhyitä ja sekoittuvan liikenteen määrä on suuri, jolloin myös konfliktien riski kasvaa. Simulointien perusteella ratkaisujen arvioidaan kestävän noin 40% liikenteen kasvun nykytilanteeseen nähden. Sekoittuminen kokoojarampeilla on perusratkaisu maaseutumoottoriteillä. Ratkaisua voidaan liikenneturvallisuussyistä pitää ainoana tavoiteltavana ratkaisuna, jotta vältytään moottoritien liikennevirtojen äkillisiltä hidastumisilta, jotka aiheutuvat sekoittumisalueen toiminnan häiriöistä. Kokoojarampeilla tapahtuva sekoittuminen voidaan toteuttaa 80 km/h nopeustasolla, eikä sekoittumisella ole vaikutusta moottoritien liikennevirtoihin. Simulointien perusteella liikenteen välityskyky on hyvä sekä valtatiellä 3 että kokoojarampeilla, sillä sekoittuminen tapahtuu erillään moottoritiestä. Ramppi R30 erkanee moottoritieltä Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolella. Rampin R30 toteuttamistarve on lähtöisin Lakalaivan - Peltolammin alueen saavutettavuuden parantamistarpeista. Nykyisin Tampereen keskustasta Lakalaivan suuntaan menevä liikenne joutuu ajamaan Lahdenperänkadun kautta, jolloin alueen liikennevaloliittymät ajoittain ruuhkautuvat. Rampin R30 toteuttaminen ei ole aivan ongelmatonta, sillä moottoritielle tulee kaksi lähekkäistä erkanemista ja rampin yläpäässä on kevyen liikenteen tasoylitys. Työssä arvioitiin myös uuden moottoritietasoisen Puskiainen-Pirkkala - yhteyden vaikutusta valtatien 3 liikennemääriin Lahdesjärven alueella. Puskiaisten yhteys vähentää v.2020 ennustetilanteessa valtatien 3 iltahuipputunnin liikennettä Särkijärven ja Tampereen eteläisen eritasoliittymien välillä noin 1500 ajoneuvolla huipputunnissa, joka on noin 27 % liittymien välillä kulkevasta liikenteestä. Koska vuoden 2020 liikenne-ennusteet ovat valtatiellä 3 lähes kaksinkertaisia nykytilanteeseen nähden, ei Puskiainen-Pirkkala -yhteyden rakentaminen yksistään pienennä moottoritien liikennemääriä niin paljon, että 1.vaiheen moottoritien reunassa tapahtuvaan sekoittumiseen perustuva ratkaisu toimisi vuoden 2020 ennustetilanteessa. Jos sekoittuminen tapahtuu erillisillä kokoojarampeilla, toimii liikenne hyvin. ALUEVARAUSSUUNNITELMAN POHJAKSI VALITUT LIIKENTEELLISET RATKAISUT Ratkaisuvaihtoehtoja tarkennettiin työn kuluessa lähinnä toteuttamiskustannusten saamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Kokoojarampilla tapahtuva sekoittuminen vaatisi moottoritien länsipuolella mm. uuden Tampereen kehätien ylittävän ramppisillan rakentamisen, jotta kokoojaramppi voitaisiin ylipäätään rakentaa ja suurilta risteäviltä virroilta vältyttäisiin. Moottoritien länsipuolisen kokoojarampin rakentamiskustannukset arvioitiin kuitenkin niin suuriksi, että sen esittämisestä suunnitteluratkaisuksi luovuttiin. Koska myöskään sekoittuminen suoraan moottoritien ajorataan liittyen ei ole mahdollista, luovuttiin Särkijärven eritasoliittymän neljännestä, Aluevaraussuunnitelman liikenneverkko. Tampereen keskustan suunnasta Lahdesjärven alueelle johtavasta rampista kokonaan. Esitetty ratkaisu perustuu neljännen, Tampereen keskustan suunnasta Lahdesjärven alueelle johtavan rampin korvaamiseen Lempääläntien kautta kulkevalla reitillä. Tämä korvaava reitti viitoitetaan moottoritieltä Rautaharkon eritasoliittymän pohjoispuolelta rampin R30 kautta Lempääläntielle ja edelleen Peltolammin kohdalta uutta Särkijärven eritasoliittymään johtavaa katuyhteyttä tai Automiehenkatua pitkin Lahdesjärven alueelle. 1. toteuttamisvaiheessa, jossa sekoittuminen tapahtuu moottoritien reunalla, valtatien itäpuolelle rakennetaan kolmas kaista Särkijärven ja Tampereen E:n eritasoliittymien välille. Länsipuolella jatketaan ns. Rotatorin ramppia Särkijärven liittymäsillan eteläpuolelle. Lahdesjärven alueelta Tampereen suuntaan lähtevän liikenteen sekä etelästä Vaasan ja Jyväskylän suuntiin suuntautuvan liikenteen sekoittuminen tapahtuu valtatien 3 itäpuolella olevalla liittymis- ja erkanemiskaistalla. Simulointien perusteella ratkaisujen arvioidaan kestävän noin 40 % liikenteen kasvun nykytilanteeseen nähden. Liikenne-ennusteen mukaisesti kasvun arvioidaan toteutuvan vuoteen 2010 mennessä.
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 9 Ramppi R30 ja Lahdesjärven alueelta pohjoiseen suuntautuva ramppi parantavat alueen saavutettavuutta Tampereen keskustan suunnasta, mutta pohjoisesta Lahdesjärven alueelle johtavan rampin puuttuminen heikentää alueen saavutettavuutta erityisesti Vaasan ja Jyväskylän suunnista tultaessa. Toisessa toteuttamisvaiheessa täydennetään ensimmäisen vaiheen ratkaisuja siten, että valtatien 3 itäpuolelle rakennetaan 2-kaistainen kokoojaramppi Särkijärven ja Tampere E:n eritasoliittymien välille. Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolelle ramppia jatketaan 1-kaistaisena. Etelästä Vaasan ja Jyväskylän suuntiin suuntautuva liikenne erkanee kokoojarampille ennen Särkijärven eritasoliittymää. Näiden ajoneuvojen ja Lahdesjärven alueelta pohjoiseen suuntautuvan liikenteen sekoittuminen tapahtuu kokoojarampin 2-kaistaisella osuudella. Tampereelta Lahdesjärvelle suuntautuva liikenne toimii kuten vaiheessa 1 rampin R30 kautta. Toisen vaiheen ratkaisu toimii liikenteenvälityskyvyllisesti hyvin myös vuoden 2020 ennustetilanteessa. Toteuttamisratkaisu korostaa Lempääläntien asemaa katuverkossa. Lempääläntien liikennemäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä nykytilanteeseen nähden noin 5 000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Vali- tussa liikenneverkkovaihtoehdossa Automiehenkatu säilyy nykyisellä paikallaan. Sen eteläpuolella on uusi Automiehenkadun uuteen eritasoliittymään yhdistävä katu, joka liittyy Automiehenkatuun Leppästensuontien kohdalla. Valtatien 3 länsipuolella uusi katuyhteys liittyy suoraan Lempääläntiehen tai Rekkakatuun. Valitussa liikenneverkkovaihtoehdossa liittymät kuormittuvat melko tasaisesti vuoden 2020 ennustetilanteessa ja ne toimivat palvelutasoltaan vähintään tyydyttävästi. Liittymien tarkempi sijainti, määrä ja tyyppi tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Lahdesjärven alueella Automiehenkadun, Vuoreksen puistokadun ja valtatien 9 ramppien liittymä esitetään rakennettavan valo-ohjattuna. Liittymän kokonaisviiveet vuoden 2020 ennustetilanteessa ovat melko suuret johtuen pääosin Automiehenkadun suunnan jonoutumisesta. Ramppiliittymän jonoutuminen ei kuitenkaan ole niin suurta, että vaikutukset ulottuisivat valtatielle 9. Liikenteen kasvaessa ABC -liikennemyymälän liittymäjärjestelyitä kehitetään niin, että ABC:n liittymä siirretään Tuotekadun liittymän yhteyteen, joka voidaan valo-ohjata. Nykyinen ABC:n liittymä voi tässä vaiheessa jäädä suuntaisliittymäksi. ALUEVARAUSSUUNNITELMA Aluevaraussuunnitelma on tehty sellaisella tarkkuudella, että hankkeen tekninen toteuttamiskelpoisuus on voitu varmistaa ja suunnitelmaa voidaan käyttää jatkosuunnittelun pohjana. Ensimmäisen ja toisen vaiheen ratkaisut on suunniteltu niin, että toisessa vaiheessa voidaan hyödyntää ensimmäisen vaiheen ratkaisuja ja rakenteita mahdollisimman hyvin. Rampin R30 poikkileikkaus on 6,5/4,5 m ja kevyen liikenteen väylän 4,5/ 4 m. Rampin ja kevyen liikenteen väylän väliin rakennetaan paaluvälille 0-520 m meluseinä. Nykyistä meluseinää joudutaan siirtämään rampin alkuosalla. Ns. Rotatorin ramppia (vt3 Vaasan suunnalta Helsingin suuntaan) jatketaan noin 630 m, jolloin liittymiskaistan pituudeksi tulee noin 800 m. Liittymiskaistan ajoradan leveys on 3,5 metriä ja piennar 1,5 m. Rotatorin rampin jatkaminen edellyttää Automiehenkadun sillan leventämistä. Ns. Rotatorin rampin jatkamisen lisäksi suunnitteilla oleva Särkijärven eritasoliittymä aiheuttaa toimenpiteitä valtatiellä 3. Särkijärven eritasoliittymä edellyttää yhden erkanevan (R1) ja kahden liittyvän rampin (R2 ja Aluevaraussuunnitelman ratkaisut.
10 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä R4) rakentamista. Valtatien 3 itäpuolella kulkee maakaasuputki, jota on siirrettävä eritasoliittymän ramppien kohdalla noin 500 metriä. Siirrossa huomioidaan mahdollinen toinen toteutusvaihe. Ensimmäisessä rakentamisvaiheessa rakennetaan kaksi rombista ramppia (R1 ja R4) sekä yksi silmukkaramppi (R2). Ramppien poikkileikkaus on 6,5/4,5 m. Valtatielle 3 muodostuvan sekoittumiskaistan ajoradan leveys on 4,5 metriä ja piennar 1,5 m. Ramppien geometriat on suunniteltu niin, että ne palvelevat toisen toteuttamisvaiheen ratkaisuja mahdollisimman hyvin. Uuden eritasoliittymän vaatima silta on suunniteltu toteutettavaksi jännitettynä teräsbetonisena jatkuvana palkkisiltana, jonka hyödyllinen leveys on 18 m ja jännemitat 24 + 38 m. Uudessa sillassa on huomioitu Rotatorin rampin jatkaminen sekä toisen toteutumisvaiheen kokoojarampin edellyttämä aukko. Toisessa toteuttamisvaiheessa valtatien 3 itäpuolelle rakennetaan erillinen kokoojaramppi, jolta ramppi R1 erkanee ja johon ramppi R2 liittyy. Valtatie 3:lta erkaneminen kokoojarampille alkaa noin 1150 metriä ennen Särkijärven siltaa. Nykyisen Valkamankadun kohdalle on rakennettava uusi erillinen silta kokoojaramppia varten. Kokoojarampin poikkileikkaus on eritasoliittymän eteläpuolella 6,5/4,5 m ja eritasoliittymän pohjoispuolella 10/7 m. Erillinen kokoojaramppi edellyttää uuden erillisen sillan myös Automiehenkadun kohdalle. Särkijärven eritasoliittymä yhdistää Lempääläntien ja Automiehenkadun itäpuolen toisiinsa. Valtatien 3 länsipuolella on uudesta katuyhteydestä esitetty kaksi linjausvaihtoehtoa, toisessa katu linjataan suoraan Lempääläntielle, toisessa Rekkakadun kautta Automiehenkadulle. Teknisen toteutettavuuden kannalta eri vaihtoehdoilla ei ole eroavaisuuksia. Uuden katuyhteyden viereen tulee kevyen liikenteen väylä. Särkijärven eritasoliittymän korkeustaso edellyttää länsipuolella korkeaa pengertä. Penger on suurimmillaan noin 14 metrin korkuinen, mutta loivilla luiskakaltevuuksilla ja viheristutuksilla penger saadaan maisemoitua ympäröivään maastoon. Palokallion asuntoalueen puoleiselle rampille ja uuden katuyhteyden eteläpuolelle tulee rakentaa melusuojaus. ALUEVARAUSSUUNNITELMAN RATKAISUJEN VAIKUTUKSET Aluevaraussuunnitelma ja liikenteelliset tarkastelut toimivat osayleiskaavatyön liikenteellisinä lähtöaineistoina. Ratkaisut ja niiden vaikutusarviointi tarkentuvat osayleiskaavatyön yhteydessä tehtävissä vaikutusarvioinneissa. Tässä suunnitteluvaiheessa on vaikutusarviointi tehty melko kevyesti keskittyen lähinnä liikenteellisiin vaikutuksiin ja liikenteestä aiheutuviin meluvaikutuksiin. Rautaharkon osalta melusuojauksen jatkaminen rampin reunalla etelään pienentää melutasoja Rautaharkon alueen pohjoisosassa. Melun pääasiallisena synnyttäjänä on moottoritien liikenne, rampin R30 aiheuttama melun lisäys on pieni. Särkijärven uuden eritasoliittymän lähialueen melutarkasteluiden perusteella uudet liikenneratkaisut lisäisivät v. 2020 ennustetilanteessa melualueella sijaitsevia rakennuksia vain kahdella verrattuna nykytilanteeseen. Tämä edellyttää aluevaraussuunnitelmassa esitettyjen suojaustoimenpiteiden toteuttamista. Uuden eritasoliittymän rakentamisvastuu on Tampereen kaupungilla. JATKOTOIMENPITEET Lahdesjärven alueen osayleiskaavatyö käynnistyy v. 2005, missä yhteydessä myös liikenteelliset ratkaisut tarkennetaan. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdään laaja ympäristövaikutusten arviointi. Päätös Särkijärven uuden eritasoliittymän jatkosuunnittelusta tehdään osayleiskaavatyön tulosten pohjalta. Uuden eritasoliittymän tarve määräytyy pitkälti alueelle osoitettavasta maankäytöstä. Rautaharkon eritasoliittymän rampin R30 sekä ns. Rotatorin rampin jatkosuunnittelu voidaan käynnistää tämän suunnitelman ja siitä tehtävien päätösten pohjalta. Suunnittelualueen ympäristönhoidollisia toimenpiteitä ovat maastonmuotoilu, istutukset sekä meluvallien ja meluaidan rakentaminen. Särkijärven uuden eritasoliittymän ympäristö muuttuu rakentamisen myötä ilmeeltään kaupunkimaisemmaksi, joka on huomioitava tieympäristöön tehtävissä toimenpiteissä. Ensimmäisen vaiheen alustavat rakennuskustannukset ovat noin 9,2 M ja toisen vaiheen kustannukset noin 2,7 M (sisältää 15% yhteiskustannukset). Kustannusarvioon ei ole laskettu mahdollisia haltuunottokustannuksia eikä jatkosuunnittelun kustannuksia. Lisäksi työn aikaisten liikennejärjestelyjen kustannuksiksi on arvioitu n. 2 % rakennuskustannuksista.
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 11 Sisältö ALKUSANAT...5 TIIVISTELMÄ...7 1 TYÖN TAVOITTEET...12 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...12 2.1 Suunnittelualue...12 2.2 Ympäristön nykytila...12 2.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja liikenteelliset tarkastelut...13 2.4 Suunnitelmassa käytetyt nimet...13 3 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT...14 3.1 Yleistä...14 3.2 Tutkitut maankäyttövaihtoehdot...14 3.3 Tie-, katu- ja joukkoliikenneverkko tutkituissa vaihtoehdoissa...14 3.4 Maankäyttövaihtoehtoje vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen...14 3.5 Jatkotarkasteluihin valitut maankäyttövaihtoehdot...15 4 KATUVERKON VAIHTOEHDOT JA NIIDEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS...16 4.1 Särkijärven eritasoliittymän lähialueen liikenneverkko- ja liittymävaihtoehdot...16 4.1.1 Liikenneverkkovaihtoehdot...16 4.1.2 Liittymävaihtoehdot...17 4.2 Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueen liikenneverkko- ja liittymävaihtoehdot...18 4.3 Liikenne-ennusteet ja välityskykytarkastelut...19 4.3.1 Liikenne-ennusteet...19 4.3.2 Liikenteen suuntautuminen...20 4.3.3 Särkijärven eritasoliittymän lähialueen simuloinnit...21 4.3.4 Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueen simuloinnit...21 6 YHTEENVETO TUTKITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSISTA...25 7 ALUEVARAUSSUUNNITELMAN POHJAKSI VALITUT LIIKENTEELLISET RATKAISUT...26 7.1 Yleistä...26 7.2 Toteuttamisvaihe I (sekoittuminen moottoritien reunalla)...28 7.3 Toteuttamisvaihe II (sekoittuminen kokoojarampilla)...28 7.4 Katuverkko...29 8 ALUEVARAUSSUUNNITELMA...30 8.1 Ramppi R30, Rautaharkko...30 8.2 Rotatorin rampin jatkaminen, valtatie 3...30 8.3 Särkijärven eritasoliittymä ja valtatiellä 3 tehtävät toimenpiteet...30 8.3.1 Vaihe 1...30 8.3.2 Vaihe 2...31 8.4 Särkijärven eritasoliittymään liittyvä katu, "Kaarrekatu"...31 8.5 Ympäristönhoidon periaatteet...31 8.6 Toimenpiteiden kustannukset...31 9 YHTEENVETO ALUEVARAUSSUUNNITELMAN RATKAISU- JEN VAIKUTUKSISTA...32 10 JATKOTOIMENPITEET...32 LIITTEET...32 PIIRUSTUKSET...32 5 VALTATIEN 3 JÄRJESTELYVAIHTOEHDOT JA NIIDEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS...22 5.1 Suunnittelun reunaehdot...22 5.2 Särkijärven eritasoliittymä...23 5.3 Suoraan moottoritiehen liittyväsekoittuminen...23 5.4 Sekoittuminenkokoojarampeilla...24 5.5 Ramppi R30 ja Lempääläntie...24 5.6 Puskiaisten oikaisun liikenteelliset vaikutukset...25
12 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 1 TYÖN TAVOITTEET Tampereen kaupunki on tutkimassa maankäytön tehostamista Lahdesjärven alueella. Automiehenkadun eteläpuolisille alueille on vuonna 2005 käynnistymässä osayleiskaavan laatiminen, jonka lähtötietoina tämä selvitys toimii. Työn lähtökohtana on ollut tarve aluevaraussuunnitelman laatimisesta Automiehenkadun eteläpuolelle mahdollisesti rakennettavasta Särkijärven eritasoliittymästä ja rampin toteuttamisesta valtatieltä 3 Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolelle. Työn tärkeimpiä tavoitteita ovat olleet mm: Tutkia ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus Tukea alueen nykyisen ja tulevan maankäytön kehittymistä ja parantaa suunnittelualueen liikenteellistä saavutettavuutta Varmistaa nykyisen ja suunniteltavan katuverkon toimivuus maankäytön kasvaessa Liittymien ja väylien mitoittaminen vastaamaan kasvavan liikenteen vaatimuksia valtatiellä 3 ja valtatiellä 9 sekä Automiehenkadulla. Maankäytön liittymien edullisimman sijainnin selvittäminen liikenteellisistä näkökohdista. Selvittää vaikutukset Vuoreksen liikenteeseen. Selvittää ratkaisujen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikennemeluun. Määrittää valittujen ratkaisujen kustannukset Parantaa Lakalaivan, Peltolammin ja Lahdesjärven alueiden liikenteellistä saavutettavuutta Parantaa valtatien 3 turvallisuustasoa ja liikenteen toimivuutta helpottamalla raskaan liikenteen liittymistä moottoritielle Laatia aluevaraussuunnitelma rampin toteuttamisesta valtatieltä 3 Lempääläntielle parantamaan Lakalaivan alueen saavutettavuutta keskustan suunnasta ja vähentämään Lempääläntien liikennemääriä Lahdenperänkadun ja Euromarketin välillä ja siten parantamaan Lahdenperänkadun valoliittymien toimivuutta 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu Tampereen eteläisten kaupunginosien, Peltolammin, Lahdesjärven, Lakalaivan ja Rautaharkon, alueelle. Suunnitelma jakautuu liikenteellisiin selvityksiin ja aluevaraussuunnitelman laatimiseen. Nykyiset liikennejärjestelyt Rautaharkon ja Lahdesjärven välillä vaikeuttavat maankäytön kehittymistä erityisesti paljon liikennettä tuottavien kaupallisten palvelujen osalta. Suunnittelutehtävä käsittää Särkijärven eritasoliittymän suunnittelun Automiehenkadun eteläpuolelle ja rampin suunnittelun valtatieltä 3 Lempääläntielle Rautaharkon eritasoliittymän eteläpuolelle. Liikenteellinen tarkastelualue on aiemmin mainittuja suurempi käsittäen valtatien 3 Lahdenperänkadulta Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolelle sekä Särkijärven ja Lahdesjärven alueet. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. 2.2 Ympäristön nykytila Maankäyttö Valtatien 3 länsipuolen maankäyttö koostuu Lakalaivan- Lahdesjärven alueella pientaloasutuksesta, pienteollisuudesta ja palveluista. Valtatien itäpuoli on osittain rakentamatonta, metsäistä virkistysaluetta, osittain kasvavaa yritysaluetta. Rautaharkon kohdalla tien länsipuolella on pienteollisuutta, muuntamo sekä pientaloasutusta ja tien itäpuolella automarket sekä pientaloasutusta. Valtatien ylittää sekä Särkijärven että Rautaharkon kohdalla maisemassa näkyvä voimalinja. Maisema Suunnittelualueen maisemarakenne on suuntautunut pääosin luoteesta kaakkoon, joka on havaittavissa selänteiden ja järvialtaiden suuntautumisessa. Rakentamattomat alueet, kallioiset metsäselänteet, ovat metsäpeitteisiä. Rakennetut liikenne-, teollisuus- ja asuinalueet ovat puoliavoimia. Maisemallisista solmupisteistä huomattavin on Särkijärvi- Kaukajärven ja Suolijärvi- Hervantajärven murroslaaksojen risteyskohta, rakennetuista solmupisteistä Lahdesjärvellä sijaitseva valtateiden eritasoliittymä. Alueen maisemallisina epäkohtina voidaan pitää Lahdesjärven alueen louhintatyömaata ja valtatien länsipuolella sijaitsevaa avointa ja viimeistelemätöntä maankaatopaikkaa. Luonnonympäristö Kuva 1. Suunnittelualue. Valtatien itäpuolella sijaitsevan Särkijärven pohjoispuolella ovat metsät pääosin kuusivaltaisia mustikkatyypin kankaita. Särkijärven pohjoispuolella on myös luonnonoloiltaan ja kasvillisuudeltaan arvokkaita kohteita ja alueita, mutta ne sijaitsevat kaukana varsinaisesta suunnittelualueesta. Kohteet ovat mm. Metsälain mukaisia elinympäristöjä tai mahdollisia luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Särkijärven- Kaukajärven murroslaakso siihen rajautuvine metsineen muodostaa tärkeän länsi- itäsuuntaisen vihervyöhykkeen ja ekologisen käytävän. Lahdesjärven alueelle on tehty ympäristöselvitys ja Särkijärven alueelle eliöstö- ja biotooppiselvitys Vuoreksen osayleiskaavatyötä varten, jossa kohteet on määritelty tarkemmin. Valtatien länsipuolella Peltolammiin kuuluvaa Palokallion pientaloasutusta suojaa valtatien ja asutuksen väliin jäävä kapea havupuuvaltainen metsävyöhyke.
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 13 2.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja liikenteelliset tarkastelut Vaasan suunnasta Helsinkiin johtavan ns. Rotatorin rampin pidentämismahdollisuuksia on selvitetty useassa selvityksessä. Ongelmana rampilla on tiukka vaakageometria yhdistettynä epäedulliseen pituuskaltevuuteen moottoritielle liityttäessä. Raskas liikenne ei pysty kiihdyttämään nykyisen liittymiskaistan matkalla moottoritien nopeustasolle. Lakalaivan - Särkijärven alueen saavutettavuuden parantamiseksi on vuonna 2003 tehty alustavia selvityksiä useista erilaisista valtatien 3 ramppivaihtoehdoista Rautaharkon eteläpuolella. Tarkastelujen perusteella toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja olivat ramppi R30 moottoritieltä Lempääläntielle sekä nykyisen Automiehenkadun ja moottoritien suuntaisliittymän siirtäminen etelään ja eritasoliittymän rakentaminen neliramppiseksi. Molemmat toimenpiteet vaativat kuitenkin jatkosuunnittelua ennen kuin niiden toteuttamiskelpoisuus voidaan varmistaa. Tarkastelualueelle on viime vuosina tehty useita maankäytön ja liikenteen vuorovaikutukseen keskittyneitä selvityksiä. Vuonna 2000 tehdyssä Koivistonkylän Euro-marketin liittymäselvityksessä tarkoituksena oli määrittää millä toimenpiteillä nykyisen market-alueen liikennejärjestelyjä voidaan parantaa. Selvityksessä keskityttiin lähinnä alueen saavutettavuuden parantamiseen Helsingin ja Jyväskylän suunnan uusien ramppijärjestelyjen avulla. Tielinjaukset Nirvan eritasoliittymästä Lempääläntielle ja ramppiratkaisut Tampere E:n eritasoliittymästä Lempääläntielle osoittautuivat kuitenkin ongelmallisiksi toteutettavuuden kannalta, eikä suunnitelmia ole viety eteenpäin. Nykyisen market-alueen saavutettavuutta on melko vaikea parantaa. Lahdesjärven alueen maankäytön lisäämiseen on voimakasta painetta ja se heijastuu myös alueen liikennemääriin. Lahdesjärven alueelle on vuosien 2001-2003 aikana laadittu useita liikenteellisiä selvityksiä alueen liikenneverkon ja saavutettavuuden kehittämiseksi. Tarkastelut on tehty tukeutuen Automiehenkatuun ja nykyiseen moottoritien suuntaisliittymään. Jos alueelle sijoittuu paljon liikennettä synnyttäviä toimintoja, ruuhkautuu Automiehenkatu nykymuodossaan. Tarkastelujen mukaan ratkaisuina ovat joko Automiehenkadun välityskyvyn lisääminen mm. kiertoliittymien tai liikennevalo-ohjauksen avulla tai liikenneverkolliset toimenpiteet. Kuva 2. Tampereen seudun liikennemallin mukaiset liikennemäärät vuonna 2002. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen läheisyydessä on kallioperän murroksissa sijaitsevia pintavesialtaita, joista suunnittelualueen kannalta merkittävin on Särkijärvi. Päävedenjakaja, josta pintavedet valuvat järveen seurailee osittain valtatietä 3 ja järven pohjoispuolella olevia kallioisia mäkiä. Särkijärven pohjoispuolella on suoalueita, joista vedet virtaavat purojen kautta järveen. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Kaupunkikuva Valtatie 3 on Tampereen eteläinen sisääntuloväylä, joka risteää kaupungin itäisen ohikulkuväylän, valtatien 9 kanssa. Sisääntuloväylän varressa on pienteollisuus- ja yritysrakentamista, joka ei kuitenkaan muodosta yhtenäistä julkisivua väylän varteen rakennuskannan kirjavuuden ja etäisyyden vuoksi. Laaja tiealue ramppeineen ja huomattavat siltarakenteet ovat kaupunkikuvallisesti hallitsevia. Tieympäristöön istutettu puusto ei myöskään ole vielä varttunut täyteen mittaansa. 2.4 Suunnitelmassa käytetyt nimet Tämän suunnitelman yhteydessä käytetään seuraavia nimityksiä: Särkijärven eritasoliittymä on valtatielle 3 suunniteltu eritasoliittymä Automiehenkadun eteläpuolella. Lahdesjärven eritasoliittymällä tarkoitetaan valtatien 9 eritasoliittymää Automiehenkadun kohdalla. "Kaarrekatu" on Automiehenkadun eteläpuolelle suunniteltu uusi Särkijärven eritasoliittymään johtava katuyhteys. Vuoreksen puistokadulla tarkoitetaan Lahdesjärvestä Vuorekseen suunniteltua uutta Särkijärven ylittävää katuyhteyttä.
14 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 3 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 3.1 Yleistä Eri maankäyttövaihtoehtojen liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000). Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liikenteen neliporrasmallin, henkilöautoliikenteen ulkoisen liikenteen mallin ja autonomistusmallin. Lisäksi malliin on kuvattu kuorma- ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Mallin ennustevuosi on 2020. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen kaavoitusvaihtoehtoja on liikennemäärien osalta verrattu Tampereen seudun liikennemallin vuoden 2020 perusennusteesta muodostettuun nollavaihtoehtoon, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennäköinen kehittyminen vuosina 2002-2020. Perusennusteessa seudun väestön määrän on arvioitu kasvavan nykyisestä noin 295 000:sta asukkaasta noin 345 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän perusennuste on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon kanssa keväällä 2002. 3.2 Tutkitut maankäyttövaihtoehdot Lahdesjärven ja Lakalaivan alue on tarkasteluissa jaettu viiteen eri alueeseen kuvan 3 mukaisesti. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen liikenteellisiä tarkasteluja varten on muodostettu seitsemän erilaista vaihtoehtoa, jotka on kuvattu liikennemalliin seuraavasti: VE 0 / Perusennuste - Lahdesjärven alueesta kehittyy toimisto- ja teollisuustyöpaikkavaltainen alue. Koivistonkylässä sijaitsee nykyisellä paikalla hypermarket. Perusennusteessa Automiehenkadun eteläpuolisille alueille (C, D ja E) on arvioitu syntyvän noin 3 200 uutta työpaikkaa ja retail park -tyyppinen kaupan keskittymä. Alueen B työpaikkamäärä kasvaa perusennusteessa 1 200 työpaikkaan. VE 1 - Eteläiselle alueelle D sijoittuu hypermarket sekä muita vähittäiskaupan toimintoja. Alueelle B sijoittuu huonekalukaupan suuryksikkö. Alue A kehittyy työpaikkavaltaisena alueena ja alue C vähittäiskaupan keskittymänä. Koivistonkylässä ei ole hypermarkettia. VE 2 - Hypermarket on vaihtoehdossa 2 Koivistonkylässä samalla tavoin kuin perusennusteessa. Alueelle C sijoittuu vähittäiskaupan toimintoja ja työpaikkoja. Alueelle B sijoittuu huonekalukaupan suuryksikkö ja muita vähittäiskaupan toimintoja. Alueet A ja D ovat työpaikkavaltaisia alueita. VE 3 - Alueelle C sijoittuu hypermarket ja muita vähittäiskaupan toimintoja ja eteläiselle Lahdesjärven alueelle D huonekalukaupan suuryksikkö. Muille alueille syntyy pääosin uusia työpaikkoja. Koivistonkylässä ei ole hypermarkettia. VE 4 - Lakalaivan alueelle A sijoittuu hypermarket ja muita vähittäiskaupan toimintoja ja Automiehenkadun pohjoispuoliselle alueelle B huonekalukaupan suuryksikkö. Muille alueille syntyy pääosin uusia työpaikkoja. Koivistonkylässä ei ole hypermarkettia. VE 5 - Automiehenkadun eteläpuoliselle alueelle C sijoittuu hypermarket ja muita vähittäiskaupan toimintoja ja Automiehenkadun pohjoispuolelle (B) huonekalukaupan suuryksikkö. Muille alueille syntyy pääosin uusia työpaikkoja. Koivistonkylässä ei ole hypermarkettia. VE 6 - Automiehenkadun eteläpuoliselle alueelle C sijoittuu hypermarket ja muita vähittäiskaupan toimintoja. Muille alueille syntyy pääosin uusia työpaikkoja. Koivistonkylässä ei ole hypermarkettia. Alueelle ei sijoitu huonekalukaupan suuryksikköä. VE 7 - Alueelle B sijoittuu huonekalukaupan suuryksikkö ja Automiehenkadun eteläpuoliselle alueelle C sijoittuu vähittäiskaupan toimintoja. Muille alueille syntyy pääosin uusia työpaikkoja. Koivistonkylässä on hypermarket-tyyppinen kaupan keskittymä ilman päivittäistavarakauppaa. Alueelle A sijoittuu elintarvikemyymälä (3 000 k-m2). Alue E on kaikissa vaihtoehdossa samanlainen. Tällä osa-alueella sijaitsee malliajoissa noin 1 100 työpaikkaa ja Särkijärven pohjoispuolinen pientalovaltainen asuinalue, jolla on yhteensä 1 300 asukasta. Kuvassa 3 on kuvattu pääasiallinen maankäyttötyyppi alueilla A, B, C ja D eri vaihtoehdoissa. A Alue A ve1: työpaikkoja ve2: työpaikkoja ve3: työpaikkoja ve4: hypermarket ve5: työpaikkoja ve6: työpaikkoja ve7: työpaikkoja ja päivittäistavarakauppa C Alue B ve1: huonekalukaupan suuryksikkö ve2: huonekalukaupan suuryksikkö ve3: työpaikkoja ve4: huonekalukaupan suuryksikkö ve5: huonekalukaupan suuryksikkö ve6: työpaikkoja ve7: huonekalukaupan suuryksikkö B Alue C ve1: retail park ve2: retail park ve3: hypermarket ve4: työpaikkoja ve5: hypermarket ve6: hypermarket ve7: retail park D Alue D ve1: hypermarket ve2: työpaikkoja ve3: huonekalukaupan suuryksikkö ve4: työpaikkoja ve5: työpaikkoja ve6: työpaikkoja ve7: työpaikkoja E 3.3 Tie-, katu- ja joukkoliikenneverkko tutkituissa vaihtoehdoissa Tarkasteluiden liikenneverkko noudattaa perusennustetta, jossa vuoden 2020 ennustetilanteessa on kuvattuna läntinen kehäyhteys, Paasikiventien lisäkaistat, Onkiniemen tunneli, vt9 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Suinula, vt12 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Huutijärvi sekä ns. eteläinen kehä Hervannan ja Lentolan välillä. Valtatie 3:lle on kaikissa vaihtoehdoissa nollavaihtoehtoa lukuun ottamatta lisätty etelän suuntaan johtava ramppi (R30) Lempääläntielle Lahdenperänkadun liittymän eteläpuolelle. Rampilta kääntyminen on Lempääläntielle sallittua ainoastaan oikealle Lakalaivan suuntaan. Vaihtoehdoissa 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 tie- ja katuverkolla on Automiehenkadun etelän suunnan ramppien sijasta Särkijärven eritasoliittymä, joka kytkeytyy Automiehenkatuun Kaarrekadun kautta. Vaihtoehdossa 6 Särkijärven eritasoliittymää ei ole toteutettu. Nykytilanteessa ja perusennusteessa Lahdesjärvelle kulkee bussilinja 3, jonka vuoroväli on aamu- ja iltaruuhkassa noin 20 min ja päiväliikenteessä noin 30 min. Lakalaivan aluetta palvelevat linja 26 sekä Lempääläntien suunnan seutuliikenteen linjat. Vuoreksen alueen linja kulkee Vuoreksesta Automiehenkadun kautta ohikulkutielle Automiehenkadun itäpäästä. Lahdesjärvelle ei ole tarkasteluissa lisätty linjatarjontaa. 3.4 Maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen Kuvassa 4 on esitetty mallin tuottama liikennemäärä Lakalaivan ja Lahdesjärven alueella nykytilanteessa, perusennusteessa sekä eri vaihtoehdoissa. Automiehenkadun liikennemäärä on suurin vaihtoehdoissa 3, 5 ja 6, joissa alueelle C sijoittuu hypermarket. Näissä vaihtoehdoissa Automiehenkadun liikennemäärä on valtatie 3:n kohdalla 9 000-9 700 ajoneuvoa/vrk. Automiehenkadun liikennemäärä on yli 9 000 ajoneuvoa/vrk myös perusennusteessa, jossa ei ole Särkijärven eritasoliittymää ja Kaarrekatua. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on kaikissa vaihtoehdoissa noin 11 000 ajoneuvoa/vrk perusennustetta lukuun ottamatta, sillä perusennusteessa Vuoreksen puistokadulta on yhteys Automiehenkadulle länteen. Yhteys länteen vähentää perusennusteessa jonkin verran liikennettä Automiehenkadun länsipäässä. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on Särkijärven sillan kohdalla 8 300-9 200 ajon./vrk. Kaarrekadun liikennemäärä on suurin vaihtoehdossa 1 (9 100 ajon./vrk), jossa alueella D sijaitsee hypermarket. Muissa vaihtoehdoissa liikennemäärä on 2 300-5 000 ajoneuvoa/vrk. Kuva 3. Alueiden A, B, C ja D pääasiallinen maankäyttö eri vaihtoehdoissa.
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 15 Rampin R30 liikennemäärä on eri vaihtoehdoissa 3 400-4 500 ajoneuvoa/vrk. Lempääläntien liikennemäärä on Lakalaivan kohdalla kaikissa vaihtoehdoissa suurempi kuin perusennusteessa, jossa ei ole ramppia R30 eikä Särkijärven eritasoliittymää. Liikennemäärä on suurin vaihtoehdossa 6 (18 000 ajon./vrk), jossa alueella C on hypermarket ja Särkijärven eritasoliittymää ei toteuteta. Ramppi R30 vähentää huomattavasti Lempääläntien pohjoisosan liikennemäärää. Lempääläntien pohjoispään liikennemäärä on liikennelaskentojen mukaan Euromarketin kohdalla noin 12 500 ajon./vrk. Perusennusteessa liikennemäärä on noin 10 800 ajon./vrk ja vaihtoehdoissa, joissa on ramppi R30 liikennemäärä on 2 900-5 400 ajon./vrk. Ramppi vähentää liikennettä myös Lahdenperänkadulla Lempääläntien ja moottoritien ramppien välisellä osuudella. Lahdenperänkadun liikennemäärä on Lempääläntielle johtavan rampin itäpuolella nykyisin noin 11 200 ajon./vrk. (Kulmala 2004) Kuljun moottoritien liikennemäärä on kaikissa ennustevaihtoehdoissa huomattavasti nykytilannetta suurempi. Liikennemäärä kasvaa ennusteen mukaan Kuljun moottoritiellä 47 000-48 000 ajoneuvoon/vrk. Liikennemäärä on näissä ennusteissa 5 000-11 000 ajoneuvoa/vrk suurempi kuin aikaisemmin vuonna 2001-2002 laadituissa ennusteissa. Särkijärven eritasoliittymä lisää jonkin verran Kuljun moottoritien liikennemäärää. Liikennemäärän ero johtuu sisääntulo- ja ohikulkuväylien kuvaustavan muutoksesta, joka päivitettiin nykytilanteen ja perusennusteen verkoille vuonna 2003. Uudessa verkkokuvauksessa kaupunkimoottoritiet kuvautuvat verkolle aiempaa sujuvampina yhteyksinä. 3.5 Jatkotarkasteluihin valitut maankäyttövaihtoehdot Maankäyttötarkasteluiden ja Tampereen Teknillisen yliopiston laatimien alustavien liikenne-ennusteiden perusteella liikenteellisiin jatkotarkasteluihin valittiin maankäyttövaihtoehdot 1, 2 ja 7. Valitut maankäyttövaihtoehdot ja niiden liikennetuotokset (ajon./vrk) on esitetty kuvissa 5-7. Perusteena valituille vaihtoehdoille oli mm. se, että ne kuormittavat alueen sisäistä liikenneverkkoa, Särkijärven ja Lahdesjärven eritasoliittymiä ja valtatietä 3 hieman eri tavoin. Tarkemmat perustelut valinnasta on esitetty liitteessä 11. Vertailuverkkona tarkasteluissa sovittiin käytettävän vaihtoehtoa 0, joka on vuodelle 2020 laadittu perusennuste. Yleisen tieverkon liikennemäärät nykytilanne 23 900 perusennuste 45 900 ve 1 46 900 ve 2 51 700 ve 3 46 100 ve 4 46 200 ve 5 46 100 ve 6 47 000 ve 7 46 600 nykytilanne 26 200 perusennuste 44 900 ve 1 50 600 ve 2 46 800 ve 3 47 100 ve 4 47 200 ve 5 47 500 ve 6 44 600 ve 7 46 800 nykytilanne 30 400 perusennuste 46 900 ve 1 47 900 ve 2 47 500 ve 3 47 400 ve 4 47 200 ve 5 47 300 ve 6 48 000 ve 7 47 600 nykytilanne - perusennuste - ve 1 3 400 ve 2 3 900 ve 3 4 100 ve 4 4 300 ve 5 4 000 ve 6 4 500 ve 7 3 900 nykytilanne 10 500 perusennuste 10 700 ve 1 13 700 ve 2 11 700 ve 3 15 500 ve 4 17 800 ve 5 14 300 ve 6 18 000 ve 7 11 600 nykytilanne - perusennuste - ve 1 2 700 ve 2 2 000 ve 3 3 200 ve 4 2 800 ve 5 3 100 ve 6 2 900 ve 7 2 100 nykytilanne 14 200 perusennuste 16 700 ve 1 16 700 ve 2 17 300 ve 3 16 800 ve 4 17 000 ve 5 16 800 ve 6 16 400 ve 7 17 200 perusennuste 1 900 ve 1 2 800 ve 2 3 600 ve 3 3 400 ve 4 10 400 ve 5 3 500 ve 6 3 500 ve 7 5 300 nykytilanne 6 700 perusennuste 9 500 ve 1 5 700 ve 2 5 900 ve 3 9 400 ve 4 5 300 ve 5 9 000 ve 6 9 700 ve 7 6 000 nykytilanne - perusennuste - ve 1 9 100 ve 2 2 300 ve 3 4 500 ve 4 5 000 ve 5 4 900 ve 6 2 900 ve 7 2 300 nykytilanne 26 800 perusennuste 40 400 ve 1 42 000 ve 2 42 100 ve 3 40 700 ve 4 42 100 ve 5 40 600 ve 6 37 600 ve 7 42 700 nykytilanne - perusennuste - ve 1 10 800 ve 2 2 300 ve 3 4 500 ve 4 4 600 ve 5 4 600 ve 6 4 600 ve 7 3 100 nykytilanne 1 000 perusennuste 3 000 ve 1 5 400 ve 2 5 400 ve 3 3 600 ve 4 5 300 ve 5 5 300 ve 6 3 700 ve 7 5 400 ve 7 6 000 nykytilanne 600 perusennuste 10 200 ve 1 4 800 ve 2 5 100 ve 3 12 600 ve 4 3 500 ve 5 11 000 ve 6 11 400 ve 7 5 200 nykytilanne 13 000 perusennuste 10 800 ve 1 2 900 ve 2 5 400 ve 3 3 600 ve 4 3 900 ve 5 3 400 ve 6 4 800 ve 7 5 200 nykytilanne 13 000 perusennuste 13 500 ve 1 8 900 ve 2 9 900 ve 3 9 000 ve 4 8 700 ve 5 8 900 ve 6 9 300 ve 7 9 700 nykytilanne 7 600 perusennuste 8 700 ve 1 8 000 ve 2 8 400 ve 3 7 800 ve 4 7 900 ve 5 7 800 ve 6 7 700 ve 7 8 300 nykytilanne 4 800 perusennuste 15 800 ve 1 13 500 ve 2 12 400 ve 3 14 100 ve 4 12 000 ve 5 14 100 ve 6 14 600 ve 7 12 300 nykytilanne 30 400 perusennuste 41 100 ve 1 42 100 ve 2 41 200 ve 3 41 300 ve 4 40 900 ve 5 41 300 ve 6 42 200 ve 7 41 200 nykytilanne - perusennuste 8 200 ve 1 10 800 ve 2 10 300 ve 3 10 800 ve 4 10 500 ve 5 10 800 ve 6 10 800 ve 7 10 300 nykytilanne - perusennuste 9 900 ve 1 8 500 ve 2 9 200 ve 3 8 600 ve 4 8 300 ve 5 8 600 ve 6 8 600 ve 7 9 200 Kuva 5. Maankäyttövaihtoehto 1. (Vaihtoehtojen pohjana on alustava rakennekaavio alueen maankäytöstä). Vaihtoehdossa 1 suurin liikenneverkkoa kuormittava kohde on "Kaarrekadun" eteläpuolelle sijoittuva hypermarket, jonka arvioidaan tuottavan liikennettä noin 12 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Automiehenkadun eteläpuolelle suunnitellun Retail Parkin liikennetuotos on noin 5600 ajon./vrk. Automiehenkadun pohjoispuolelle sijoittuvan huonekalukaupan suuryksikön liikennetuotos on noin 5000 ajon./vrk ja työpaikka-alueen tuotos noin 1 100 ajon./vrk. Valtatien 3 länsipuolella olevan työpaikka-alueen liikennetuotoksen arvioidaan olevan noin 3 200 ajon./vrk. Kuva 4. Liikennemäärä (KVL) perusennusteessa ja eri vaihtoehdoissa Lahdesjärven ja Lakalaivan lähialueilla vuonna 2020. Nykytilanteen liikennemäärät ovat mallin tuottamia liikennemäärätuloksia, joten ne saattavat erota liikennelaskennoilla saaduista havainnoista.
16 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 4 KATUVERKON VAIHTOEHDOT JA NIIDEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS 4.1 Särkijärven eritasoliittymän lähialueen liikenneverkko- ja liittymävaihtoehdot 4.1.1 Liikenneverkkovaihtoehdot Särkijärven eritasoliittymän lähialueen liikenneverkon osalta tarkasteltiin neljää erilaista vaihtoehtoa (VE1, VE1b, VE2 ja VE3). Vaihtoehdot on esitetty kuvissa 8-10. Liikenneverkkovaihtoehtojen pohjakarttana on alustava rakennekaavio alueesta. Liikenneverkkovaihtoehdossa 1 Automiehenkatu säilyy nykyisellä paikallaan. Sen eteläpuolella on "Kaarrekatu", joka liittyy Automiehenkatuun valtatien 3 molemmin puolin. Automiehenkadun ja "Kaarrekadun" länsipuolisesta liittymästä on uusi katuyhteys Lempääläntielle Säästäjänkadun kohdalle. Kuva 6. Maankäyttövaihtoehto 2. (Vaihtoehtojen pohjana on alustava rakennekaavio alueeen maankäytöstä). Kuva 7. Maankäyttövaihtoehto 7. (Vaihtoehtojen pohjana on alustava rakennekaavio alueen maankäytöstä). Maankäyttövaihtoehdoissa 2 hypermarket sijaitsee Koivistonkylässä. "Kaarrekadun" eteläpuolella sijaitsevan työpaikkakeskittymän liikennetuotoksen arvioidaan olevan noin 1 700 ajon./vrk, Automiehenkadun eteläpuolella olevan Retail Parkin tuotos noin 5 700 ajon./vrk ja pohjoispuolella olevan huonekalukaupan suuryksikön noin 5 000 ajon./vrk ja työpaikkakeskittymän tuotos noin 1 100 ajon./vrk. Valtatien 3 länsipuolella olevan työpaikka-alueen liikennetuotos on noin 4 100 ajon./vrk. Maankäyttövaihtoehdon 7 liikennetuotokset ovat muutoin samoja vaihtoehdon 2 kanssa, mutta valtatien 3 länsipuolisen työpaikka-alueen liikennetuotos on noin 3300 ajon./vrk. Valtatien 3 länsipuolella sijaitsee myös elintarvikemyymälä, jonka liikennetuotos on noin 3300 ajon./vrk. Koivistonkylässä sijaitsevassa hypermarketissa ei ole elintarvikemyyntiä. Kuva 8. Särkijärven liikenneverkkovaihtoehto 1. (Vaihtoehtojen pohjana on alustava rakennekaavio alueen maankäytöstä). Liikenneverkkovaihto 1b on muutoin vaihtoehdon 1 kaltainen, mutta "Kaarrekadun" ja Automiehenkadun itäisessä liittymässä yhteys "Kaarrekadulta" Automiehenkadulle toimii pääsuuntana, johon liittymän länsipuolinen osa Automiehenkadusta yhtyy sivusuuntana.
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 17 Liikenneverkkovaihtoehdossa 2 yhteys "Kaarrekadulta" itään Lahdesjärven eritasoliittymän suuntaan toimii Kaarrekadun ja Automiehenkadun itäisessä liittymässä pääsuuntana, johon Automiehenkadun länsiosa liittyy. Automiehenkadun ja "Kaarrekadun" läntisessä liittymästä on uusi yhteys Lempääläntielle Säästäjänkadun pohjoispuolelle. Kuva 10. Särkijärven liikenneverkkovaihtoehto 3. (Vaihtoehtojen pohjana on alustava rakennekaavio alueen maankäytöstä). Kuva 11. Maankäyttövaihtoehto 1, liittymävaihtoehto 1. Kuva 9. Särkijärven liikenneverkkovaihtoehto 2. (Vaihtoehtojen pohjana on alustava rakennekaavio alueen maankäytöstä). Liikenneverkkovaihtoehdossa 3 Automiehenkatu ja "Kaarrekatu" muodostavat rengasmaisen yhteyden valtatien 3 ympärille. Kehäkadun länsipuolinen osuus Automiehenkadusta poistuu käytöstä. Kulku Lempääläntielle tapahtuu uusien yhteyksien kautta kehäkadun pohjoisosasta Säästäjänkadun kohdalle (samalla tavoin kuin vaihtoehdossa 1) sekä suunnitellun maankäytön eteläpuolelta. Itäpuolella Automiehenkatu liittyy kehäkatuun sivusuuntana. Hankeryhmän päätösten pohjalta vaihtoehto 1 todettiin liikenteellisesti selkeimmäksi ja otettiin yksityiskohtaisempien liittymätarkastelujen pohjaksi. 4.1.2 Liittymävaihtoehdot Liikenneverkkovaihtoehdon 1 pohjalta laadittiin liittymävaihtoehdot luvussa 3.5 kuvatuille Särkijärven alueen maankäyttövaihtoehdoille 1,2 ja 7. Kaikissa vaihtoehdoissa Automiehenkadun ja Lempääläntien liittymä on liikennevalo-ohjattu ja Automiehenkadun ja "Kaarrekadun" läntinen liittymä on kiertoliittymä. Valtatien 3 ramppien päät ovat kiertoliittymiä. Maankäyttövaihtoehdon 1 kummassakin liittymäratkaisussa on lähtökohtaisesti kaksi liittymää (kuormituksen tasaamiseksi) hypermarkettiin, huonekalukauppaan ja Retail Parkiin. Liittymät ovat kiertoliittymiä. Vaihtoehdossa 1 huonekalukaupan itäinen liittymä on johdettu "Kaarrekadun" ja Automiehenkadun liittymään, kun se vaihtoehdossa 2 on tämän länsipuolella. Vaihtoehdossa 2 Retail Parkin eteläinen liittymä on kohdakkain hypermarketin itäisen liittymän kanssa, kun se vaihtoehdossa 1 on tämän itäpuolella. Kuva 12. Maankäyttövaihtoehto 1, liittymävaihtoehto 2.
18 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä Liittymävaihtoehdot maankäytöillä 2 ja 7 ovat samanlaisia. Niiden kummassakin liittymäratkaisussa on kaksi kiertoliittymien kautta johdettua yhteyttä huonekalukaupan suuryksikköön, yksi kiertoliittymä ja yksi kolmihaaraliittymä Retail Parkiin sekä yksi kolmihaaraliittymä "Kaarrekadun" eteläpuolella olevalle työpaikka-alueelle. Vaihtoehdossa 1 huonekalukaupan toinen liittymä on johdettu "Kaarrekadun" ja Automiehenkadun liittymään, kun se vaihtoehdossa 2 on tämän länsipuolella. 4.2 Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueen liikenneverkko- ja liittymävaihtoehdot Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueella tarkasteltiin kolmea erilaista liikenneverkko- ja liittymävaihtoehtoa (VE1 ja 1B, VE2 sekä VE3). Vaihtoehtojen muodostamisessa on otettu huomioon liittymän läheisyyteen suunnitelman aikana rakenteilla ollut ABC-liikennemyymälä. Vaihtoehdossa 1 Vuorekseen johtava yhteys, Automiehenkatu ja valtatien 9 rampit muodostavat nelihaaraliittymän, joka voi toimia joko 1-kaistaisena kiertoliittymänä tai valo-ohjattuna. ABC-liikennemyymälään johtava yhteys liittyy Automiehenkatuun T-liittymänä. Kuva 14. Maankäyttövaihtoehdot 2 ja 7, liittymävaihtoehto 2. Kuva 13. Maankäyttövaihtoehdot 2 ja 7, liittymävaihtoehto 1. Kuva 15. Lahdesjärven liikenneverkkovaihtoehto 1. Liikenneverkkovaihtoehdossa 2 Vuorekseen johtava yhteys on kohdakkain ABC-liikennemyymälän liittymän kanssa. Liittymä on kiertoliittymä. Valtatien 9 rampit liittyvät Automiehenkatuun T-liittymänä. Vaihtoehdossa 3 Automiehenkadun, Vuoreksen puistokadun ja valtatien 9 ramppien liittymä on vaihtoehdon 1 mukainen liikennevalo-ohjattuna, mutta Vuoreksen puistokadulta on suora katuyhteys länteen Automiehenkadulle. ABC-liikennemyymälään johtava yhteys liittyy Automiehenkatuun T-liittymänä.
Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä 19 4.3 Liikenne-ennusteet ja välityskykytarkastelut 4.3.1 Liikenne-ennusteet Jatkotarkasteluihin valituille maankäyttövaihtoehtojen 1 ja 2 TALLI-mallin mukaiset keskimääräiset vuorokausiliikenne-ennusteet (KVL) on esitetty kuvissa 18 ja 19. Automiehenkadun liikennemäärä on suurempi vaihtoehdossa 1, jossa alueelle sijoittuu hypermarket. Vaihtoehdossa 1 Automiehenkadun liikennemäärä on Särkijärven eritasoliittymän lähialueella 4200-6400 ajon./vrk. Lahdesjärven eritasoliittymän lähialueen liikennemäärät vaihtelevat välillä 7000-14900 ajon./vrk. Vaihtoehdossa 2 Automiehenkadun liikennemäärät ovat Särkijärven alueella 3500-4200 ajon./vrk ja Lahdesjärven alueella 4600-13900ajon./vrk. "Kaarrekadun" liikennemäärät ovat vaihtoehdossa 1 (3300-9300 ajon./vrk) selvästi vaihtoehtoa 2 (300-4300 ajon./vrk) suuremmat, mikä aiheutuu pääosin kadun eteläpuolelle sijoittuvasta hypermarketista. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on kummassakin vaihtoehdossa välillä 12100-12300 ajon./vrk. Särkijärven sillan liikennemäärissä ei ole merkittävää eroa vaihtoehtojen välillä. Valtatien 3 liikennemäärä on kaikissa ennustevaihtoehdoissa huomattavasti nykytilannetta suurempi. Vaihtoehdossa 1 on liikenne-ennusteen mukaan moottoritiellä liikennettä Lakalaivan eteläpuolella noin 54 900 ajon./vrk ja vaihtoehdossa 2 noin 53 200 ajon./vrk. Tampere E:n pohjoispuolella moottoritien liikennemäärissä ei ole merkittävää eroa vaihtoehtojen välillä. Kuva 16. Lahdesjärven liikenneverkkovaihtoehto 2. Kuva 17.Lahdesjärven liikenneverkkoavihtoehto 3. Kuva 18. Liikenne-ennuste vuodelle 2020 maankäyttövaihtoehdolla 1.
20 Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä Rampin R30 liikennemäärissä ei ole merkittävää eroa vaihtoehtojen välillä. Vaihtoehdossa 1 rampin liikennemäärä on noin 3 700 ajon./vrk ja vaihtoehdossa 2 noin 3 300 ajon./vrk. Lempääläntie kuormittuu Lakalaivan pohjoispuolella maankäyttövaihtoehdossa 1 (3 400-7400 ajon./vrk) vaihtoehtoa 2 (6 400-10 600 ajon./ vrk) vähemmän. Lakalaivan eteläpuolella Lempääläntien liikennemäärät vaihtoehdossa 1 ovat 9 300-14 700 ajon./vrk, vaihtoehdossa 2 liikennemäärät vaihtelevat välillä 9 400-14 500 ajon./vrk. 4.3.2 Liikenteen suuntautuminen Liikenteen suuntautuminen Lahdesjärven alueella arvioitiin Tampereen seudun EMME/2 -liikennemallilla. Vuoden 2020 ennustetilanteessa maksimivaihtoehdon (maankäyttö 1) mukainen Lahdesjärven alueen maankäytön liikennetuotos on yhteensä 2 340 ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana. Alueelle saapuvan tai sieltä lähtevän liikenteen suuntautuminen iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa 20. Kuva 19. Liikenne-ennuste vuodelle 2020 maankäyttövaihtoehdolla 2. Kuva 20. Liikenteen suuntautuminen Lahdesjärven alueelle vuonna 2020 maankäyttövaihtoehdolla 1.