Hyvän kerhon takaa pätevä ohjaaja. Merike Kesler Kerhokeskus 4.9.2013, Tampereella



Samankaltaiset tiedostot
Tieteellistä lukutaitoa. Merike Kesler , Jyväskylässä

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULUJEN KERHOTOIMINTA. Toiminnan periaatteet alkaen

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

SIMO JANUARY 08, 2015

Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

TORNIONLAAKSON SEUTUKUNTA

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Kysely Kankaanpään kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Toimintakulttuuri muutoksessa

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Opetushallituksen kuulumiset

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Janakkalan kerhotoiminnan toimintasuunnitelma

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Yleissivistävä koulutus uudistuu

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Perusopetuksen huoltajakysely 2016 Yhteenvetoraportti, N=245, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Rääkkylä

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Varhaiskasvatussuunnitelma

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

Ohje työpaikkaohjaajalle

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Itsearviointimateriaali

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

LAHJAKAS OPPILAS HAASTAA KERHONOHJAAJAN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Opetushenkilökunnan arvokeskustelut. Kooste Nurmijärven kunnan esi- ja perusopetuksen opetushenkilökunnan arvokeskustelujen tuloksista, kevät 2014

Yleisten osien valmistelu

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

POP perusopetus paremmaksi

Transkriptio:

Hyvän kerhon takaa pätevä ohjaaja Merike Kesler Kerhokeskus 4.9.2013, Tampereella

Tee miellekartat sanoille (Luonnontieteiden) kerho Ohjaaja Kerholainen Jokaiselle sanalle oma kartta, A3 paperille, käytä yhdenväristä värikynää Kirjoita paperiin oma nimi ja palauta Merikelle Aikaa 10-15 min

international trends national educational policy basic and continuous teacher training national core curriculum learning materials and tools teaching local curriculum evaluation learning school culture (competition and collaboration ) parental support studying outside the school, evening school, private lessons informal education

Formaali koulutus Opetussuunnitelma Opettaja auktoriteetti Ulkoapäin asetetut tavoitteet Ulkoinen arviointi Opintosuoristusten myöntäminen Informaali oppiminen Holistista Toiminta- ja kokemuspohjaista Induktiivista Kontekstuaalista Tiedostamatonta, reaktiivista tai oppijan suunnittelemaa Strukturoimatonta Oppijalähtöistä Yhteisöllistä

Tiedekasvatuksellinen toiminta Tiedekasvatuksella pyritään yleissivistävän tieteellisen lukutaidon kehittämiseen. Tiedekasvatuksen yksi tärkeä osa on tiedeopetus, joka käsittää mm. luonnontieteiden opetuksen koulussa. Tiedekasvatuksellinen toiminta on monipuolista ja sen suunnittelua ohjaavat lukuisat kasvatusalan, hallinnonalan, elinkeinoelämän ja poliittisen asiakirjat.

Koulun kerhotoiminta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan

Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Kodin ja koulun yhteinen kasvatusnäkemys kerhotoiminnan hyvinvointitekijöistä: - kodilla keskeinen merkitys kerhotoimintaan sitoutumisessa - koti voimavarana onnistuneelle kerhotoiminnalle - koulun kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kodin ja koulun yhteistyön käytäntöjä

Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen Oppilaat otetaan mukaan koulun kerhotoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin: - oppilaskunnan hallitusta hyödynnetään oppilaiden äänitorvena - kerhoissa käytetään osallistavia ja vuorovaikutteisia työtapoja

Mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen Koulun kerhot kehittävät kaveritaitoja ja luovat me- henkeä: - oppilaat omaksuvat ryhmässä toimimisen sääntöjä ja periaatteita - oppilailla on mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita yli luokkarajojen ja tutustua eri-ikäisiin oppilaisiin sekä luoda uusia aikuiskontakteja

Mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen Koulun kerhotoiminta on oppilaan positiivisen minäkuvan kehitystä tukeva oppimisympäristö - kerhotoiminta tarjoaa turvalliset puitteet kokeilla omia taitojaan - monipuoliset sisällöt ja työtavat vastaavat oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin

Luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen Kerhoissa on tilaa oppilaiden omille ajatuksille ja erilaisille ratkaisuille: - kerhonohjaaja luo toiminnallaan puitteet uteliaisuuden heräämiselle - ajatteluprosessit pääsevät kehittymään monipuolisessa ja säännöllisesti kokoontuvassa kerhossa

Lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan Kerho tarjoaa puitteet oppilaiden omalle luovuudelle: - kerhoissa on aikaa kokeilla, kehittää ja innovoida - monipuolinen kerhotoiminta antaa mahdollisuuden oppilaiden omille prosesseille ja tuotoksille

Mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen Koulun kerhotoiminta mahdollistaa oppilaan kohtaamisen luokkatyöskentelyn ulkopuolella: - oppilaantuntemus lisääntyy säännöllisellä ja pitkäjänteisellä kerhotoiminnalla - hyvä oppilaantuntemus auttaa löytämään jokaiselle oppilaalle hänelle sopivaa toimintaa ja mielekkäitä tehtäviä

Harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Koulun kerhotoiminnalla voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle koko perusopetuksen ajan kestävä harrastus: - säännöllisellä kerhotoiminnalla luodaan pohjaa pitkäjänteiselle harrastamiselle - sisällöltään laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta auttaa oppilasta löytämään häntä itseään kiinnostava harrastus

Kerhotoiminnan laatu hyvästä kerhosta osallistuvaan ja hyvinvoivaan kouluun Laadun edellytyksenä on - hyvä organisointi - resursointi - tavoitteellisuus - vahva sitoutuminen - ohjaajan ammattitaito

Myytinmurtajat tutkivat asioita tiedettä hyväksi käyttäen http://dsc.discovery.com/tvshows/mythbusters/videos/dishwasher-lasagnaminimyth.htm

Voiko vessapaperin avulla paeta vankilasta?

Jokainen ryhmä saa 5 arkin pituisen suikaleen ja kumilenksun Huom! Ratkaisussa kumilenksu kiinnitetään suiklalen päähän. Miten saatte mahdollisimman pitkän suikaleen kannattelemaan mahdollisemman isoa painoa? Voittajat palkitaan!

Informaalin toiminnan rakenne Toiminnalla tuetaan (Kerhokeskuksessa) - tieteellisen lukutaidon kehittymistä - tieteen luonteen ymmärtämistä - lasten ja nuorten tiedeharrastuneisuutta - lasten ja nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tiedekasvatustyössä. Toiminnan tulee olla monipuolista (ja poikkitieteellistä) ja sen tulee tukea kaikkia lapsia ja nuoria.

Kerhot ovat tiedeharrastamisen perusyksiköitä ja leirit sekä kilpailut syventävät harrastuneisuutta - pitkäjänteisen ja kokonaisen polun tarjoaminen

Kerhotoiminnan järjestäminen koulussa Koulu on moniammatillinen yhteisö Selvitä, onko koulussa kerhonohjaajan kansio Tutustu tai pyydä tietoja Koulun kerhotoimintaa ohjaavista asiakirjoista Lasten ja nuorten parissa toimivien toimintaa ohjaavista asiakirjoista Koulun sisäistä toimintaa ohjaavista asiakirjoista Koulun yhteisesti sovituista säännöistä Turvallisuusasioista Yhteystiedoista

jos kerhokansiota ei ole, voi koota oman Kerhotoiminnan tavoitteet ja suunnittelu Koulun säännöt OPS Kodin ja koulun yhteistyötä koskevat paperit (kuka ja miten pitää yhteyttä kotiin, jos on tiedotettavaa) Ohjeet tilojen ja välineiden käytöstä Vastuut ja vakuutukset Turvallisuus, kiusaaminen, kriisit Välipalakäytännöt, koulukyydit Materiaalit ja lomakkeet Yhteystiedot (rehtori, yhteysopettaja, vahtimestari, muita) Muita itselleen tärkeitä papereita ja asiakirjoja

Rehtori Kerhotoiminnan mahdollistaja Kouluyhteisön motivointi ja sitouttaminen kerhotoimintaan ja sen kehittämiseen Pedagoginen johtaja Kouluyhteisön mielipiteen kuuleminen Vastaa kerhotoiminnasta Huolehtii kokonaisuudesta

Kerhoyhdysopettaja Kerhotoiminnan asiantuntija Rehtorin työpari kerhoasioissa Yhteydenpito koteihin, kerhonohjaajiin ja sidosryhmiin Yhteistyö kerhonohjaajien, oppilashuoltoryhmän ja oppilaskunnan kanssa Kerhojen ja kerhonohjaajien toiminnan tukeminen

Oppilaskunnan hallitus Oppilaskunnan äänitorvi kerhotoiminnassa Otetaan mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun Toimii oppilaiden mielipidekanavana kerhoasioissa Innostaa oppilaita osallistumaan kerhoihin Kerhotoiminnan oppilasasiantuntijoita Yhteistyö rehtorin ja kerhoyhdysopettajan kanssa

Oppilashuoltoryhmä Moniammatillinen tuki kerhotyöhön Kartoittaa oppilaita, joiden kasvua ja kehitystä voidaan tukea kerhotoiminnalla Osallistuu kerhonohjaajien perehdytykseen Kerhotoimijoiden tukeminen

Yhteistyötahot Vanhemmat Yhdistykset, järjestöt ja seurat Hallintokunnat Seurakunnat Taiteen perusopetus Yritykset

Kerhonohjaaja Vastuullinen aikuinen Vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä Vastuu oppilaista Vastuu sääntöjen noudattamisesta Pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu Toiminnan jatkuva arviointi Oppilaiden ja vanhempien palautteet

Suunnittelun montaa näkökulmaa Oppilaan näkökulma Ohjaajan näkökulma Fyysiset puitteet Oppimisympäristö Sisältö

Kun mietin ratkaisua tähän ongelmaan -mietin mitä jo tiedän asiasta entuudestaan, mitä havaintoja olen tehnyt ja liittyvätkö nämä havainnot mahdollisesti tähän ongelmaan -tutkin ja kyselen, mitä muut tietävät asiasta, mitä havaintoja on tehty ja liittykö asiaan tietoa -mietin menetelmää, kokeita, jolla voisin tutkia kohdetta ja saada asioita selville -rakennan päätelmän todellisille mittaustuloksille ja muille koetuloksille, toistettaville havainnoille pyrin rehellisyyteen -hyväksyn oman inhimillisyyden ja sen, että teoriani testataan ja parannellaan tarvittaessa -tarkastelen kaikkia tuloksia kriittisesti

Kerhopedagogia Tarkoittaa kerhonohjaukseen liittyvää erityistä osaamista, tarvittavia taitoja ja näiden käyttämistä.

Ohjaajalla on - valta - vastuu ja - vapaus Pedagogisesti ajatteleva kerhonohjaaja Ohjaajan tavoitteet Oppilaan tavoitteet Yleiset tavoitteet määritellä kerhon erityistavoitteet kerholaisten kanssa, josta seuraa sitoutuminen puolin ja toisin Kerhotoiminta ei voi olla ylhäältä ohjattua!

Kerhopedagogi Huomioi kasvatuksen ja oppimisen tavoitteellisuuden oppimisympäristön mahdollisuudet osallistujien erilaisuuden ohjaamisprosessin joustavuuden kerholaisten osallisuuden toiminnan elämyksellisyyden onnistumisen ja valmiiksi saamisen kokemuksen tärkeyden

Arviointi Ohjaaja ja kerholaiset arvioivat - rakenteellisia tekijöitä - toiminnan onnistumista - tavoitteiden saavuttamista

Kerhopedagogiikka Toimenpiteet ja organisoinnit Keinojen suunnittelu ja valinta Ihmistuntemus Päätöksenteko ja välitön oivaltaminen Syntyy jokaisen ohjaajan oma spesifi pedagoginen ote

Paras kerhomagneetti on sitoutunut, motivoitunut ja pedagogisesti ajatteleva kerhonohjaaja. Kerhopedagogisella ajattelutavalla päästään Kerhopedagogisella ajattelutavalla päästään parhaiten kerhoille asetettuihin tavoitteisiin.

Tiedekerhotoiminta Tuotetaan tiedekerhojen sisältöjä ja materiaaleja lasten ja nuorten kerhoihin Koulutetaan tiedekerho-ohjaajia Ylläpidetään tiedekerhosivustoa www.kerhokeskus.fi/tiedekerho Painettuja materiaaleja: - Ihmettele ja oivalla! tehtäviä tiedekerhoille - Keksitään lisää materiaali keksintökerhoille - Aistien ruokamaailmaan - Ideasta ratkaisuun - Muotoiloa Luotavien materiaalien avulla: - tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastuneisuutta - vahvistetaan kiinnostusta luonnontieteisiin - vahvistetaan opettajan ja oppilaiden vuorovaikutusta - monipuolistetaan koulujen kerhotoimintaa

Kiitos! merike.kesler@kerhokeskus.fi Kehittämiskeskus Opinkirjo Kehittää ja tuottaa palveluja ja sisältöjä kerhotoimintaan ja opetukseen aamu- ja iltapäivätoimintaan harrastetoimintaan