K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma

Transkriptio

1 K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma

2 S einäjoen kaupunki Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma s isällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset tavoitteet 3 2. Kerhotoiminta Seinäjoella 4 3. Kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoiminnan työnjako Seinäjoella Koulukerhojen ohjausryhmä Kerhokoordinaattorit Rehtorit Kerhonohjaajat 9 4. Kerhotoiminnan ja seurayhteistyön pelisäännöt Seinäjoella 9 5. Kerhotoiminnan vuosikello Kerhotoiminnan työnjakokaavio 13 2

3 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset tavoitteet K oulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminta on lapselle maksutonta ja vapaaehtoista. Koulujen kerhotoimintaa kehitetään siten, että toiminnan piiriin saadaan erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Koulun kerhotoiminnan tavoite Hyvinvoiva oppilas 3

4 2. Kerhotoiminta Seinäjoella S einäjoen kaupungissa kerhotoimintaa järjestetään Koulujen yhteiset kerhot -hankkeen nimellä sekä koulujen omana kerhotoimintana. Kaikki vuosiluokkien 1 9 opetusta järjestävät koulut voivat halutessaan anoa kerhotoimintaa joko Opetushallituksen rahoittamasta Koulujen yhteiset kerhot -hankkeesta tai koulujen omista kerhoista, joihin rahoitus tulee kunnalta. Kerho Hakuaika Hakemuksen täyttää Koulujen toukokuu kerhonohjaaja omat kerhot Hakemus löytyy Akkuna: akkuna->opetustoimi->kerhotoiminta-> hakemus koulun oman kerhon toteuttamiseksi Hakemuksen hyväksyy koulunjohtaja Koulujen yhteiset kerhot (KYK) elokuu, tammikuu kerhonohjaaja Kaupungin verkkosivut: koulunjohtaja Oppilashuollolliset kerhot (KYK) jatkuva kerhonohjaaja Akkuna: akkuna->opetustoimi-> kerhotoiminta-> kerhohakemus(oh) koulunjohtaja Yhteisen kerhotoiminnan rahoitus muodostuu OPH:n myöntämästä valtionavustuksesta ja kunnan omarahoitusosuudesta. Kerhotoiminnan valtionavustus on 75 % ja kunnan omarahoitusosuus 25 %. Rahoitusta haetaan ja myönnetään vuosittain. Kerhotoiminnasta raportoidaan vuosittain OPH:lle. Kerhotoiminta on osallistujille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulujen omien kerhojen resurssit irrotetaan omaksi kokonaisuudekseen lukuvuoden alusta. Niihin haetaan resusseja omalla hakulomakkeella aina keväisin koulujen yhteisten tuntiresurssien ratkettua. Vuosittain opetustoimessa päätetään, kuinka paljon resurssia koulujen omiin kerhoihin voidaan irrottaa. Kaikille perusopetuksen vuosiluokille 1 9 opiskeleville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kerhotoimintaan. 4

5 Kerhotoiminnan tavoitteet Seinäjoella: parantaa koulu- viihtyvyyttä tarjota onnistumisia osallistaa koululaiset aktiivisiksi Kerhotoiminnan tavoite vahvistaa itsetuntoa monipuolistaa vapaa-ajan tekemistä tarjota positiivisia kokemuksia 3. Kerhotoiminnan kehittäminen S einäjoen kaupungissa on kerhotoiminnalle laadittu laatukriteerit, joiden pohjalta kerhotoimintaa kehitetään ja sen laatua arvioidaan. Seinäjoen kaupungin perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa kerhotoiminnan kehittämistavoitteiksi mainitaan seuraavat toimenpiteet: Toimitaan yhdessä kerhohankkeen ja koulujen kanssa. Lisätään yhteistyötä vanhempien ja kolmannen sektorin kanssa (vapaaehtoistyö). Vakiinnutetaan sekä koulujen omien että yhteisten kerhojen resurssit. 5

6 3.1 Kerhotoiminnan työnjako Seinäjoella Koulukerhojen ohjausryhmä K oulukerhojen ohjausryhmä koostuu moniammatillisesti koulun ja eri yhteistyötahojen edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu 2 4 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä on ohjata kerhotoimintaa ja valvoa sen laatua perusopetuksen laatukriteerit huomioiden sekä samalla luoda sellaiset olosuhteet, että kerhotoiminta saadaan nivottua luontevaksi osaksi koulupäivää. Ohjausryhmän tehtävänä on kehittää, monipuolistaa, laajentaa ja vakiinnuttaa kerhotoimintaa yhteistyössä kerhokoordinaattorien kanssa. perusopetusjohtaja kerhokoordinaattorit apipkoordinaattori nuorisopalveluiden edustaja kaksi rehtoriedustajaa liikuntapalveluiden edustaja PLU:n edustaja kulttuuripalveluiden edustaja 6

7 K kehitettävää toimenpiteet Vakiinnutetaan kerhoresurssit. Koulujen omien kerhojen resurssi erotetaan omaksi kerhoresurssikseen lukuvuoden alusta. Tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Verkostoidutaan alueen seurojen, järjestöjen, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Laaditaan kerhotoimintaa koskevat yhteiset pelisäännöt seurayhteistyön osalta koulun kerhotoiminnan näkökulma huomioiden. Pyritään lisäämään yhteistyötä alueen seurojen ja oppilaitosten kanssa. Lisätään yhteistyötä vanhempien kanssa Kerhokoordinaattorit S einäjoen kaupungin perusopetuksen kerhotoimintaa koordinoi kaksi kerhokoordinaattoria. Koordinaattoreilla on kokonaisnäkemys koulujen kerhotoiminnan nykytilasta ja kehittämisestä. Koordinaattorit vastaavat kuntatasolla kerhotoiminnan käytännöistä ja toiminnasta, ajankohtaisista koulutuksista tiedottamisesta, yhteistyömuotojen kehittämisestä ja kolmannen sektorin ja koulun henkilökunnan yhteistyöstä. Koordinaattorit toimivat myös kerhonohjaajien yhdyshenkilöinä ja tukena. kehitettävää toimenpiteet Verkostoidutaan kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Laaditaan lista yhteistyötahoista, joiden kanssa tulevaisuudessa voitaisiin lisätä tai aloittaa yhteistyötä. Käydään esittelemässä kerhotoimintaa ja lisätään kerhotiedotusta yhteistyökumppaneille. Pyritään monipuolistamaan kerhotarjontaa. Laaditaan ideapankki, josta koulujen henkilökunta ja kolmannen sektorin toimijat voivat saada ideoita uudenlaisten kerhojen järjestämiseen. Tiedotetaan kerhonohjaajia ajankohtaisista koulutustilaisuuksista. Lisätään luokille 7 9 tarkoitettuja kerhoja. Kehitetään kerhotoiminnan laatua. Tarkennetaan Akkunassa olevaa kyselyä kerhojen järjestämisestä. Päivitetään kehittämissuunnitelma vuosittain. 7

8 3.1.3 Rehtorit R ehtorit vastaavat koulun tasolla kerhotoiminnasta. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kerhotoiminta tulee luontevaksi osaksi koulupäivää. Rehtoreiden tehtävänä on huolehtia, että koulun henkilökunnan moniammatillisuutta, oppilashuoltoryhmiä ja oppilaskunnan voimavaroja ja tietoa hyödynnetään kerhotoiminnassa. Keväästä 2014 alkaen rehtorit anovat resursseja myös koulujen omille kerhoille tähän tarkoitukseen laaditulla omalla lomakkeellaan. Lomake löytyy akkunasta: akkuna->opetustoimi->kerhotoiminta->hakemus koulun oman kerhon toteuttamiseksi Koulujen ulkopuolisten kerhonohjaajien kanssa rehtorit huolehtivat työsopimusasiat ja rikosrekisterin tarkistamisen työhönottotilanteessa. Lisäksi rehtori on velvollinen perehdyttämään heidät koulun käytäntöihin ja toimintatapoihin sekä kerhotoiminnan yleisiin periaatteisiin. kehitettävää toimenpiteet Tiivistetään yhteistyötä lähikoulujen kesken kerhotoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Koulujen rehtorit miettivät mahdollista lähikouluparia, jonka kanssa kerhotoimintaa voitaisiin tiivistää. Tiivistetään kodin ja koulun yhteistyötä. Tiedotetaan vanhempia kerhotoiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua sen toteuttamiseen. Yritetään löytää vapaaehtoisia tahoja, muun muassa vanhempia, isovanhempia, oppilaitosten harjoittelijoita, mukaan Pyritään saamaan oppilashuoltoryhmien tuki ja ammattitaito mukaan kerhotoimintaan. kerhotoimintaan. Uusi oppilashuoltolaki huomioiden pyritään vakiinnuttamaan oppilashuollollisten kerhojen määrä. 8

9 3.1.4 Kerhonohjaajat K oulujen yhteisten kerhojen ohjaajina voivat toimia koulun henkilökuntaa kuuluvat henkilöt, oppilaiden huoltajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Koulujen omien kerhojen ohjaajina voivat toimia koulun henkilökuntaan kuuluvat. Sähköinen kerhohaku koulujen yhteisiin kerhoihin on elokuussa ja tammikuussa. Haku koulun omiin kerhoihin on toukokuussa. Oppilashuollollisiin kerhoihin on jatkuva haku Akkunan kautta. Kerhonohjaajat tekevät kerhohaun sähköisesti Seinäjoen kaupungin verkkosivuilla tai Akkunassa. Kerhokoordinaattorit ilmoittavat tarkat hakuajat koulujen johtajille sähköpostitse. Kerhonohjaajien tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa hakemansa kerho ja ilmoittaa mahdollisista tuntimuutoksista kerhokoordinaattoreille. kehitettävää toimenpiteet Pyritään monipuolistamaan kerhotarjontaa ja saamaan se luontevaksi osaksi koulupäivää. Osallistetaan kerholaiset mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun. Tarjotaan monipuolisesti erilaisia kerhoja koulun omana ja koulujen yhteisenä toimintana. Tiedotetaan koulujen oppilaskuntia kerhotoiminnasta. Kysellään oppilaskunnilta kerhoideoita kerhonohjaajien kautta. 4. Kerhotoiminnan ja seurayhteistyön pelisäännöt Seinäjoella S eurayhteistyön pelisääntöjen tavoitteena on lisätä koulujen ja seurojen välistä yhteistyötä. Koulun yhteiset kerhot -hankkeen rahoitus koostuu OPH:n(75 %) ja kunnan omarahoitusosuudesta (25 %). Yhden kerhotunnin pituus on 60 min, ja pidetyt kerhotunnit ilmoitetaan laskutusta varten kootusti kerhokoordinaattoreille joulukuussa ja toukokuussa. Tulevaisuudessa mietitään, miten seurojen taloudellinen osuus hankkeen rahoituksessa toteutuu. Tavoitteena on saada kerhotoimintaan mukaan ne koululaiset, joilla ei muuten ole mahdollisuutta harrastaa. 9

10 Yhteistyössä korostetaan tasapuolisuutta kaikkia lajeja kohtaan. Kerholaisista voi tulla seuran harrastavia jäseniä. Yhteistyön pääperiaatteita ovat kasvatuskumppanuus ja yhteinen kasvatusvastuu, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä osallisuuden lisääminen. Kaikille Seinäjoen alueen urheiluseuroille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulujen yhteisten kerhojen järjestämiseen. Yhteistyö alkaa lukuvuodesta Seuroja tiedotetaan asiasta ja heidät kutsutaan yhteiseen tiedotustilaisuuteen. Tuossa tilaisuudessa seuroille kerrotaan, mitkä ovat seurayhteistyön pelisäännöt Koulujen yhteiset kerhot -hankkeen näkökulmasta. Seurat tekevät itsenäisesti ja vapaaehtoisesti päätöksen yhteistyöhön mukaan lähtemisestä. Seurojen kanssa sovittavia asioita ovat: Miten kerhon rahoitus muodostuu? Miten kerhohakemus tehdään? Missä ja milloin kerho kokoontuu? Kuka (tai ketkä) ohjaa(vat) kerhoa? Onko kyseessä seuran oma (laji)kerho vai jonkin lajin maistatuskerho? Toteutetaanko kerhotoimintaa yhteistyössä muiden seurojen kanssa? Minkä seurojen kanssa yhteistyötä tehdään? Yhteistyömuotoja tulee aluksi olemaan kolme: lajin maistatuskerho, seuran oma lajikerho ja seurojen kerhonohjaajalista. Lajin maistatuskerho: Lajin maistatuskerhossa kerhovuosi jaetaan syyskuun alusta toukokuun loppuun yhteistyössä mukana olevien seurojen kesken kerhokuukausiksi. Seurayhteistyöhön sitoutuneet seurat järjestävät ennalta sovitussa paikassa ennalta sovittuna aikana kerhotoimintaa ja samalla esittelevät omaa lajiaan ja seuransa toimintaa. Seurat hankkivat kerhonohjaajan ja täyttävät kerhohakemuksen netissä. Tarkoituksena on saada kerhotoimintaan mukaan sellaisia koululaisia, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana kyseisen seuran toiminnassa. Ajatuksena on, että tutustuttuaan lajiin kerhoon osallistuneista voisi myöhemmin tulla jonkin lajiseuran jäseniä. Seuran oma lajikerho: Seura tarjoaa koulujen yhteisten kerhojen kautta oman lajin kerhoa. Tarkoituksena on houkutella kerhoon uusia harrastajia ja lajiin tutustuttamisen ja perustaitojen harjoittamisen kautta mahdollisesti saada kerholaisista uusia harrastajia seuraan. Seurat 10

11 hakevat kerhoa netissä olevalla lomakkeella kerhohaun yhteydessä elokuussa tai tammikuussa. Seura hankkii kerhonohjaajan ja tilan kerhoa varten. Käytännön järjestelyissä on huomioitava, että kerhokorvausta voidaan maksaa vain yhdelle henkilölle. Seurojen kerhonohjaajalista: Seurayhteistyöhön sitoutuneet seurat nimeävät henkilön tai henkilöt, joilla on mahdollisuus pitää koulujen yhteisiä kerhoja. Tässäkin on huomioitava, että kerhokorvausta voidaan maksaa vain yhdelle henkilölle. Koulut voivat halutessaan rekrytoida kerhonohjaajia tästä kerhonohjaajapankista. Koulut Harrastuneisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Seurat Seurayhteistyön tavoite 11

12 5. Kerhotoiminnan vuosikello K erhotoimintaa järjestetään koulujen yhteiset kerhot hankkeen kautta syyskuun alusta toukokuun loppuun ja koulujen omien kerhojen kautta koko lukuvuoden ajan. ELOKUU Kerhohaku ja tuntien jakaminen ( KYK) SYYSKUU Alueverkosto LOKAKUU Ohjausryhmä (Huom! Helsingin ajakohtaistilaisuus) MARRASKUU Alueverkosto ja kerhotuntien kerääminen JOULUKUU Tuntien ilmoitus koulujen johtajille TAMMIKUU Kerhohaku ja tuntien jakaminen( KYK), alueverkosto HELMIKUU Ohjausryhmä, raportointi ja uusi kerho haku (OPH) MAALISKUU Kehittämissuunnitelma HUHTIKUU Alueverkosto, ohjausryhmän tapaaminen, kerhotuntien kerääminen TOUKOKUU Tuntien ilmoitus koulujen johtajille, uusi kerhohaku (omat kerhot) 12

13 6. Kerhotoiminnan työnjako Seinäjoella Kerhotoimintaa ohjaa Seinäjoella Koulukerhojen ohjausryhmä. Kerhokoordinaattoreita on Seinäjoen kaupungissa kaksi, ja he vastaavat käytännön kerhotoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Kerhokoordinaattorit toimivat yhteistyössä ohjausryhmän, rehtoreiden ja kerhonohjaajien kanssa. Oheisessa kaaviossa on yksilöity tarkemmin kerhotyöhön osallistuvien tahojen työnjako. 13

14 14