Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 11 tontit 13, Toripuistikko ja Korkalonkatu Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS, luonnos 10.12.2015 KAAVOITUS 2015
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 1. kaupunginosa kortteli 11 tontti 13 Toripuistikko ja Korkalonkatu laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-322 6282 tekninen lautakunta 26.5.2015, 68 vireilletulosta ilm. päivämäärä 26.6.2015 luonnosvaiheen kuuleminen 17.12.2015 15.1.2016 tekninen lautakunta kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustassa Toripuistikon ja Korkalonkadun kulmauksessa. Suunnittelualue käsittää korttelin 11 tontin 13. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on kaupunginosa kortteli 11 tontti 13 Toripuistikko ja Korkalonkatu. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä esittää, että tontin 1-11-13 käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liikerakennusten korttelialueeksi (KL) kerrosluvulla viisi (V). Lisäksi esitetään, että kaava sallisi asuntojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään 2 500 k-m² (9 000 k-m²+2 500 k-m²=12 000 k-m²).
3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireille tulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 12 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 13 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Muut alueet... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.3.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 13 5.3.4 Kaavan suhde yleiskaavaan... 13 5.4.3 Muut vaikutukset... 13
4 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.7 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Otteet maakuntakaavasta ja yleiskaavasta 2015 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Voimassa oleva asemakaava 5. Asemakaava ja asemakaavanmuutos 6. Asemakaavamerkinnät ja määräykset
5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on 26.5.2015 (68 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 1. kaupunginosan korttelin 11 tontilla 13. Asemakaavan ja tonttijaon muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa 26.6.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä 29.6. 7.8.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä 17.12.2015-15.1.2016 palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin 16.12.2016 kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja lähinaapureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaava ja asemakaavan muutos asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Tontin 1-11-13 käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liikerakennusten korttelialueeksi (K). Lisäksi esitetään, että kaava sallisi asuntojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennusoikeutta lisätään vaihtoehdosta riippuen 2 500-3 000 k-m². Kerroslukua muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa, suurin sallittu kerrosluku on VI. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan, hyväksymispäätöksen saatua lainvoiman (MRA 93). Asemakaavan toteuttamista varten on haettava rakennuslupa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.
6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella toimii Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitos. Oppilaitosrakennuksessa toimii myös Rovaniemen Energia Oy:n lämpölaitos. Koulutuskuntayhtymän opiskelijapaikat vähenevät 350 opiskelijalla vuoden 2016 loppuun mennessä, joten koulutuskuntayhtymä joutuu tarkastelemaan myös tila- ja kiinteistöratkaisuja. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Suunnittelualueen piha-alueet ovat lähes kokonaan asfalttipintaisia. Muutosalueella on pieniä nurmialueita ja pensasistutuksia. Kaavamuutosalueelta ei asemakaavan muutostyön yhteydessä ole laadittu erillistä luontoselvitystä. Alue sijoittuu kokonaan rakennettuun ympäristöön, eikä siellä ole erityisiä luontoarvoja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualueella sijaitsee 1988 valmistunut punatiilin verhoiltu oppilaitosrakennus. Rakennuksen kerrosluku vaihtelee välillä II-V, johon on 2000-luvulla rakennettu kiinni viereisen tontin 6-kerroksinen Santa Claus hotelli. Korkalonkadun vastapuolella oleva tontti on rakentamaton ja sorapintainen. Toripuistikon vastapuolella on viisikerroksisia lamellikerrostaloja. Rakennukset on rakennettu vuosina -61, -64, -67 ja -77. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella sijaitsee koulutuskuntayhtymän oppilaitosrakennus. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan Toripuistikon oppilaitoksesta on suunniteltu luovuttavan vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla lukuisten julkisten ja kaupallisten palvelujen läheisyydessä. Virkistys Kaava-alueen lähellä sijaitsee Vanhantorin liikunta- ja leikkipaikka. Kemijoki ranta-alueineen tarjoaa asukkaille monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Lähialueen tie ja katuverkko on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alue liittyy Korkalonkadun ja Jaakonkadun kautta Toripuistikkoon.
7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Vieressä on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta. Hulevedet alueelta voidaan johtaa kaupungin hulevesiverkoston kautta Kemijokeen. Hulevesiviemärit ja -kaivot näkyvät kartalla vihreällä värillä, vesijohdot sinisellä, viemäri punaisella ja energiahuollon johdot turkoosilla. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymän omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 12.11.2012, kaava on lainvoimainen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta on 19-21 metriä. Likimääräinen aluetehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toimin- Ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015.
8 nallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Alue sijaitsee yleiskaavassa sekä tiiviillä että kaupunkikuvallisesti tärkeällä alueella. Asemakaava Alue on kaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jossa rakennukseen saadaan sijoittaa enintään 6 MW kokoinen lämmönjakokeskus. Energiantuotantotoiminta tarvitsee YSL:n 28 :n mukaisen ympäristöluvan (YO-1). Rakennusoikeutta kaavassa on 9 500 k-m² ja kerrosluku on viisi (V). Tontille on lisäksi osoitettu kaksikerroksinen pysäköintitila, jonka keskiosan päälle voidaan rakentaa kolme pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosta. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan Toripuistikon oppilaitoksesta on suunniteltu luovuttavan vuoden 2017 loppuun mennessä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä esittää, että tontin 1-11-13 käyttötarkoitus muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1) liikerakennusten korttelialueeksi (KL) kerrosluvulla viisi (V). Lisäksi esitetään, että kaava sallisi asuntojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennusoikeuden lisäystä esitetään 2 500 k-m² (9 500 k-m²+2 500 k-m²=12 000 k-m²). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 26.5.2015 (68 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 1. kaupunginosan korttelin 11 tontilla 13. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Lautakunnat: (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys) Muut: Napapiirin Energia ja Vesi (Neve) 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu 26.6.2015 Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua 29.6. 7.8.2015 palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään 17.12.2015-
10 15.1.2016 valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin 16.12.2015 kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Tieto asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa Lapin ELY-keskukseen. Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen 13.11.2008. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Valtakunnallisten aluidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, sivu 15.
11 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta on 19-21 metriä. Likimääräinen aluetehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kaupungin kaavalle asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen. 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Asemakaavaan mahdollisesti liitettävillä rakentamistapaohjeilla varmistetaan arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta VE 0 käyttötarkoitus YO-1 max. kerrosluku V rakennusoikeus 9 500 k-m² paikoitus kahdessa tasossa VE 1 käyttötarkoitus K max. kerrosluku rakennusalakohtaisesti joko II, ¾ V, a II+III tai VI rakennusoikeus 12 000 k-m² paikoitus kahdessa tasossa VE 2 käyttötarkoitus K max. kerrosluku rakennusalakohtaisesti joko ¾ V, a II+IV tai VI rakennusoikeus 12 500 k-m² paikoitus kahdessa tasossa
12 Lisäkerrokset ja -rakennusoikeus on alla olevissa havainnekuvissa esitetty vaalean oranssilla sävyllä. VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 0. Asemakaavaa ei laadita 1. Asemakaavaa muutetaan hakijan esittämällä tavalla 2. Asemakaavaa muutetaan hakijan esittämien periaatteiden mukaisella vaihtoehtoisella ratkaisulla
13 Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntojen, suunnitelmien ja selvitysten perusteella Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta on tontille osoitettu 9 500 k- m²:ä. Rakennusoikeus kasvaa 1. vaihtoehdossa 2 500 k-m²:ä ja 2. vaihtoehdossa 3 000 k-m²:ä. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei toteutuessaan ole oleellisia vaikutuksia kuntatalouteen, maakäyttösopimus uudistetaan kaavan mukaiseksi. Suunnittelualueella on kunnallistekniikka ja muu infra valmiina. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 5.3.4 Kaavan suhde yleiskaavaan 5.4.3 Muut vaikutukset
5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 14 Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. 5.7 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rovaniemellä 10.12.2015 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija