EURAJOEN KUNTA. Keskustan osayleiskaava. Selostus. Työ: 23039

EURAJOEN KUNTA Keskustan osayleiskaava Selostus Työ: 23039 Turku, 28.2.2013, tark. 15.5.2014, 19.9.2014 Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4000 www.sweco.fi Toimistot: Turku, Tampere, Oulu ja Helsinki

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 2 EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan selostus, joka koskee 28.2.2013 päivättyä sekä 15.5.2014 ja 19.9.2014 tarkistettua kaavakarttaa. 1. JOHDANTO Keskustan osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 42 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata maankäytön suunnittelua ja rakentamista koko suunnittelualueella lukuun ottamatta keskustan ja Köykän teollisuusalueen asemakaavoitettuja alueita. Asemakaavoitetulla alueella rakentamista ohjaa asemakaava. Osayleiskaavan ratkaisut johtavat uusiin asemakaavoihin ja asemakaavojen muutoksiin erityisesti valtatiemuutosten vaikutusalueella. Osayleiskaavan tehtävänä on täsmentää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä tarkentaa maakuntakaavan ja nykyisen oikeusvaikutuksettoman Keskusta-Lapijoki osayleiskaavan aluevarauksia keskustan ja Köykän teollisuusalueen osalta. Kaavan päämääränä on toimivan, kestävän ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen syntyminen sekä kulttuuri-, ympäristö- ja luonnonarvojen turvaaminen. Uusi maankäyttö ja rakentaminen sovitetaan nykyiseen ympäristöön ja maisemaan sen ominaispiirteitä noudattaen. Lähtökohtana on tukeutua olemassa olevaan taajama- ja kylärakenteeseen sekä vahvistaa asuinympäristöä toiminnallisesti ja sosiaalisesti. 2. PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelualue Osayleiskaavan alue käsittää Eurajoen keskustan lähialueineen. Lisäksi alueeseen kuuluu maa- ja metsätalousalueita valtatie 8:n (Raumantie) molemmin puolin ulottuen Lapijoen taajaman koillispuolelta Ilveskallion ja Maaden seudulle pohjoisessa. Alueen kaakkoisreunaa sivuaa rautatie. Valmisteluvaiheessa suunnittelualueen lounaisosa poistettiin. Poistettava osa käsitti Lapijoen taajaman ja kyläalueen voimajohtoalueen lounaisreunasta Rauman rajalle saakka. Liite 1: Kaava-alueen sijainti ja rajaus 2.2 Selvitykset Aiempien kaavojen, yleiskaavoituksen ja maakuntakaavan laadinnan yhteydessä alueelta osoitetut kohteet tai alueet (maisema, rakennus- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot) huomioidaan kaavan laadinnassa. Kaavatyöhön liittyen alueelta laaditaan luontoarvojen perusselvitys, maisemaselvitys ja palvelurakenneselvitys sekä arkeologinen inventointi ja rakennetun ympäristön inventointi. Lisäksi otetaan huomioon muut aiemmin tehdyt selvitykset ja suunnitelmat sekä kaavoitusta palvelevat erillissuunnitelmat selvityksineen (mm. Valtatie 8 parantamishanke Eurajoen kohdalla). Aluetta koskien on tehty seuraavat selvitykset: - Luontoarvojen perusselvitys (Suomen luontotieto Oy, 2009) - Arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2009) - Rakennusinventointi (Satakunnan museo ja Eurajoen kunta, 2009) - Maisemaselvitys (AIRIX Ympäristö, 2012)

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 3 - Kiinteistö-, kantakiinteistö- ja maanomistustiedot (MML, 2009) - Vt 8, Eurajoen ohitustie, toimenpideselvitys (Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2007) - Vt 8 parantaminen, Eurajoen ohikulkutie, yleissuunnitelmaraportti (Varsinais- Suomen ELY-keskus, 2010) - Luontoarvojen perusselvityksen täydennys (Suomen Luontotieto Oy, 2011) 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Eurajokea koskeva Satakunnan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 17.12.2009 ( 20) Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 30.11.2011. Kyseessä on kokonaismaakuntakaava, joka kumosi maakunnan alueella voimassa olleet seutukaavat. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjois-itäosa on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A) ja etelä-länsiosa teollisuus- ja varastotoimintojen alueena (T). Suunnittelualue kuuluu lähes kokonaan kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk). Alueen eteläreunaa sivuaa Rauma-Kokemäki rautatie (pr) ja lounaisreunaa suurjännitelinja. Valtatie 8:lle on osoitettu keskustan kohdalla uusi suorempi linjaus nykyisen tien länsipuolelle. Valtatien eritasoliittymä on osoitettu nykyisen Lapintien risteyksen kohdalle. Lapintieltä itään rautatien suunnassa on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Kiukaisten ja Kokemäen suuntaan. Lisäksi kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu mm.: - valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (kh1, kh2) - vuoden 2009 inventoinnin mukainen ns. RKY-kohde osittain (Irjanteen kylä) - arvokas geologinen muodostuma (ge2) - vedenottamo (en-v) ja sähköasema (en-z) - johtolinjoja - historiallinen tie (ht) - ohjeellinen melontareitti Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvia alueita Satakunnassa. Vaihemaakuntakaava oli ehdotuksena nähtävillä kesällä 2013. Liite 3: Ote Satakunnan maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Eurajoen kunnanvaltuuston 15.6.1992 hyväksymässä Keskusta-Lapijoki osayleiskaavassa alueelle on osoitettu kerros-, pien- ja erillispientalojen aluetta, asuin-, liike- ja toimistorakennusten aluetta, keskustatoimintojen, palvelujen ja hallinnon aluetta, teollisuus- ja varastoaluetta sekä huoltoasemarakennusten ja linja-autoaseman aluetta. Viheralueita on osoitettu lähivirkistykseen, urheilu- ja virkistyspalveluihin sekä retkeilyyn ja ulkoiluun. Lisäksi on osoitettu alueita yhdyskuntatekniseen huoltoon sekä maa- ja metsätalouteen. Tätä osayleiskaavaa ei ole vahvistettu, joten sillä ei ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia. Nyt laadittavalla oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla tarkistetaan tämän kaavan aluevarauksia ja merkintöjä asetettavien tavoitteiden pohjalta. Liite 4: Ote Keskusta-Lapijoki osayleiskaavasta.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 4 Asemakaavoitus Keskusta ja Köykän teollisuusalue on pääosin asemakaavoitettu. Osayleiskaavan perusteella laaditaan jatkossa uusia asemakaavoja ja nykyisten asemakaavojen muutoksia. Näitä tehdään erityisesti valtatien 8 parantamishankkeiden vaikutusalueella. Liite 5: Ote asemakaavojen yhdistelmästä 2.4 Rakennusjärjestys Eurajoen kunnanvaltuuston 7.1.2002 hyväksymä Eurajoen rakennusjärjestys tuli voimaan 15.2.2002. 2.5 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen peruskarttaa 1:10 000 täydennettynä numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK), joka sisältää kiinteistörajat ja - tunnukset. Ajantasaisia kiinteistörajatietoja on haettu tarvittaessa suoraan kiinteistörekisteristä. 2.6 Maanomistus ja kiinteistöjako Osayleiskaavan alueen maanomistus jakautuu lukuisille yksityisille ja yleisille tahoille. Maanomistusolot otetaan huomioon kaavoituksessa. Kaavatyön alussa maanomistustiedot kootaan ja tarvittaessa päivitetään. Liite 12: Maanomistus. 2.7 Luonnonympäristö Eurajoki sijaitsee kasvimaantieteellisesti boreaalisella vyöhykkeellä, jota kutsutaan myös pohjoiseksi havumetsävyöhykkeeksi. Alueelle ovat tyypillisiä yhtenäiset havumetsäalueet ja tietyssä metsätyypissä esiintyy vain vähän eri puulajeja. Näiden havumetsien aluskasvillisuus on melko vähäistä johtuen melko köyhästä ja happamasta maaperästä sekä viileästä ilmastosta. Suunnittelualue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, ja siinä edelleen Ala- Satakunnan viljelyseutuun. Alue on osittain peltojen, metsäsaarekkeiden ja asutuksen kuvioimaa vanhaa kulttuurimaisemaa ja osaksi talousmetsää. Suunnittelualueen maiseman perusrungon muodostaa Eurajoen vartta myötäilevä asuttu peltolaakso. Alueen pellot ovat suureksi osaksi edelleen viljelykäytössä ja niittyjä tai laitumia on hyvin vähän. Monin paikoin avoimen jokilaakson lisäksi maisemaa muodostavat pääosin metsien peittämät ylängöt ja mäkien selänteet. Alueen poikki kulkevan Eurajoen lisäksi valtatie 8 jakaa alueen kahteen osaan. Valtatien kaakkoispuolisella ylänkövyöhykkeellä on laaja metsämaastoon sijoittuva teollisuusalue. Sen eteläpuolella on Lapijoen taajama. Alueen pohjoisosaa hallitsee laajempi yhtenäinen metsäalue, jolla risteilee ulkoilureittejä. Kaavoituksen yhteydessä suunnittelualueesta on tehty luontoarvojen perusselvitys ja sen täydennys. Liite 7: Luontoarvojen perusselvitys Liite 16: Luontoarvojen perusselvityksen täydennys 2.8 Rakennettu ympäristö, maisema ja muinaismuistot Yhdyskuntarakenteeltaan suunnittelualue koostuu pääasiassa Eurajoen vartta myötäilevästä asutuksesta taajamineen, kylineen ja peltoineen. Eurajoen varrella rakentamisen ytimenä on Kirkonkylän keskustaajama, jota sivuaa länsipuolella jo 1950- luvun puolivälissä valmistunut Rauman ja Porin välinen valtatie 8. Keskustaajamassa sijaitsevat kunnan keskeiset talous-, sivistys- ja hallintopalvelut. Erityisesti Kirkkotien ja

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 5 valtatien väliin rajautuva alue on ollut 1960-luvulta lähtien asutustoiminnan tärkeimpiä painopistealueita kunnassa. Kirkkotien ympäristössä ja sen pohjoispuolisilla asuinalueilla tiivis ja matala rakentaminen pien- ja rivitaloineen on leimallista. Myös Eurajoen eteläpuolelle on viime vuosina kaavoitettu uusia, lähinnä omakotirakentamiseen suunnattuja alueita. Tohkantien, vanhan pääraitin, tuntumassa on kuitenkin vielä jäljellä maaseututaajaman ominaispiirteitä. Keskustaajamasta pohjoiseen asutus myötäilee Eurajoen vartta Maaden seudulle saakka, joka maaseutumaisena entisenä torpparialueena on nykyisin suurelta osin uudistunut rakennuskannaltaan. Keskustaajaman ja valtatien länsipuolella suunnittelualue on yleisilmeeltään jokivarren halkomaa viljelysseutua. Alueen länsirajan tuntumassa, Krisankulmalla, entisten torppien tilakeskukset sijoittuvat peltomaiseman reunoille. Keskustan eteläosan asuinalueiden ja Lapintien lounaispuolella on laajoja teollisuus- ja varastorakennusten alueita. Rakentaminen painottuu valtatien 8 varrelle. Köykän teollisuusalueen ja Lapijoen taajama-alueen väliin jää laajahkoja metsäalueita, jotka ulottuvat lounaassa leveään korkeajännitelinjan johtokäytävään ja kaakossa junarataan saakka. Kaavoituksen yhteydessä suunnittelualueesta on tehty maisemaselvitys, arkeologinen inventointi sekä vanhan rakennuskannan inventointi. Lisäksi on käytetty hyväksi maakuntakaavan aineistoa. Liite 8: Maisemaselvitys Liite 9: Arkeologinen inventointi Liite 10: Rakennusinventointi Liite 6: Rakennussuojelukohteet 2.9 Väestö ja työpaikat Eurajoen väkiluku vuonna 2012 oli 5910 asukasta. Määrä on pysynyt hyvin tasaisena jo useita vuosikymmeniä. Eurajoen väestön ikäjakauma vuonna 2010 oli seuraavanlainen; 0-14-vuotiaita 1050, 15-64 -vuotiaita 3763 ja yli 65-vuotiaita 1110 asukasta. Vuonna 2009 työpaikat jakautuivat päätoimialoittain siten, että alkutuotannon osuus oli 6,4 %, jalostuksen 54,4 % ja palvelujen 38,1 %. Laajamittaiset maatalousalueet keskittyvät Eurajoen ja Lapinjoen varsia noudattaville peltoaukeille. Teollisuus ja laajempi yritystoiminta sijoittuu pääasiassa Köykän teollisuusalueelle. Työpaikkoja oli yhteensä 2579. Julkiset ja kaupalliset palvelut painottuvat keskustaajamaan pääkatujen varsille. Erikoistavaran kauppoja on myös Köykän teollisuusalueella. Lisäksi Lavilan alueella sijaitsee oppilaitosten ja urheilupalvelujen keskittymä. Hallinnolliset ja seurakunnan palvelut sijaitsevat Kirkkotien varrella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen keskittymä sijaitsee joen eteläpuolella, Rantaperentien varrella. Liite 11: Palvelurakenne 2.10 Liikenne Yleisrakenne Kaava-alueen päätie (valtatie 8) kulkee kaava-alueen halki. Yhdysteitä ovat Kirkkotie (yt 2170) keskustasta Nakkilaan, Sydänmaantie (yt 2174) keskustasta itään jatkuen Eurajoentienä aina kantatielle 43 asti sekä Lapintie ( yt 2070) Köykän teollisuusalueen pohjoispuolelta Lappiin ja liittyen valtiehen 12. Tärkeimmät paikallistiet ovat Eurajoen rantoja molemmin puolin myötäilevät Auvintie (yt 12779) ja Linnamaantie (yt 12773) Kaava-alueen koillisreunaa sivuaa Rauman ja Kokemäen välinen junarata, ns. Rauman rata.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 6 Valtatie 8 Valtatien osalta on laadittu Tiehallinnon toimenpideselvitys (Vt 8, Eurajoen ohitustie, Eurajoki, toimenpideselvitys). Tiehallinto, Turun tiepiiri 2007). Toimenpideselvityksessä on esitetty alustava läntinen ohitustielinjaus Eurajoen keskustan kohdalle Kangasnummentien ja Krisantien väliselle tieosuudelle. Turun tiepiiri (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus/ liikenne ja infrastruktuuri) käynnisti huhtikuussa 2009 maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimisen Eurajoen ohikulkutietä varten. Lähes samaan aikaan Eurajoen kunta käynnisti osayleiskaavan laatimisen, joka sisältää koko yleissuunnitelman suunnittelualueen. Yleissuunnitelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä yleiskaavan laatimisen kanssa. Yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2011 sisältäen yksityiskohtaisempia selvityksiä ja vaikutusarviointeja suunnittelualueelta. Selvitys- ja arviointitarpeet ovat samansuuntaiset alueen kaavoitusta varten. Ohikulkutien yleissuunnitelma on tehty koskemaan vuoden 2030 tavoitetilaa, jossa valtatie 8 välillä Rauma Eurajoki on kapea nelikaistainen väylä ja välillä Eurajoki Pori jatkuva ohituskaistatie. Valtatien parantamissuunnitelmat johtavat käytännössä kaikkien yksityisliittymien poistoihin ja rinnakkaistieosuuksiin. Yleissuunnitelmassa valtatie 8 linjataan Eurajoen keskustan kohdalla noin 3,5 km matkalla nykyisen valtatielinjauksen länsipuolelle. Tie erkanee nykyisestä valtatiestä Kangasnummentien (Köykän teollisuusalue) liittymän kohdalla ja sijoittuu Eurajoen keskustan kohdalla noin 250 metriä vanhan valtatien länsipuolelle. Valtatie yhdistyy nykyiseen tiehen Krisantien liittymän kohdalla. Uusi valtatielinjaus on sijoitettu siten, että kaikki Eurajoen jokivarressa olevien talojen pihapiirit säilyvät ja melusuojausrakenteet voidaan sijoittaa valtatien ja pihapiirien väliin. Entiset vt 8:n tasoliittymät tulee korvaamaan Lapintien kohdalle rakennettava eritasoliittymä, josta uusi tieyhteys suuntautuu nykyiselle valtatielle suoraan Eurajoen keskustan suuntaan. Yhteys keskustasta länteen tapahtuu Eurajoen jokivarren molemmin puolin olevia maanteitä pitkin (Linnamaantie ja Auvintie), jotka alittavat uuden valtatien eritasossa. Köykän teollisuusalueelta rakennetaan uusi katuyhteys Lapintielle, jonka kautta on pääsy uuteen Eurajoen eritasoliittymään ja sitä kautta edelleen valtatielle. Liite 13: Tieverkosto Liite 15: Ote Eurajoen ohikulkutien yleissuunnitelmasta (Vt 8 parantamishanke) 2.11 Yhdyskuntatekniikka Nykyiset ja suunnitellut yhdyskuntatekniset verkostot on selvitetty. Niiden sijainti ja kehittämistarpeet otetaan huomioon osayleiskaavan aluevarauksia ja liikenneverkostoa suunniteltaessa. Liite 14: Aluetekninen verkosto 2.12 Ympäristön häiriötekijät Valtatien kehittäminen merkitsee huomattavaa liikenne- ja asuinympäristön muutosta ohitustien tuntumaan jääville alueille. Valtatiestä aiheutuvat meluhaitat on vt:n yleissuunnitelman mukaisesti tarkoitus torjua melusuojauksilla siten, että asuinkiinteistöjen kohdalla melutaso jää alle päiväajan 55 db:n ja yöajan 50 db:n ohjearvon. Sekä paikallisen että valtatien liikenneturvallisuuden on arvioitu paranevan, kun ohikulkuliikenne eriytyy paikallisliikenteestä. Liikenteen haittavaikutukset vähenevät keskusta-alueella, mutta muutos aiheuttaa merkittäviä maankäytön suunnittelupaineita (asemakaavoitus, tieympäristön suunnittelu jne.) erityisesti nykyisen valtatien länsipuolella.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 7 Ympäristön häiriötekijöitä ja haitallisia vaikutuksia ympäristöön on kaavassa pyritty ehkäisemään kaavamerkintöjen ja -määräysten lisäksi kaavaan liittyvillä yleisillä määräyksillä ja suosituksilla. Jätteiden ja jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uusien asuinrakennusten rakennuspaikat tulee sijoittaa siten, että ne ovat kohtuudella liitettävissä keskitettyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään. 3. TAVOITTEET 3.1. Yleisiä tavoitteita Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 niiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Päätöksen asettamia tavoitteita ovat mm.: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista edistetään kaavoituksen ja valtion viranomaistoiminnan keinoin. Maakunta- ja kuntatason kaavoituksessa tavoitteet konkretisoidaan ottamalla huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja huolehtimalla niiden yhteensovittamisesta alueellisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Osayleiskaavan tavoitteena on suunnittelualueen elinympäristön kehittäminen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Maakuntakaavan aluevaraukset, tavoitteet ja ohjausvaikutus ovat kaavatyön lähtökohtana. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan velvoitteiden käytäntöön soveltaminen kunnassa tapahtuu yleiskaavoituksen keinoin. Yleiskaavalla ohjataan yleispiirteisesti maankäyttöä ja sovitetaan yhteen kunnan alueen toimintoja. Yleiskaava on keskeinen kunnan alueidenkäytön kehittämisväline, ja se liittyy läheisesti kunnan strategiseen suunnitteluun ja kehityksen hallintaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan on myös varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta säilyttämisvelvoite käsittää Museoviraston inventointiin (RKY 2009) perustuvat arvokkaat ympäristöt. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osayleiskaavalla on edistettävä näiden säilymisen toteuttamista ja siten kaavassa osoitetaan inventoitu Irjanteen kylä RKY-merkinnällä. Tavoitteena osayleiskaavaan rajatulla alueella on rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen ja alueen kehittäminen sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla viranomaisten ohjeistamien kaavamääräysten mukaisesti. Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaava sekä maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n asettamat muut sisältövaatimukset: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 8 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 3.2. Erityisiä tavoitteita Osayleiskaavan tavoitteena on mm: - Laatia MRL 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. - Tutkia valtatie 8:n uuden linjauksen ja eritasoliittymän vaikutukset ympäröivään maankäyttöön ja aluerakenteeseen. - Laajentaa ja kehittää keskustaajaman ja Lapijoen välistä yritys- ja teollisuusalueen vyöhykettä sekä parantaa alueen liikenneyhteyksiä. - Löytää valtatien rinnakkaistieyhteys keskustan ja Lapijoen välille - Osoittaa rakennettavien alueiden pääasialliset laajentumissuunnat ja laajentumisen vaiheistus. - Tarjota monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja rakentamiseen. - Selvittää alueita, joille on mahdollista sijoittaa Olkiluodon laitosten rakentamisten aikaisia, tilapäisiä majoitustiloja; samalla tutkitaan näiden alueiden muu käyttö. Yhdyskuntarakenne - Aluevarausten ja toimintojen keskinäinen suhde alueen sisällä - Aluevarausten ja toimintojen kytkeminen kaava-alueen ulkopuolisiin alueisiin - Uusien tielinjausten vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen - Väestötavoite taajama-alueella ja sen lähialueilla - Asumisen laajentumissuunnat keskustaajamasta ulospäin - Vanhojen alueiden tiivistäminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen tarvittaessa Tavoitteena on sijoittaa uusi rakentaminen pääasiassa nykyisten rakennettujen alueiden ja tieverkoston yhteyteen. Näin saadaan aikaan myös yhtenäisiä rakentamattomia alueita. Rakentamiseen osoitetaan rakentamisoloiltaan ja pienilmastoltaan edullisia sekä maisemaan hyvin soveltuvia rakennuspaikkoja. Sijoittamista kaukomaiseman kannalta merkittävimmille paikoille tulee välttää. Liikenne - Laajentuvien ja tiivistyvien asuin- ja palvelualueiden vaikutukset nykyiseen tieverkkoon - Kevyen liikenteen parantaminen ja joukkoliikenteen mahdollistaminen - Rautatien ja alueen tieverkon risteyspaikkojen arviointi Liikenteen osalta keskeinen tavoite on mahdollistaa valtatie 8 parantaminen ja Eurajoen keskustan ohitustiejärjestelyt. Lisäksi tavoitteena on laajentaa ja kehittää Keskustan ja Lapijoen välistä yritys- ja teollisuusaluevyöhykettä. Samalla parannetaan alueen sisäisiä liikenneratkaisuja sekä yhteyksiä valtatie 8:lle. Eräänä vaihtoehtona tutkitaan valtatien rinnakkaisyhteyttä, joka toimisi sisäisen liikenteen pääväylänä keskustan ja Lapijoen taajama-alueen välillä. Samalla se muodostaisi turvallisen yhteyden alueen eri osista valtatien tuleviin liittymiin ja Eurajoen keskustaan. Yhdyskuntatekninen huolto Tavoitteena on kehittää ja laajentaa vesihuoltoa ja muuta kunnallistekniikkaa keskus-

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 9 taajamaan kiinnittyville laajentumisalueille. Kunnallistekniikan ulkopuolisilla alueilla jätevesien puhdistusta pyritään tehostamaan, kuormitusta vähentämään ja löytämään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Jätevesien käsittelyä varten voidaan rakentaa esimerkiksi yhteisiä pienpuhdistamoita. Uusien asuinrakennusten rakennuspaikat tulee sijoittaa siten, että ne ovat kohtuudella liitettävissä keskitettyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään. Elinkeinot, palvelut - Perinteisten elinkeinojen, maa- ja metsätalouden jatkuminen pyritään turvaamaan - Teollisuuden ja yritystoiminnan laajentumismahdollisuudet eräänä lähtökohtana - Palvelujen kehittäminen keskustassa ja uusien liikenneväylien tuntumassa Virkistys- ja viheralueet - Lähiliikunnan tukeminen järjestämällä riittävästi viheryhteyksiä ja ulkoilureittejä metsiin ja joen varsille - Kevyen liikenteen yhteydet kytketään osaksi luontaisia reittejä alueiden välillä - Varataan alueita urheiluun ja vapaa-ajan viettoon lähellä asuinalueita - Arvokkaat luontokohteet kytketään osaksi viheralueiden verkostoa. Maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista sekä maakuntakaavasta johtuvat suojelutavoitteet sekä kaavoitustyön yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella todetut suojeluarvot otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtana. Osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaismuistojen suojeluun liittyvät merkinnät ja määräykset nojautuvat suunnittelualueesta tehtyihin rakennuskannan inventointiin, arkeologiseen inventointiin sekä maisemaselvitykseen. Suunnittelualueeseen kuuluu osa valtakunnallisesti merkittävästä (RKY) kulttuuriympäristöstä: Irjanteen kylä. Lisäksi Eurajoen varsi peltoaukeineen kuuluvat kahteen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan: Eurajoki-Irjanne sekä Irjanne-Eurajoki-Linnamaa. Arkeologisen inventoinnin perusteella suunnittelualueella sijaitsee kaksi arkeologista kohdetta. Esihistoriallinen Ilveskallion pronssikautinen hautapaikka sijaitsee alueen pohjoisosassa, valtatien itäpuolisella mäkialueella. Historiallisen ajan asuinpaikka, Eura Åminne Kyrkoby, sijoittuu kirkon ja valtatien väliselle alueelle joen molemmin puolin. Maisemaselvityksessä on analysoitu alueen maisemarakenteen peruspiirteitä ja maisemakuvallisia elementtejä osana arvokkaita kulttuuriympäristö- ja maisemaalueita. Selvitykseen on kuvattu lisäksi nykyiset taajaan asutut ja asemakaavoitetut alueet. Analyysi osoittaa, kuinka rakennukset, rakennusryhmät ja piha-alueet ovat osa maisemakuvaa, jolle luonnonympäristö ja maiseman peruspiirteet antavat taustan. Laajempana kokonaisuutena tästä muodostuu kulttuurimaisemaa, jonka osaksi myös uusi rakentaminen ja maankäyttö tulee suunnitella. Maisemaselvitykseen sisältyy analyysin lisäksi suosituksia maankäytöstä. Tavoitteena on, että rakentamisessa ja maankäytössä otetaan huomioon maiseman sekä kulttuurija luonnonarvojen asettamat lähtökohdat. Maisemallisesti tärkeät näkymät jokilaaksoihin ja peltoaukeille pyritään säilyttämään avoimina ja selkeinä. Näkymien ja maisemanhoidon kannalta peltojen viljely ja laiduntaminen on erityisen toivottavaa ja suositeltavaa. Laajat yhtenäiset kallio- ja metsäalueet sekä maisemallisesti tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään rakentamisesta vapaina. Metsänhoidossa erityistä huomiota tulee kiinnittää maiseman rajautumisen kannalta merkittäviin metsävyöhykkeisiin peltojen reunoilla ja jokien rannoilla. Myös selvästi rajautuvat metsäsaarekkeet

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 10 avoimilla viljelyalueilla ovat tärkeitä maiseman elementtejä. Muuten normaali metsänhoito on mahdollista, elleivät erityiset syyt kuten suojelu- tai virkistystavoitteet toisin edellytä. 4. MITOITUS 4.1 Suunnittelualueen mitoitusperusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan osayleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Osayleiskaavan realistisella mitoituksella edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Tilastokeskuksen mukaan vuodenvaihteessa 2012 2013 Eurajoella asui 5910 asukasta. Vuosina 1970 2012 Eurajoen väestömäärä kasvoi 594 asukkaalla. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan Eurajoen väestömäärä ei muuttuisi vuodesta 2011 vuoteen 2024. Vasta vuodesta 2025 vuoteen 2030 väestömäärä laskisi vajaalla prosentilla. Tilastokeskuksen ennuste ei luonnollisesti huomioi Eurajoen keskustan osayleiskaava-alueen väestömäärän kehitystä muusta kunnasta erillään. Osayleiskaava-alue rajautuu kunnan keskustaan ja muuttaminen kunnan sisällä, hajaasutusalueelta taajamaan, on ollut vilkasta ja tämä trendi jatkunee edelleen. Lisäksi keskustassa on asunut Olkiluodon rakennustyömaiden työntekijöitä ns. kirjaamattomina asukkaina jo 1990-luvulta. Asuntoja tarvitsevien työntekijöiden määrä on vaihdellut kahdestasadasta aina kahteentuhanteen. Tiedossa olevat Olkiluodon alueen rakentamishankkeet vaatinevat keskimäärin noin 1500 työntekijää seuraaviksi 30 vuodeksi. Eurajoen kunta käsittää etenkin perheellisten työntekijöiden tarvitsevan väliaikaista asumusta pitkäaikaisempaa asuinpaikkaa. Osayleiskaavan asuinaluevarausten mitoituksen lähtökohtana on mahdollistaa noin 3100 asukkaan sijoittuminen Eurajoen keskustaan kaavan tavoitevuonna 2030. Tämä tarkoittaa noin 450 asukkaan lisäystä seuraavan vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Väestömitoitus perustuu osaksi Tilastokeskuksen vakaaseen väestöennusteeseen, osaksi kunnan tavoitteeseen tiivistää kuntakeskusta ja hillitä yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä osaksi edellä todettuun siirtotyöntekijöiden yhä kasvavaan määrään. Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat kunnan keskustan väestömäärän kasvun lisäksi väestörakenteen muutokset kuten väestön ikääntyminen ja perherakenteen muuttuminen. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan pienenevän ja asumisväljyyden kasvavan. Lisäksi varaudutaan asuntovarauman eli tilapäisten ja ns. kakkosasuntojen määrän kasvuun. Vuoteen 2030 mennessä uusien asuntojen tarpeeksi arvioidaan noin 300 asuntoa. Tämä tarkoittaa noin 30 000m² uutta asuinrakentamisen pinta-alaa. Osayleiskaavassa on osoitettu asuntoalueina riittävät aluevaraukset suhteessa laskennalliseen asuntotuotantotarpeeseen. Laskennallisella tarpeella tarkoitetaan 5 prosentin ylimääräistä asuinaluekapasiteettia, jolla mahdollistetaan tarvittava joustavuus rakentamistavassa sekä alueellisen tonttitarjonnan kattavuus. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat mm. maanomistusolosuhteet sekä eri alueiden kunnallistekniikan kustannukset. Osayleiskaavalla alueiden käyttöönottoa vaiheistetaan. Suurin osa osoitetuista asuntoalueista on jo voimassa olevien asemakaavojen mukaista tonttivarantoa tai vireillä olevien asemakaavahankkeiden tulevaa kaavavarantoa. Rakentumattomia AP-alueita on asemakaavoitettuna runsaan 10 vuoden tarpeisiin (40 ha) ja kaavoittamatta on seuraavien noin 8 vuoden tarve (30 ha). Pitkän aikavälin laajentumisalueina on osayleiskaavassa haluttu osoittaa tavoitevuoteen mennessä suunniteltavia ja mahdollisesti sen jälkeen asumiskäyttöön otettavia alueita. Alueiden merkitseminen osayleiskaavassa reservialueeksi turvaa yhdyskuntarakenteen eheän kasvun mahdollisuudet. Kaavaan on

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 11 osoitettu AP-2 -alueina noin kolmentoista vuoden pitkän aikavälin laajentumisalueet. Eurajoen elinkeinoelämän vetovoimaisuus ja kehittyminen vaativat riittävää työpaikkarakentamisen tonttivarantoa. Eurajoen työpaikkojen päätoimialan muutos on ollut menneinä vuosikymmeninä pääasiassa työn siirtymistä alkutuotannosta jalostukseen. Alkutuotannossa työskenteli 1970-luvulla yli puolet työntekijöistä (52 %). Alkutuotannon osuus on vähentynyt tasaisesti 2010-luvulle tultaessa, noin kuuteen prosenttiin, kun vastaavana aikana jalostuksen työpaikkojen määrä on kasvanut vajaasta viidenneksestä yli puoleen (54,4 %). Palvelun työpaikkojen osuus on lisääntynyt maltillisemmin 28,6 prosentista 38,1 prosenttiin. Keskustan osayleiskaavan tavoitteena on myös turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset varaamalla työpaikkatoimintojen sijoittumiseen riittävästi tarkoituksenmukaisia alueita. Tällä hetkellä kunnan työpaikkatonttitarjonta on erittäin niukka ja tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden kasvu yhdyskuntarakennetta hajauttamatta. Kunta vastaa osayleiskaavassa paikallisiin paljon maapinta-alaa vaativaan tuotannon ja sen varastoinnin tarpeisiin. Mikäli teollisuustonttimaata tarvittaisiin vuosittain 2-3 hehtaaria, tarvitaan teollisuustonttimaata noin 40 60 hehtaaria. Rakentamattomia TY-alueita on asemakaavoitettuna noin kuuden vuoden tarpeisiin (20 ha). Osayleiskaavalla osoitetaan lisäksi noin 8 vuoden tarpeisiin asemakaavoitettavaksi tarkoitetut uudet alueet (24 ha). Käyttöön otettavia TP-alueita on asemakaavoitettuna noin 8 vuoden tarpeisiin (26 ha). Uusia TP-alueita ei ole osoitettu osayleiskaavassa. Laskennallisesti osayleiskaavan osoittamat teollisuus- ja työpaikkavaraukset ylittävät tarpeen. Tuotannon mahdollistavassa tonttitarjonnassa on kuitenkin varauduttava kysynnän vaihteluun ja käytännössä työpaikka-alueiden realistiseen toteutumiseen vaikuttavat hyvin paljon maanomistusolosuhteet. Myös teollisuustyöpaikkojen toiminnallinen laatu määrää tonttien sijoittumista ja niiltä vaadittavan maa-alan mitoitusta. Osayleiskaavalla vaiheistetaan alueiden käyttöönottoa osoittamalla noin 60 % tuotantoon varatuista alueista mahdollisina pitkän aikavälin laajentumisalueina (TY-2, TP-2). Näillä varauksilla turvataan keskustan läheisyydessä sijaitsevien työpaikka-alueiden riittävyys osayleiskaavan tavoitevuoden 2030 jälkeenkin. Eurajoen keskustan tuntumassa on väkilukuun nähden varsin vähän yksityisille palveluille varattuja alueita. Kaupalliset palvelut sijaitsevat pääosin Eurajoen pohjoispuolisen keskustan pääraitin (Kirkkotie) varrella kirkonkylille ominaiseen tapaan. Toinen piirre on se, että asuminen ja palvelut ovat sekoittuneet sijoittuen paikoin samoihin kortteleihin ja rakennuksiin. Keskustaan ja sen läheisyyteen on olemassa tarve varata alueita uusille liikerakennuksille. Osa liiketiloista voi jatkossakin sijoittua ajan myötä uudistuviin keskustan kortteleihin. Esimerkiksi Kirkkotien varrella liike- ja palvelutiloja on mahdollista sijoittaa asuinrakennusten pohjakerroksiin tai korttelien kadunpuoleisiin osiin. Isommat liiketilat pysäköinti- ja varastoalueineen tarvitsevat kuitenkin enemmän tilaa, mikä voi pahimmillaan rikkoa nykyisen ydinkeskustan ilmettä. Osayleiskaavassa palveluille osoitetut P-alueet keskustassa on sijoitettu pääraitin vartta noudatellen ja tukeutuen olemassa oleviin liikealueisiin. Ko. alueet sisältävät jo rakennettuja liike- ja asuinrakennuksia piha-alueineen (noin 10 ha). Lisäksi P-alueita on varattu uuden vt 8 linjauksen eritasoliittymän tuntumaan ja sieltä keskustaan johtavan tulotien varteen noin 10 ha. Palvelujen laajentumisalueet (noin 26 ha) sijoittuvat pääasiallisesti nykyisen 8-tien ja suunnitellun ohitustien väliselle vyöhykkeelle. Nämä P-2- alueet sijoittuvat suurimmaksi osaksi nykyisen valtatien länsipuolelle, joten ne voidaan asemakaavoittamalla ottaa käyttöön vasta valtatien siirryttyä uudelle linjaukselle.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 12 4.1.1 Asuinrakentamisen kohdealueet Kokonaisratkaisultaan osayleiskaava täydentää ja eheyttää nykyistä yhdyskunta- ja taajamarakennetta. Asuinrakentamisen näkökulmasta yleiskaavan maankäyttö jakautuu seuraavasti: a) Asemakaavoitetut ja asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet b) Kyläalueet c) Muut osayleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet ja rakennuspaikat Asemakaavoitetut ja asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet Osayleiskaavassa rakentamisen pääpaino on asemakaavoitetuilla tai lähitulevaisuudessa asemakaavoitettaviksi tarkoitetuilla alueilla. Pääasiassa asumiseen varattavat alueet on osoitettu AP-merkinnällä, joka käsittää myös alueen sisäiset lähipalvelut ja viheralueet. Muita asemakaavalla suunniteltavia rakentamisalueita on osoitettu seuraavin aluevarauksin: C, P, P-2, PY, TP, TP-2, TY, TY-1, TY-2, sekä näihin suoraan liittyvät viher-, liikenne-, erityis- ja suojelualueet, maa- ja metsätalousalueet sekä vesialueet. Kyläalueet Kyläalueiksi osoitetaan taajamien ja asemakaava-alueiden ulkopuolella sijaitsevia rakennusryhmiä ja asutuskeskittymiä. Näillä alueilla rakentamisen tiheys on ollut lähiympäristöä suurempi jo ennen kaavan laatimista. Tällaiset alueet ovat perinteisesti sijoittuneet edullisiin maastonkohtiin suhteessa metsiin, viljelyksiin, maisemaan ja kulkuyhteyksiin. Osayleiskaavassa AT-merkinnällä osoitetuille kyläalueille sopii nykyisen rakennuskannan lomaan uusia maastoon ja lähiympäristöön sopivia rakennuspaikkoja. Kaavassa osoitetut kyläalueet ovat myös vesihuollon kehittämisen kohdealueita. Muut osayleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet ja rakennuspaikat Asemakaavalla suunniteltavien alueiden sekä kyläalueiden ulkopuolella osoitetaan rakennuspaikkoja maastonkohtiin, joihin vähitellen toteutuva rakentaminen soveltuu olemassa olevan tiestön, vesihuollon järjestämisen, ilmansuuntien sekä yhdyskuntarakenteen ja maiseman kannalta. Omakotitaloille varatut alueet on osoitettu AO-merkinnällä ja maatilojen talouskeskuksille varatut alueet AM-merkinnällä. Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon myös maanomistajien toiveet ja mielipiteet. 4.1.2 Jokiranta Eurajoen ranta-alueita ei ole määritelty rantaviivan pituusperusteisesti mitoitettaviksi ranta-alueiksi. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että jokien rannat ovat kiinteä osa muuta yhdyskuntarakennetta ja maisemaa. Lisäksi jokien rannoilla maaperän lujuus ja tulviminen eivät salli laajamittaista rakentamista. Näin ollen jokien rannoille ei ole perusteltua osoittaa laajamittaisesti uusia omarantaisia rakennuspaikkoja. Vesistöjen tuntumaan rakentamisessa tulee erityisesti huolehtia tulvasuojelusta ja veden aiheuttamista riskitekijöistä. Maakuntakaavan suunnittelumääräys asettaa vesistöjen lähelle rakentamiseen yleisiä ohjeita: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Suunniteltaessa alueelle tulville herkkiä toimintoja tulee tulvasuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rantavyöhykkeelle rakentamisessa tulee huomioida

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 13 selostuksen liite alimmista suositeltavista rakentamisen korkeuksista. Liite 17: Alimmat rakentamiskorkeudet 4.1.3 Kantatilat ja pinta-alamitoitus Osayleiskaavassa ei sovelleta kantatilojen ja tilojen pinta-alaan perustuvaa mitoitusta. Perusteluna on se, että tilan pinta-alaan perustuva mitoitus ei ota huomioon alueen rakennettavuutta, kulkuyhteyksiä, aluetekniikan rakentamismahdollisuuksia, edullisia ilmansuuntia eikä soveltumista lähiympäristön maankäyttöön, maisemaan ja aluerakenteeseen. Yksinomaan pinta-alan perusteella tehtävä rakennuspaikkojen osoittaminen voi johtaa paikoin ylimitoitukseen sekä siihen, että rakentamisen kannalta parhaat alueet jäävät käyttämättä. Toisaalta kaavan tavoitteena ei ole osoittaa laajamittaista rakentamista edellä selostettujen rakentamisen kohdealueiden ulkopuolelle eikä osayleiskaavan ole tarkoituksena toimia rakennuslupien myöntämisen perusteena. 5. OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperustelu Osayleiskaavassa on edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti tuettu olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavan aluevarauksissa on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava. Suojelukohteet (muinaismuistot, rakennettu ja luonnonympäristö) ja niihin liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset perustuvat kaavoituksen yhteydessä tai aiemmin tehtyihin inventointeihin ja selvityksiin sekä maakuntakaavan sisältöön. Suunnittelualuetta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti siten, että osoitettaessa uusia aluevarauksia huomioidaan kunnan ja sen osa-alueiden kehittämistarpeet, suojelu- ja virkistysarvot sekä elinkeinojen harjoittaminen. Samalla on pyritty vastaamaan maanomistajien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, jotta poikkeamislupien tarve vähentyisi. Eurajoen väestön nykyinen ja tuleva ikärakenne painottuu merkittävästi nuoreen väestöön verrattuna maakunnan tai maan keskiarvoihin. Nuoret lapsiperheet asuvat tai pyrkivät asumaan omakotitaloissa. Lisäksi kunnan sisällä tapahtuu jonkin verran muuttoliikettä, kun haja-asutusalueilta etenkin vanhempi väestö siirtyy palvelujen tuntumaan, mielellään aivan keskustaan. 5.2 Kokonaisrakenne Osayleiskaava täydentää ja eheyttää suunnittelualueen nykyistä yhdyskunta- ja taajamarakennetta. Uusien ja tiivistettävien alueiden sijoittumista on tutkittu suhteessa nykyisiin asemakaava-alueisiin, taajamarakenteeseen, maisemaan sekä tiestöön ja kunnallistekniikkaan. Teollisuus-, työpaikka- ja taajama-alueet palveluineen sekä potentiaaliset asuinrakentamisen laajentumisalueet on osoitettu asemakaavoitettaviksi alueiksi. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella aluevaraukset uusille asuinrakennuksille on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan asutuksen läheisyyteen tai pieniksi ryhmiksi tieyhteyksien varsille. Pääosa uudesta asuinrakentamisesta on sijoitettu kylämäisille alueille (AT-alueet) tai niiden tuntumaan. Tämä periaate tukee tavoitetta yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Eurajoen Olkiluodossa on merkittävä työpaikkakeskittymä, joka on kasvamassa tulevaisuudessa vielä suuremmaksi. Olkiluodon kolmas laitosyksikkö lisää työpaikkoja noin 200-300. Olkiluodossa töitä kokopäiväisesti tai kausittain tekeviä ihmisiä sijoittuu asumaan todennäköisesti Eurajoelle sen tarjoamien palveluiden tuntumaan. Kausiluontei-

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 14 seen ja tilapäiseen majoitukseen osayleiskaavassa varataan alueita, jotka ovat otettavissa muuhun käyttöön, mikäli Olkiluotoon liittyvä majoitustarve vähenee pysyvämmin. 5.3 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvoston päätös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 niiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin mm. seuraavalla tavalla: - kaavan uudet aluevaraukset asumista varten sijaitsevat pääasiassa olemassa olevan rakennetun ympäristön läheisyydessä ja tiivistävät näin ollen yhdyskuntarakennetta - kaavassa on tukeuduttu mahdollisimman pitkälle nykyiseen tai suunniteltuun tieverkostoon sekä kunnallisteknisiin verkostoihin - alueen maisema- ja luontoarvoja on huomioitu uusia aluevarauksia tehtäessä - kaavassa on osoitettu maakuntakaavan ja tehtyjen selvitysten perusteella suojeltavia alueita tai kohteita - uusien rakennuspaikkojen rakentamisen myötä kunta saa uusia asukkaita, jolloin mm. lähiseudun palvelujen kysyntä kasvaa - taajamien ohella kyläalueiden elinvoimaisuuden tukeminen on osa kulttuuriympäristön ja -perinteen vaalimista 5.4 Suhde maakuntakaavoitukseen Maakuntakaavan aluevaraukset, liikennejärjestelyt, kohdemerkinnät sekä muu sisältö tavoitteineen (ks. kpl 2.3: Maakuntakaava) on otettu osayleiskaavan laadinnassa huomioon. Osayleiskaava tarkentaa ja täsmentää kaavan aluevarauksia ja määräyksiä ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja asetetut tavoitteet. Maakuntakaavasta johdettuja tavoitteita ja määräyksiä on käsitelty aiheittain lisää kohdissa 3.2 ja 5.6. Osayleiskaavassa esitetty teollisuusalueen pitkän aikavälin laajentumisalue (TY-2) poikkeaa jonkin verran maakuntakaavasta Köykäntien ja Lapintien välisellä alueella. Kyseinen rautatien ja Köykän teollisuusalueen väliin jäävä vyöhyke on kauttaaltaan rakentamatonta metsää pienine peltoalueineen. Maakuntakaavassa teollisuusalue (T) ulottuu radan varressa lähemmäksi Lapintietä ja sen koillispuolista A-aluetta. Osayleiskaavassa teollisuuden reservialuetta TY-2 on osoitettu Köykän alueen keskiosasta rataan ulottuvalle osalle. Kyseinen alue kiinnittyy suoraan kunnan omistamiin maihin, missä sijaitsee mm. maa-aineksen varastointialue. Lisäksi aluevarauksen itäosa sijoittuu rautatien läheisyyteen, jonne tuotannollinen toiminta sopii hyvin. Maakuntakaavasta poikkeaminen ei ole kokonaisuutena ja alueen sijainti huomioiden merkittävä. 5.5 Suhde kunnan muuhun suunnitteluun Nyt laadittava osayleiskaava toimii suunnittelualueen tarkemman suunnittelun ja toteutuksen ohjeena ja lähtökohtana. Tarkempi suunnittelu hoidetaan ensisijaisesti asemakaavoituksella alue tai sen osa kerrallaan. Asiaa on selvitetty tarkemmin kohdassa 7.1 (Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan merkitys).

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 15 5.6 Maankäyttö 5.6.1 Asuminen AP Pientalovaltainen asuntoalue. Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetut ja asemakaavoitettavaksi tarkoitetut asuinalueet. Aluevaraus sisältää asumisen lisäksi pienimuotoiset liike-, palvelu- ja työtilat sekä alueen sisäiset viheralueet. Valtaosa AP-alueista ovat jo asemakaavoitettuja ja miltei kokonaan rakentuneita. Uudet aluevaraukset sijaitsevat äskettäin valmistuneiden tai parhaillaan vireillä olevien asemakaavojen alueilla, joista laajin on Ketunpesän alue keskustan tuntumassa Eurajoen eteläpuolella. Toinen uusi alue on Lavilanmetsän jatke keskustan pohjoisosissa. Yhteensä uusia rakentamattomia AP-alueita on noin 70 hehtaaria, josta noin 40 hehtaaria on asemakaavoitettua. Alue on tarkoitettu pääasiassa asuinrakentamista varten. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä pienimuotoisia liike-, palvelu- ja työtiloja. Alueen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön melua, tärinää, ilman tai veden pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Alueella tulee olla riittävästi puistoja ja virkistykseen soveltuvia alueita. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus ennen asemakaavan voimaan tuloa. AP-2 -alueina on osoitettu AP-alueiden pitkän aikavälin laajentumisalueet, jotka voidaan ottaa käyttöön, kun muut vastaavat AP-alueet on otettu käyttöön. Yhteensä AP-2 -alueita on noin 54 hehtaaria. AO Omakotitalovaltainen alue. Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen rakennetut ja rakennettavaksi tarkoitetut erillispientalojen rakennuspaikat. Paikka on tulkittu rakennetuksi, jos sillä on asuinrakennus, sauna tai vaja tai jos sille on jo myönnetty rakennuslupa. Rakennuspaikat on osoitettu siten, että ne täydentävät olevia rakennusryhmiä nykyisten teiden varsilla ja sopivat lähiympäristöönsä. Kaavassa on vanhoja rakennuspaikkoja yhteensä 58 kpl ja uusia 8 kpl. Uuden rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 3000 m 2. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 300 k-m 2 alle 5000 m 2 :n suuruisilla rakennuspaikoilla ja 400 k-m 2 tätä suuremmilla rakennuspaikoilla. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Lisäksi alueelle saa sijoittaa asumiseen liittyviä työ- tai palvelutiloja. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Nykyisiä asuinrakennuksia saa korjata tai korvata nykyisessä laajuudessaan rakennusoikeuden estämättä. Indeksi osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. AM Maatilojen talouskeskusten alue. Merkinnällä on osoitettu toimivat tai toimintaedellytykset omaavat tilakeskukset. Tilakeskuksen alueeksi on rajattu nykyinen pihapiiri ja sen tuntumassa sijaitsevat maaja metsätaloutta palvelevat rakennukset. Kaavassa on osoitettu 6 nykyistä maatilan talouskeskusta. Lisäksi nykyisten AM-alueiden yhteyteen on osoitettu 5 uutta rakennuspaikkaa. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätaloutta sekä sivuelinkeinoja palvelevia asuin-,

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 16 tuotanto- ja talousrakennuksia varten. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuinrakennusta ja kaksi saunarakennusta. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Nykyisiä asuinrakennuksia saa korjata tai korvata nykyisessä laajuudessaan rakennusoikeuden estämättä. Indeksi osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. AT Kyläalue. Kyläalueeksi on osoitettu Maaden kylä keskustan pohjoispuolella ja Männistön kylä keskustan itäpuolella. Kyläalueet eivät ole MRL 44 :n tarkoittamia kyläalueita, joilla osayleiskaavaa voitaisiin käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 5.6.2 Keskustatoiminnot 5.6.3 Palvelut Alue on tarkoitettu tiiviiseen kylämäiseen asumiseen, maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentamiseen sekä kyläasutukseen liittyville liike-, palvelu- ja työtiloille. Alueen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön melua, tärinää, ilman tai veden pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Nykyisiä asuinrakennuksia saa korjata tai korvata nykyisessä laajuudessaan rakennusoikeuden estämättä. Uusien rakennusten tulee sopia sijoituksen, koon, materiaalien ja julkisivuvärien osalta alueen nykyiseen rakennuskantaan ja kyläkuvaan. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa luonteva pihapiiri. Alueen rakentamisen ja muiden toimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja kyläkuvan sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, rakenteiden, tiestön, kasvillisuuden, vesistöolojen ja näkymien säilymiseen. C Keskustatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alueeksi osoitetulla alueella on nykyisin kauppoja, pankki, ravintoloita, tori ja muita palveluita. Alueella on myös kerrostaloja. Alueen on suunniteltu laajentuvan kolme hehtaaria nykyisen valtatien länsipuolelle. Käytännössä laajentuminen voi tapahtua, kun tien oikaisu on rakennettu nykyistä lännemmäksi ja alue on suunniteltu asemakaavalla. Alue on tarkoitettu keskustaan sijoittuvaa julkista ja yksityistä palvelu-, hallinto- ja työpaikkarakentamista sekä asuinrakentamista varten. Alueelle saa sijoittaa vain paikallista tarvetta palvelevaa kauppaa. Alueella tulee olla riittävästi puistoja ja virkistymiseen soveltuvia alueita. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. P Palvelujen alue. Palvelujen alueeksi osoitetulla alueella joen varressa on nykyisin mm. pankki, päivittäistavarakauppa, grillikioski, polttoainejakamo ja ravintola. Lisäksi P-aluetta on entinen kaupan alue Kirkkotien varrella. Uutta P-aluetta on osoitettu valtatien länsipuolelle joen varteen. Nämä yhteensä 10 hehtaarin laajuiset alueet ulottuvat C- aluevarauksen eteläpuolelta tulevaan eritasoliittymään. Valtatien länsipuoliset osat tulevat käyttöön, kun valtatien oikaisu on rakennettu. P-2 -alueina on osoitettu P-alueiden pitkän aikavälin laajentumisalueet, jotka voidaan ottaa käyttöön kun muut vastaavat P-alueet on otettu käyttöön. Yhteensä P-2 -alueita on noin 26 hehtaaria.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 17 Alue on tarkoitettu pääasiassa yksityisten ja kaupallisten palvelujen sekä liike- ja toimitilojen rakentamista varten. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Merkinnällä on osoitettu kunnantalon, koulujen, kristillisen opiston ja palvelukeskuksen (Jokisimpukka) alueet. PY-alueita on yhteensä noin 15 hehtaaria. Alue on tarkoitettu pääasiassa julkisten palvelujen ja hallinnon toimitilojen rakentamista varten. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. YK Kirkkorakennusten ja hautausmaan alue. Merkinnällä on osoitettu Eurajoen kirkko nykyisine piha- ja hautausmaa-alueineen. 5.6.4 Työ ja tuotanto TP Työpaikka-alue. Merkinnällä on osoitettu työpaikka-alueita Lapintien varressa ja Köykän alueella yhteensä noin 53 ha, josta noin puolet on rakennettuja. Köykän alue laajenee valtatien vartta kumpaankin suuntaan. Alue on tarkoitettu pääasiassa liike-, tuotanto- ja toimitilojen rakentamista varten. Tuotanto tai siihen liittyvä varastointi eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. TP-1 -alueina on osoitettu noin 8,5 ha TP-alueita, jotka voidaan ottaa vaihtoehtoisesti tilapäisen majoitus- ja asuinrakentamisen käyttöön mm. Olkiluodon työntekijöiden kausiluonteista majoitustarvetta varten. Alue on tarkoitettu pääasiassa liike-, tuotanto- ja toimitilojen rakentamista varten. Tuotanto tai siihen liittyvä varastointi eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Vaihtoehtoisesti alueelle saa rakentaa tilapäiseen majoittumiseen tarkoitettuja asuntolarakennuksia apu- ja huoltotiloineen. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. TP-2 -alueina on osoitettu noin 4 ha TP-alueiden pitkän aikavälin laajentumisalueita, jotka voidaan ottaa käyttöön kun muut vastaavat TP-alueet on otettu käyttöön. TY Teollisuus- ja varastoalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Merkinnällä on osoitettu teollisuus- ja varastoalueita Lapijoen asemakaavoitetun omakotitaloalueen ja Lapintien väliin yhteensä noin 54 hehtaaria. Tästä noin 55 % on asemakaavoitettua aluetta. Alueelle tullee sijoittumaan muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitosten rakentamiseen, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä yrityksiä. Tällaisten yritysten sijoittuminen valtatien tuntumaan ja suhteellisen lähelle Olkiluotoa parantaa niiden toimintaedellytyksiä merkittävästi. Alue on tarkoitettu pääasiassa teollisuus-, korjaamo- ja varastotilojen rakentamista varten. Asuinalueisiin rajautuvat alueen osat eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. TY-1 -alueina on osoitettu noin 24 ha TY-alueita, jotka voidaan ottaa vaihtoehtoisesti

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 18 tilapäisen majoitus- ja asuinrakentamisen käyttöön mm. Olkiluodon työntekijöiden kausiluonteista majoitustarvetta varten. Alue on tarkoitettu pääasiassa teollisuus-, korjaamo- ja varastotilojen rakentamista varten. Asuinalueisiin rajautuvat alueen osat eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Vaihtoehtoisesti alueelle saa rakentaa tilapäiseen majoittumiseen tarkoitettuja asuntolarakennuksia apu- ja huoltotiloineen. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. TY-2 -alueina on osoitettu noin 68 ha TY-alueiden pitkän aikavälin laajentumisalueita, jotka voidaan ottaa käyttöön kun muut vastaavat TY-alueet on otettu käyttöön. 5.6.5 Virkistys VL Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalueina on osoitettu rakennuskorttelien välialueita sekä asuinalueiden välisiä metsäalueita. VL-alueilta johtaa ulkoilureittejä tai ne jatkuvat viherkäytävinä taajamaa ympäröiville metsäalueille, jokien varsille sekä ulkoilu- ja liikunta-alueille. Alue on tarkoitettu ulkoilua, luonnossa liikkumista ja leikkiä varten rakennettujen alueiden läheisyydessä. Alueelle saa rakentaa käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Merkinnällä on osoitettu urheilukentän, Eurajoen Veikkojen majan ja raviradan alueet. Alue on tarkoitettu urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja varten. Alueelle saa rakentaa käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 5.6.6 Loma-asuminen Kaava-alueelle ei ole osoitettu erillisiä loma-asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Tohkantien varrella sijaitseva ravintola piha- ja majoitusrakennuksineen on osoitettu osayleiskaavatasolle paremmin soveltuvaksi palvelujen alueeksi (P). 5.6.7 Liikenne 5.6.8 Erityisalueet LT Maantien alue. Merkinnällä on osoitettu valtatie 8:n ohjeelliset liikennealueet ja eritasoliittymän tilavaraukset. LHA Henkilöliikenteen terminaalialue. Merkinnällä on osoitettu linja-autojen terminaali valtatie 8:n varrella. E Erityisalue. Merkinnällä on osoitettu vanha kaatopaikka. Alueella on nykyisin maa-aineksen varastointia ja käsittelyä. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. Merkinnällä on osoitettu tärkeimmät vesi- ja jätevesihuoltoa palvelevat rakennukset, laitokset ja alueet.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 19 5.6.9 Suojelu EN Energiahuollon alue. Merkinnällä on osoitettu voimajohtoalue Lapijoen taajaman koillispuolella. EV Suojaviheralue Merkinnällä on osoitettu valtatie 8 uuden linjauksen laskennalliselle melualueelle sijoittuvat viheralueet asemakaavoitetuilla tai asemakaavoitettaviksi tarkoitetuilla alueilla. 5.6.9.1 Luonnonympäristö Luonnonympäristön kannalta merkittävät alueet ja kohteet on osoitettu kaavakartalla ja selostuksessa. Kohteiden valinta perustuu osayleiskaavaa varten tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen ja muihin aluetta koskeviin inventointeihin. Lisäksi on käytetty maakuntakaavan sekä aiempien yleis- ja asemakaavojen aineistoa. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kohteet tai alueet: 12) avosuo (metsälaki) 17) avosuo (metsälaki) 20a) Ketunpesän metsäalue (metsälaki) 20b) Ketunpesän metsäalue (metsälaki) 25) pienivetinen lampi (vesilaki) 34) lähde (vesilaki) Alueella sijaitsee metsälain tai vesilain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Suojelun edellyttämät rajaukset vahvistetaan tarvittaessa erillisin päätöksin. Alueen maisema- tai ympäristöarvoja heikentävää maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai istuttamista, maa-ainesten ottoa tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 43.2 :n mukaista lupaa. Alueen suunnitelmalliset hoitotoimenpiteet ovat tämän estämättä sallittuja. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin. luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kohteet tai alueet: 18) Urheilukeskuksen lehtokuvio 21) Maisemapuu Alueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas elinympäristö. Alueen maisema- tai ympäristöarvoja heikentävää toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 43.2 :n mukaista lupaa. Alueen suunnitelmalliset hoitotoimenpiteet ovat tämän estämättä sallittuja. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin. 5.6.9.2 Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön kannalta merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet sekä arvokkaat rakennukset ja kohteet on osoitettu kaavakartalla, selostuksessa ja selostusliitteissä. Kohteiden valinta perustuu osayleiskaavaa varten tehtyyn rakennusinventointiin sekä aluetta koskeviin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin inventointeihin. Lisäksi on käytetty seutukaavan, maakuntakaavan sekä aiempien yleisja asemakaavojen aineistoa. RKY Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Osa-aluemerkinnällä on osoitettu yksi valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueen osa (RKY-alueet, julkaistu 1.1.2010): Irjanteen kylä.

EURAJOKI Sweco Ympäristö Oy 20 Kaksi muuta Eurajoella sijaitsevaa RKY-kohdetta ovat Lapijoen silta ja Vuojoen kartano. Ne sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. Alueen kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella tapahtuva rakentaminen, ympäristönhoito ja muu maankäyttö tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Alueelle ominaisia piirteitä, maisematilaa ja näkymiä ei saa rikkoa. Maisemakuvan sekä kulttuuri- ja rakennushistorian kannalta merkittävistä rakennuksista ja rakennelmista tulee huolehtia. Uudet rakennukset tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pellon ja metsän reunavyöhykkeelle, nykyisten teiden varsille ja vanhojen rakennuspaikkojen tuntumaan. Rakennuspaikalla tulee vahvistaa kasvillisuuden reunavyöhykkeitä ja säästää siirtolohkareita, avokallioita, jyrkänteitä sekä komeita pihaja tienvarsipuita. Rakentamisessa tulee suosia alueen perinteistä rakentamistapaa ja sille ominaisia rakennusmateriaaleja ja värejä. Ennen ympäristöä voimakkaasti muuttaviin toimenpiteisiin tai merkittäviin rakennushankkeisiin ryhtymistä tulee museoviranomaisille varata tilaisuus lausunnon antamiseen. kh Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Osa-aluemerkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus. Kh -rajaus on yhdistelmä kahdesta maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta: Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisema ja Irjanne-Eurajoki-Linnamaa kulttuurimaisema. Alueen kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. sr-k Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Merkinnällä sr-k on osoitettu Eurajoen kirkko. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. sr Kulttuurihistoriallisesti merkittävä säilytettävä rakennus tai alue. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita säilytettäviä rakennuksia ja rakennusryhmiä. Kohteet on esitelty selostuksen liitteessä 6. Merkinnällä sr on osoitettu seuraavat kohteet tai alueet. Kohteen numero vastaa kaavakartan numerointia: 1) Eurajoen kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 2) Eurajoen pappila: päärakennus 3) Pappilankoski: mylly ja voimalaitos 4) Lavilan makasiini: makasiinirakennus 5) Kirkonkylän kansakoulu: koulurakennus 6) Astala: päärakennus 7) Jyvästö: makasiinirakennus