SALON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ VASTINEET NIIHIN KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 26.8. 26.9.2013 LAUSUNTOAIKA 26.8.2013 18.10.2013 A. Lausunnot 18kpl s. 2-21 B. Osallisten muistutukset 12kpl s.21-39 C. Muutokset kaavakarttaan s.39 40, tark.26.3.2014 1
A. VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT A1. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvontayksiköllä ja ympäristöterveydenhuollonyksiköllä ei ole huomautettavaa Salon keskustan osayleiskaavan 2035 kaavaehdotuksesta. Ympäristönsuojeluyksikkö: Vähäjoen varren luo -merkintää Mököisissä (välillä kävelysilta - Tahkonkadun silta) ei ole enää vahvistetussa asemakaavassa, joten se on tarpeeton osayleiskaavassakin. Luo -merkinnälle ei löydy enää perusteita koska alue on paikoitellen rakennettu jopa raskaasti. Maakuntakaavassa suojelluksi rakennukseksi merkitty Kastun talo ei ole ehdotuksessa varustettu suojelumerkinnällä. Hornin kaupunginosassa Tehdaskadun varrella on teollisuusalueelle ehdotuksessa merkintä TY= teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella nyt olemassa oleva teollisuus ei täytä tätä vaatimusta, joten käytännössä merkintä koskee alueelle sijoittuvaa uutta teollista toimintaa. Kerroslukuja esitetään nostettavan siinä määrin, että kaupunkikuva muuttuu oleellisesti niiden toteutuessa. Rakennusvalvonnanjohtaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa keskustan osayleiskaavan 2035 kaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon: Vähäjoen varren luo -merkintää Mököisissä (välillä kävelysilta - Tahkonkadun silta) ei ole enää vahvistetussa asemakaavassa, joten se on tarpeeton osayleiskaavassakin. Luo -merkinnälle ei löydy enää perusteita, koska alue on paikoitellen rakennettu jopa raskaasti. Luo -merkintä poistetaan kaavakartalta välillä Tahkonkatu - Rummunlyöjänkatu. Käytännössä jokiuoma on rakennettu jopa raskaasti välillä Tahkonkatu - Rummunlyöjänkatu, joten tämä osa joesta ei ole enää käytännön eikä luonnon toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista säilyttää luonnonmukaisena. Luo -merkintä on tässä tapauksessa tarpeeton. 2
A2. Varsinais-suomen ELY -keskus, ympäristö ja luonnonvarat Keskusta-alue Osayleiskaavan luonnoksessa määriteltykeskusta toimintojen a lue (C, C-1) sijoittuu suurimmalta osaltaan maakuntakaavan osoittamalle keskusta-alueelle. Osayleiskaavan C-rajaus ulottuu vähäisesti idemmäksi Helsingintien varrella. Rautatien eteläpuolelle ulottuvaa maakuntakaavan C- aluetta Halikon taajaman eteläosassa ei ole merkitty osayleiskaavaan. Kaupalliset palvelut VAT:ien mukaan kaupunkiseuduilla on varmistettava palveluiden saatavuutta edistävä keskusverkko ja palvelujärjestelmä sekä selvitettävä vähittäiskaupan suurmyymälöiden sijoittaminen. Kaupan sijoittumista ja laajuustavoitteita tulee arvioida suhteessa paikalliseen ja seudulliseen markkina-alueeseen myös yleiskaavahankkeissa. Osayleiskaavan liitteenä olevan kaupallisen selvityksen (2011) mukaan Salon kaupan alueiden merkitys on seudullinen. Yleiskaavan tehtävänä on ohjata asemakaavoitusta. Puheena olevalla kaava-alueella on kyse lähinnä asemakaavojen muutoksista. Osa yleiskaavaa laadittaessa on varmistuttava siitä, että osayleiskaavan ohjausvaikutus toteutuu halutulla ja lainmukaisella tavalla. Kunnan on huolehdittava siitä, ettei keskustahakuiselle kaupalle koidu vahinkoa muiden kaupan alueiden sijoittamisesta. Tämä tarkoittaa, ettei tavanomaisen vähittäistavaran kauppaa tule osoittaa keskustan ulkopuolelle. Keskustan ulkopuolelle sijoittuvat kaupan alueet tulee määritellä sellaiselle erikoistavaralle, jonka kauppa voi ajantasaisen lainsäädännön mukaan sijoittua muualle kuin keskustaan. Osayleiskaavaehdotuksen kartalle merkittyjen KM- ja KTM -alueiden kerrosalatavoitteet voisivat teoriassa johtaa noin 1 300 0 00 kerrosneliömetrin osoittamiseen näille alueille asemakaavamuutoksissa. Kaavaselostuksen sivulla 27 todetaan, että 2000-luvulla keskusta-alueelle on rakennettu liiketilaa noin 100 000 m2. Vuotuinen lisäys on siis ollut noin 8000 m2. Osayleiskaava tarjoaisi potentiaalista kaupan kerrosalaa yli 150 vuoden tarpeisiin, mikäli tahti säilyisi samana. Kaavamerkintöjen vaikutusta ei ole arvioitu riittävästi suhteessa kaupallisessa selvityksessä tarkasteltuun lisäkerrosalan tarpeeseen. Tällainen vertailu on syytä tehdä, jotta voidaan päätellä, miten laajasti kaupan alueiden merkintöjä on järkevää sijoittaa ja minkä tyyppinen kauppa eri alueille soveltuu. Merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suurmyymälöitä tai myymäläkeskittymiä ei voida osoittaa keskusta-alueen (C) ulkopuolelle, jollei sijaintia ole erityisesti osoitettu maakuntakaavassa. Osayleiskaavassa on siis syytä määritellä myymälöiden ja myymäläkeskittymien kerrosalan yläraja C-alueiden ulkopuolella, jotta merkitykseltään paikallisen kaupan enimmäislaajuus tulee kaavassa arvioiduksi. Salon seudun maakuntakaavan mahdollisia muutoksi a (taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaa on vastikään alettu laatia) ei voi ennakoida, joten kaupan seudulliseen laajuuteen perustuvia uusia merkintöjä ja määräyksiä ei voi nyt osoittaa yleiskaavaan, paitsi Halikon suurmyymälän kohdalla (KM -merkintä), koska se on maakuntakaavan C-alueella. Ympäristöministeriön oppaan 3/2013, Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, mukaan " Yleiskaavoissa osoitetaan myös sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus, joilla ei ole seudullista merkitystä " (s. 20). Kaavamerkinnästä KTM-1 tulee poistaa sanat "merkitykseltään seudullisen". Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan lajit on merkittävä kaavamääräyksiin, ks. opas 3/2013, s.48. Kaavakartan määräyksissä KTM-1 ja KTM-2 esiintyy käsite "päivittäistavaran suuryksikkö ". Tällaista käsitettä ei ole kaupan sijoittumisen ohjauksen lainsäädännössä eikä oppaissa. Määräyksiä 3
tulee siis korjata myös tältä osin: tarkoitetaanko vain elintarvikkeiden kauppaa vai sekä elintarvikkeiden että ns. non food päivittäistavaroiden kauppaa? Kaavamääräyksin on mahdollista rajata päivittäistavaran kaupan pinta-alaa esim. "enintään xxx neliömetriä päivittäistavaran kaupan myymälätiloja". KTM-1 - ja KTM-2-määräyksissä tulee kaupan määritelmä korjata muotoon "paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa". ELY -keskus toteaa taas kerran, että maakuntakaava ei mahdollista merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suurmyymälän tai myymäläkeskittymän sijoittamista Somerontien varrelle esitettyyn paikkaan. Salon kaupunginhallitus on keskeyttänyt kyseisen alueen asemakaavoituksen, mutta keskeytys ei ole riittävä toimenpide. Lisäksi ELY -keskus muistuttaa, että mainittu Somerontien alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. ELY -keskus katsoo edelleen, että rautatien ja mt:n 110 väliin osoitettu KMT-alueen laajennus itään nykyisen yleiskaavan virkistysalueelle tulee poistaa. Valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen rajaus ei ulotu aiemman kunnanrajan itäpuolelle, mutta arvokkaan maisema-alueen puolelle on jo aiemmin sijoitettu huomattava määrä kaupan kerrosalaa ja virkistysaluetta sen sijaan osoitettu heti määritellyn maisema -alueen viereen. Liikenne Liikenteen aihepiiri esitellään kaavaselostuksessa varsin niukasti. Keskeisiä kysymyksiä käsitellään kaava-aineiston liitteenä olevassa liikennesuunnitelmassa (kevät 2013). Kaavakarttaa on täydennetty etenkin kevyen liikenteen tavoitteellisten yhteyksien osalta. Liikennevirasto katsoo (sähköinen kirje ELY -keskukselle 18.9.2013), ettei Salon itäisen ohitustien yleissuunnitelman vanheneminen v. 2014 lopussa estä tiesuunnitelman käynnistämistä. Kantatien 52 uutta linjausta silmällä pitäen tulee (Liikenneviraston em. kirje huomioon ottaen) esittää osayleiskaavan liikenneverkon nykytilanteen olosuhteiden, määrien ja ongelmien kuvaus, ennusteet ja vaikutusten arvioinnit. Esitystavan tulee liikenneviraston tarvetta vastatakseen olla kattava, analyyttinen ja esitystavaltaan selkeä. Nykytilanteesta ja vaikutuksista tulee kuvata yksityiskohtaisesti nykytilanne ja perustellut arviot muutoksista mm. liikennemäärien, joukkoliikenteen, turvallisuuskysymysten, rahtiliikenteen, erikoiskuljetusten ja kevyen liikenteen osalta. Tietojen tulee perustua vaikutusten todentamiseksi kaikilta osiltaan numerotietoihin ja kartta-analyyseihin. Käytettävissä on esimerkiksi liikenneturvallisuusselvityksen ja joukkoliikenteen palveluselvityksen tietoja. Joukkoliikenteen tavoitteita ja maankäytön muutosten suhdetta joukkoliikenteen järjestämiseen tulevaisuudessa ei liikennesuunnitelmassa käsitellä juuri muuten kuin toteamalla, että joukkoliikenne toimii nykyisellään hyvin. Käsitys nykytilanteesta ei kuitenkaan ole suunnitelma. Joukkoliikenteen osalta on tarpeellista esittää kauko- ja paikallisbussiliikenteen nykytilanteen reitit ja pysäkit, mahdollisuuksien mukaan tiedot käyttäjämääristä ja perusteltu arvio joukkoliikenteen hoidon, käyttöasteen ja käyttäjämäärän muutoksista kaavan toteutumisen seurauksena. Samoin arvio vaikutuksista junaliikenteen kävijämääriin tulisi esittää. Ajoneuvoliikenteen verkon osalta aineistossa esitetty nykytilanteen liikennemääräkartta on osittain vanhentunut ja tämä tulee tarkistaa. Lisäksi ennusteet kantatien 52 uuden linjauksen vaikutuksista tulee päivittää nykyisin käytettävissä olevien tietojen ja osayleiskaavan mukaisten maankäytön muutosten pohjalta. Esimerkiksi Mariankadun ympäristöön on suunniteltu enemmän maankäyttöä kuin arvioi tiin vuonna 2004 kt 52:n yleissuunnitelmaa laadittaessa. Samoin keskustan liikennejärjestelyjen mahdolliset vaikutukset liikennevirtoihin alueella tulee tarkastella. 4
On syytä tutkia, voidaanko yleiskaavatasolla osoittaa liikenneturvallisuutta kohentavia keinoja etenkin Meriniityn pitkillä suorilla katuosuuksilla. Joensuunkadun ja Myllyojankadun risteykseen voisi harkita kiertoliittymän osoittamista. Aluetta koskevat liikenteelliset suunnitelmat ja hankkeet tulee luetella kaavaselostuksessa, jotta tieto niiden olemassaolosta ja ajantasaisuudesta säilyy kaava -aineiston osana. Luonnonolot Osayleiskaavan liitteenä on suunnittelualueen luonnonoloja koskeva selvitys, joka on alun perin laadittu yleiskaavaa 2020 varten. ELY -keskus esitti osayleiskaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että luontoselvitys olisi syytä päivittää. Kaupunki ei ole vastinekoosteessaan kommentoinut päivitystarvetta. ELY -keskus katsoo edelleen, että luontoselvityksen päivitystarve on olemassa. Kaavan yleismääräyksiä on syytä täydentää hulevesien käsittelyn määrittelytarpeesta asemakaavoituksessa. Rakennettu kulttuuriympäristö Osayleiskaavan selvityksiin sisältyy suunnittelualueen kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, joka sekin on alun perin laadittu yleiskaava a 2020 varten. Osayleiskaava luonnoksen selostuksen mukaan muutama yleiskaavassa 2020 osoitettu rakennussuojelumerkintä halutaan nyt poistaa. ELY -keskus katsoo edelleen, että Kastun talon, Kiffarin ja kaupungin viraston piharakennuksen suojelumerkinnät tulee säilyttää. Vanha hallintokortteli kuuluu RKY 2009 alueeseen Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljöö. Kaavaluonnokseen verrattuna suojeltavien rakennusten luetteloon on lisätty yksi kohde, Hermannin koulun liikuntasali (sr9), ja poistettavien joukkoon yksi kohde, Leinon tehdasalueen konttori- ja ruokalarakennus (sr41). ELY -keskus katsoo, että konttori- ja ruokalarakennuksen sr -merkintä tulee säilyttää osayleiskaavassa. Myöhemmässä asemakaavan muutoksessa voidaan rakennuksen arvo ja soveltumismahdollisuus uusiin tarkoituksiin tutkia tarkemmin. Kaavaselostus ELY -keskus katsoo, ettei KM - ja KMT-alueiden potentiaalisen lisärakentamisen erilaisia vaikutuksia ole arvioitu riittävästi kaavaselostuksen luvussa 5. Osayleiskaavassa ei voida esittää ehtoja maakuntakaavan uudistamiselle. Muilta osin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa lausunnolla olevasta osayleiskaavan ehdotuksesta. Kaupalliset palvelut Kaupalliset selvitykset osoittavat kiistattomasti Salon keskustan merkityksen kaupallisena keskuksena (Salon kaupallinen selvitys, FCG 2011, Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys, Ramboll 2013). Lausunnon mukaan: kunnan on huolehdittava siitä, ettei keskustahakuiselle kaupalle koidu vahinkoa muiden kaupan alueiden sijoittamisesta. Tämä tarkoittaa, ettei tavanomaisen vähittäistavaran kauppaa tule osoittaa keskustan ulkopuolelle. Keskustan ulkopuolelle sijoittuvat kaupan alueet tulee määritellä sellaiselle erikoistavaralle, jonka kauppa voi ajantasaisen lainsäädännön mukaan sijoittua muualle kuin keskustaan. 5
Tämän katsotaan viittaavaan kaavakartalla ns. Somerontien yritysalueeseen kaavan pohjoisosassa (KM merkintä). MRL 71b mukaan on katsottava, että 1. suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueen kaavoituksen ei katsota vaikuttavan keskustan kaupallisiin palveluihin, koska keskustan vetovoimana ovat erikoistavaran kaupat ja sellaista kauppaa ei ole suunnitteilla kyseiselle alueelle. Lisäksi keskustassa sijaitsevat päivittäistavaran kaupat tulevat jatkamaan toimintaansa nykyisissä tiloissaan. Ajateltu liiketoiminta alueella tulisi olemaan hypermarket -tyyppistä toimintaa, jota ei voida ajatella sijoitettavan keskusta-alueelle ilman että keskustarakenteesta jouduttaisiin purkamaan laajoja alueita 2. alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Alueelle kulkee joukkoliikenteen reitti ja alue on tavoitettavissa kevyenliikenteen reittejä pitkin. 3. suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Alue sijaitsee aivan Salon keskustan tuntumassa, jolloin liikenteestä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia. Etäisyys keskustasta Turuntieltä alueelle on n.2km, Ollikkalan asuntoalue sijaitsee välittömästi alueen lounaispuolella ja kt 52 uuden linjauksen valmistuttua Palometsän sekä Anjalan alueilta tulee olemaan lyhimmillään alle puolen kilometrin matka alueelle. Somerontien osalta sovittiin viranomaisneuvottelussa 28.11.2013, että alue merkitään kaupallisten palveluiden reservi / kehittämisalueeksi, alueen sisältö tulee täsmentymään maakuntakaavassa. Lausunnossa todetaan edelleen, että kaavamerkintöjen vaikutusta ei ole arvioitu riittävästi suhteessa kaupallisessa selvityksessä tarkasteltuun lisäkerrosalan tarpeeseen. Kerrosalataulukko keskustan osayleiskaavan keskeisten kaupallisten alueiden (KMT / KM) rakennusoikeuksista Alue ja osayleiskaavan kaavamerkintä voimassa olevan kaavan mukainen toteutunut rakennusoikeus KOY 2035 rakennusoikeus rakennusoikeus Meriniitty KMT-1 / TP 1 482 700 437 500 1 531 000 Valuri KMT-2 30 500 22 968 44 700 Prisma, Retail Park KM / KMT-1 49 500 40 317 53 100 Yhteensä 1 562 700 500 785 1 628 800 Osayleiskaava mahdollistaa 66 100 km 2 kaupallisen kerrosalan lisäyksen, eli kaava ei oleellisesti lisää kaupan kerrosalaa, vaan kerrosalat ovat olemassa jo nykyisissä kaavoissa. Suurin osa kartalle merkittyjen KM- ja KMT -alueiden kerrosalaneliöistä muodostuu Meriniityn alueella, jossa voimassa oleva asemakaava (hyv. pääosin 1990, Nokian alue 2002), sekä käsittelyssä oleva osayleiskaava mahdollistavat pääosin tehokkuuden e=1 ja kolmikerroksisen rakentamisen. 6
Voimassa olevan kaavan rakennusoikeudesta on toteutunut 437 500 km 2 (29 %), eli käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä 1 045 200 km 2. Liike- ja toimistotilaa on rakentunut 101 050 km 2 ja teollisuus- ja varastotilaa 302 500 km 2. Osayleiskaavaehdotuksessa esitetään 1 531 000 km 2 rakennusoikeutta Meriniityn alueelle. Lisäys (48 300 km 2 ) johtuu pääosin radan varrelle sijoitetusta korkeamman rakentamisen työpaikkaalueesta, joka nähdään urbaanin kaupunkikehityksen alueena. Meriniityn alue on rakentunut vuosikymmenien aikana huomattavasti voimassa olevan kaavan mahdollistamaa tehokkuutta hillitymmin. On erittäin todennäköistä, että kaavan sallima tehokkuus ei tule toteutumaan kuin mahdollisesti jossakin yksittäisessä tapauksessa Meriniityn alueella. Tonttialueiden arvottaminen ei kuitenkaan ole järkevää, vaan tulevaisuuden ratkaisuille tulee jättää valinnanvaraa. Meriniityn alueella, joka sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä, halutaan edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Meriniityn osalta sovittiin viranomaisneuvottelussa 28.11.2013, että alueelle laaditaan kaksiosainen kaavamerkintä, jossa seudullisesti merkittävän kaupan salliminen sidotaan maakuntakaavan vahvistumiseen. Lausunnon mukaan seudullisia vähittäiskaupan suurmyymälöitä tai myymäläkeskittymiä ei voida osoittaa keskusta-alueen (C) ulkopuolelle, jollei sijaintia ole erityisesi osoitettu maakuntakaavassa. Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan 15.4.2011, laki sisältää ns. siirtymäsäännöksen, jonka mukaan lain 71 a :ää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Lain mukaan ennen 15.4.2015 hyväksytyissä kaavoissa voidaan osoittaa paljon tilaa vaativaa kauppaa keskusta-alueiden ulkopuolelle. Lausunnossa todetaan edelleen, että osayleiskaavassa olisi syytä määritellä myymälöiden ja myymäläkeskittymien kerrosalan yläraja C -alueiden ulkopuolella, jotta merkitykseltään paikallisen kaupan enimmäislaajuus tulee kaavassa arvioiduksi. MRL:n kaupan säädökset eivät tunne käsitettä merkitykseltään paikallinen kauppa ja MRL 71 mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Kaavamääräyksiin on lisätty seuraava maininta: Alueelle saa sijoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, huonekalu-, puutarha-, maatalous ja kodintekniikkakauppaa. Lausunnossa viitataan ympäristöministeriön oppaaseen Vähittäiskaupan suuryksikön kaavoitus 3/2013. Opas on julkaistu 13.9.2013, jolloin kaavaehdotus oli jo nähtävillä. Oppaan ohjeita ei ole voitu edellä mainitusta syystä johtuen ottaa huomioon. On myös huomioitava, että Vähittäiskaupan suuryksikön kaavoitus 3/2013 on opas, ei laki. Kaavamääräyksiin korjataan käsite päivittäistavaran suuryksikkö muotoon päivittäistavarakaupan suuryksikkö sekä KMT-1 ja KMT-2 määräykset muutetaan muotoon paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. KMT-1 alueen laajennusalueella rautatien ja mt110 väliseltä ei ole maisemallisia arvoja. Viranomaisneuvottelussa (28.11.2013) sovitun mukaisesti mt110 ja laajennusalueen väliin osoitetaan lähivirkistysaluevyöhyke. Liikenne 7
Liikennesuunnitelmaa on edeltänyt liikenneselvitys, nykytilan analyysin laatiminen (päivätty 5.8.2011). Raportti on kaava-aineiston oheismateriaalina. Liikenneselvitys liitetään liitteeksi liikennesuunnitelman yhteyteen, jolloin lausunnossa esitetyt nykytilan olosuhteiden, määrien ja ongelmien kuvaukset, ennusteet ja vaikutusten arvioinnit tulevat paremmin todennetuksi liikennesuunnitelmaan liittyen. Liikennesuunnitelma on päivitetty liikenne-ennusteen, joukkoliikenteen ja vaikutusten osalta sekä liikennemääräkartat on tarkistettu. Kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2013 päätettiin valita joukkoliikenteen järjestämistavaksi markkinaehtoinen järjestämistapa, jota tarvittaessa täydennetään ostopalveluilla ja lisäksi kehitetään kutsuliikennettä. Tästä johtuen suunnitelmaa joukkoliikenteen tavoitteista ja järjestämisestä tulevaisuudessa on ongelmallista esittää. Keskustaan esitetyt lisärakennusoikeudet toteutuessaan tuovat lisää asiointiliikennettä sekä asukkaita, tämän myötä junaliikenteen käyttäjämäärät kasvat. Mahdollisen paikallisjunaliikenteen toteutukseen liittyvän suunnittelun yhteydessä kävijämäärät tarkennetaan silloisen tilanteen mukaan. Meriniityn liikenneturvallisuuden parantaminen ja mahdolliset liikenneympyrät alueella tutkitaan asemakaavatasolla. Luonnonolot Salon keskustan viheralueet säilyvät, eikä niihin esitetä kahta poikkeusta lukuun ottamatta kaavatyön yhteydessä muutoksia. Keskustan osayleiskaavatyön yhtenä lähtökohtana on ollut säilyttää nykyinen tilanne puistojen ja viheralueiden osalta. Lisärakentamisen alueita ja kaupunkirakenteen tiivistämistä on osoitettu jo olemassa oleville rakennuspaikoille puistoalueita säästäen. Kaupungin keskusta-alueen tärkeimmät ja kasvillisuuden kannalta mielenkiintoisimmat luontoalueet sijaitsevat kaavarajauksen ulkopuolella. Nakolinnan lähivirkistysalue kuuluu kaava-alueeseen ja alue esitetään säilytettäväksi nykyisessä muodossaan lähivirkistysalueena, jolla ympäristö säilytetään. Kaavamerkinnät ovat osayleiskaavatasolle tyypillisiä, joten kaikkia puistoalueita ei kaavassa ole merkitty kartalle. Esim. Asemanpuiston alueella oleva C-merkintä pitää sisällään asemakaavassa säilytettäväksi puistoksi merkityn alueen. Edellä esitetyistä syistä johtuen luontoselvityksen päivitykselle ei ole nähty tarvetta. Salon kaupungin ympäristöyksikön sekä Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen lausunnoissa ei myöskään ole tuotu esille asioita joiden perusteella Salon yleiskaava 2020 varten laadittua luontoselvitystä tulisi päivittää. Kaavatyön yhteydessä esitetyt muutokset viheralueisiin ovat seuraavat - osaa Varesvuoren peltoalueesta rautatien ja mt110 välissä esitetään KMT-1 alueen laajennusalueeksi kuitenkin siten, että mt110 ja rakentamiselle varatun alueen väliin jätetään viheraluekaista (viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti). Peltoalueella ei nähdä olevan luontoarvoja. (Muutos esitetty alla olevassa kartassa ympyröitynä) - luo -merkintä poistetaan Vähäjoesta välillä Tahkonkatu - Rummunlyöjänkatui. Käytännössä jokiuoma on rakennettu jopa raskaasti välillä Tahkonkatu - Rummunlyöjänkatu, joten tämä osa joesta ei ole enää käytännön eikä luonnon toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista säilyttää luonnonmukaisena. Luo -merkintä on tässä tapauksessa tarpeeton. Salon ympäristönsuojeluyksikkö on lausunnossaan esittänyt luo -merkinnän poistamista. 8
Kuva Rummunlyöjänkadun kävelysillalta Tahkonkadun suuntaan, alueelta on poistettu luo -merkintä Kuva Rummunlyöjänkadun kävelysillalta Salonjoen suuntaan, alueella on säilytetty luo -merkintä. Kuva viher-, virkistys- ja liikunta-alueista Salon keskustan osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavaalue on rajattu punaisella viivalla. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pyydettiin lausunto ornitologi Seppo Sällylältä koskien Salon keskustan lintukantaa. Lausunto on lyhennettynä selostuksen kohdassa 3.4.8. Salon luontoselvitys ja täydennys 2013. Kaavakartan määräyksiä on täydennetty hulevesien osalta. Rakennettu kulttuuriympäristö 9
Suojelumerkintöjen poistojen perustelut on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 3.4.7 Salon rakennettu kulttuuriympäristö. Suojelumääräysten poistamiset on arvioitu kaavatyötä ohjanneessa ohjausryhmässä, jonka lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta sekä kaupunginhallitus ovat käsitelleet asiaa. Kastun talon osalta suojelumerkinnän poistaminen liittyy kyseistä kiinteistöä koskevaan asemakaavanmuutoskäsittelyyn. Kaavan laatimisen yhteydessä kunnallisen päätöksenteon yhteydessä on päädytty poistamaan suojelumerkintä Kastun talolta, osayleiskaavaehdotus noudattaa näitä päätöksiä. Kiffarin sekä Leinonvalun ruokalarakennuksen poistaminen suojeltavien rakennusten listalta perustuu, sen lisäksi mitä kaavaselostuksessa on kerrottu, rakennusten kulttuurihistorialliseen sekä kaupunkikuvalliseen arvioon. Rakennuksilla ei ole nähty olevan kaupunkikuvallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää asemaa. Salon seudun osuuskaupan viljavaraston varastorakennuksen sekä kaupungin vanhan viraston piharakennuksen suojelumerkinnän poistot ovat linjassa Salon päätöksenteon kanssa. A3. Liikennevirasto Liikennevirasto on tutustunut kaavaehdotukseen ja antaa lausuntonsa rautateiden sekä vesiväylien näkökulmasta. Yleiskaava -alueen läpi kulkee Kirkkonummi - Turku -rataosa. Junaliikenteestä aiheutuu kaava - alueelle melu -, runkomelu - ja tärinähaittoja. Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu asuinkerrostalojen alueita kaava-alueen eteläosaan Hornin kaupunginosaan rautatien läheisyyteen. Varsinkin näiden alueiden osalta tulee huomioida rautatieliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat. Asuinrakennukset tulisi sijoittaa alueelle, jossa Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melun ohjearvot eivät ylity: Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 db db Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 45-50 1)2) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 40 3) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 30 Opetus- ja kokoontumistilat 35 Liike- ja toimistohuoneet 45 10
1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Melutasoja verrataan ohjearvoihin melulähderyhmittäin. Asuinrakentamista ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää. Liikenteen tärinästä on olemassa VTT:n selvitys vuodelta 2004 (VTT tiedotteita 2278), jossa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Suosituksen mukaan uudella asuinalueella asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää arvoa 0,30 mm/s eikä vanhalla asuinalueella arvoa 0,60 mm/s. Tärinälle herkimpiä rakennuksia ovat yleensä puolitoista tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. Liikenneväylien läheisyydessä olevilla alueilla liikenteen aiheuttama tärinä ja melu voivat heikentää asumismukavuutta ja aiheuttaa terveyshaittoja. Haittavaikutuksia voidaan lieventää mm. asunnon runkorakenteen valinnalla ja rungon eristämisellä perustuksista, ikkunoiden valinnalla, lisäämällä etäisyyttä liikenneväylään tai meluaidalla tai tärinää estävällä ponttiseinällä. Yleensä runkomeluhaitat ulottuvat 60 m (pehmeikkö) - yli 200 m (kallio) etäisyydelle rautatiestä (VTT:n tiedotteita 2468). Yleiskaavaehdotuksessa on huomioitu suunnitteilla olevan Espoo - Lohja - Salo -radan linjaus. Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu uusi kevyen liikenteen yhteystarve kulkemaan radan alitse Valimonkadulta Annankadulle. Maaperän laadun takia (pehmeikköä) alikulku on hankala toteuttaa usea raiteisen rautatien ali niin, ettei siitä aiheudu haittaa rautatien stabiliteetille. Uusi kevyen liikenteen yhteystarve tulee tästä syystä osoittaa kulkemaan ylikulkusillassa rautatien yli. Valtatien 110 eteläpuolelle merkitty radan ylittävä ulkoilureitti ja Saloranpolulle merkitty radan alittava ulkoilureitti on merkitty kaavaehdotuksessa samaan tasoon radan kanssa. Kyseiset ulkoilureitit tulisi merkitä kaavaan olemassa olevan tilanteen mukaan ylikulkuna ja alikulkuna. Liikenneviraston näkökannan mukaan liityntäpysäköintiä tulee kehittää Salon rautatieaseman läheisyydessä. Aseman läheisyyteen tulee osoittaa alue liityntäpysäköintiä varten. Yleiskaavaan tulisi merkitä Salonjoessa kulkeva Salojoen venereitti. Kaavassa on esitetty Salonjoen ylittävä kevyenliikenteen yhteystarve -merkintä. Mahdollisen uuden sillan suunnittelussa tulisi huomioida Liikenneviraston ohjejulkaisun Suositukset vesistösiltojen aukkomitoista (Merenkulkulaitoksen julkaisuja 12 /2005) mukaiset vaatimukset vesiväylän ylittävälle sillalle, tai vähintäänkin huomioida sillan aukkomitat siten, että uusi silta ei heikentäisi vesiliikenteen toimintaedellytyksiä esim. alikulkukorkeuden tai -leveyden osalta nykyiseen verrattuna. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. 11
Liikennemelu ja -tärinämittaukset tullaan tekemään asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin myös rakentamisen määrä ja laatu rata-alueen läheisyydessä ratkaistaan. Asemakaavalla rakennusalueiden rajat ja etäisyydet rata-alueesta täsmentyvät. Valimonkadulta Annankadulle osoitettu uusi kevyen liikenteen yhteystarve, esitetään ainoastaan yhteystarpeena, jolloin tulevaisuudessa voidaan päättää ylityksen rakentamistapa, joko ylityksenä tai alituksena. Saloranpolulle merkitty radan ylitystarvemerkintä korjataan olemassa olevan tilanteen mukaan radan alitukseksi. Yleiskaavan C-merkintä mahdollistaa liityntäpysäköinnin järjestämisen, asia ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Salonjoen ylittävän uuden mahdollisen kevyenliikenteen sillan aukkomitoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. A4. Varsinais-Suomen liitto, maankäyttöjaosto Maankäyttöjaosto toteaa aiempien lausuntojensa mukaisesti, että osayleiskaavaehdotus on Somerontien vähittäiskaupan suuryksikön KM-merkinnän osalta joulukuussa 2008 vahvistetun oikeusvaikutteisen maakuntakaavan ja keväällä 2011 muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. MRL 71c : Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida kuntakaavoituksella osoittaa keskustojen ulkopuolelle ilman, että sen tarve ja paikka on ensin osoitettu maakuntakaavassa. Lisäksi maankäyttöjaosto toteaa, ettei osayleiskaavaehdotuksessa ole po. KM-merkinnän osalta esitetty vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien MRL 71b :n erityisten sisältövaatimusten toteutumista osoittavia perusteita. Merkintä on ristiriidassa yleiskaavaehdotuksen muiden kaupallisen keskusta alueen kehittämiseen tähtäävien merkintöjen ja kaavaselostukseen kirjattujen tavoitteiden kanssa. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisvaihtoehtoja voimassa olevan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle ei ole riittävästi tutkittu. Somerontien yritysalueen alueen kaupan luonne tulee kaavamerkinnällä ja -määräyksellä määritellä maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassa olevan maakuntakaavan mukaiseksi ja osoittaa toiminnoille, jotka eivät heikennä keskustahakuisten kaupan toimialojen menestystä eivätkä vaaranna muiden keskusten lähipalveluiden toimintaedellytyksiä. Maankäyttöjaosto puoltaa Salon keskustan yleiskaavaehdotuksen tavoitteita keskustan ja asemanseudun kehittämiseksi radan eri puolia yhdistävillä kaupunkikuvallisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla. 12